ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset keskittyvät keskusalueille, ja ruotsinkielisten osuus on korkea pientalovaltaisissa kaupunginosissa. Espoon kaupunki Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Konserniesikunta Kaupunkikehitys Glenn R. Gassen 11.4.2012 Tilastoalueista alhaisin korkeakoulutettujen osuus on vielä yli maan keskiarvon. Toisaalta kaakkoispuolella sijaitsevissa pientalovaltaisissa kaupunginosissa ja Tapiolassa useampi kuin joka toinen yli 15-vuotias on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tulotaso noudattelee samaa kaavaa ja ylittää sekä maan että pääkaupunkiseudun tason selkeästi. Espoon sairastavuusindeksi on kaikilla alueilla selkeästi alle koko maan tason. Yksin asuvat ja yksinhuoltajaperheet, joita on Espoossa kuitenkin suhteellisen vähän, keskittyvät keskusalueisiin. Lapsiperheiden osuus nousee ennen kaikkea vähemmän tiheästi asutulla alueilla. Työpaikat sijaitsevat suurimmaksi osaksi kaupungin itäpuolella ja toimialoittain työpaikkoja on suhteellisen paljon kauppa-, rahoitus- ja vakuutus- sekä tietointensiivisillä aloilla. Espoossa on vähän 1-2 huoneen asuntoja, mutta paljon pientaloja. Varsinkin pohjoispuolella sekä Nöykkiö-Latokaskessa ja Mankkaalla suuri enemmistö asunnoista on vähintään 3 huoneen pientaloasuntoja. Myös vuokra-asuntojen osuus ei ole korkealla tasolla ja nousee keskusalueilla. Yli 40 % asuinrakennuskannasta on kahdelta viime vuosikymmeneltä. Vähiten uusia asuinrakennuksia on Suur-Tapiolassa. Toimitiloja on merkittävästi vähemmän kuin Helsingissä ja Vantaalla, ja toimitilojen osuus rakennusten kerrosalasta vaihtelee paljon.

Sisällys Johdanto 3 I. Espoon alueiden indikaattorit 4 Väestön jakauma ja kasvu 4 Väestön ikärakenne 5 Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset 6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 7 Tulot 8 Sairastavuusindeksi 9 Yksin asuvat ja perheväestö 10 Lapsiperheet 11 Yksinhuoltajaperheet 12 Työvoimaosuus 13 Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus 14 Suuralueiden työpaikat toimialoittain 15 Työttömyys 16 Nuorten työttömyys 17 1-2 huoneen asunnot 18 Vuokra-asunnot 19 Ahtaasti asuvat 20 Pientaloasunnot 21 Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan 22 Toimitilarakennusten kerrosala 23 II. Suuralueiden erityispiirteet 24 Suur-Leppävaara 24 Suur-Tapiola 25 Suur-Matinkylä 26 Suur-Espoonlahti 27 Suur-Kauklahti 29 Vanha-Espoo 30 Pohjois-Espoo 31 2 Espoo alueittain 2011

JOHDANTO Espoo poikkeaa monessa suhteessa muista kunnista. Verrattuna koko Suomeen Espoossa asuu esimerkiksi enemmän nuoria, korkeakoulutettuja ja vieraskielisiä, sen väestön tulotaso on korkeampi ja sairastavuuden indikaattorit ovat matalampia. Myös pääkaupunkiseudun naapureista, Helsingistä ja Vantaasta, Espoo erottuu monipuolisesti. Toisaalta eroja ei ole vain katsottaessa ulkopuolelle. Sanotaan, että Espoo on kuin pieni Suomi. Espoon pohjoisosassa on maaseutualueita, samalla kun eteläosassa on keskusalueita, jotka vastaavat suomalaisia keskikokoisia kaupunkeja. Tässä tietoiskussa analysoidaan tärkeitä eroja Espoon osa-alueiden välillä sekä Espoota kotimaisessa vertailussa. Sitä varten käytetään indikaattoreita väestöstä, koulutuksesta, tuloista, terveydestä, työvoimasta ja työpaikoista, asunnoista ja rakennuksista. Aluksi Espoota tarkastellaan indikaattoreittain ja lopuksi esitetään Espoon suuralueiden erityispiirteitä tiivistettynä. Espoon sisällä aluejakona käytetään useimmissa tapauksissa tilastoalueita. Kotimaista vertailua varten vertaillaan Espoota koko Suomeen, Helsinkiin ja Vantaaseen. Tässä yhteenvetojulkaisussa on käytetty viime syksynä ilmestyneen laajemman julkaisun (Espoo alueittain 2011 -raportti) tietosisältöä ja myös esitettyjen tietojen ajankohta on sama kuin laajemmassa julkaisussa. Tämän takia esim. väestötiedot eivät ole uusimmat. Kaikki raportissa ja tässä julkaisussa käytetyt tiedot ovat saatavilla Excel-taulukkona Espoon kaupungin Tilastot ja tutkimukset -nettisivuilta (www.espoo.fi/tieto). Espoo alueittain 2011 3

I. Espoon alueiden indikaattorit Väestön jakauma ja kasvu Väestömäärä 2011 ja 2021 32 000 _2011 _2021 Väestön kasvu % 2011-2021 50-519 (5) 30-50 (1) 10-30 (8) 0-10 (9) -12,9-0 (3) Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle Kurttila-Vanttila Saunalahti Kalajärvi-Lakisto Bemböle Vanhakartano-Röylä Kanta-Espoo Nöykkiö-Latokaski Kanta-Espoonlahti Laaksolahti Kanta-Leppävaara Viherlaakso-Lippajärvi Kilo-Karakallio Sepänkylä Henttaa-Suurpelto Kaitaa Olari Suvisaaristo Mankkaa Laajalahti Kanta-Tapiola Otaniemi Haukilahti-Westend Matinkylä Taulukko 1: Espoon väestö alueittain sekä Helsingin, Vantaan ja Suomen väestö 1.1. 2011 2021 kasvu % Koko Espoo 247 970 281 800 13,6 1 Suur-Leppävaara 61 407 68 543 11,6 11 Kanta-Leppävaara 26 195 31 911 21,8 13 Kilo-Karakallio 14 426 16 143 11,9 14 Laaksolahti 10 129 10 172 0,4 15 Viherlaakso-Lippajärvi 9 260 8 913-3,7 16 Sepänkylä 1 397 1 404 0,5 2 Suur-Tapiola 42 915 45 444 5,9 21 Kanta-Tapiola 18 996 21 056 10,8 22 Otaniemi 3 654 5 081 39,1 23 Haukilahti-Westend 8 766 7 634-12,9 24 Mankkaa 7 912 8 031 1,5 25 Laajalahti 3 587 3 642 1,5 3 Suur-Matinkylä 34 490 40 606 17,7 31 Matinkylä 18 800 19 984 6,3 32 Olari 14 909 15 789 5,9 33 Henttaa-Suurpelto 781 4 833 518,8 4 Suur-Espoonlahti 50 925 55 290 8,6 41 Kanta-Espoonlahti 23 840 23 390-1,9 42 Saunalahti 5 140 9 118 77,4 43 Nöykkiö-Latokaski 15 307 15 965 4,3 44 Kaitaa 5 989 6 140 2,5 45 Suvisaaristo 649 677 4,3 5 Suur-Kauklahti 7 098 11 038 55,5 51 Kanta-Kauklahti 4 223 6 435 52,4 52 Kurttila-Vanttila 2 875 4 603 60,1 6 Vanha-Espoo 36 372 42 787 17,6 61 Kanta-Espoo 22 872 25 835 13,0 62 Muurala-Gumböle 4 352 4 861 11,7 63 Bemböle 7 068 8 953 26,7 64 Nuuksio-Nupuri 2 080 3 138 50,9 7 Pohjois-Espoo 10 766 13 623 26,5 71 Vanhakartano-Röylä 6 847 8 766 28,0 72 Kalajärvi-Lakisto 3 919 4 856 23,9 Helsinki 588 549 639 046 8,6 Vantaa 200 055 222 524 11,2 Suomi 5 375 276 5 660 405 5,3 Lähde: Tilastokeskus, Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö, Helsingin kaupungin tietokeskus, Vantaan kaupunki, tilasto ja tutkimus. Kartta 1: Espoon väestö tilastoalueittain 2011 ja 2021 sekä kasvu 2011-2021 Lähde: Tilastokeskus, Espoon kaupunki Espoossa asui vuoden 2011 alussa 247 970 asukasta ja se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Vain Helsinki, jossa oli 588 549 asukasta, on väestömäärältään suurempi. Vantaalla oli 200 000 asukasta. Espoolaiset asuvat suurimmaksi osaksi viidessä keskuksessa, joista kukin vastaa keskikokoista suomalaista kaupunkia. Suur-Leppävaara vastaisi Vaasan kokoista kaupunkia, Suur-Espoonlahti Hämeenlinnaa, Tapiola Järvenpäätä, sekä Suur-Matinkylä että Vanha-Espoo Keravaa. Nämä suurimmat kaupunginosat sijaitsevat Kaakkois-Espoossa. Luoteisosan väestöntiheys on suhteellisen pieni. Kuitenkin Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa on paikalliskeskuksia. Kymmenessä vuodessa Espoon väestö kasvaa vuonna 2011 tehdyn ennusteen mukaan 281 800 asukkaaseen ja kasvu on 13,6 %. Samana ajankohtana Helsingin väestökasvu on 8,6 % ja Vantaan on myös pienempi (11,2 %). Kaikkien suomalaisten lisäys on vuonna 2009 tehdyn ennusteen mukaisesti vain 5,3 %. Espoon nykyiset suurimmat kaupunginosat pysyvät suurimpina ja väestön painopiste pysyy eteläosassa. Kasvunvauhti kuitenkin vaihtelee paljon. Ennen kaikkea Henttaa-Suurpellon asukasmäärä viisinkertaistuu Suurpellon rakentamisprojektin takia. Sinne luodaan kokonaan uusi kaupunginosa. Kaupungin toinen kasvupiste seuraavan kymmenen vuoden aikana on Länsi-Espoossa. Saunalahdessa, Kurttila-Vanttilassa, Kanta-Kauklahdessa ja Nuuksio-Nupurissa väestömäärä kasvaa yli 50 %:lla. Otaniemessä kasvu on jatkossakin suhteellisen nopeaa. Suurta kasvua on myös Kanta-Leppävaarassa, jossa kasvu on lukumäärältään suurinta (+5700). Toisaalta on kaupunginosia, joilla on maltillista kasvua tai jopa väestön vähennystä, kuten Haukilahti-Westend, Viherlaakso-Lippajärvi ja Kanta-Espoonlahti. 4 Espoo alueittain 2011

Väestön ikärakenne 22 Otaniemi 21 Kanta Tapiola 41 Kanta Espoonlahti 32 Olari 11 Kanta Leppävaara 31 Matinkylä 23 Haukilahti Westend 15 Viherlaakso Viherlaakso 16 Sepänkylä ESPOO 61 Kanta Espoo 13 Kilo Karakallio 45 Suvisaaristo 25 Laajalahti 33 Henttaa Suurpelto 44 Kaitaa 64 Nuuksio Nupuri 42 Saunalahti 14 Laaksolahti 72 Kalajärvi Lakisto 51 Kanta Kauklahti Kauklahti 24 Mankkaa 63 Bemböle 43 Nöykkiö Latokaski 62 Muurala Gumböle 71 Vanhakartano Röylä 52 Kurttila Vanttila Helsinki Suomi Vantaa Kuva 1: Espoon ikärakenne tilastoalueittain 1.1.2011 Lähde: Tilastokeskus 0 6 7 15 16 64 64 65 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Espoo on historiallisesti melko nuori, mutta niin on myös sen väestörakenne. Useampi kuin joka viides espoolainen on 0-15-vuotias. Koko Suomessa (17,7 %) ja Helsingissä (14,5 %) nuorten osuus väestöstä on selkeästi pienempi. Vain Vantaalla vastaava osuus (19,5 %) on Espoon tuntumassa. Työikäisiä on Espoossa (67,8 %) suhteellisesti vähemmän kuin Helsingissä (70,6 %) ja Vantaalla (68,4 %), mutta vielä enemmän kuin koko maassa (64,8 %). Ikääntyneiden osuus on Espoossa (11,5 %) pienempi kuin koko Suomessa (17,5 %), Helsingissä (15,0 %) ja Vantaalla (12,1 %). Espoon tilastoalueista opiskelijakaupunginosa Otaniemi on poikkeuksellinen. Sen asukkaista 93,3 % on 16-64-vuotiaita ja sekä nuorten että ikääntyneiden osuudet ovat hyvin pieniä. Muilla alueilla 0-15-vuotiaiden osuus vaihtelee 15,2-31,8 %:n välillä. 0-15-vuotiaita on paljon varsinkin Espoon länsi- tai pohjoisosissa sijaitsevilla alueilla, joiden asukastiheys on matala, kuten Kurttila-Vanttila, Vanhakartano-Röylä ja Muurala-Gumböle. Alueista, joissa nuorten osuus on yli 25 %, vain pientalovaltaiset Mankkaa ja Nöykkiö-Latokaski ovat Espoon etelä- tai itäosissa. Tiheimmin asutuilla alueilla Itä- tai Etelä-Espoossa vastaava 0-15-vuotiaiden osuus on alle 20 %, kuten Kanta-Tapiola, Kanta-Espoonlahti, Olari, Kanta-Leppävaara ja Matinkylä. Työikäisten osuus vaihtelee 60,3-72,3 %:n välillä Otaniemeä lukuun ottamatta. Espoon keskiarvoa (67,8 %) enemmän työikäisiä on etenkin asukasmääriltään suurissa kaupunginosissa kuten Kanta-Leppävaarassa, Kanta-Espoossa ja Matinkylässä. Näillä alueilla on myös korkeampi vieraskielisten osuus. Alle 65 % työikäisiä on varsinkin asukasmääriltään pienillä alueilla, kuten Nuuksio-Nupurissa, Kurttila-Vanttilassa ja Laaksolahdessa, sekä suurituloisten alueilla, kuten Haukilahti-Westendissä, Suvisaaristossa ja Mankkaalla. Eläkeikäisten osuudet vastaavat osaksi nuorten osuuksia käänteisesti. Sillä tavalla Muurala-Gumbölessä, Bembölessä, Vanhakartano-Röylässä, Kurttila-Vanttilassa, ja Nöykkiö-Latokaskessa yli 65-vuotiaiden osuudet alittavat 7 %:n rajan, kun Kanta-Tapiolassa, Haukilahti-Westendissa ja Kanta-Espoonlahdessa ne ylittävät 15 %:a. Toisaalta on myös tilastoalueita, joissa sekä nuoria että ikääntyneitä on keskimääräistä enemmän, kuten Nuuksio-Nupuri, Suvisaaristo ja Laaksolahti. Kanta-Leppävaara poikkeaa siten, että ikääntyneiden osuus on suhteellisen pieni, samalla kun nuorten, ja työikäisten osuus on suurin. Espoo alueittain 2011 5

Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset 72 Kalajärvi Lakisto 14 Laaksolahti 25 Laajalahti 21 Kanta Tapiola 71 Vanhakartano Röylä 24 Mankkaa 64 Nuuksio Nupuri 42 Saunalahti 33 Henttaa Suurpelto 63 Bemböle 43 Nöykkiö Latokaski 15 Viherlaakso Lippajärvi 11 Kanta Leppävaara 32 Olari 44 Kaitaa 62 Muurala Gumböle ESPOO 52 Kurttila Vanttila 51 Kanta KauklahtiKauklahti 13 Kilo Karakallio 41 Kanta Espoonlahti 23 Haukilahti Westend 22 Otaniemi 31 Matinkylä 61 Kanta Espoo 16 Sepänkylä 45 Suvisaaristo Suomi Vantaa Helsinki Vieraskielisiä Ruotsinkielisiä Suomenkielisiä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 2: Suomen-, ruotsin- ja vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Lähde: Tilastokeskus Äidinkielen mukaan Espoon väestö jakaantuu seuraavasti: 82,4 % suomenkielisiä, 8,2 % ruotsinkielisiä ja 9,4 % vieraskielisiä. Siten ruotsinkielisten osuus on suhteellisesti suurempi kuin Helsingissä (6,0 %), koko Suomessa (5,4 %) ja Vantaalla (2,9 %). Pääkaupunkiseudun vieraskielisten osuus ylittää yleisesti muiden Suomen kaupunkien ja varsinkin maaseutukuntien osuuden. Espoossa vieraskielisten osuus on hieman pienempi kuin Vantaalla (9,9 %) ja Helsingissä (10,8 %), ja suurempi verrattuna koko maahan (4,2 %). Tilastoalueittain eniten suomenkielisiä on Kalajärvi-Lakistossa (90,8 %) ja vähiten (61,9 %) Suvisaaristossa. Seuraavaksi eniten (lähes 90 %) suomenkielisiä on Laaksolahdessa, Laajalahdessa, Kanta-Tapiolassa ja Vanhakartano-Röylässä. Suhteellisen vähän suomenkielisiä on Sepänkylässä, Kanta-Espoossa ja Matinkylässä. Pienempi suomenkielisten osuus ei tarkoita välttämättä, että vieraskielisten osuus on korkea. Esimerkiksi Suvisaaristo (34,5 %) ja Sepänkylä (25,5 %) poikkeavat erityisesti ruotsinkielisten osuuden osalta. Yli 15 % ruotsinkielisiä on Kurttila-Vanttilassa ja Haukilahti-Westendissa. Vähän ruotsia äidinkielenään puhuvia, eli alle 5 %, on Kanta-Leppävaarassa, Kalajärvi-Lakistossa, Otaniemessa ja Laajalahdessa. Vieraskieliset espoolaiset keskittyvät myös kaupunkikeskuksiin lukuun ottamatta Tapiolaa. Kanta-Espoossa asuu 17,6 % henkilöitä, jotka puhuvat aidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Seuraavaksi eniten vieraskielisiä on Kilo-Karakalliossa, Matinkylässä, Kanta-Leppävaarassa ja Kanta-Espoonlahdessa. Eniten vieraskielisiä on kuitenkin opiskelijakaupunginosassa Otaniemessa, jossa osuus on 18,6 %. Vieraskielisten osuus on erityisen pieni väestömäärältään pienemmillä alueilla, kuten Nuuksio-Nupuri, Kurttila-Vanttila ja Henttaa-Suurpelto. 6 Espoo alueittain 2011

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Taulukko 2: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 31.12.2009 23 Haukilahti-Westend 59,4 24 Mankkaa 57,2 21 Kanta-Tapiola 54,9 33 Henttaa-Suurpelto 54,7 25 Laajalahti 52,2 45 Suvisaaristo 51,7 14 Laaksolahti 51,2 42 Saunalahti 51,0 16 Sepänkylä 49,6 32 Olari 49,5 52 Kurttila-Vanttila 47,5 43 Nöykkiö-Latokaski 46,6 44 Kaitaa 44,4 Koko Espoo 43,4 11 Kanta-Leppävaara 42,6 15 Viherlaakso-Lippajärvi 42,2 63 Bemböle 42,0 31 Matinkylä 40,7 13 Kilo-Karakallio 39,9 41 Kanta-Espoonlahti 39,0 71 Vanhakartano-Röylä 38,5 64 Nuuksio-Nupuri 36,1 62 Muurala-Gumböle 36,0 61 Kanta-Espoo 35,5 51 Kanta-Kauklahti 32,8 72 Kalajärvi-Lakisto 31,7 22 Otaniemi 20,2 Helsinki 36,8 Vantaa 29,0 Suomi 27,3 Lähde: Tilastokeskus. Kartta 2: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus Espoossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (43,4 % vuonna 2009) on hyvin korkea verrattuna koko Suomeen (27,3 %) ja selkeästi Helsinkiä (36,8 %) tai Vantaata (29,0 %) korkeampi. Ainoa poikkeus on kuitenkin Otaniemi, jossa asuu suurimmaksi osaksi opiskelijoita. Espoon tilastoalueiden alhaisimmat korkeakoulutettujen osuudet ovat koko maan keskiarvoa suurempia, kuten Kalajärvi-Lakistossa, Kanta-Kauklahdessa ja Kanta-Espoossa. Kaupungin suurimmat korkeakoulutettujen osuudet löytyvät Suur-Tapiolasta, jonka osa-alueiden arvot ylittävät 50 %:n rajan ja ovat vertailun korkeimmat. Kanta-Tapiolan arvo on muita korkeampi kaikkien muiden keskusalueiden ollessa alle kaupungin keskiarvon. 15 vuotta täyttäneistä yli puolet on korkeakoulutettuja myös Henttaa-Suurpellossa, Suvisaaristossa, Laaksolahdessa ja Saunalahdessa. Kaiken kaikkiaan Espoon alueet erottuvat siten, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneet keskittyvät kaupungin eteläosaan, kun taas pohjoisosassa on suhteellisen vähän korkeakoulutettuja. Espoo alueittain 2011 7

Tulot 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo 33 Henttaa Suurpelto 24 Mankkaa 14 Laaksolahti lhi 42 Saunalahti 21 Kanta Tapiola 16 Sepänkylä 52 Kurttila Vanttila 25 Laajalahti 43 Nöykkiö Latokaski 44 Kaitaa 32 Olari 64 Nuuksio Nupuri ESPOO 71 Vanhakartano Röylä 63 Bemböle 31 Matinkylä 15 Viherlaakso Lippajärvi 41 Kanta Espoonlahti 72 Kalajärvi Lakisto 62 Muurala Gumböle 11 Kanta Leppävaara 51 Kanta Kauklahti 13 Kilo Karakallio Karakallio 61 Kanta Espoo 22 Otaniemi Helsinki Vantaa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuva 3: Tulot työvoimaan kuuluvaa tulonsaaja kohti, 1000, 2009 Lähde: Tilastokeskus Työvoimaan kuuluvien tulonsaajien tulojen indikaattori keskittyy työssä olevien tuloihin. Työvoiman ulkopuolella olevien tuloja ei ole huomioitu, esim. 0-14-vuotiaiden ja eläkkeelle jääneiden. Sen mukaan espoolaisten tulot eroavat koulutustason tavoin kotimaisessa vertailussa. Kun espoolaiset tulonsaajat ansaitsivat vuonna 2009 keskimääräisen 43 197, Helsingin arvo oli 36 458 ja Vantaan 34 100. Vastaavaa tietoa koko työvoimasta ei ole saatavissa koko Suomen osalta, mutta työllisten työvoimaan (työttömiä lukuun ottamatta) kuuluvien tulojen mukaan, espoolaisten tulot ovat selkeästi korkeampia kuin kaikkien suomalaisten (44 566 vert. 34 088 ). Espoon tilastoalueista Otaniemi eroaa muista. Alueen tulotaso oli vain 19 660, koska asukkaat ovat suurimmaksi osaksi opiskelijoita. Muut matalan tulotason alueet ovat kotimaisessa vertailussa vielä korkealla tasolla. Kanta-Espoon työvoimaan kuuluvan tulonsaajan keskimääräiset tulot olivat 36 117. Alle 40 000 oli sekä keskusalueita, kuten Kanta-Leppävaara ja Kilo-Karakallio, että pientalovaltaisissa kaupunginosissa Muurala- Gumbölessä ja Kalajärvi-Lakistossa. Tulotaso korreloi merkittävästi koulutustason kanssa, eli alueilla, joilla on paljon korkea-asteen tutkinnnon suorittaneita, on myös paljon suurituloisia. Niinpä erityisen korkean tulotason alueita ovat Haukilahti-Westend ja Suvisaaristo, joiden keskimääräiset tulot olivat noin 70 000. Yli 50 000 ansaitsivat myös Henttaa-Suurpellon, Mankkaan, Laaksolahden ja Saunalahden asukkaat, jotka asuvat suurimmaksi osaksi pientalovaltaisissa kaupunginosissa. Keskusalueista vain Kanta-Tapiola on selkeästi yli kaupungin keskiarvon. 8 Espoo alueittain 2011

