DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja Ari-Matti Saari. Digiloikka-työryhmän työlle perusperiaatteiksi sopivat seuraavat Mikael Jungnerin kiteyttämät digitalisaation periaatteet: 1 Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoituu. Jos emme tee sitä, muut tekevät. 2 Markkinoiden luonnollinen digitalisaatio on hitaampaa ja sattumanvaraisempaa kuin kansallisella strategialla ohjattu digitalisaatio. 3 Ulkoistaminen on digitalisaatiossa keskeinen osa vuorovaikutusta. Digitalisaatiota ei saa alistaa poliittisille intohimoille. 4 Digitalisoiminen on tuhlausta, jos tekemisen prosesseja ei mietitä samalla uusiksi. 5 Digitaalisuus on yhdessä tekemistä, ilman vuorovaikutusta se menee hukkaan. 6 Digitaalisuuden avainsana on avoin: avoimet rajapinnat, avoin lähdekoodi, avoin valmistelu. 7 ukitoimintojen digitalisoiminen on houkuttelevaa. Ydintoimintojen digitalisoiminen on tehokasta. 8 Digitalisaation kolme tärkeintä lähtökohtaa ovat asiakaslähtöisyys, asiakaslähtöisyys ja asiakaslähtöisyys. 9 Digitaalinen evoluutio etenee vain ja ainoastaan tekemällä ja kokeilemalla. yörukkanen päätti luonnostella seuraavia: Mitä SO:n yleiset tavoitteet (hyvinvoinnin edistäminen, eri arvoisuuden kaventuminen, kustannustehokkuus) tarkoittavat digitalisoitavissa palveluissa. Mitä palveluiden ja työkäytäntöjen digitalisaatio tarkoittaa telä-pohjanmaan SO-palvelukokonaisuudessa? Mitä telä-pohjanmaan SO-alueelta vaaditaan, että digitalisaation palvelut voidaan tehokkaasti ottaa käyttöön? Mitä toimintakulttuurin ja -tapojen uudistaminen, sisäisten prosessien digitalisointi ja palveluiden sähköistys tarkoittavat yhden luukun periaatteen mukaan. Digitalisointi ja toimintojen tehostaminen vaatii aina vanhojen toimintatapojen muuttamista ennen niiden digitalisointia. On tarkasti harkittava mitä digitalisoidaan. Lähtökohtana digiloikkatyöryhmän työlle ovat mm. tietojärjestelmiin vuonna 2018 tulevat muutokset (kansallinen palveluväylä ja UNA-hanke) ja mm. Hyvis-kokonaisuus. Nykytilanteen ja tulevaisuuden hahmottaminen ovat avainkysymyksiä. Kansalliset linjaukset määrittävät taustalla kaikkea paikallista työtä. ässä työryhmässä työ rajautuu SO-palveluiden digitalisaatioon, pois lukien tukipalvelut. iedontuotanto tukee palvelujen tuotannon ohjausta.
yörukkanen on päätynyt esittämään suunnitelman työkehikkona. A V O I yökehikko SO:n yleiset tavoitteet digitalisoitavissa palveluissa - hyvinvoinnin edistäminen Oman terveydentilan perusarviointi on mahdollista ammattilaisen luokse hakeutumatta NÄKÖKULMA Asiakas yöntekijä Organisaatio Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee Keskittyminen niihin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta, tukea tai neuvontaa Joustavuus ajankäytön suhteen Laadukkaan sisällön tuottaminen ja ylläpito iedon kerääminen ja sen analysointi Hyvinvoinnin ylläpitäminen on helppoa ja arkipäiväistä Asiakkaan näkökulmasta palveluprosessi on inhimillinen kokemus yötehtävät ovat mielekkäitä, ja aikaa voi käyttää asiakkaan inhimilliseen kohtaamiseen (rutiinitöiden sijaan) - eri arvoisuuden kaventuminen Palvelut ovat esteettömiä, kaikkien saatavissa asuinpaikasta ja ajankohdasta riippumatta rityisosaamiseen saatavuus Järjestelmä joustaa eikä ihminen Konsultointi muilta ammattilaisilta helpottuu Mahdollisuus hyödyntää erityisosaamista laajemmalla foorumilla Palvelutuotanto yhtenäistyy Raportointi yhdenmukaistuu Asiakkaan kotikunta ei ole määrittävä tekijä sille, mistä hoitoa saa
