ISO aamukahvitilaisuus

Transkriptio

1 TERVETULOA

2 Yhteiskuntavastuustandardin ISO maailmanlaajuinen käyttö ISO aamukahvitilaisuus Susanna Vahtila SFS SFS:n kokouskeskus, Helsinki

3 Ohjelma Aamukahvit Teemat ISO standardin levinneisyys maailmalla (SV) ISO yhteiskuntavastuuoppaan käyttö kehittyvissä maissa (SV) kokemuksia ISO standardin käytöstä (LT) ISO opetuskäytössä (LT) onko ISO hyvä vai huono standardi eri sidosryhmien käsityksiä (LT) Sertifiointi vai ei? (SV) ISO ja yhteiskuntavastuu tulevaisuudessa tarvitaanko lisää ohjeistusta ja minkälaista? (SV)

4 Suomen Standardisoimisliitto SFS Standardisoinnin keskusjärjestö on ISOn ja CENin jäsen koordinoi kansallista standardisointia laatii SFS-standardeja vahvistaa SFS-standardit myy kansallisia ja kansainvälisiä standardeja hoitaa tietopalvelua julkaisee SFS-tiedotus lehteä

5 Aikajana 1972 Tukholman ympäristökonferenssi - Kasvun rajat (Rooman klubin tilaustyö MIT:stä) Maapallon kantokyvyn rajat 1987 Our common future Bruntlandin komission raportti Kestävän kehityksen käsite 1992 Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi Kestävän kehityksen peruskirja Standardisoinnin avulla työkaluja kestävän kehityksen edistämiseksi: 1991 ISO Strategic Advisory Group on the Environment 1993 ISO/TC 207 -> ISO sarja

6 Etapit ISO ja SFS Keskusteltu ISOssa vuodesta 2001 Kv. seminaari Tukholmassa ja standardisointialoite v Standardin laadinta alkoi v Yhteensä 8 ISO-kokousta (+ lukuisa määrä editorien kokouksia joka välissä) ISO julkaistiin Suomalaisia mukana alusta asti, 4-5 henkilöä/ison kokous Taustaryhmänä on toiminut SFS TK 117 SFS järjestänyt 6 seminaaria Standardi on käännetty suomeksi ja vahvistettu kansalliseksi standardiksi SFS-ISO (joulukuu 2010) SFS:n ISO projekti Aamukahvitilaisuus klo 9-11 SFS:ssä terveiset ISO International Workshop sta Genevestä marraskuulta (Global use of ISO 26000)

7 Valmistelun erityispiirteitä ISOssa uusi aihe, uudet sidosryhmät mukaan 660 asiantuntijaa 99 eri maasta työn eri vaiheissa mukana kehittyvät maat mukana kansalliset delegaatiot, joissa max 6 henkilöä, sidosryhmäpohjalta (teollisuus, julkinen hallinto, kuluttajat, kansalaisjärjestöt, työntekijäjärjestöt sekä palvelut, tukitoiminnot ja tutkimus) Keskeiset yhteiskuntavastuuorganisaatiot ILO, GRI, YK:n Global Compact sekä 40 muuta kansainvälistä organisaatiota

8 Yhteyksiä An Introduction to Linkages between UN Global Compact Principles and ISO Core Subjects GRI and ISO 26000: How to use the GRI Guidelines in conjunction with ISO EU-KOMISSIO: Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi Komissio kehottaa kaikkia eurooppalaisia suuryrityksiä sitoutumaan vuoteen 2014 mennessä siihen, että ne ottavat huomioon ainakin yhden seuraavista periaate- tai ohjekokonaisuuksista kehittäessään lähestymistapaansa yritysten yhteiskuntavastuuseen: YK:n Global Compact -periaatteet, OECD:n monikansallisille yhtiöille osoitetut toimintaohjeet tai ISO yhteiskuntavastuustandardin. SUOMI: Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskuntavastuusta (2012) Nordic Council of Ministers: Nordic Strategy for Corporate Social Responsibility (viitattu OECD, YK, ISO 26000)