Sairastavuusindeksi 64 62 51 Saunalahti 63 72 Kalajärvi-Lakisto Vanhakartano-Röylä Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle 52 Kurttila-Vanttila Bemböle 42 43 71 15 32 Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi 33 16 Olari 14 Sepänkylä 13 Kilo-Karakallio 22 24 Kanta-Tapiola 21 Kanta-Leppävaara 11 25 Laajalahti Kanta-Espoo 61 Mankkaa Henttaa-Suurpelto Otaniemi Nöykkiö-Latokaski Kanta-Tapiola Taulukko 3: Ikävakioitu sairastavuusindeksi (Suomi=100) 2009 24 Mankkaa 55,7 23 Haukilahti-Westend 61,6 22 Otaniemi 63,0 21 Kanta-Tapiola 63,2 16 Sepänkylä 63,66 14 Laaksolahti 64,1 32 Olari 65,9 25 Laajalahti 68,2 63 Bemböle 68,6 43 Nöykkiö-Latokaski 69,2 44 Kaitaa 71,4 71 Vanhakartano-Röylä 74,0 52 Kurttila-Vanttila 74,5 42 Saunalahti 75,9 Koko Espoo 76,1 11 Kanta-Leppävaara 76,4 13 Kilo-Karakallio 77,6 64 Nuuksio-Nupuri 79,1 31 Matinkylä 80,1 41 Kanta-Espoonlahti 80,2 15 Viherlaakso-Lippajärvi 81,0 61 Kanta-Espoo 82,7 62 Muurala-Gumböle 85,1 72 Kalajärvi-Lakisto 86,1 51 Kanta-Kauklahti 89,8 33 Henttaa-Suurpelto * 45 Suvisaaristo * Ikävakioitu sairastavuusindeksi 2009 (Suomi=100) 80-90 70-80 55-70 salassapitosäännön alainen tieto 41 44 Kaitaa Kanta-Espoonlahti Suvisaaristo 31 Haukilahti-Westend 23 Matinkylä Helsinki 89,6 Vantaa 88,9 Lähde: Kansaneläkelaitos. *Salassapitosäännön alainen tieto 45 Kartta 3: Sairastavuusindeksi pääkaupunkiseudulla 2009 Lähde: Kansaneläkelaitos Sairastavuusindeksi on Kansaneläkelaitoksen (KELA) tekemä indeksi, joka perustuu kolmeen muuttujaan, eli kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Koko maan arvo on 100 ja tilastoalueiden indeksiä verrataan koko maahan. Espoon asukkaiden terveys sairastavuusindeksillä (76,1) mitattuna oli 15:nneksi paras 336 kunnasta vuonna 2009. Kaikki kunnat, joiden tulokset olivat parempia, olivat suurimmaksi osaksi alle 5 000 asukkaan kuntia. Siten espoolaisten terveys on selkeästi parempi kuin kaikkien suomalaisten (100), helsinkiläisten (89,6) ja vantaalaisten (88,9). Kaupungin sisällä on kuitenkin vielä eroja 55,7:n - 89,8:n välillä. Erittäin alhainen sairastavuusindeksi on varsinkin Suur-Tapiolassa. Mankkaan sairastavuusindeksi oli alhaisin ja muilla Suur-Tapiolan tilastoalueilla arvo nousee ainoastaan 68,2:n. Muista alueista Sepänkylä, Laaksolahti, Olari, Bemböle ja Nöykkiö-Latokaski kuuluvat ryhmään, jonka sairastavuusindeksi on alle 70. Kaupunginosat, joiden arvot ovat koko Espoota korkeampia, ovat varsinkin keskusalueita, Tapiolaa lukuun ottamatta. Kanta-Espoon, Kanta-Espoonlahden, Matinkylän ja Kanta-Leppävaaran sairastavuusindeksit ovat korkeampia. Toisaalta reuna-alueilla ja harvaan asutuilla alueilla, kuten Kalajärvi-Lakisto ja Kanta-Kauklahti, arvot ylittävät kaupungin keskiarvon selvästi. Espoo alueittain 2011 9

Yksin asuvat ja perheväestö Yksin asuvia Muut Perheväestö 21 Kanta Tapiola 22 Otaniemi 31 Matinkylä 41 Kanta Espoonlahti 11 Kanta Leppävaara 61 Kanta Espoo 32 Olari 15 Viherlaakso Lippajärvi 13 Kilo Karakallio 51 Kanta Kauklahti ESPOO 23 Haukilahti Westend 16 Sepänkylä kl 42 Saunalahti 72 Kalajärvi Lakisto 44 Kaitaa 63 Bemböle 62 Muurala Gumböle 33 Henttaa Suurpelto 25 Laajalahti 64 Nuuksio Nupuri 52 Kurttila Vanttila 71 Vanhakartano Röylä 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 24 Mankkaa 43 Nöykkiö Latokaski Helsinki Suomi Vantaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 4: Yksin asuvat ja perheväestö 1.1.2011 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2011 alussa 15,3 % espoolaisista asui yksin ja 79,1 % kuului perheisiin. Samaan aikaan koko Suomessa yksinasuvien osuus (19,4 %) oli selkeästi korkeampi ja perheväestön osuus (75,6 %) pienempi kuin Espoossa. Yksin asuvia on enemmän kaupungeissa. Helsingissä 25,3 % asukkaista asuu yksin ja vain 65,1 % perheissä. Vantaallakin on Espoota korkeampi yksin asuvien osuus (17,2 %), samalla kun perheväestön osuus (77,9 %) on hieman matalampi. Espoon sisällä yksinasuvat asuntokunnat keskittyvät selkeästi keskusalueille, joilla on suhteellisen paljon 1-2 huoneen asuntoja. Niinpä yli 20 % yksin asuvia on Kanta-Tapiolassa, Otaniemessä, Matinkylässä ja Kanta-Espoonlahdessa. Olari ja Viherlaakso-Lippajärvi poikkeavat sillä tavalla, että ne ylittävät kaupungin keskiarvon, vaikka niiden pienasuntojen osuus on hieman alle keskiarvon. Vähinten yksinasuvia, alle 6 %, asuu Mankkaalla ja Nöykkiö-Latokaskessa, jotka ovat pientalovaltaisia ja joiden asuntokoot kuuluvat suurimpiin. Muilla alle keskiarvon olevilla alueilla on myös enemmän pientaloasuntoja kuin kerrostaloasuntoja ja niiden 1-2 huoneen asuntojen osuus alittaa koko Espoon arvon. Perheväestön osuus vastaa yksinasuvien osuutta käänteisesti. Asuntokunnat, jotka eivät ole perheitä, ovat melko harvinaisia. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat ihmiset ja laitoksissa kirjoilla olevat henkilöt eivät kuulu perheväestöön. Lisäksi perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Niinpä vain Otaniemi poikkeaa huomattavasti, koska alueella on poikkeuksellinen määrä opiskelijoiden asuntokuntia. 10 Espoo alueittain 2011

Lapsiperheet 52 Kurttila Vanttila 71 Vanhakartano Röylä 62 Muurala Gumböle 63 Bemböle 43 Nöykkiö Latokaski 51 Kanta Kauklahti Kauklahti 24 Mankkaa 72 Kalajärvi Lakisto 25 Laajalahti 44 Kaitaa 42 Saunalahti 13 Kilo Karakallio 14 Laaksolahti 61 Kanta Espoo 16 Sepänkylä 33 Henttaa Suurpelto ESPOO 15 Viherlaakso Lippajärvi 64 Nuuksio Nupuri Nupuri 45 Suvisaaristo 23 Haukilahti Westend t 11 Kanta Leppävaara 31 Matinkylä kl 41 Kanta Espoonlahti 32 Olari 21 Kanta Tapiola 22 Otaniemi Vantaa Suomi Helsinki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuva 5: Lapsiperheiden osuus perheistä 1.1.2011 Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2011 Espoon perheistä 47,1 % oli lapsiperheitä, joissa oli vähintään yksi 0-17-vuotias lapsi. Koko Suomessa lapsiperheiden osuus perheistä oli vain 40,0 %, eli merkittävästi Espoota pienempi. Helsingissä on vieläkin vähemmän lapsiperheitä (38,7 %), kun Vantaan lapsiperheiden osuus (45,2 %) on lähempänä Espoota. Espoon keskiarvoa korkeammat alueet sijaitsevat useammin Luoteis-Espoossa, kuten Kurttila-Vanttilassa, Vanhakartano-Röylässä ja Muurala-Gumbölessä. Kuitenkin suhteellisesti vähemmän tiheästi asutut alueet, kuten Nöykkiö-Latokaski ja Mankkaa, kuuluvat myös suurien lapsiperheiden osuuden ryhmään. Useammilla keskusalueilla on melko vähän lapsiperheitä kaikista perheistä. Sillä tavalla Kanta-Tapiola, Kanta-Espoonlahti, Matinkylä ja Kanta-Leppävaara alittavat keskiarvon selkeästi, kun Kanta-Espoo on 2,5 prosenttiyksiköllä yli keskiarvon. Poikkeuksellinen on myös Olari, jolla on kolmanneksi pienin lapsiperheiden osuus, vaikka sen väestötiheys ei ole korkeampi kuin mainituilla keskusalueilla. Espoo alueittain 2011 11

Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheiden lukumäärä 690 Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle Kurttila-Vanttila Kalajärvi-Lakisto Vanhakartano-Röylä Bemböle Olari Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Kilo-Karakallio Kanta-Leppävaara Laajalahti Kanta-Espoo Mankkaa Henttaa-Suurpelto Otaniemi Kanta-Tapiola Nöykkiö-Latokaski Saunalahti Kaitaa Haukilahti-Westend Taulukko 4: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 1.1.2011 31 Matinkylä 26,4 51 Kanta-Kauklahti 26,2 41 Kanta-Espoonlahti 24,8 13 Kilo-Karakallio 23,1 61 Kanta-Espoo 22,5 11 Kanta-Leppävaara 22,3 15 Viherlaakso-Lippajärvi 21,0 33 Henttaa-Suurpelto 20,7 32 Olari 20,4 21 Kanta-Tapiola 19,6 Koko Espoo 19,6 62 Muurala-Gumböle 19,5 44 Kaitaa 18,8 8 63 Bemböle 18,0 23 Haukilahti-Westend 17,6 16 Sepänkylä 16,9 71 Vanhakartano-Röylä 16,0 24 Mankkaa 15,6 25 Laajalahti 15,3 43 Nöykkiö-Latokaski 14,6 72 Kalajärvi-Lakisto 13,1 42 Saunalahti 12,7 52 Kurttila-Vanttila 12,0 22 Otaniemi 11,9 45 Suvisaaristo 11,1 14 Laaksolahti 10,5 64 Nuuksio-Nupuri 9,6 Helsinki 28,7 Vantaa 23,4 Koko Suomi 20,2 Lähde: Tilastokeskus. Kanta-Espoonlahti Matinkylä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 1.1.2011 22-26,4 (6) 18-22 (8) 14-18 (5) 9,6-14 (7) Suvisaaristo Kartta 4: Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 1.1.2011 Lähde: Tilastokeskus Espoossa asui vuoden 2011 alussa 19,6 %:ssa asuntokunnista 0-17-vuotiaita lapsia vain toisen vanhemman kanssa. Yksinhuoltajaperheet muodostavat sosiaaliryhmän, jossa köyhyysriski on tilastollisesti korkeampi. Osuus on suurempi kaupungeissa kuin maaseudulla. Koko Suomessa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (20,2 %) on kuitenkin hieman Espoon keskiarvoa korkeampi, kun Vantaalla (23,4 %) ja Helsingissä (28,7 %) vastaavat arvot ovat merkittävästi korkeammalla tasolla. Espoon tilastoalueilla yksinhuoltajaperheiden osuus vaihtelee 9,6-26,4 %:n välillä, ja noudattelee suurimmaksi osaksi edellä mainittua kaupunki-maaseutu-trendiä. Siten sekä pohjoisosassa sijaitsevilla tilastoalueilla että pientalovaltaisilla alueilla yksinhuoltajaperheitä on suhteellisen harvassa, kuten Nuuksio-Nupurissa, Laaksolahdessa ja Suvisaaristossa (alle 12,0 %). Toisaalta tiheämmin asutuilla kerrostalovaltaisilla alueilla on kaupungin korkeimpia arvoja, esim. Matinkylässä, Kanta-Kauklahdessa, Kanta-Espoonlahdessa, Kanta- Espoossa ja Kanta-Leppävaarassa on vähintään 22 % yksinhuoltajaperheitä. Kanta-Tapiolan tilanne on erilainen kuin muilla keskusalueilla. Sen yksinhuoltajaperheiden osuus on kaupungin keskimääräisellä tasolla, vaikka se on kerrostalovaltainen ja tiheään asuttu kaupunginosa. Kanta-Tapiola on suurituloisten alue, jonne yksinhuoltajaperheiden on vaikeampi muuttaa, koska niillä usein on pienemmät tulot kuin muilla asuntokunnilla. 12 Espoo alueittain 2011

Työvoimaosuus 63 Bemböle 52 Kurttila Vanttila 42 Saunalahti 43 Nöykkiö Latokaski 71 Vanhakartano Röylä 62 Muurala Gumböle 51 Kanta Kauklahti 72 Kalajärvi Lakisto 11 Kanta Leppävaara 16 Sepänkylä 13 Kilo Karakallio 61 Kanta Espoo 25 Laajalahti 24 Mankkaa 33 Henttaa Suurpelto 44 Kaitaa ESPOO 31 Matinkylä 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 32 Olari 64 Nuuksio Nupuri 14 Laaksolahti lh 41 Kanta Espoonlahti 23 Haukilahti Westend 45 Suvisaaristo 22 Otaniemi Vantaa Helsinki Suomi 40 % 45 % 50 % 55 % 60 % 65 % 70 % 75 % 80 % Kuva 6: Työvoimaosuus 15-74-vuotiaista 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus Työvoimaosuus, eli työllisten ja työttömien osuus 15-74-vuotiaista, oli vuoden 2009 lopussa koko Espoossa tasan 70 %. Arvo on suhteellisesti hyvä verrattuna koko Suomeen (64,2 %) ja Helsinkiin (67,8 %). Kuitenkin Vantaalla on hieman Espoota suurempi työvoimaosuus, eli 70,8 %. Espoon sisällä työvoimaosuus vaihtelee suurimmaksi osaksi 65,9-76,5 %:n välillä. Kaksi tilastoaluetta poikkeaa erityisesti. Otaniemessä vain 48,8 % 15-74-vuotiaista on työsuhteessa olevia tai työttömiä ja Suvisaaristossa myös vain 57,3 %. Siihen vaikuttaa etenkin väestön ikärakenne, ja ennen kaikkea nuorten (15-24 v.) ja ikääntyneiden (65-74 v.) osuudet työikäisistä, koska nämä ryhmät ovat harvemmin työsuhteessa tai ilmoitettu työttömiksi kuin 25-64-vuotiaat. Toisaalta suurimmat työvoimaosuudet, yli 76 %, ovat tilastoalueilla, joilla on pienimpiä 15-24- ja 65-75-vuotiaiden osuuksia ja päinvastoin suurempaa 30-50-vuotiaiden osuutta, kuten Bembölessä ja Kurttila-Vanttilassa. Vanha-Espoon tilastoalueet, Nuuksio-Nupuria lukuun ottamatta, ylittävät kaupungin keskiarvon myös merkittävästi. Espoo alueittain 2011 13

Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Työpaikat yhteensä 31.12.2008 19 000 Nuuksio-Nupuri Kanta-Kauklahti Muurala-Gumböle Kurttila-Vanttila Saunalahti Kalajärvi-Lakisto Vanhakartano-Röylä Bemböle Olari Laaksolahti Viherlaakso-Lippajärvi Sepänkylä Kilo-Karakallio Kanta-Espoo Mankkaa Henttaa-Suurpelto Nöykkiö-Latokaski Kanta-Tapiola Kanta-Leppävaara Laajalahti Otaniemi Taulukko 5: Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset x100) 31.12.2008 22 Otaniemi 1023,4 21 Kanta-Tapiola 194,6 13 Kilo-Karakallio 177,7 71 Vanhakartano-Röylä 110,9 63 Bemböle 109,5 Koko Espoo 95,4 52 Kurttila-Vanttila 92,1 11 Kanta-Leppävaara 91,0 24 Mankkaa 87,2 62 Muurala-Gumböle 82,6 32 Olari 75,9 72 Kalajärvi-Lakisto 65,6 33 Henttaa-Suurpelto 62,0 25 Laajalahti 56,3 44 Kaitaa 54,2 42 Saunalahti 50,9 61 Kanta-Espoo 49,3 64 Nuuksio-Nupuri 44,4 23 Haukilahti-Westend 40,2 31 Matinkylä 37,5 16 Sepänkylä 34,6 43 Nöykkiö-Latokaski 33,2 41 Kanta-Espoonlahti 29,5 15 Viherlaakso-Lippajärvi 28,4 45 Suvisaaristo 23,3 51 Kanta-Kauklahti 20,9 14 Laaksolahti 17,9 Helsinki 131,6 Vantaa 104,1 Suomi 100,0 Lähde: Tilastokeskus. Haukilahti-Westend Kaitaa Työpaikkaomavaraisuus 31.12.2008 120-1 030 (3) 80-120 (6) 40-80 (9) 17,9-40 (8) Kanta-Espoonlahti Suvisaaristo Matinkylä Kartta 5: Työpaikkaomavaraisuus 31.12.2008 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuuden indikaattori osoittaa työpaikkojen ja työllisten suhdetta alueella. Vuoden 2008 lopussa oli Espoossa 118 912 työpaikkaa. Samassa ajankohdassa espoolaisista 121 396 on laskettu työllisiksi ja Espoon työpaikkaomavaraisuus oli 95,4 %. Siten melkein kaikki espoolaiset työlliset voisivat käydä Espoossa töissä ja vain 4,6 % kävisi muissa kunnissa töissä. Verrattuna Espooseen, työpaikkojen suhde työllisten lukumäärään on merkittävästi korkeampi Vantaalla (104,1 %) ja yhä korkeampi Helsingissä (131,6 %). Koko Suomen työpaikkaomavaraisuus on 100 sen takia, että käytännössä on melkein mahdotonta asua Suomessa ja työskennellä ulkomailla. Tilastoalueiden välillä työpaikat jakaantuvat hyvin epätasaisesti. Suurin osa työpaikoista keskittyy Espoon itäosaan, eli Kanta-Tapiolaan (18 815), Otaniemeen (18 585) ja Kilo-Karakallioon (13 434). Seurauksena vain niillä alueilla sekä Bemböle ja Vanhakartano-Röylässä, joissa on suhteellisen vähän asukkaita, työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %. Kanta-Leppävaarassakin (12 777) on lukumäärältään paljon työpaikkoja, mutta suhde työllisiin on kuitenkin alle 100. Useimpien alueiden asukkaat eivät voi löytää työpaikkoja heidän asuinalueellaan. 14 Espoo alueittain 2011

Suuralueiden työpaikat toimialoittain Suomi Teollisuus (B E) ESPOO Rakentaminen (F) 3 Suur Matinkylä Kauppa, majoitus ja ravitsemistoiminta (G, I) 6 Vanha Kuljetus ja varastointi (H) ja Espoo 4 Suur Espoonlahti 2 Suur Tapiola 1 Suur Leppävaara 7 Pohjois Espoo 5 Suur Kauklahti 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistöalan toiminta (L) Asiantuntija alat (M) Yhteiskunnalliset palvelut (N Q) Muut (R X, A) Kuva 7: Työpaikat toimialoittain (TOL 2008) 31.12.2008 Lähde: Tilastokeskus Espoon työpaikkojen jakauma erottuu selkeästi vastaavasta koko Suomen jakaumasta. Espoossa koko Suomea suuremmat alat ovat kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta (22,3 % vert. 15,5 % koko Suomessa), informaatio ja viestintä (7,9 % vert. 3,7 %), asiantuntija-alat (9,6 % vert. 5,4 %) ja rahoitus- ja vakuutustoiminta (3,6 % vert. 2,0 %). Pienempiin sektoreihin kuuluvat teollisuus ja rakentaminen (19,2 % vert. 23,9 %), yhteiskunnalliset palvelut (28,5 % vert. 33,2 %) sekä kuljetus ja varastointi (3,5 % vert. 6,3 %). Kaupungin sisällä osa-alueet erottuvat toisistaan työpaikkojen lukumäärältään, mutta myös toimialojen osuuksien mukaan. Sillä lailla Suur-Tapiolassa on suurimmat työpaikkojen osuudet asiantuntija-aloilla (16,5 %), informaatiossa ja viestinnässä (12,1 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (6,4 %). Verrattuna Tapiolaan Suur-Kauklahdessa on hyvin alhaisia työpaikkaosuuksia mainituilla aloilla, kun toisaalta teollisuuden osuus (29,3 %) sekä kuljetuksen ja varastoinnin osuus (8,9 %) ovat kaupungin suurimmat. Vanha-Espoo on ennen kaikkea yhteiskunnallisten palveluiden työpaikka-alue (57,5 %). Suur-Espoonlahdessa ja Suur-Matinkylässä joka kolmas työpaikka on kauppa, majoitus- ja ravitsemistoimialalla. Suur-Matinkylässä on myös kaupungin suurin kiinteistöalan toiminnan osuus (1,4 % vert. 0,7 % koko Espoossa). Suur-Leppävaarassa on toiseksi suurimmat osuudet teollisuudessa (22,6 %), informaatio- ja viestintäaloilla (10,2 %) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (4,1 %). Pohjois-Espoo poikkeaa rakentamisen osuuden osalta, joka on suurin, ja toiseksi suurimpana ovat kuljetus ja varastointi -alat (7,0 %). Espoo alueittain 2011 15

Työttömyys 31 Matinkylä 61 Kanta Espoo 41 Kanta Espoonlahti 16 Sepänkylä 51 Kanta Kauklahti 13 Kilo Karakallio ESPOO 11 Kanta Leppävaara 15 Viherlaakso Lippajärvi 72 Kalajärvi Lakisto 44 Kaitaa 32 Olari 71 Vanhakartano Röylä 42 Saunalahti 45 Suvisaaristo 62 Muurala Gumböle 25 Laajalahti 43 Nöykkiö Latokaski 52 Kurttila Vanttila 21 Kanta Tapiola 23 Haukilahti Westend 24 Mankkaa 33 Henttaa Suurpelto 63 Bemböle 64 Nuuksio Nupuri 14 Laaksolahti 22 Otaniemi Espoo* Helsinki* Vantaa* Suomi* 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % Kuva 8: Työttömyysaste 31.12.2010 *Työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilaston luku. Lähde: Tilastokeskus, Työttömät Espoossa alueittain -aineisto; Työ- ja elinkeinoministeriö. Työttömyys, varsinkin rakenteellisista syistä, on ollut pitkän aikaa ongelma Suomessa. Vuoden 2010 lopussa Espoon työvoimasta oli vain 5,9 % työttömiä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Koko Suomen työttömyysaste oli samana ajankohtana paljon korkeampi, eli 10,4 %. Helsingissä työttömyysaste oli 7,8 % ja Vantaalla 8,6 %. Tilastoalueiden tasolla, jolla käytettiin Tilastokeskukselta tilattua Työttömät Espoossa alueittain -aineistoa, työttömyysasteet vaihtelevat selkeästi 1,4-7,6 %:n välillä vuoden 2010 lopussa. Kaupungin korkeinkin työttömyysaste on vielä matalampi kuin koko Suomessa, Helsingissä ja Vantaalla. Työttömyys keskittyy suurimmaksi osaksi tiheimmin asuttuihin alueisiin. Matinkylässä, Kanta-Espoossa, Kanta-Espoonlahdessa, Kanta-Kauklahdessa ja Kilo-Karakalliossa kaupunkilaiset ovat useammin työttöminä kuin muilla alueilla. Vain Sepänkylä poikkeaa kaupungin keskiarvoa korkeammalla tasolla olevassa ryhmässä. Toisaalta Kanta-Leppävaaran ja Kanta-Tapiolan työttömyysasteet ovat kaupungin keskimääräisellä tasolla tai sen alla. Kaikki alueet, joiden työttömyysaste alittaa 4 %:n rajan, ovat vähemmän asuttuja, pientalovaltaisia alueita. 16 Espoo alueittain 2011

Nuorten työttömyys 16 Sepänkylä 42 Saunalahti 33 Henttaa Suurpelto 51 Kanta Kauklahti 71 Vanhakartano Röylä 41 Kanta Espoonlahti 72 Kalajärvi Lakisto 61 Kanta Espoo 62 Muurala Gumböle 52 Kurttila Vanttila 32 Olari 13 Kilo KarakallioKarakallio 25 Laajalahti 44 Kaitaa ESPOO 63 Bemböle 31 Matinkylä 15 Viherlaakso Lippajärvi 11 Kanta Leppävaara 43 Nöykkiö Latokaski 64 Nuuksio NupuriNupuri 24 Mankkaa 14 Laaksolahti 21 Kanta Tapiola 23 Haukilahti Westend i 22 Otaniemi 45 Suvisaaristo Espoo* Helsinki* Vantaa* Suomi* 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Kuva 9: 15-24-vuotiaiden työttömyysaste 31.12.2010 *Työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilaston luku. Lähde: Tilastokeskus, Työttömät Espoossa alueittain -aineisto; Työ- ja elinkeinoministeriö. Nuorten, eli 15-24-vuotiaiden ikäryhmän, työttömyys laski vuoden 2010 kuluessa merkittävästi ja oli Espoossa 4,5 % vuoden 2010 lopussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Samana ajankohtana koko Suomen kehitys ei ollut yhtä myönteistä ja joulukuussa 2010 koko Suomen nuorten työttömyys oli Espoota kolme kertaa korkeampi, eli 13,2 %. Vantaalla nuorten työttömien osuus työvoimasta oli 9,4 %, mutta Helsingissä vain 5,6 %. Tilastoalueiden tasolla, jolla käytetiin Tilastokeskukselta tilattua Työttömät Espoossa alueittain -aineistoa, pienin nuorten työttömyysaste on nolla ja korkein on 13,6 %. Pienien lukumäärien (alle 10) takia, korkeat työttömyysasteet Sepänkylässä ja Henttaa-Suurpellossa eivät ole kovin vertailukelpoisia. Kuitenkin Saunalahdessa, Kanta-Kauklahdessa ja Vanhakartano-Röylässä nuoret työttömät ovat myös lukumäärältään huomattava ryhmä. Kuten yleisen työttömyysasteen mukaan, Mankkaa, Laaksolahti, Kanta-Tapiola ja Haukilahti-Westend alittavat koko kaupungin keskiarvon selkeästi. Toisaalta Matinkylän nuorten työttömyysaste on alle keskiarvon, vaikka yleinen työttömyysaste on Matinkylässä korkein. Espoo alueittain 2011 17

1-2 huoneen asunnot Taulukko 6: 1-2 huoneen asuntojen osuus 31.12.2010 22 Otaniemi 61,0 31 Matinkylä 52,5 11 Kanta-Leppävaara 51,4 61 Kanta-Espoo 45,3 21 Kanta-Tapiola 42,9 13 Kilo-Karakallio 42,8 41 Kanta-Espoonlahti 42,7 51 Kanta-Kauklahti 39,9 Koko Espoo 38,2 15 Viherlaakso-Lippajärvi 37,1 16 Sepänkylä 37,0 33 Henttaa-Suurpelto 36,1 32 Olari 35,9 63 Bemböle 31,4 42 Saunalahti 31,1 72 Kalajärvi-Lakisto 29,1 62 Muurala-Gumböle 27,5 23 Haukilahti-Westend 26,8 44 Kaitaa 25,8 71 Vanhakartano-Röylä 21,2 25 Laajalahti 21,0 52 Kurttila-Vanttila 19,4 43 Nöykkiö-Latokaski 16,8 14 Laaksolahti 14,9 64 Nuuksio-Nupuri 13,8 45 Suvisaaristo 10,4 24 Mankkaa 8,7 Helsinki 59,5 Suomi 44,5 Vantaa 43,7 Lähde: Tilastokeskus. Kartta 6: 1-2 huoneen asuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2010 Lähde: Tilastokeskus Espoon 1-2 huoneen asuntojen osuus on suhteellisen pieni (38,2 %) ja kaupunkina Espoon asuntokannassa on vähän pienasuntoja. Esimerkiksi koko maan asuntokannasta 44,5 % on 1-2 huoneen asuntoja sen takia, että suurin osa Suomen väestöstä keskittyy taajamiin. Vantaalla on hieman vähemmän, eli 43,7 %, ja Helsingissä selkeä enemmistö asunnoista on pienasuntoja, eli 59,5 %. Kaupungin sisällä pienasuntojen osuus jakaantuu kuitenkin hyvin erilaisesti. Varsinkin Espoon pohjoisosassa on alhainen osuus 1-2 huoneen asuntoja, vaikka myös eteläosassa on yksittäin alueita, joissa suurin osa asunnoista on vähintään 3 huoneen kiinteistöjä. Vähiten pienasuntoja (alle 20 %) on Mankkaalla, Suvisaaristossa, Nuuksio-Nupurissa, Laaksolahdessa, Nöykkiö-Latokaskessa ja Kurttila-Vanttilassa. Toisaalta korkeimmat pienasuntojen osuudet ovat ennen kaikkea Espoon suuralueiden tiheimmin asutuilla ydinalueilla kaupungin kaakkoisosassa. Poikkeuksellinen on opiskelijakaupunginosa Otaniemi, jossa yli 60 % asunnoista on 1-2 huoneen asuntoja. Myös Matinkylässä ja Kanta-Leppävaarassa yli 50 % asunnoista on pieniä. 40 %:n rajan ylittävät keskusalueet Kanta-Espoo, Kanta-Tapiola, Kilo-Karakallio ja Kanta-Espoonlahti. 18 Espoo alueittain 2011

Vuokra-asunnot Kaupungin vuokra asuntojen osuus Vuokra asuntojen osuus 22 Otaniemi 51 Kanta Kauklahti 31 Matinkylä 13 Kilo Karakallio 61 Kanta Espoo 11 Kanta Leppävaara 16 Sepänkylä ESPOO 41 Kanta Espoonlahti 62 Muurala Gumböle 33 Henttaa Suurpelto 63 Bemböle 15 Viherlaakso Lippajärvi 21 Kanta Tapiola 44 Kaitaa 42 Saunalahti 32 Olari 72 Kalajärvi Lakisto 71 Vanhakartano Röylä 25 Laajalahti 23 Haukilahti Westend 52 Kurttila Vanttila 43 Nöykkiö Latokaski 24 Mankkaa 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo 64 Nuuksio Nupuri Helsinki Vantaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 10: Vuokra- ja kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2010 Lähde: Tilastokeskus, Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi, Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon asunnoista 33,1 % oli vuokra-asuntoja vuoden 2010 lopussa. Koko Suomen asuntokannasta vain 29,3 % on vuokra-asuntoja, kun kaksi kolmasosaa asunnoista on omistusasuntoja. Kaupungeissa vuokraasuminen lisääntyy selkeästi nousevan kerrostaloasuntojen osuuden ja lyhempien asumisaikojen mukaan. Vantaan asuntokannasta 33,8 % on vuokra-asuntoja ja Helsingissä yhä enemmän (44,8 %). Kuten koko Suomessa, vuokra-asuminen lisääntyy ja vähentyy saman kaavan mukaan. Tiheimmin asutuilla keskusalueilla on korkeimpia vuokra-asuntojen osuuksia. Poikkeuksellinen on taas Otaniemi, jonka asukkaista suuri enemmistö (88,4 %) asuu opiskelijavuokra-asunnoissa. Kanta-Kauklahdessa, Matinkylässä, Kilo-Karakalliossa, Kanta-Espoossa ja Kanta-Leppävaarassa yli 40 % asunnoista vuokrataan ja näin merkittävästi Espoon keskiarvoa yleisemmin. Kanta-Tapiolassa, jossa asukkaat ovat useammin yli 65-vuotiaita ja suurituloisia, vuokra-asuntojen osuus on kuitenkin selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin muilla keskusalueilla. Kaupungin vuokra-asuntoja oli 12,1 % (13 837) Espoon asuntokannasta vuoden 2010 lopussa. Helsingissä oli 13,4 % (43 875) kaupungin vuokra-asuntoja samana ajankohtana ja Vantaalla 10,1 % (9 661). Espoon sisällä kaupungin vuokra-asuntojen osuus vaihtelee kovasti 0-32 %:n välillä. Erittäin vähän kaupungin vuokra-asuntoja on esim. Laajalahdessa, Tapiolassa ja Haukilahti-Westendissa, joissa alle 5 % asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja, vaikka yleinen vuokra-asuntojen osuus on vähintään yli 20 %. Henttaa-Suurpelto on poikkeus, koska lähiaikoina rakennetaan tulevaan kaupunginosaan muutamia kaupungin vuokra-asuntoja. Sepänkylässä, Kanta-Kauklahdessa, Muurala-Gumbölessä ja Vanhakartano-Röylässä kaupungin vuokraasuntoja on 19-32 % ja selkeästi suurin osa vuokra-asunnoista. Otaniemessä ei ole kaupungin vuokra-asuntoja. Siellä vuokranantajina ovat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö. Espoo alueittain 2011 19

Ahtaasti asuvat 71 Vanhakartano Röylä 51 Kanta Kauklahti 43 Nöykkiö Latokaski 62 Muurala Gumböle 63 Bemböle 61 Kanta Espoo 64 Nuuksio Nupuri 44 Kaitaa 72 Kalajärvi Lakisto 25 Laajalahti 13 Kilo Karakallio 52 Kurttila Vanttila 15 Viherlaakso Lippajärvi 11 Kanta Leppävaara 24 Mankkaa ESPOO 31 Matinkylä 22 Otaniemi 41 Kanta Espoonlahti 14 Laaksolahti 33 Henttaa Suurpelto 42 Saunalahti 16 Sepänkylä 32 Olari 23 Haukilahti Westend 21 Kanta Tapiola 45 Suvisaaristo Vantaa Helsinki Suomi 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Kuva 11: Ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista 31.12.2008 Lähde: Tilastokeskus Ahtaasti asuvaksi asuntokunnaksi lasketaan asuntokunnat, joissa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huoneeksi (normi 4). Espoossa ahtaasti asuvien osuus asuntokunnista oli 9,3 % vuoden 2008 lopussa. Pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkinnat poikkeavat muista Suomen kunnista merkittävästi ja siten myös ahtaasti asuvien osuus on korkeammalla tasolla, eli Helsingissä 9,9 % ja Vantaalla jopa 10,1 %. Verrattuna pääkaupunkiseudun osuuteen koko Suomessa ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (9,1 %) on pienempi. Kun erot kaupunkien välillä eivät ole isoja, kaupungin sisältä löytyy selkeampiä eroja. Suvisaaristo on poikkeuksellinen ja sen alhaiseen ahtaasti asuvien osuuteen (4,4 %) vaikuttavat sekä melkein sadan prosentin pientalojen osuus että vähäinen lapsiperheiden määrä. Edelleen vaikuttaa myös tulotaso. Suurituloisten kaupunginosat, kuten Kanta-Tapiola, alittavat Espoon keskiarvon selkeästi, lukuun ottamtaa Mankkaata, jossa on korkea lapsiperheiden osuus. Toisaalta korkeampia ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuksia on ennen kaikkea alueilla, joilla on myös paljon lapsiperheitä ja keski- tai pienituloisia. Siten Vanhakartano-Röylä, Kanta-Kauklahti ja Nöykkiö-Latokaski ylittävät 12 %:n rajan merkittävästi. Myös Vanha-Espoon tilastoalueet ovat ahtaasti asuvien suhteen korkeammalla tasolla. 20 Espoo alueittain 2011

Pientaloasunnot Taulukko 7: Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2010 45 Suvisaaristo 97,8 64 Nuuksio-Nupuri 97,1 24 Mankkaa 95,4 43 Nöykkiö-Latokaski 89,7 71 Vanhakartano-Röylä 82,6 14 Laaksolahti 82,2 72 Kalajärvi-Lakisto 75,0 62 Muurala-Gumböle 74,6 52 Kurttila-Vanttila 73,9 63 Bemböle 73,9 44 Kaitaa 71,6 25 Laajalahti 70,0 16 Sepänkylä 59,5 5 33 Henttaa-Suurpelto 56,1 51 Kanta-Kauklahti 53,2 42 Saunalahti 49,9 23 Haukilahti-Westend 49,3 15 Viherlaakso-Lippajärvi 46,9 Koko Espoo 41,9 32 Olari 36,8 61 Kanta-Espoo 31,8 13 Kilo-Karakallio 31,6 21 Kanta-Tapiola 26,2 41 Kanta-Espoonlahti 22,2 11 Kanta-Leppävaara 20,4 31 Matinkylä 19,6 22 Otaniemi 1,6 Suomi 54,1 Vantaa 38,2 Helsinki 13,2 Lähde: Tilastokeskus. Kartta 7: Pientaloasuntojen osuus asuntokannasta 31.12.2010 Lähde: Tilastokeskus Erillisissä pientaloissa ja rivi- ja ketjutaloissa olevien pientaloasuntojen osuus asuntokannasta on yleisesti korkeampi harvemmin asutuilla alueilla. Koko maassa suurin osa asunnoista (54,1 %) on pientaloissa, kun pääkaupunkiseudulla pientaloasuntojen määrä on merkittävästi alhaisempi. Kuitenkin Espoossa pientaloasuntojen osuus (41,9 %) on vielä korkeampi verrattuna Vantaaseen (38,2 %) ja Helsinkiin, jossa se on ainoastaan 13,2 %. Kanta-Espoosta pohjoiseen sijaitsevissa kaupunginosissa selkeästi yli 70 % asuntokannasta on erillisissä taloissa tai rivi- ja ketjutaloissa. Etelä-Espoossa on vielä pieniä pientalovaltaisia alueita. Suvisaaristossa, Mankkaalla ja Nöykkiö-Latokaskessa asunnoista jopa noin 90 % tai enemmän on pientaloissa. Suuralueiden keskusalueilla pientaloasuntojen osuus laskee selkeästi. Matinkylässä, Kanta-Leppävaarassa, Kanta-Espoonlahdessa, Kanta-Tapiolassa, Kilo-Karakalliossa ja Kanta-Espoossa alle kolmasosa asuntokannasta on pientaloissa. Espoo alueittain 2011 21

Asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan tuntematon 1949 1950 1969 1970 1989 1990 2009 52 Kurttila Vanttila 62 Muurala Gumböle 42 Saunalahti 31 Matinkylä 16 Sepänkylä 71 Vanhakartano Röylä 61 Kanta Espoo 33 Henttaa Suurpelto 51 Kanta Kauklahti 43 Nöykkiö Latokaski 11 Kanta Leppävaara 63 Bemböle 44 Kaitaa 72 Kalajärvi Lakisto 45 Suvisaaristo Koko Espoo 13 Kilo Karakallio K lli 24 Mankkaa 41 Kanta Espoonlahti 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 64 Nuuksio Nupuri 32 Olari 25 Laajalahti 22 Otaniemi 21 Kanta Tapiola 23 Haukilahti Westend Vantaa Helsinki Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 12: Asuinrakennukset valmistumisvuosittain 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus Kaupunkina Espoo on melko nuori. Toisen maailmansodan jälkeen käynnistettiin ensimmäisiä suuria rakennushankkeita ja vuonna 1972 Espoo sai kaupungin oikeudet. Nykyään suurin osa Espoon rakennuskannasta on 1990- ja 2000-luvulta, eli 41,4 % vuoden 2009 lopussa. Vantaalla vastaava osuus on 37,0 % ja Helsingissä 25,3 %. Koko Suomessa rakennettiin selkeästi vähemmän (22,7 %) kuin Espoossa viimeisinä vuosikymmeninä. Espoon uusin kaupunginosa on Kurttila-Vanttila, jonka asuinrakennuskanta on 56,5-prosenttisesti rakennettu 1990- ja 2000-luvuilla. Myös Muurala-Gumbölessä, Saunalahdessa, Matinkylässä, Sepänkylässä, Vanhakartano-Röylässä, Kanta-Espoossa ja Henttaa-Suurpellossa yli puolet asuinrakennuksista on kahdelta viime vuosikymmeneltä. Vähiten uutta rakennuskantaa, alle 30 %, on etenkin useammilla Suur-Tapiolan osa-alueilla ja Olarissa. 1970- ja 1980-luvun asuinrakennusten osuus on suurin Kanta-Espoonlahdessa (56,2 %), Olarissa (55,2 %) ja Mankkaalla (46,8 %). 1950- ja 1960-luvulta on peräsin suuria osuuksia varsinkin Kanta-Tapiolassa (43,1 %), Nuuksio-Nupurissa (31,5 %) ja Haukilahti-Westendissa (29,1 %). Vanhimmat asuinrakennuskannat ovat ennen kaikkea Suvisaaristossa, jossa 23,0 % on rakennettu ennen vuotta 1950, ja Kanta-Kauklahdessa (18,6 %). 22 Espoo alueittain 2011

Toimitilarakennusten kerrosala 22 Otaniemi 71 Vanhakartano Röylä 13 Kilo Karakallio 52 Kurttila Vanttila 21 Kanta Tapiola 64 Nuuksio Nupuri 63 Bemböle 11 Kanta Leppävaara 44 Kaitaa ESPOO 62 Muurala Gumböle 42 Saunalahti 24 Mankkaa 72 Kalajärvi Lakisto 25 Laajalahti 33 Henttaa Suurpelto 32 Olari 43 Nöykkiö Latokaski 61 Kanta Espoo 31 Matinkylä 51 Kanta KauklahtiKauklahti 41 Kanta Espoonlahti 15 Viherlaakso Lippajärvi 23 Haukilahti Westend 16 Sepänkylä 14 Laaksolahti 45 Suvisaaristo Vantaa Helsinki Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuva 13: Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus koko rakennuskannan kerrosalasta 31.12.2010 Lähde: Tilastokeskus Toimitilarakennusten kerrosalan osuudella voidaan kuvata, onko alue enemmän asuin- vai työpaikka-alue. Espoossa 33,9 % kaikkien rakennusten kerrosalasta on toimitilarakennuksissa, joita ovat toimisto-, opetus-, teollisuus- ja liikenteen rakennukset. Koko Suomen toimitilarakennusten kerrosalan osuus (36,5 %) on korkeammalla tasolla. Helsingissä (40,1 %) ja Vantaalla (41,4 %) toimitilakannan osuudet ylittävät Espoon keskiarvon selkeästi. Otaniemi poikkeaa kaikista tilastoalueista selkeimmin. Yli 86 % rakennuskannan kerrosalasta on toimitilarakennuksissa, eli asuinrakennusten kerrosalaa on hyvin vähän. Muilla alueilla toimitilarakennusten kerrosalan osuudet vaihtelevat 3,3-54,6 %:n välillä. Vanhakartano-Röylässä, Kilo-Karakalliossa, Kurttila-Vanttilassa ja Kanta-Tapiolassa yli 40 % kerrosalasta on toimitilarakennuksissa. Merkittävästi kaupungin keskiarvoa alhaisempia alueita, eli melko puhtaita asuinalueita, ovat mm. Suvisaaristo, Laaksolahti, Sepänkylä ja Haukilahti- Westend. Espoo alueittain 2011 23

II. Suuralueiden erityispiirteet Suur-Leppävaara 0 50 100 150 200 Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 7-15 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 16-64 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 65- v. osuus väestöstä (1.1.2011) Vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (31.12.2009) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi (31.12.2009) Perheväestön osuus väestöstä (1.1.2011) Lapsiperheiden osuus perheistä (1.1.2011) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (1.1.2011) Yksin asuvien osuus väestöstä (1.1.2011) Työvoimaosuus (31.12.2009) Työpaikkaomavaraisuus (31.12.2008) Työttömyysaste t (31.12.2010) 12 2010) Nuorten työttömyysaste (31.12.2010) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % 1990-2009 valm. asuinrakennusten osuus (31.12.2009) 1-2 huoneen asuntojen osuus (31.12.2010) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (31.12.2010) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (31.12.2008) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus (31.12.2010) Kuva 14: Suur-Leppävaaran profiili 10,0 9,8 10,4 11,0 68,6 67,8 11,0 11,5 9,8 9,4 43,4 43,4 40625 43197 74,1 76,1 79,6 79,1 46,6 47,1 20,0 19,6 16,1 15,3 71,7 70,0 90,0 95,4 5,6 5,9 4,2 4,7 36,0 41,9 39,6 41,4 42,1 38,2 35,0 33,1 9,4 9,3 33,6 33,9 Suur-Leppävaara on väestömäärältään suurin Espoon seitsemästä suuralueesta. Vuoden 2011 alussa noin 61 400 henkeä asui alueella ja ennusteen mukaan vuonna 2021 odotetaan olevan noin 68 500 asukasta. Koko suuralueen ikärakenne noudattelee pitkälti Espoon ikärakennetta. Kuitenkin tilastoalueiden tasolla osaalueet erottuvat selkeämmin. Niinpä Kanta-Leppävaarassa ja Sepänkylässä työikäisten osuus on korkeampi, samalla kun nuorten ja ikääntyneiden osuudet laskevat. Toisaalta Laaksolahdessa tilanne on päinvastoin ja Viherlaakso-Lippajärvessä ikääntyneiden osuus on merkittävästi suurempi. Vieraskielisten osuus ylittää keskiarvon vain maltillisesti, kun suuralueen vieraskieliset keskittyvät tiheimmin asuttuihin Kanta-Leppävaaraan ja Kilo-Karakallioon. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja keskimääräiset tulot ovat kaupungin keskiarvoa matalammat Kanta-Leppävaarassa ja Kilo-Karakalliossa sekä korkeammat Laaksolahdessa ja Sepänkylässä. Molemmat viimeksi mainitut poikkeavat myös sairastavuusindeksin mukaan myönteisesti, kun Viherlaakso-Lippajärvi on selkeästi yli keskiarvon. Asuntokuntia kuvaavat luvut ovat niin ikään melko lähellä Espoon keskiarvoa. Kilo-Karakalliossa on kuitenkin suhteellisesti enemmän yksinhuoltajaperheitä, samalla tavalla kuin Kanta-Leppävaarassa, jossa yksin asuvien osuus on myös keskiarvoa korkeampi. Sitä vastoin Laaksolahti poikkeaa lapsiperheiden osa-alueena. Työvoimaosuus on yli kaupungin keskiarvon, varsinkin Kanta-Leppävaarassa on korkeampi työvoimaosuus. Työpaikkojen keskittymien mukaan työpaikkaomavaraisuus nousee Kilo-Karakalliossa kovasti, kun se on Kanta-Leppävaarassa keskitason tuntumassa ja muilla alueilla melko matala. Toimitilat jakaantuvat työpaikkojen mukaisesti. Työttömyys, yleensä ja nuorten ryhmässä, on vain Sepänkylässä koko Espoota korkeampi. 24 Espoo alueittain 2011

Suur-Leppävaaran asuntokannassa on vähemmän pientaloasuntoja kuin Espoossa keskimäärin. Kerrostaloasunnot ovat kuitenkin keskittyneet Kanta-Leppävaaran asemanseudulle sekä Karakallion ja Viherlaakson alueille, joilla on myös korkeampia vuokra-asuntojen osuuksia. Huoneiden jakauman mukaan asunnot ovat keskiarvoa useammin pienasuntoja. Poikkeus on Laaksolahti, jossa vain 14,9 % asunnoista on 1-2 huoneen asuntoja. 1990-2009 valmistuneiden asuinrakennusten osuus on hieman alle koko Espoon keskiarvon, vaikka Suur-Leppävaara kuuluu Espoon vanhimpiin alueisiin. Viimeisten 20 vuoden aikana rakennettiin varsinkin Sepänkylässä (52,5 %) ja Kanta-Leppävaarassa (45,7 %). Ahtaasti asuminen on keskitasolla, vaikka vain Kilo-Karakalliossa ahtaasti asuvien osuus on hieman koko Espoota korkeampi. Suur-Tapiola 0 50 100 150 200 Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 7-15 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 16-64 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 65- v. osuus väestöstä (1.1.2011) Vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (31.12.2009) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi (31.12.2009) Perheväestön osuus väestöstä (1.1.2011) Lapsiperheiden osuus perheistä (1.1.2011) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (1.1.2011) Yksin asuvien osuus väestöstä (1.1.2011) Työvoimaosuus (31.12.2009) Työpaikkaomavaraisuus (31.12.2008) Työttömyysaste t (31.12.2010) 12 2010) Nuorten työttömyysaste (31.12.2010) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % 1990-2009 valm. asuinrakennusten osuus (31.12.2009) 1-2 huoneen asuntojen osuus (31.12.2010) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (31.12.2010) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (31.12.2008) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus (31.12.2010) Kuva 15: Suur-Tapiolan profiili 8,0 9,8 9,8 11,0 66,9 67,8 15,2 11,5 6,2 9,4 52,5 43,4 52144 43197 60,9 76,1 77,1 79,1 42,0 47,1 17,5 19,6 17,0 15,3 66,9 70,0 203,3 95,4 4,1 5,9 1,4 4,7 41,0 41,9 28,5 41,4 35,2 38,2 30,8 33,1 7,2 9,3 47,8 33,9 Väestömäärältään Suur-Tapiola on kolmanneksi suurin Espoon suuralueista. Vuodesta 2011 vuoteen 2021 asukkaiden määrä kasvaa maltillisesti 42915:stä 45444:ään. Ikärakenteellisesti Suur-Tapiola on merkittävästi vanhempi kuin muut alueet, eli nuorten osuudet ovat pienempiä, kun ikääntyneiden osuus on suurin. Etenkin Kanta-Tapiolan (19,3 %) ja Haukilahti-Westendin (18,4 %) yli 65-vuotiaiden osuudet kuuluvat kaupungin tilastoalueiden suurimpiin. Vieraskielisten osuus koko Suur-Tapiolassa on toiseksi pienin, vaikka Otaniemessä vastaava osuus on tilastoalueiden korkein (18,6 %). Korkeakoulutettujen osuus ja tulotaso ovat Espoon korkeimmat sekä sairastavuusindeksi matalin, eli varsinkin Haukilahti-Westendin, Mankkaan ja Tapiolan koulutus- ja tulotaso sekä terveys poikkeavat merkittävästi. Toisaalta opiskelijakaupunginosassa Otaniemessa tulot ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ovat kaupungin pienimmät. Ikärakenteen mukaisesti perheväestön ja lapsiperheiden osuudet ovat pienimmät ja yksinasuvien osuudet koko kaupunkia korkeampia. Kuitenkin yksinhuoltajaperheiden osuus alittaa keskiarvon merkittävästi. Tilastoalueista Mankkaa ja Laajalahti poikkeavat (lapsi)perheiden alueina ja Kanta-Tapiola yksin asuvien alueena. Espoo alueittain 2011 25

