ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2013

ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2013 www.espl.fi

Sisällysluettelo 1 VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 1 2 VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 2 2.1 VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 2 2.2 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 2 2.3 VAPAA-AJAN ASUNTOJEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET... 3 2.4 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA... 3 2.5 MUUT VALVONTATOIMENPITEET... 4 2.6 YHTEENVETO KALENTERIVUODEN AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA... 7 3 MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET... 8 3.1 PELASTUSLAITOKSEN EPÄSÄÄNNÖLLISESTI SUORITTAMAT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET... 8 3.2 KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA... 8 4 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 5 LIITTEET...10 5.1 LIITE A VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN...9. 5.2 LIITE B. PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS...17 5.3 LIITE 3. ERHE-TEHTÄVIEN MAKSULLISUUS, ERHE LOMAKKEET...21 5.5 LIITE 4, AUDITOINTI...22 5.6 LIITE 5, TURVALLISUUSVIESTINTÄ...22

1 1 Valvontasuunnitelman tarkoitus Uusi Pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu valvontakohteen riskiarvion ja tarkastusväliin perustuen, kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella kohdennetaan pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapautuva resurssi kohdennetaan turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa 1.7.2011 määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Suositeltava ajankohta on vuodenvaihteessa. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Palotarkastusmaksu määräytyy pelastuslaitosten taksan mukaisesti. Liite C3 taksa sekä maksuperusteet. Liite 4.3 Liite D (ERHE) on laskutusperusteet erheellisistä tehtävistä. Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Etelä-Savon pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelma on luettavissa pelastuslaitoksen internet-sivuilla, joiden kautta asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan suunnitelman sisältöön.

2 2 Valvontatoimenpiteiden suunnittelu 2.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Kaikille valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Uuden pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskiarvioon vaikuttavat valvontakohteen turvallisuusjohtaminen, riskienhallinta, turvallisuuteen liittyvät asiakirjat ja ohjeet, rakenteellinen paloturvallisuus, tekniset turvallisuusjärjestelmät sekä turvallisuusviestintä ja -osaaminen. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa käytetään asiantuntija-arvioita. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytetään tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioidaan myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritään huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. 2. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään kuuteen pääluokkaan. Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. 3. Valvontasuunnitelmassa painotetaan kohderyhmää, jossa on havaittu erityisiä riskejä tai johon kohdistetaan esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Valvontasuunnitelman liitetaulukoihin A1-A6 on merkitty seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset. 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Valvontasuunnitelmassa kirjataan seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen asuinrakennuskohteiden määrä, esimerkiksi liitetaulukon B1 mukaisesti. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon on tiivistetty kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunnitellut palotarkastukset. Asuinrakennusten valvontamuotona palotarkastusten rinnalla käytetään asuntojen omatarkastuslomaketta, joka täyttö pyritään mahdollistamaan internetissä. Lomake vastauskuorineen ja soveltuvine valistusmateriaaleineen lähetetään massapostituksena erikseen vuosittain sovitulle ja rajatulle alueelle. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen

3 pohjalta kohdennetaan toimenpiteitä, palotarkastuksia ja tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Asuinrakennusten valvontaa suoritetaan jatkossa edelleen myös yleisillä palotarkastuksilla, mutta yleiset palotarkastukset kohdennetaan riskiarvioinnin perusteella tietyille alueille tai rakennustyyppeihin. Riskiarvioinnissa voidaan käyttää apuna kunnilta tai yhteistyötahoilta saatavia tietoja, Sisäasiainministeriön tuottamaa asuinalueiden luokittelua sekä Pronton onnettomuustilastointia. 2.3 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset Vapaa-ajan asuntoja ei pääsääntöisesti palotarkasteta. Turvallisuuteen vaikutetaan turvallisuusviestinnän keinoin. Pelastuslaitos laatii valistusmateriaalia, jota jaetaan valistuskampanjoiden yhteydessä. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään omavalvontalomakkeita. Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset kohdennetaan riskiarvioinnin perusteella tietyille alueille tai rakennustyyppeihin tai yhteistyötahojen kanssa sovittuihin teemoihin. 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Valvontasuunnitelmaan kuvataan muiden viranomaisten ja tahojen kanssa mahdolliset seuraavan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä ainakin seuraavien tahojen kanssa: TUKES Turvallisuus ja kemikaalivirasto tarkastaa määrävälein kohteet, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen ja alueen pelastusviranomainen osallistuvat Tukes:n tarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöviranomaiset Yhteistyö öljysäiliöiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen pyynnöstä ympäristölupiin. Rakennusvalvontaviranomaiset Pelastusviranomainen antaa lausuntoja rakennuslupaan rakennusvalvonnan pyynnöstä. Pelastusviranomainen osallistuu merkittävien hankkeiden valmisteluun yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Osallistuu pyydettäessä käyttöönotto-/loppukatselmuksiin Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Lupavalvonta Aluehallintoviraston luvittamiin kohteisiin Erityisryhmien turvallisuusviranomaisyhteistyö