9 ISO standardin levinneisyys maailmalla Tosiasia: Hyvä kattavuus kansallisissa adoptioissa Käyttö? Ei luotettavia yhteenvetotietoja Tunnetaanko Painottunee suuriin yrityksiin Ei juuri raportoitua käyttöä yritysmaailman ulkopuolelta ISOn tutkimus 2012

10 ISO käyttöönoton laajuus? Countries that have adopted or is planning to adopt ISO 26000, November 2012, rev ( )

11 ISO eri kielillä 24: arabia, bulgaria, kiina, tsekki, tanska, hollanti, englanti, suomi, ranska, saksa, japani, kazakki, korea, mongolia, norja, puola, portugali, romania, venäjä, serbi, slovakki, espanja, ruotsi, thai Ehkä: italia, eesti, unkari

12 ISOn tutkimuksesta muuta 70 vastanneen arvio kiinnostuksesta omassa maassa: lisääntyy 59%, vakio 38%, vähenee 3% Yleisimmät kysymykset: sertifiointi 51%, koulutus 25%, implementointi 12%, muuta 12% Taustaryhmä on 84%:lla vastanneista (62 maata) Tarvitaanko sertifiointistandardia tulevaisuudessa asteikolla 1 5: 68 maata vastasi, keskiarvo 2.8

13 ISO käyttö kehittyvissä maissa Käytön esteitä: Tiedon puute Mustia aukkoja, jos jonkin maan standardisointiorganisaatio ei toimi kunnolla Resurssien puute Asenteet: Miten hyväntekeväisyydestä yhteiskuntavastuuseen Erot yv-periaatteiden ja vallitseviin käytäntöihin, bisnesetiikkaan, kulttuuriin

14 ISO käyttö kehittyvissä maissa Positiivista: Tietoisuuden lisääntyminen Meneillään paljon koulutusta, tiedottamista, workshopeja, webbisivustoja Vaikutukset poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön Eri sidosryhmien saaminen samaan pöytään Toiminnan verkostoituminen paitsi kansallisesti, myös alueellisesti (etenkin Afrikka ja Latinalainen Amerikka) Yhteinen ymmärrys yhteiskuntavastuusta kansallisesti Standardin soveltamisen kautta kohti kestävää liiketoimintaa

15 Mikä on ISO Guidelines = Ohjeita (laajuus n. 100 s.) Hyvä opas niille, jotka perehtymässä asiaan Keskeiset asiat Konsensus-dokumentti Yhteinen käsitys, mitä yhteiskuntavastuu on Niidenkin, jotka kulkevat kehityksen kärjessä, on hyvä tietää mikä ja mitä on ISO Tuleeko ISO standardista kansainvälisesti ja eri maissa käytetty, tunnettu ja tunnustettu referenssi? ISO on brändi, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti

16 Mihin ISO käytetään, mikä ero muihin yhteiskuntavastuualoitteisiin Kansainväliset sopimukset = yleiset raamit ISO = mitkä asiat huomioitava; suosituksia Esim. GRI = mittarit, indikaattorit, laskentaohjeet, raportointi ISO on ohjestandardi: Kansainvälinen, yhteinen käsitys yhteiskuntavastuusta ( sopimus ) laaja, käsittää koko yhteiskuntavastuun kompromissien tulos; mukana n. 100 maata, keskeiset SRorganisaatiot (ILO, Global Compact, GRI) ja laaja kirjo asiantuntijoita hyvin erilaisista organisaatioista ohje; mitä asioita tulisi ottaa huomioon, käydä läpi ja parantaa omanssa organisaatiossa yleinen, kaikille organisaatioille, ei vain yrityksille