Espoon työpaikoista 36,6 % on Suur-Tapiolassa, etenkin Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä, vaikka alueen työvoimaosuus on maltillisella tasolla. Seurauksena työpaikkaomavaraisuus on yli 200 % ja kaupungin suurin. Toisaalta työttömyys on alhaisimmalla tasolla, sekä yleensä että nuorten ryhmässä. Kerrostaloasuntojen osuus noudattelee Espoon keskiarvoa, mutta tilastoalueittain Kanta-Tapiola ja Otaniemi ovat ennen kaikkea kerrostalovaltaisia, kun Mankkaa ja Laajalahti ovat melko pientalovaltaisia. Suur-Tapiola rakennettiin suurimmaksi osaksi vuosikymmenissä sodan jälkeen ja siten 1990- ja 2000-luvulla valmistuneiden rakennusten osuus on pienin. Pienasuntojen osuus on koko Espoota alhaisempi, mutta vain Kanta-Tapiolassa ja Otaniemessä on paljon 1-2 huoneen asuntoja. Vuokra-asuntojen osuus on Otaniemessä poikkeuksellisen korkea. Kaikilla muilla osa-alueilla vuokra-asunnot ovat harvinaisia. Ahtaasti asuvien osuus on suuralueista pienin, vain Laajalahdessa ahtaasti asuvia on hieman kaupungin keskiarvoa enemmän. Toimitilarakennusten kerrosala on, työpaikkojen ennätysmäärän mukaisesti, suurin. Suur-Matinkylä 0 50 100 150 200 Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 7-15 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 16-64 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 65- v. osuus väestöstä (1.1.2011) Vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (31.12.2009) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi (31.12.2009) Perheväestön osuus väestöstä (1.1.2011) Lapsiperheiden osuus perheistä (1.1.2011) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (1.1.2011) Yksin asuvien osuus väestöstä (1.1.2011) Työvoimaosuus (31.12.2009) Työpaikkaomavaraisuus (31.12.2008) Työttömyysaste t (31.12.2010) 12 2010) Nuorten työttömyysaste (31.12.2010) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % 1990-2009 valm. asuinrakennusten osuus (31.12.2009) 1-2 huoneen asuntojen osuus (31.12.2010) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (31.12.2010) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (31.12.2008) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus (31.12.2010) Kuva 16: Suur-Matinkylän profiili 8,7 9,8 9,4 11,0 68,5 67,8 13,4 11,5 10,7 9,4 44,8 43,4 43566 43197 72,7 76,1 76,9 79,1 42,2 47,1 23,7 19,6 19,3 15,3 69,5 70,0 54,7 95,4 6,6 5,9 4,6 4,7 27,4 41,9 40,0 41,4 45,4 38,2 37,7 33,1 8,0 9,3 22,0 33,9 Matinkylän suuralueella oli 2011 vuoden alussa 34 490 asukasta ja suurimmaksi osaksi Suurpellon kehityksen takia väestön lukumäärä kasvaa vuoteen 2011 asti yli 40 000:een. Muista alueista Suur-Matinkylä erottuu etenkin ikärakenteen, asuntokuntien koon ja rakennuskannan mukaan. Nuorten ryhmät ovat Tapiolan tavoin suhteellisen pieniä. Alle kouluikäisten osuus on toiseksi pienin ja kouluikäisten pienin. Vain Henttaa-Suurpellossa kouluikäisten osuus on kaupungin arvoa korkeampi. Toisaalta ikääntyneitä asuu Tapiolan jälkeen eniten Suur-Matinkylässä, varsinkin Olarin suuren yli 65-vuotiaiden osuuden takia. Vieraskielisten osuus väestöstä on Vanha-Espoon jälkeen toiseksi korkein, vaikka suurin osa asuu Matinkylässä ja muut alueet alittavat Espoon keskiarvon. Myös korkeakoulutettujen osuus ja tulotaso noudattavat kaupungin tasoa, mutta ne ylittävät sen Olarissa ja Henttaa-Suurpellossa. Sairastavuusindeksin suhteen suurmatinkyläläiset, etenkin olarilaiset, ovat hieman terveempiä. 26 Espoo alueittain 2011

Asuntokunnat koostuvat useammin yhdestä henkilöstä ja lapsiperheet yhdestä vanhemmasta, ennen kaikkea Matinkylän tilastoalueella. Henttaa-Suurpellossa yksin asuvien osuus on kuitenkin keskiarvoa pienempi. Työvoimaosuus 15-74-vuotiaista on kaikilla osa-alueilla keskiarvon tuntumassa. Toisaalta työpaikkaomavaraisuus alittaa koko Espoon merkittävästi, erityisesti Matinkylässä, jossa on korkein työttömyysaste kaikista tilastoalueista. Olarissa ja Henttaa-Suurpellossa on yleisesti vähemmän työttömiä, mutta nuorten työttömyys on yleisempää. Matinkylän osa-alueen rakennuskanta on hyvin kerrostalovaltaista ja suurin osa rakennettiin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Olarissa on hieman vähemmän kerrostaloasuntoja ja alueen rakennuskanta on peräisin 1970- ja 1980-luvulta. Asuntokannan pienasuntojen ja vuokra-asuntojen osuudet ylittävät muiden suuralueiden osuudet, Matinkylässä enemmän kuin Olarissa, jossa vuoka-asuntoja on vain neljäsosa. Henttaa-Suurpelto on vielä pientalovaltainen, mutta tilanne on muuttumassa. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on kaikilla osa-alueilla vähän ja siis suuralueen osuus alittaa Espoon keskiarvon merkittävästi. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus on suhteellisen pieni, etenkin Matinkylässä. Suur-Espoonlahti 0 50 100 150 200 Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 7-15 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 16-64 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 65- v. osuus väestöstä (1.1.2011) Vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (31.12.2009) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi (31.12.2009) Perheväestön osuus väestöstä (1.1.2011) Lapsiperheiden osuus perheistä (1.1.2011) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (1.1.2011) Yksin asuvien osuus väestöstä (1.1.2011) Työvoimaosuus (31.12.2009) Työpaikkaomavaraisuus (31.12.2008) Työttömyysaste t (31.12.2010) 12 2010) Nuorten työttömyysaste (31.12.2010) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % 1990-2009 valm. asuinrakennusten osuus (31.12.2009) 1-2 huoneen asuntojen osuus (31.12.2010) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (31.12.2010) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (31.12.2008) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus (31.12.2010) Kuva 17: Suur-Espoonlahden profiili 9,8 9,8 12,1 11,0 66,4 67,8 11,6 11,5 7,9 9,4 43,0 43,4 44046 43197 74,2 76,1 83,5 79,1 48,2 47,1 18,9 19,6 13,7 15,3 69,9 70,0 35,3 95,4 6,1 5,9 6,2 4,7 47,8 41,9 44,8 41,4 33,0 38,2 27,9 33,1 9,4 9,3 22,7 33,9 Espoo alueittain 2011 27

Yli 50 000 asukkaan alueena Suur-Espoonlahti on Espoon toiseksi suurin. Vuoteen 2021 väestömäärä kasvaa noin 55 290 asukkaaseen, siten väestönkasvu on kaupungin keskitasolla. Alueella on ikäryhmittäin samankaltaista väestöä kuin koko Espoossa, vaan hieman enemmän kouluikäisiä. Kanta-Espoonlahti poikkeaa kuitenkin, eli nuoria on vähemmän, samalla kun ikääntyneitä on enemmän. Vieraskielisten osuus on suhteellisen pieni, lukuun ottamatta Kanta-Espoonlahtea, jossa se ylittää Espoon keskiarvon yhdellä prosenttiyksiköllä. Suvisaaristossa asuvat ansaitsevat toiseksi suurimpia tuloja Espoossa ja myös saunalahtilaisissa on suhteellisen paljon suurituloisia. Mutta tiheämmin asutussa Kanta-Espoolahdessa keskimääräiset tulot alittavat kaupungin keskiarvon. Korkea-asteen suorittaneiden osuus jakaantuu tulotason tavoin. Toisaalta sairastavuusindeksikin on vain Kanta-Espoonlahdessa yli koko Espoon arvon. Perheväestön ja lapsiperheiden osuudet ovat hieman keskiarvoa suurempia, varsinkin Nöykkiö-Latokaskessa, kun taas Kanta-Espoonlahdessa on vähemmän (lapsi)perheitä ja enemmän yksin asuvia. Lisäksi Kanta-Espoonlahden yksinhuoltajaperheiden osuus on suuralueen ainoa Espoota suurempi. Suur-Espoonlahden työpaikkaomavaraisuus on pienin Espoon suuralueista ja tilastoalueittain työpaikkaomavaraisuus vaihtelee 23-55 %:n välillä. Työvoimaosuudet ovat Saunalahdessa ja Nöykkiö-Latokaskessa merkittävästi korkeampia, kun Kanta-Espoonlahden työvoimaosuus on päinvastoin alhainen ja koko suuralueen työvoimaosuus on kaupungin keskiarvon tuntumassa. Yleinen työttömyys on Kanta-Espoonlahdessa toiseksi korkein, mutta muilla alueilla alhaisempi. Kuitenkin nuorten ikäryhmässä työttömyys on sekä Kanta-Espoonlahdessa että Saunalahdessa selkeästi korkeampaa, ja niinpä koko Suur-Espoonlahden nuorten työttömyysaste on melko korkea. Noin puolet asuntokannasta on kerrostaloasuntoja. Alueellista vaihtelua on runsaasti, eli Kanta-Espoonlahden alueella kerrostaloasuntojen osuus on yli 75 %, kun Kaitaalla on alle 30 %, Nöykkiö-Latokaskessa ainoastaan 10 % ja Suvisaaristossa nolla. Pienasuntojen osuudet jakaantuvat vastaavasti. Vuokra-asuntoja kaikista alueen asunnoista on noin 28 % verrattuna Espoossa reilut 33 %:iin. Vain Kanta-Espoonlahdessa vuokraasuntojen osuus on kaupungin keskiarvon lähellä. Suur-Espoonlahden rakennuskanta on suhteellisen nuori, kun etenkin Saunalahdessa ja Nöykkiö-Latokaskessa rakennettiin suurin osa asuinrakennuksista 1990- ja 2000-luvulla. Toisaalta Kanta-Espoonlahden rakennuskanta on peräisin ennen kaikkea 1980-luvulta ja Suvisaaristossa neljäsosa rakennettiin ennen 1950. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on yleensä koko kaupungin tasolla, mutta monilapsisilla alueilla Kaitaalla ja Nöykkiö-Latokaskessa ahtaasti asuminen on yleisempää. Pienen työpaikkojen määrän mukaan toimitilarakennusten kerrosalan osuus on suuralueista pienin. Vain Kanta-Espoonlahdessa ja Kaitaalla se on keskitasolla. 28 Espoo alueittain 2011

Suur-Kauklahti 0 50 100 150 200 Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 7-15 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 16-64 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 65- v. osuus väestöstä (1.1.2011) Vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (31.12.2009) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi (31.12.2009) Perheväestön osuus väestöstä (1.1.2011) Lapsiperheiden osuus perheistä (1.1.2011) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (1.1.2011) Yksin asuvien osuus väestöstä (1.1.2011) Työvoimaosuus (31.12.2009) Työpaikkaomavaraisuus (31.12.2008) Työttömyysaste t (31.12.2010) 12 2010) Nuorten työttömyysaste (31.12.2010) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % 1990-2009 valm. asuinrakennusten osuus (31.12.2009) 1-2 huoneen asuntojen osuus (31.12.2010) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (31.12.2010) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (31.12.2008) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus (31.12.2010) Kuva 18: Suur-Kauklahden profiili 13,3 9,8 14,7 11,0 64,0 67,8 8,0 11,5 6,0 9,4 38,4 43,4 41345 43197 83,2 76,1 85,6 79,1 59,3 47,1 20,0 19,6 12,4 15,3 74,6 70,0 48,5 95,4 5,8 5,9 8,3 4,7 60,7 41,9 51,9 41,4 32,5 38,2 37,9 33,1 11,9 9,3 33,7 33,9 Noin 7100 asukkaan osa-alueena Suur-Kauklahti on Espoon pienin suuralue. Kuitenkin sen väestö kasvaa seuraavina vuosina suhteellisen nopeasti yli 11 000:een. Ikärakenteen mukaan nuorten osuudet ovat suurimpia ja ikääntyneiden pienempiä. Niinpä Kurttila-Vanttilassa 31,7 % on 0-15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita ainoastaan 6,5 %. Edelleen vieraskielisten osuus alittaa kaupungin keskiarvon merkittävästi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja suurituloisten osuudet ovat hieman pienempiä, vaikka väestömäärältään pienemmässä Kurttila-Vanttilassa tilanne on päinvastoin. Suuralueen sairastavuusindeksi on kaupungin huonoin, varsinkin koska Kanta-Kauklahden sairastavuusindeksi on tilastoalueiden korkein. Perheväestön ja lapsiperheiden osuudet ovat Kanta-Kauklahdessa koko Espoota korkeampia ja Kurttila-Vanttilassa korkeimpia. Yksinhuoltajaperheiden osuus vaihtelee kovasti 12 (Kurttila-Vanttila) ja 26,2 %:n (Kanta- Kauklahti) välillä. Samalla tavalla yksin asuvia on yhä enemmän Kanta-Kauklahdessa. Työvoimaosuus on suuralueiden suurin. Toisaalta työpaikkoja on suhteellisen vähän ja siten työpaikkaomavaraisuus on alle 50 %. Yleinen työttömyys on Kurttila-Vanttilassa alhaisella tasolla, kun Kanta-Kauklahden työttömyysaste ylittää kaupungin keskiarvon maltillisesti. Suuralueen nuorten työttömyys on korkein, varsinkin koska Kanta-Kauklahdessa nuoret ovat keskiarvoa useammin työttömiä. Suur-Kauklahden rakennuskanta koostuu ennen kaikkea pientaloista, kun vain Kanta-Kauklahden keskuksessa on huomattava määrä kerrostaloasuntoja. Vastaavasti on pienasuntoja vähän. 1990- ja 2000-luvulla rakennettiin yli puolet rakennuksista, eli suuralueiden suurin osuus. Pienestä kerrostaloasuntojen osuudesta huolimatta vuokra-asuntoja on suhteellisen paljon, vaikka enemmän Kanta-Kauklahdessa kuin Kurttila-Vanttilassa. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus ylittää Espoon keskiarvon merkittävästi, varsinkin Kanta-Kauklahdessa. Toimitilarakennusten kerrosala on melkein tasan kaupungin keskitasolla seurauksena siitä, että toimitilarakennusten kerrosalan osuudet vaihtelevat tilastoalueittain 16,5-47,6 %:n välillä. Espoo alueittain 2011 29

Vanha-Espoo 0 50 100 150 200 Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 7-15 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 16-64 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 65- v. osuus väestöstä (1.1.2011) Vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (31.12.2009) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi (31.12.2009) Perheväestön osuus väestöstä (1.1.2011) Lapsiperheiden osuus perheistä (1.1.2011) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (1.1.2011) Yksin asuvien osuus väestöstä (1.1.2011) Työvoimaosuus (31.12.2009) Työpaikkaomavaraisuus (31.12.2008) Työttömyysaste t (31.12.2010) 12 2010) Nuorten työttömyysaste (31.12.2010) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % 1990-2009 valm. asuinrakennusten osuus (31.12.2009) 1-2 huoneen asuntojen osuus (31.12.2010) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (31.12.2010) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (31.12.2008) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus (31.12.2010) Kuva 19: Vanha-Espoon profiili 11,5 9,8 11,6 11,0 69,5 67,8 7,4 11,5 13,0 9,4 36,8 43,4 37962 43197 80,9 76,1 81,1 79,1 52,0 47,1 20,4 19,6 14,2 15,3 73,0 70,0 64,6 95,4 6,2 5,9 5,8 4,7 47,3 41,9 46,2 41,4 39,2 38,2 36,5 33,1 11,7 9,3 29,6 33,9 Vanha-Espoossa asui vuoden 2011 alussa yli 36 000 asukasta ja seuraavan kymmenen vuoden kuluessa väestö kasvaa 17,6 %:lla 42 787 asukkaaseen. Ikärakenteeltaan alueen väestö koostuu isoista nuorten ryhmistä ja erittäin vähän ikääntyneistä. Seurauksena Vanha-Espoon työikäisten ryhmä on pienellä erolla suuralueista suurin. Vieraskieliset jakaantuvat hyvin erilaisesti, kun Kanta-Espoossa on kaupungin toiseksi korkein vieraskielisten osuus ja Nuuksio-Nupurissa pienin. Asukkaiden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja tulotaso alittavat Espoon keskiarvon huomattavasti, kun toisaalta sairastavuusindeksin arvot kuuluvat korkeampiin. Tätä trendiä noudattelevat ennen kaikkea Kanta-Espoo ja Muurala-Gumböle. Perheväestön osuus on selkeästi korkeampi. Kanta-Espoo poikkeaa kuitenkin ja vastaavasti yksin asuvien määrä, etenkin yli 65-vuotiaiden ryhmässä, on korkeampaa. Lapsiperheitäkin on yleisesti paljon, mutta yksinhuoltajaperheitä on vain Kanta-Espoossa paljon. Suuralueista työvoimaosuus on suurin Vanha-Espoossa. Lukuun ottamatta Nuuksio-Nupuria kaikkien osa-alueiden työvoimaosuudet ylittävät kaupungin keskiarvon selkeästi, Bembölen työvoimaosuus on jopa korkein. Vaikka Vanha-Espoossa on kaupungin hallinnollinen keskus, työpaikkoja on suhteellisen vähän ja työpaikkaomavaraisuus on vain Bembölessä hieman yli 100. Työttömien osuus on koko Espoota korkeampi, varsinkin koska Kanta-Espoossa sekä yleinen että nuorten työttömyysaste ylittää keskiarvon selkeästi. Muilla tilastoalueilla vain Muurala-Gumbölen nuorten työttömyys poikkeaa hieman. Kerrostaloasuntoja keskittyy erityisesti Kanta-Espooseen ja suuralueella osuus on hieman matalampi. Pienasuntoja on yhtä vähän useammilla osa-alueilla. Valmistumisvuoden mukaan noin puolet rakennuksista 30 Espoo alueittain 2011

Muurala-Gumbölessä ja Kanta-Espoossa ovat vähemmän kuin 20 vuotta vanhoja. Pohjoisilla osa-alueilla vanhempien talojen osuus nousee kuitenkin. Ahtaasti asuminen on yleisempää ja kaikilla alueilla vähintään kahdella prosenttiyksiköllä kaupungin keskiarvoa suurempaa. Toimitilarakennusten kerrosalan osuus on alle keskiarvon, varsinkin koska Kanta-Espoossa on suhteellisen vähän toimitiloja. Pohjois-Espoo 0 50 100 150 200 Alue Espoo Asuntokunnat Väestö Asuminen Ty yövoima 0-6 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 7-15 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 16-64 v. osuus väestöstä (1.1.2011) 65- v. osuus väestöstä (1.1.2011) Vieraskielisten osuus väestöstä (1.1.2011) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (31.12.2009) Tulot / tulonsaaja (työvoima, 2009), Ikävakioitu sairastavuusindeksi (31.12.2009) Perheväestön osuus väestöstä (1.1.2011) Lapsiperheiden osuus perheistä (1.1.2011) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä (1.1.2011) Yksin asuvien osuus väestöstä (1.1.2011) Työvoimaosuus (31.12.2009) Työpaikkaomavaraisuus (31.12.2008) Työttömyysaste t (31.12.2010) 12 2010) Nuorten työttömyysaste (31.12.2010) Pientalohuoneistojen osuus asuntokannasta, % 1990-2009 valm. asuinrakennusten osuus (31.12.2009) 1-2 huoneen asuntojen osuus (31.12.2010) Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta (31.12.2010) Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus (31.12.2008) Toimitilarakennusten kerrosalan (k-m2) osuus (31.12.2010) Kuva 20: Pohjois-Espoon profiili 12,6 9,8 15,5 11,0 64,2 67,8 7,8 11,5 4,9 9,4 35,8 43,4 41624 43197 79,3 76,1 88,8 79,1 57,1 47,1 15,0 19,6 9,0 15,3 73,9 70,0 94,4 95,4 5,3 5,9 7,9 4,7 79,5 41,9 47,9 41,4 24,4 38,2 23,8 33,1 12,6 9,3 47,2 33,9 Espoon pohjoisimmalla suuralueella asuu yhteensä 10 766 espoolaista ja vuonna 2021 väestömäärä on ennusteen mukaisesti yli 13 500 ja kasvu (26,5 %) on koko kaupunkia suurempi. Paikallinen väestö on erittäin nuorta, kouluikäisten osuus on suurin ja eläkeikäisten toiseksi pienin. Vieraskielisiä asukkaita on ainoastaan 4,9 %. Toisaalta myös korkeakoulutettuja on suhteellisen vähän, erityisesti Kalajärvi-Lakistossa. Keskimääräiset tulot ovat hieman Espoota pienempiä ja sairastavuusindeksi on korkeampaa. Molemmissa tapauksissa Kalajärvi-Lakisto poikkeaa enemmän kuin Vanhakartano-Röylä. Asuntokuntien kannaltaan suuralueella asuvat kuuluvat useimmin perheisiin ja toiseksi useimmin lapsiperheisiin. Vastaavasti yksin asuvien osuus, sekä yleensä että yli 65-vuotiaista, on pienin. Edelleenkin yksinhuoltajaperheitä on suuralueista vähiten. Molemmilla tilastoalueilla on merkittävästi koko Espoota suurempia työvoimaosuuksia ja työpaikkaomavaraisuus on keskiarvon tuntumassa, eli työpaikkojakin on suhteessa väestömäärään melko riittävästi. Yleinen työttömyys on matala, mutta nuorten työttömyys on selkeästi korkeammalla kuin muilla alueilla. Pohjois-Espoon rakennuskannasta suurin osa koostuu pientaloista. Niinpä kerrostaloasuntoja ja 1-2 huoneen asuntoja on melko vähän. Myös vuokra-asuntojen osuus alittaa koko Espoon arvon melkein kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vanhakartano-Röylässä yli puolet asuinrakennuksista rakennettiin 1990- ja 2000-luvulla, kun Kalajärvi-Lakistossa vastaava osa on vain hieman yli keskiarvon. Ahtaasti asuminen on yleisempää kuin muilla suuralueilla, varsinkin Vanhakartano-Röylässä, jossa on myös selkeästi enemmän toimitiloja Juvanmalmin liikealueen takia. Espoo alueittain 2011 31

Esbo är som ett Finland i miniatyrformat. Därför är också kontrasterna i samma skala. I artikeln analyseras betydande skillnader mellan Esbos områden, samtidigt som stadens ställning i nationella jämförelser uppmärksammas. Esbo är Finlands näst största stad och folkökningen är ständigt kraftigare än i andra städer. Majoriteten av invånarna bor i sydöstra Esbo, men under de kommande tio åren kommer befolkningen att öka framför allt i väst och i Storåkern. Befolkningen är mycket ung, trots att upp till 19 % av invånarna på vissa områden är äldre personer. Både andelen svenskspråkiga och andelen personer med ett utländskt modersmål är större än i övriga Finland. Men där invånare med utländskt modersmål är koncentrerade till stadscentrumen, är de svenskspråkigas andel hög i de småhusdominerade stadsdelarna. Bland Finlands städer har Esbo den näst högsta andelen invånare med högskoleutbildning. Till och med statistikområdena med den lägsta andelen högskoleutbildade personer i Esbo når över landets medeltal. Å andra sidan har fler än varannan över 15-åring en högskoleexamen i de småhusdominerade stadsdelarna i sydöst och i Hagalund. Inkomstnivån följer samma mönster och är klart högre än nivån såväl på riksnivå som i huvudstadsregionen. Sjukdomsindexet för Esbo är på alla områden klart under nivån för hela landet och på några områden mycket låg. I Esbo är de ensamboende personerna relativt få, trots att ungefär var femte person bor ensam i stadscentrumen. På samma sätt är ensamförsörjarnas familjer centrerade till stadscentrumen. Allmänt taget skiljer sig Esbo från andra städer som (barn)familjernas stad och deras andel stiger speciellt på de glesare bebodda områdena. Största delen av arbetsplatserna finns i stadens östra delar och arbetsplatsernas antal i proportion till de sysselsattas antal är betydligt lägre än i Vanda och i Helsingfors. Förhållandevis många arbetsplatser finns inom handels-, finans- och försäkringssektorn samt inom kunskapsbranscher. Arbetslösheten ligger på en klart lägre nivå än i landet i medeltal och arbetslöshetsprocenten avviker på vissa områden ännu lägre nedåt. Andelen arbetslösa unga varierar emellertid kraftigt mellan olika områden. Jämfört med andra städer har Esbo förhållandevis få bostäder med ett 1 2 rum, men desto fler småhus. Framför allt i de norra delarna samt i Nöykis-Ladusved och i Mankans är majoriteten av bostäderna småhus med minst 3 rum. Också hyresbostäderna är få, men trenden visar på att deras antal är större i stadscentrumen. Över 40 % av bostadshusen är byggda under de två senaste årtiondena. Framför allt i Stor-Hagalund är antalet nya bostäder lågt. Det är betydligt knappare om lokaler än i Helsingfors och i Vanda, då deras andel av byggnadernas våningsyta varierar kraftigt mellan 3 86 %. Stor-Alberga är Esbo i miniatyrformat, eftersom statistiken för området följer Esbos medelvärden, samtidigt som skillnaderna mellan statistikområdena är ganska likadana som skillnaderna mellan områdena i hela Esbo. Stor- Hagalund är studerandenas och de välutbildade pensionärernas trädgårdsstad samt en arbetsplatskoncentration med fokus på kunnande och bildning. De små lägenheterna i Stor-Mattby erbjuder boendemöjligheter för ensamboende och små boendegemenskaper. Stor-Esboviken skiljer sig från de andra områdena eftersom det nästan helt och hållet är bostadsområde. Stor-Köklax har den största andelen barnfamiljer och den största andelen svenskspråkiga och är fortfarande den nyaste stadsdelen, då över hälften av bostäderna är byggda under de två senaste årtiondena. Gamla Esbo är stadens mest internationella område och stadens administrativa centrum. Norra Esbo är det mest finskspråkiga och det mest småhusdominerade området med många barnfamiljer. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Espoon kaupunki, Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI puh. (09) 816 22313 www.espoo.fi/tieto ISSN 1239-9752 Lisätietoja: tutkija Glenn R. Gassen puh. (09) 816 22505 Espoon kaupunki, Konserniesikunta Kaupunkikehitys glenn.gassen(at)espoo.fi