4 Poliisi Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteisiä yleisötilaisuuksien tarkastuksia. Pelastusviranomainen tekee ravintoloiden ja huvi- ym. tilaisuuksien valvontaiskuja yhteistyössä poliisin ja alkoholitarkastajien ja muiden viranomaisten kanssa. Aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue) Pelastusviranomainen antaa lausuntoja hoitolaitosten ja erityisryhmien asuntojen perustamisen yhteydessä (aluehallintoviranomaisen luvittamat kohteet) ja tiedottaa aluehallintovirastolle valvonnassa havaituista epäkohdista Hätäkeskuslaitos Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Inspecta-, Dekria- ja Alco tarkastuslaitokset Pelastusviranomainen osallistuu tarvittaessa automaattisen sammutuslaitoksen ja automaattisen paloilmoittimen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Huoltovarmuuskeskus (YTS-kohteet) Vakuutusyhtiöt / FK Onnettomuustutkintakeskus Turvallisuusauditoijat 2.5 Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitos tekee palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontasuunnitelmaan on kirjattu suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteet raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa. Muita valvontatoimenpiteitä ovat omatarkastuslomakkeiden ja poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi jne. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Turvallisuusviestintä, Pelastuslaki 379/2011 27 2mom. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuosittain 20% kansalaisista, tilastoitavia suoritelukuja tulee turvallisuusneuvonnasta, turvallisuuskoulutuksesta ja yleisötilaisuuksista.

5 TURVALLISUUSKOULUTUS (VALISTUS JA NEUVONTA) Pelastuslaitoksen yleisenä tavoitteena on se, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Nykytila: Pelastuslaitoksen vaikuttavuus kansalaisten valistajana on kehittynyt viime vuosien aikana (vuonna 2011 tavoitettiin 18,5 % alueen asukkaista). Koko henkilöstö on osallistunut valistus- ja neuvontatyöhön. Hyvät toimintatavat ovat vakiintuneet ja alueella pidettäviin messuihin ja muihin suuriin yleisötapahtumiin osallistutaan aktiivisesti. Vuonna 2011 tavoitettiin 32 461 kansalaista, joka on 18,5 % Etelä-Savon maakunnan asukkaista. Palvelutasopäätös: Valistuksen ja neuvonnan tavoitteena on järjestää erilaisia valistus- ja neuvontatapahtumia vähintään 20 % pelastuslaitoksen alueella asuvista henkilöistä. ( n. 31. 000 henkilöä ). Pelastuslaitos osallistuu vuosittain ainakin seuraaviin valistus- ja neuvontatapahtumiin: - Nou Hätä- kampanja (peruskoulujen yläkoulun oppilaille) - 112 päivä (valtakunnallinen hätänumeropäivä) - Viisaasti vesillä kampanja - Perjantai 13 pvä, kotitapaturmien ehkäisykampanja - Pohjoismainen palontorjuntaviikko - Messuille ja muihin yleisötilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan - Arjenturvaa tapahtuma 25.5.2013 viranomaisten yhteistyönä Keskeisiä kohderyhmiä ovat päiväkodit ja peruskoulut. Huomioidaan kohderyhmien valinnassa elinkaarimalli. Elinkaarimallin mukaiset kohderyhmät muodostuvat eri-ikäisistä ihmisistä (lapset, nuoret, perheelliset, työelämässä olevat ja ikääntyneet), joiden turvallisuustarpeet ja - osaaminen vaihtelevat elämänvaiheen mukaan. Pelastuslaitos tukee kouluja niiden omatoimisessa varautumisessa ja turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden täyttämisessä. Pelastuslaitoksen lapsille ja nuorille suunnattua turvallisuusviestintää kohdennetaan elinkaarimallin mukaisesti esikoululaisiin, 4.- ja 8.-luokkalaisiin sekä toisen asteen opiskelijoihin. Varhainen puuttuminen sytyttelyyn ovat esimerkkejä pelastustoimen syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta. Pelastuslaitoksella on käytössä paloasemaryhmittäin puhelinnumero henkilökohtaisen neuvonnan antamiseen. Numerosta voi tiedustella palotarkastuksiin, palonehkäisyyn ja koulutukseen liittyviä asioita Ajankohtaiset tiedotteet ja materiaalit (pelastussuunnitelmapohjat) ovat esillä pelastuslaitoksen kotisivuilla: www.espl.fi ja sosiaalisessa mediassa.