17 Havaintoja Yhteiskunnan odotukset ja vaatimukset kasvavat -> muutoksia nopealla aikataululla Latinalainen Amerikka erityisen aktiivinen Kansainvälinen kauppa ja ISO tuleeko standardista referenssidokumentti Monissa maissa myös julkisen hallinnon yhteistyöhankkeita standardin implementoimiseksi Vaikutukset lainsäädäntöön? Koulutusta järjestetään paljon, myös yliopistoja mukaan Tieto leviää -> myös välillisiä vaikutuksia organisaatioiden toimintaan Tiedotuksen monet kanavat -> globaali tietoisuus

18 Laila kokemuksia ISO standardin käytöstä ISO opetuskäytössä onko ISO hyvä vai huono standardi eri sidosryhmien käsityksiä

19 Mitä ISO ei ole ISO ei ole ns. sertifiointistandardi, ei sisällä vaatimuksia Miksei? Työryhmän mandaatissa sovittiin näin -> aloite ei olisi muuten mennyt läpi Aika ei ollut kypsä, vaikea aihe, liian suuria eroja maailmalla (tasot, tavat, kulttuurit, lainsäädäntö) Opas oli mahdollista kirjoittaa paljon kattavammaksi kuin vaatimusstandardi Sertifiointi lisää kustannuksia. Mikäli pakollinen organisaation tulisi tehdä olisi hyvä, että = tsekkauslista ja opas Organisaatio ei voi väittää noudattavansa ISO 26000:n vaatimuksia

20 ISO standardiin viittaaminen [Organisaatio] ottaa huomioon toiminnassaan standardin ISO ohjeet yhteiskuntavastuusta. [Organisaatio] noudattaa toiminnassaan yhteiskuntavastuullisia periaatteita ja käytäntöjä, jotka pohjautuvat standardin ISO ohjeisiin EI NÄIN: organisaatio noudattaa ISO standardin vaatimuksia

21 Mitä halutaan ISO-konferenssi, Geneve, marraskuu 2012

22 Plussaa: Näyttö Jos sertifioitava vaatimusstandardi Selkeät vaatimukset Jos ISO-standardi julkaistaisiin -> eroon toisistaan poikkeavista kansallisista standardeista/vaatimuksista Miinusta: Vaatimuksia on vaikea kirjata globaalisti Jos hallintajärjestelmä = prosessin sertifiointi Standardit vs. viranomaismääräykset Sertifioinnin hinta Kaupan este (?), jos pakollinen tai pakollinen Yhteismitallisuus? Toimialariippuvuus?

23 Kansallisia standardeja DS Ledelsesystem for samfundsmässig ansvar Kravbeskrivelse Ranska, Iso-Britannia, Portugali, Brasilia, Ukraina, Itsearviointioppaita: NPR 9026: Guidance on self declaration ISO (Hollanti) Tulossa: SIS Specifikation xxxx:2012, Socialt ansvarstagande Systematisk egendeklaration (Ruotsi)

24 ISO 26000:n tulevaisuudesta ISO uusimistarvekysely vuoden kuluttua -> standardin uusinta (tai sitten ei) -> ISO vaatimusstandardin laadinta (?) -> tai jotain muuta. Uusi aloite ISOssa (2012 marraskuu): Sustainable purchasing Self-declaration guidelines? (IWA XX Social responsibility Guidance on self-declaring the application of ISO 26000) (kerran kaatunut TMB:ssä) Sertifiointistandardi?

25 Lisätietoja ISOn Internetsivut: -> Yleistä tietoa, Esitteitä, Videoita, Uutisia, FAQs Standardisoinnin oppilaitossivusto SFSedu: -> kalvosarja kaikkien käyttöön SFS: esite Verkkokauppa sales.sfs.fi ISO verkosto, joka välittää ISOn kautta tulevaa tietoa (SFS:n komitean TK 117 pohjalta) Tulossa suomenkielinen itsearviointiopas NPR 9026: Guidance on self declaration ISO (Hollanti) Tulossa ruotsalainen itsearviointiopas: SIS Specifikation xxxx:2012, Socialt ansvarstagande Systematisk egendeklaration