Kokemuksia ISO 26000 -standardin käytöstä PK-yrityksen kokoista yhteiskuntavastuuta SFS-seminaari Susanna Vahtila 15.5.2013 SFS:n kokouskeskus, Helsinki
ISO 26000 käyttöönoton laajuus? Countries that have adopted or is planning to adopt ISO 26000, November 2012, rev (64 + 20)
SFS:n ISO 26000 -projektin tavoitteet Edistää yhteiskuntavastuuta hyödyntää ISO 26000 -standardia yhteiskuntavastuuasioita kehitettäessä etenkin PK-yrityksissä selvittää kuinka hyvin ISO 26000 -standardi soveltuu työkaluksi PK-organisaatioille niiden kehittäessä yhteiskuntavastuutoimintaansa saada kokemusta standardin käyttöönotosta.
Projektin organisaatio Mukana olevat yritykset: Kiantama Oy, elintarvikkeet, Suomussalmi (www.biokia.fi), Riitta Ryyti Vivago, terveys- ja turvapalvelut, Espoo (www.vivago.fi) Janna Ranta Tasku Oy, mainostoimisto, Espoo (www.taskut.fi) Lotta Suistoranta/Linda Käyhty Vexve Oy, metalliteollisuus (venttiilit), Sastamala (www.vexve.fi) Anne Savolainen, Anna-Stina Boström Northland Mines Oy, kaivosteollisuus, Kolari (www.northland.eu) Miia Mikkonen Kiilto Oy, kemianteollisuus, Lempäälä (www.kiilto.com) Armi Mehto Konsultti: Laila Törnroos, Eltekon Oy Ohjausryhmä: Sami Nikander, Kemianteollisuus ry Mikko Routti, Finnish Business & Society Susanna Vahtila, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
Mikä on ISO 26000 Guidelines = Ohjeita (laajuus n. 100 s.) Keskeiset asiat yhteiskuntavastuusta Konsensus-dokumentti - Yhteinen käsitys, mitä yhteiskuntavastuu on Ei sertifiointia, ei verifiointia
ISO 26000 - sisältö Termit ja määritelmät Yhteiskuntavastuun periaatteet Vastuunalaisuus, avoimuus, eettinen toiminta, sidosryhmien intressien kunnioittaminen, oikeusjärjestyksen kunnioittaminen, kansainvälisten toimintasääntöjen kunnioittaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen Yhteiskuntavastuun tunnistaminen ja sidosryhmien osallistaminen Yhteiskuntavastuun ydinaiheet Organisaation hallintotapa, ihmisoikeudet, työelämän käytännöt, ympäristö, oikeudenmukaiset toimintatavat, kuluttaja-asiat, yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteisön kehittäminen www.sfsedu.fi -> kalvosarja kaikkien käyttöön Sisältö purettu tarkemmin
Projektin kulku Marraskuussa 2012 aloituskokous Konsultin tehtävät, käynti ja jatkotehtävät / Yrityksen toimet Tammikuussa välikokous Konsultin tehtävät, käynti ja jatkotehtävät / Yrityksen toimet Huhtikuussa loppukokous Yrityksen toimet Seminaari 15.5.2013
Tuloksia Kysely mukana olleille 6 yritykselle, asteikko 1-5: Yleisarvosana projektista = 4.0 Projektin hyödyllisyys yhteiskuntavastuuhankkeelle = 4.7 Omien tavoitteiden täyttyminen = 3.5 ISO 26000 standardin hyödyllisyys = 4.2
Tuloksia Tärkeimpiä syitä käyttää ISO 26000 -standardia: yhteiskuntavastuutyön selkeyttäminen, uskottavuus, yhdeltä yritykseltä asiakkaat kysyneet ISO 26000 käytöstä Yhteiset kokoukset ja muiden kokemuksista kuuleminen ja keskustelut koettiin hyödyllisiksi Standardin luvut 4 ja 6 ylivoimaisesti luetuimmat (perusperiaatteet ja ydinaiheet) Alihankkijoilta ei vaadita yhteiskuntavastuukriteerien noudattamista (paitsi 1), mutta kaikilla ainakin harkinnassa tulevaisuudessa (!) Tarvitaanko sertifiointistandardia? Vastaus lievästi positiivinen (ka. 3.3)
ISO 26000 -standardin hyviä puolia Yhteinen (globaali) määritelmä yhteiskuntavastuulle Selkeys, kansainvälisyys Ydinaiheiden esittely ja opastus Selventävät esimerkit Sovellettavuus eri yrityksiin Järjestelmällisyys, käytännönläheisyys Systemaattisuus, kattavuus
ISO 26000 standardin huonoja puolia Yleispätevyys x 2 Byrokraattisuus Sisällön runsaus Paikoin raskas (monimutkainen) teksti, raskaat lauserakenteet Laajuus, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen hankalaa x 2 Turhankin yksityiskohtainen
Projektin hyödyllisyys ja haasteet Hyödyllistä: Ydinaiheiden ja periaatteiden ymmärtäminen x 2 Kokonaisuuden ymmärtäminen x 2 Hyvät kysymykset mitä kaikkea tulee tarkastella Sidosryhmien tarkempi käsittely Järjestelmällinen lähestymistapa Haasteita: Soveltaminen ja dokumentointi Aikapula! x 3 Sisäinen viestintä. Koko organisaation mukaan saaminen. Sidosryhmien määrittäminen. Viestintä sidosryhmille Hallintajärjestelmäkäsite pienessä yrityksessä
Projekti loppui, työ jatkuu Kaikilla jatkosuunnitelmia Seurantaa, mittareita kehitetään Käytetään rinnalla muitakin yhteiskuntavastuutyökaluja Asioita tehdään, aina ei dokumentoida Viestinnän tärkeys (sekä sisäinen että sidosryhmille) nousi selkeästi esiin, samoin raportointi