6 Kehittämissuunnitelma: Yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa jatketaan ja kehitetään siten, että paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa esille tuodut asiat saadaan hallittua. Vakinaiselle henkilöstölle ja sopimuspalokuntalaisille järjestetään turvallisuusviestintään liittyvää koulutusta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja ja siten parantaa koulutuksen sisältöä ja laatua. Suunnitelma turvallisuuskoulutuksesta tarkistetaan vuosittain. Turvallisuusviestinnän seurantajärjestelmä kehitetään ja tilastointikriteerit yhdenmukaistetaan. Turvallisuusviestintää suunnataan tehostettuna niille alueille ja kohteisiin, joissa pelastustoimen toimintavalmiusaika on pidempi kuin riskiluokka edellyttäisi.

7 Taulukko 1. 2.6 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta Pelastuslaitoksen suunnittelemat valvontakäynnit vuonna 2013. KOHDE Kohteita yht. lkm Vuonna 2013 tarkastettavat Vuonna 2013 suoritettavat kohteet lkm tarkastukset lkm A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 411 277 277 260 79 79 964 282 282 607 164 164 A5Maatalousrkennukset 880 284 284 A6 Muut rakennukset 124 65 65 Asuinrakennukset 44700 4470 1) 850 Vapaa-ajanrakennukset 29200 220 2) 110 Yhteensä 5841 2111 Lyhyt yhteenveto vuoden 2013 muista valvontatoimenpiteistä. 1) Omavalvontalomakkeiden postitusmäärä 2) Vuosittain vaihtuva erikseen sovittu teema

8 3 Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa 1. erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin a. yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) b. kohteet joissa on väestönsuoja c. kohteet joissa on hälytyskeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin d. hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa e. sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa f. kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot g. suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat h. palo- ja räjähdysvaaralliset tilat i. rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden j. rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta 2. jälkitarkastuksia 3. ylimääräisiä palotarkastuksia 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia 5. nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastuksia 6. öljylämmityslaitteiston tarkastus 7. maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastuksia 8. ilotulitemyyntipisteiden tarkastuksia 9. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia. 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta

9 Pelastusviranomaiselle on määritelty kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä, keskeisimpiä lakeja ovat kemikaalilaki 744/1980, kemikaaliasetus 675/1993 ja laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Erityisesti huomioidaan merkittävät pohjavesialueet. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilöresurssit Tehtävä Henkilötyövuodet 2013 Päällystö 14,5 Alipäällystö 2 Sijaiset 0,5 Palomiehet / työvuorot 3 Henkilöstön kokonaismäärä 20 4. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi raportoidaan pelastuslautakunnalle talousarvion toteutumisennusteen mukaisessa aikataulussa. Suunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan myös aluehallintovirastolle tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Pelastuslaitos seuraa valvontasuunnitelman toteutumista neljännes vuosittain tapahtuvalla seurannalla.

10 5 LIITTEET 5.1 Liite A. Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen Liite A1. Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukot A1-A6) on määrittänyt pelastuslaitosten edustajista koottu työryhmä. Määrittelyjen perustelut löytyvät liitteistä A2 ja A3. Taulukoissa esitetty Merlot-palotarkastusluokka on ohjeellinen. Taulukon harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. (Keskimääräinen tarkastusväli saadaan, kun lasketaan kaikkien ryhmään kuuluvien kohteiden tarkastusvälien keskiarvo.) Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää perustellusti suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena ovat seuraavat seikat:

