Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella Sini Pallasvuo, VTK
Muuttuva Salo -tutkimushanke Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia vaikutuksia laajamittaisilla irtisanomisilla ja elinkeinorakenteen muutoksella on yksilö- ja aluetasolla Salossa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hankkeessa seurataan yksilöiden terveyteen, toimeentuloon, hyvinvointiin, työllisyyteen sekä aluetalouteen liittyvien tekijöiden kehittymistä. Turun yliopiston ja Kelan yhteistyöhanke. Tällä hetkellä hankkeessa on toteutettu kaksi kyselyä salolaisille keväällä 2013 ja keväällä 2015. Ensimmäisen kyselyn teemoja olivat sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi, terveys ja työkyky, työttömät ja työttömien hyvinvointi, asuminen ja muuttoliike sekä maahanmuuttajien työllistyminen. Toisessa kyselyssä teemat olivat lähes samat, ainoa muutos oli se, että maahanmuuttajien työllistymisen sijaan kartoitettiin perheiden hyvinvointia. Ensimmäisen kyselytutkimuksen raportti on julkaistu keväällä 2015 Kelan Selosteitajulkaisusarjassa ja se on luettavissa hankkeen sekä Kelan internetsivuilta. https://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sospol_ja_sostyo/tutkimus2/tutkimushankkeet/muuttuva_salo/julkaisut/sivut/home.aspx
Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella pro gradu tutkielma Tutkimuskysymykset: 1. Kuinka asiakaslähtöisiksi Nokialta tai sen alihankkijoilta työttömäksi jääneet kokivat tarjotut EGR-tuetut työllistämispalvelut? 2. Miten työttömäksi jääneet kehittäisivät työllistämispalveluita nimenomaan massairtisanomistilanteessa? Teoreettisena viitekehyksenä asiakaslähtöisyys ja sen kolme ulottuvuutta. Laadullinen tutkimus.
Salo äkillisen rakennemuutoksen alueena Salo on 54 000 asukkaan keskikokoinen kaupunki Varsinais-Suomessa, noin 115 km päässä Helsingistä. Äkillisellä rakennemuutoksella tarkoitetaan käytännössä tilannetta, jossa jokin yritys vähentää merkittävästi työpaikkoja alueella tai lopettaa tuotantoyksikkönsä alueella kokonaan. Nokia sulki matkapuhelinten kokoonpanotehtaansa Salossa 2012, jolloin n. 2100 henkilöä menetti työpaikkansa. Työttömäksi jäi eniten matalasti koulutettuja tuotantopuolen työntekijöitä, poikkeuksellista verrattuna muihin alueisiin Suomessa, missä Nokia irtisanoi henkilöstöä. Työttömyys noussut hyvin korkealle tasolle verrattuna aikaan ennen Nokian irtisanomisia, jotka alkoivat vähitellen vuonna 2009. Työttömyysaste elokuussa 2015 oli 15,7 % Toukokuussa 2008 työttömyysaste oli 5,7 % Suurten irtisanomisten vuoksi valtioneuvosto on nimennyt Salon äkillisen rakennemuutoksen alueeksi aikaväleille 2009-2013 ja 2014-2015.
Äkillisen rakennemuutoksen toimintamalli Ryhdytty kehittämään vuonna 2006 Voikkaan paperitehtaan sulkemisen jälkeen. Äkillisen rakennemuutoksen alueelle tai toimialalle valmistellaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen tähtäävä kasvusuunnitelma yhteistyössä alueen kuntien, elinkeinoelämän, ELY-keskuksen ja maakunnan liiton kanssa. Suunnitelma sisältää keskeisimmät toimenpide-ehdotukset uusien työpaikkojen luomiseksi ja vanhojen uudistamiseksi sekä muut korjaavat toimet eri hallinnonaloilla. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi toimenpiteiden valmistelua, toimeenpanevia tahoja ovat mm. TE-toimisto ja koulutuskuntayhtymä. Valtio tarjoaa äkilliselle rakennemuutosalueelle rahoitusta 2-3 vuodeksi. Rahoitusta äkilliselle rakennemuutosalueelle on mahdollista saada myös EU:lta. Euroopan unionin rahoitusmallit edellyttävät aina myös valtion osallistumista suunniteltujen toimien rahoittamiseen
Euroopan globalisaatiorahaston tuki Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) tarjoaa tukea globalisaation aiheuttamien maailmankaupan rakennemuutosten vuoksi työttömiksi jääneille. Tuki kohdennetaan yksilöiden palveluihin. Salolle on myönnetty EGR-tukea yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi Salolle on myönnetty tukea myös EU:n rakennerahastoista. EGR-tukea on mahdollista käyttää ainoastaan saajamaan laissa määriteltyihin aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin. Tukea ei ole mahdollista käyttää sosiaaliturvaan. Salossa EGR-tukea on käytetty erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja palkkatukeen. Todennäköisesti syynä on Salossa Nokialta työttömäksi jääneiden matala koulutustaso.
Työllistämispalvelut Salossa Nokialta työttömäksi jääneille tarjottiin TE-toimiston normaaleja palveluita, jotka kustannettiin EGR-tuella. Palveluja tarjosivat EGR-ohjaajat, jotka palvelivat ainoastaan EGR-tuettuja. Työllistämistoimenpiteet, joita tarjottiin eniten: Työvoimakoulutus (ammatillista perus-, täydennys ja uudelleenkoulutusta) Palkkatuki Erilaiset valmennukset Työnvälityspalvelut Edellä mainittujen palveluiden lisäksi tarjottiin muun muassa erilaisia infotilaisuuksia, tietoiskuja ja rekrytointitapahtumia. Nokia tuki työttömäksi jääneitä omalla Bridge-ohjelmallaan.
Aikaisemmat tutkimukset aiheesta Massairtisanomisia tutkittu melko vähän Suomessa ja myös kansainvälisesti. Viimeisimmät tapaustutkimukset Suomessa: Voikkaan (Melin & Mamia 2010) ja Kajaanin paperitehtaan (Rotko ym. 2010) sulkemiset. Elektroniikkateollisuudelle komponentteja valmistaneen Perloksen toiminnan alasajo Joensuussa (Jolkkonen & Kurvinen 2009). Tutkimukset keskittyneet ensisijaisesti työttömäksi jääneisiin ja heidän osaltaan on seurattu muun muassa uudelleentyöllistymistä sekä hyvinvoinnin ja palkkatason kehitystä. Ei ole oltu kiinnostuneita työttömille tarjotuista palveluista asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Tämä tilanne massairtisanomisten tilanteessa sekä ns. normaalitilanteessa työllistämispalveluita tarkastellessa.
Asiakas, asiakkuus ja asiakaslähtöisyys Asiakkaalla tarkoitan tässä tutkimuksessa työllistämispalveluiden käyttäjää. Asiakkuus viittaa asiakkaan ja työntekijän väliseen asiakassuhteeseen. Asiakaslähtöisyydestä ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää Olennaista asiakaslähtöisyydessä (Laitila 2010). Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen sekä toiveiden ja odotusten huomioiminen. Asiakkaan kanssa yhdessä tekeminen. Asiakkaan yksilöllisyyden, asiantuntijuuden, mielipiteiden, käsitysten, kokemuksen sekä voimavarojen huomioiminen ja kunnioittaminen. Asiakkaan osallisuuden tukeminen. TE-toimisto nimennyt arvokseen asiakaslähtöisyyden. TE-toimiston piirissä ei ole kuitenkaan määritelty, mitä he tarkoittavat asiakaslähtöisyydellä.
Asiakaslähtöisyyden ulottuvuudet (Järnström 2011) 1. Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus eli autonomia tarkoittaa ihmisen oikeutta toimia itsenäisesti. Henkilö saa itse päättää sellaisista asioista, jotka koskevat häntä itseään, hänen toimintaansa tai omaa elämäänsä. Järnströmin (2011) mukaan itsemääräämisoikeus on olennaisin asiakaslähtöisyyden ulottuvuus ja sen toteutumista edellyttävät osallistuminen ja tasavertainen vuorovaikutus sekä tiedonsaanti. Itsemääräämisoikeuden voidaan katsoa kuuluvan henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, jotka ovat perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia.
Itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ei ole erikseen kirjattu lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), toisin kuin lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812). Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), kuitenkin todetaan seuraavasti: Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. TE-toimistossa asiakkaan itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa epäsuorasti. Esimerkiksi jos työtön ei ota vastaan hänelle tarjottua työtä tai ei osallistu hänelle tarjottaviin työllistämispalveluihin, menettää hän määräajaksi työttömyyskorvauksensa.
Asiakaslähtöisyyden ulottuvuudet (Järnström 2011) 2. Osallistuminen ja tasavertainen vuorovaikutus Osallisuudella tarkoitetaan asiakkaan osallisuutta omien asioidensa hoitamisessa. Osallisuus ei toteudu ilman tasa-arvoista vuorovaikutusta. Tasavertaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan sitä, että asiakas kohdataan ilman ennakko-oletuksia ja hänen ajatuksensa sekä kokemuksensa nousevat vuorovaikutuksessa keskeiseen asemaan. Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) työttömän osallisuutta puolletaan. Ongelma: yksilön vastuullistaminen liiaksi omasta työttömyydestään.
Asiakaslähtöisyyden ulottuvuudet (Järnström 2011) 3. Tiedonsaanti Tiedonsaanti on asiakaslähtöisyydessä olennainen elementti ja myös sen kulmakivi. Ilman tarvittavaa tietoa asiakkaan itsemääräämisoikeus ei toteudu, hänellä ei ole mahdollista osallistua täysivaltaisesti omien asioidensa hoitamiseen eikä vuorovaikutus ole lähtökohdiltaan tasavertaista. Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) todetaan, että työ- ja elinkeinoviranomaisen tulee informoida työnhakijaa mm. työnhakuun liittyvistä asioista ja työnhakijalle tarjolla olevista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista sekä työttömän työnhakijan velvollisuuksista.
Tutkimuksen toteutus Salon Nokian tehtaalta ja Nokian alihankkijoilta työttömäksi jääneiden EGR-tuen piirissä olleiden henkilöiden teemahaastattelut (10-13 kpl) Tavoitteena on haastatella tällä hetkellä työttömänä, työelämässä tai työelämän ulkopuolella olevia, joilla on kokemusta EGR-tuetuista työllistämispalveluista. Aineisto analysoidaan sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielma valmistuu toukokuussa 2016.
Lähteet Järnström, Sanna (2011) En tiedä, mitä ne ajattelee mun kohtalokseni Etnografinen tutkimus asiakkuudesta ja asiakaslähtöisyydestä geriatrisessa sairaalassa. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. https://tampub.uta.fi/handle/10024/66771 Laitila, Minna (2010) Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Akateeminen väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0224-5/ Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120916 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
Kiitos!