Asiakkaan ongelma hoidetaan ensi, sitten vasta byrokratia Diagnoosin / päätöksen teko yhteistyössä asiakkaan kanssa - Kustannustehokkuus kologisuus, mm. autolla liikkumisen tarve vähenee Ajankäyttö Palveluviive lyhenee Yhden luukun periaate kologisuus, vähentää liikkumista yöajan käyttö tehostuu Kerralla valmista ietojen hyödyntäminen Resurssien tarkoituksenmukainen käyttäminen Isojen asiakasryhmien palveleminen Raportointi ja toiminnan laadun seuranta helpottuu ja yhtenäistyy O I M N P I Palvelutoiminnan ja toimintatapojen uudistaminen - ydinprosessien työryhmät Palveluiden ja työkäytäntöjen digitalisaatio telä- Pohjanmaan SO-palvelukoko- naisuudessa, sisäisten prosessien digitalisointi ja palveluiden sähköistys - mitä? (JHS palveluluokitus) - miten? - milloin, mitä ensin? telä-pohjanmaan SO-alueen digitalisaation tehokas käyttöönotto ja hallinta - tietojen yhteiskäyttö - tiedolla johtaminen iedon keräämisen automatisointi ja tiedon hyödyntäminen
- yhden luukun periaate - priorisointi - johtaminen, muutoshallinta - koulutus - kustannusten hallinta Kotona asumisen tukeminen ja avopalvelujen tukeminen - tekniset ratkaisut, verkot ym. - apuvälineet - täydentävät palvelut ja palveluportaalit Asiakkaiden valinnanvapaus ja tuotannon monipuolistuminen Soluihin kirjoitetaan peruskysymyksiä tai haasteita sekä vastataan näihin konkreettisin suunnitelmin. Mitä esim. eri arvoisuuden kaventuminen tarkoittaa asiakkaalle AI millaisia haasteita palveluiden digitalisaatio aiheuttaa organisaatiolle ja miten siihen vastataan? Näkökulmien kuvaukset Kansalaisen näkökulma yöntekijän näkökulma Kansalainen nähdään aktiivisena toimijana, joka voi itse hoitaa ja selvitellä asioitaan sekä hallita henkilötietojaan. Kansalaisen omaa aktiivisuutta ja vastuunottoa asioistaan korostetaan ja häntä tuetaan tässä. Digitalisaation myötä asiakkaan asiointi helpottuu (24/7), hän voi paremmin kotonaan ja hänen arkensa sujuvoituu palveluiden turvin ja palvelut ovat paremmin hänen saatavillaan. Sähköiset palvelut ovat asiakkaalle ymmärrettävät, myös heikoimmassa asemassa (kehitysvammaiset, psyykkisesti sairastavat, aistirajoitteiset) olevien näkökulmasta. Palvelut ovat helposti löydettävissä, teknisesti toimivia ja käyttäjäystävällisyys on huomioitu.
Organisaation näkökulma Digitalisaation myötä yksittäisen työntekijän työtoimet ja työnkuva muuttuu ja tehostuu, jolloin resursseja jää entistä enemmän suoraan asiakastyöhön. iedonkulun helpottumisen ja organisoimisen myötä yhteistyö muiden tahojen kanssa tehostuu. yöntekijä voi nopeasti saada ja tuottaa olennaista tietoa. Hänellä on myös jalkautuessaan käytössään sopivat välineet ja tietojärjestelmät palvelevat hänen tarpeitaan. yö voidaan tehdä kerralla valmiiksi. Organisaation keskeiset palvelut ja ydinprosessit on määritelty ja digitalisoitu. Prosessit ja työnkuvat on uudistettu digitalisaation myötä ja vanhasta työkulttuurista on luovuttu. Uudet prosessit mahdollistavat ja kannustavat yksittäistä työntekijää käyttämään työssään digitaalisia palveluita tehokkaasti ja niiden käyttö on tehty sujuvaksi. Lisäksi koko ajan pidetään mielessä - Kansalliset tavoitteet, paikallisilla palveluilla ja ratkaisuilla pyrittävä kohti kansallisia tavoitteita - Iso kuva - tenemisjärjestys, millaisia digitaalisia palveluita on jo olemassa, miten niitä voidaan hyödyntää sekä millaisia uusia palveluita kehitettävä ensisijaisesti Palveluiden luokittelussa, nimeämisessä ja kuvauksessa käytetään kansallista suositusta, esimerkiksi JHS palveluluokitus. DIGILOIKKA-työryhmään ehdotetaan: - Kari Nuuttila - Jarno Ojajärvi Konsultoitavia tahoja: - Maria-Liisa Nurmi - Kaksineuvoisen edustaja - Hyvis-hanke - Ari-Matti Saari - JIK:n edustaja -? - Paula Luoma - yöntekijä näkökulman edustaja? - Jaakko Pihlajamäki - erveydenhuollon lääkäri?
- Päivi Niiranen -? Kansalaisten odotusten ja valmiuksien selvittämiseksi ja kehittämisideoiden saamiseksi SO-työssä ehdotetaan kansalaisverkkodialogin käyttämistä jo alkuvaiheessa. yön taustoitukseksi ja taustamateriaaliksi ovat seuraavat kuvat.