11 Arvioivan palotarkastuksen riskiluku Etelä-Savon pelastuslaitoksessa tarkastusvälin muuttaminen perustuu auditoinnin riskilukuun. Tarkastusvälin muutokset on aina perusteltava kirjallisesti. Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakenn usluokitus 1994 Merlot palotar kastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk [kpl ] Keskussairaalat, muut sairaalat Terveyskeskusten vuodeosastot Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 211, 213 23 214 215, 219 15 1) 70 1) Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, 229 24, 28 48 1) Palvelutalot 21 sprinklattu 30 2) sprinklaamaton 25 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 21-2) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 22 vankilat 241 22 4-3) lasten- ja nuorisokodit 222 ympärivuorokautiset päiväkodit

12 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 3, 44, 48 154 Vuokrattavat lomamökit ja - osakkeet 124 41, 43 Leirintäalueet 42 17 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, 139 4 33 4) - 5) 15 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse? 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä Liitetaulukko A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 120 kk Päiväkoti 231 65 alle 25 paikkaa 35 25-100 paikkaa 73 yli 100 paikkaa Yleissivistävät oppilaitokset 511 9, 95 126 Keskiasteen oppilaitokset 521 9, 95 21 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 9, 95 5 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, 549 9, 95 -

13 Liitetaulukko A3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastust en ohjeellinen väli Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset Rakennus -luokitus 1994 alle 400 m2 400-2 499 111, 112, 111, 119 112, m2 2 500-9 999 111, 119 112, m2 10 000 m2 111, 119 112, Anniskeluravintola tai enemmän 119 t alle 50 asiakaspaikk 50-500 asiakaspaikk yli 500 Ruokaravintolat asiakaspaikk 1) Teatteri- ja konserttirakennuks paikkaluku yli paikkaluku 300 Kirjasto-, korkeintaan museoja näyttelyhallirakenn ukset Kirjastot ja museot Näyttelyhalli Uskonnollisten t yhteisöjen rakennukset Muut kokoontumisraken nukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukse t Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 78 171 72, 78, 7, 111 7, 71, 72 7, 71, 72 19 141 115 59 141 11 59 141 11 311, 312 10, 101 322, 323, 324 341, 342, 349 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 103 102 10, 105, 108 8 8-32 2) 437 120 kk Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 104, 132, 138 lentoterminaalit ja 161 104 29 maanalaiset muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset 132, 138 31

14 Liitetaulukko A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus -luokitus 1994 Energiantuotannon rakennukset 611, 613 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 10 alle 1 000 m2 1 000 m2 tai Infrastruktuurin enemmän kannalta Teollisuushallit merkittävät ja 1) muut 691, 699 16 teollisuusrakennukset 2) alle 1000 m2 1000-4 999 m2 yli 5 000 m2 11 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) 692 148 alle 1 000 m2 1 000 m2 tai Varastorakennukset enemmän 2) alle 1 000 m2 711, 712, 719 14 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 148 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 17 24 kk 1 36 kk 212 48 kk 200 60 kk 96 kk 173 120 kk 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne. Myös YTS-kohteet huomioita esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne 2) Palovaarallisuusluokka otettava huomioon.

15 Liitetaulukko A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakenn usluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 3 kk 6 kk 12 kk 18 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Kohteella on aluehallintovira -nomaisen ympäristölupa 811, 819 141, 152, 153, 154, 155 90 Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) Erilliset viljankuivaamo rakennukset 1) Muut maataloustuota ntorakennukset 2) 891, 892, 893, 899 156 615 175 1)Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36 kk. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60 kk, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti

16 Liitetaulukko A6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus -luokitus 1994 Merlotpalotar- kastus- luokka Toimistot ja työpaikkatilat 151 109 Palo- ja pelastustoimen rakennukset Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) 721, 722, 729 13, 131 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 30 65 120 kk Palo- ja räjähdysvaaralli set tilat kylmä jakeluas Seveso-kohteet emat, ja muut vastaavat 182, 18 turvallis uusselvit toiminta periaatel lupalaito s ilmoitusl aitos kemikaal iratapiha t ja satamien Turvetuotantoalueet Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) 19 Muut rakennukset ja kohteet 4) 999 999 1 24 48 46 Tapauskohtainen harkinta 5 kpl Tapauskohtainen harkinta 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2)Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta

17 5.2 Liite B. Palotarkastusten maksullisuus C.1 Maksullisuuden laillisuusperusta Pelastuslain (379/2011) 96 mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Pelastusjohtajien kokous päätti 8.6.2011 suositella maksujen perimisen aloittamista 1.1.2013 ja että koko maassa maksut määräytyisivät oheisten perusteiden mukaisesti. Maksuperusteet on valmisteltu pelastuslaitosten ja Kuntaliiton yhteistyönä. Kukin pelastuslaitos joutuu laskemaan taksan suuruuden omien toteutuneiden kulujensa mukaan. C.2 Maksuperusteet Valvontatoimenpiteen maksullisuus perustuu alueen pelastustoimelle sen tuottamisesta aiheutuneisiin kokonaiskuluihin. Palotarkastusmaksun suuruus voidaan laskea määrittämällä palotarkastukseen kuluva aika ja sen tuottamisesta aiheutuva tuntihinta. Muun valvontakohteen kuin asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluva aika Keskimääräiseen asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluu tehokasta työaikaa noin 1 h. Vastaavasti muun valvontakohteen, joita ovat esim. aiemman lainsäädännön mukaan kerran vuodessa tarkastetut kohteet, palotarkastukseen kuluu aikaa noin 4 h. Tällaisen yksittäisen kohteen palotarkastuksen suorittaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: tarkastusajankohdasta sopiminen (puhelimitse tai kirjeitse) valvontakohteen taustatietojen selvittäminen (aiemmat palotarkastukset, muiden viranomaisten tai tahojen tekemät tarkastukset ja havainnot sekä PRONTO-tietojen tarkastaminen) matka-aika kohteeseen ja takaisin varsinaiseen palotarkastukseen kulunut aika pöytäkirjan tekeminen ja lähettäminen asiakkaalle tarkastuksen kirjaaminen tietojärjestelmään ja pöytäkirjan arkistointi laskutusmääräyksen tekeminen taloushallinnolle. Edellä luetelluista työtehtävistä varsinaiseen kohteessa tapahtuvaan palotarkastukseen kuluu noin 2 h ja muihin tehtäviin noin 2 h aikaa.

18 Vuonna 2013 virkarakenne Liitetaulukko B1. Tehtävä Henkilötyövuodet 2013 Päällystö 14,5 Alipäällystö 2 Sijaiset 0,5 Palomiehet/työvuorot 3 Henkilöstön kokonaismäärä 20 B.3 Taksaperiaatteet Asuinrakennusten palotarkastukset Asuinrakennusten yleisestä palotarkastuksesta eli määräaikaisesta palotarkastuksesta ei peritä maksua. Korjausmääräysten valvomiseksi tehty jälkipalotarkastus on maksullinen, jos pelastuslaitoksessa on käytäntö, jonka mukaisesti asiakas voi kuitata määräaikaisella palotarkastuksella annetut korjausmääräykset kirjallisesti (esim. lomake, kirje, sähköposti, nettiportaali tms.) tehdyiksi. Tällöin ei ole tarvetta tehdä jälkipalotarkastusta. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta kuitata korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta. Pyydetty ylimääräinen palotarkastus on maksullinen. Käyttöönottotarkastus eli erityinen palotarkastus on pelastussuunnitelmavelvollisille taloyhtiöille maksullinen. Muille asuinrakennuksille erityinen palotarkastus on maksuton.

19 Liitetaulukko B3. Esimerkki asuinrakennusten palotarkastusten hinnasta. Hinnat on määritetty Etelä-Savon pelastuslaitoksen laskelman pohjalta. Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus Yleinen palotarkastus maksuton - Jälkipalotarkastus 50 1) - Pyydetty ylimääräinen palotarkastus 50 48 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) Erityinen palotarkastus eli rakennuksen käyttöönottotarkastus - Omakotitalot yms. maksuton - - Pelastussuunnitelmavelvoitteiset taloyhtiöt 50 1) Mikäli pelastuslaitos ei ole luonut asiakkaalle mahdollisuutta kuitata kirjallisesti korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta. 48 /alkava tunti (1h ylittävältä ajalta) Asuinrakennuksen pyydetty ylimääräinen palotarkastus tarkoittaa esim. kiinteistönvälittäjien pyytämiä palotarkastuksia tms. Mikäli huolestunut asukas pyytää palotarkastuksen tekemistä kiinteistöönsä, voidaan se kirjata yleiseksi eli määräaikaiseksi palotarkastukseksi. Muiden valvontakohteiden palotarkastukset Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Tällaisia kohteita ovat esim. aiemmin kerran vuodessa palotarkastetut kohteet. Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusosaveloitus sisältää 2 tuntia kohteessa tehtyä tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit.