1.5.16. KohorNvaikutus VANHAT SUOMALAISET VIITEARVOT VILJANEN YM, 1982. Miksi tarvitaan uudet suomalaiset viitearvot? Mi)austekniikan kehitys



Samankaltaiset tiedostot
Sydän- ja keuhkokeskus. Annette Kainu, oyl HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Peijaksen sairaala Lähde: Sovijärvi ym, 2015.

Spirometrian viitearvot uudistuvat mitä se merkitsee käytännössä

Spirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Spirometrian tulkintaa esimerkein

"Miten valitsen spirometrian viitearvot syntyperältään ei suomalaisille?" Tarja Pöndelin Mehiläinen

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

SPIROMETRIAN TULKINTA AUTOMAATTILAUSUNNON OIKEELLISUUDEN VARMISTAMINEN

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

Spirometrian suorittaminen ja tulkinta uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND

Sovijärvi, Anssi R. A.

Keuhkojen kliinisten toimintakokeiden perusteet. Luento Päivi Piirilä Dos. Oyl., Ma professori

Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa

Spirometria ja keuhkoahtaumataudin varhaistoteaminen

Copyright: Labquality Oy MOODI. Erillisjulkaisu nro painos, 2006

KOHORTTI 66 -AINEISTON OBSTRUKTIIVISTEN SPIROMETRIOIDEN LUOTETTAVUUS

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Spirometriatutkimusten laatu Suomessa paranemassa Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan info

Spirometriatutkimuksella selvitetään

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

Sydän- ja keuhkokeskus Peijaksen sairaala. Annette Kainu, oyl Sydän- ja keuhkokeskus HYKS, Peijaksen sairaala Keuhkosairauksien klinikka

Coloplastin paikallistoimistot

Virtaustilavuus-spirometriamittausten laadukkuuden toteutuminen Fimlab Laboratoriot Oy:ssä Riihimäen laboratoriossa

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta /2013 Ulkoasiainministeriön asetus

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

JA NYT RÄJÄHTÄVÄSTI Virtaus-tilavuusspirometrian ohjausmateriaali

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Medikro -spirometriajärjestelmä

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

Eläkeuudistus Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Suosituimmat kohdemaat

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN TULOKSIIN VAIKUTTAVAT PREANALYYTTISET TEKIJÄT

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola

Mitä jokaisen keuhkolääkärin tulee tietää Suomalaisesta IPFrekisteristä? Marjukka Myllärniemi, keuhkolääkäri, Dosentti, Akatemiatutkija

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Ulkoasiainministeriön asetus

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

Trooppiset sademetsät Rhett A. Butler

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

KÄYTTÖOPAS, MEDIKRO PRO SPIROMETRI

Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Kuolinpesän huutokauppa klo 18:00

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Tavaravienti Suomesta alueittain

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Ruokatulevaisuus Suomessa osana globaalia kehitystä

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät

Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

MEDIKRO-PIKAKÄYTTÖOHJE BIOANALYTIIKAN OPISKELIJOILLE

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

2 Eläinlistan kautta voidaan tallentaa tietoja kuolleille eläimille

W2E & Bioenergy workshop Helena Saren

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

HAKUJA JA AIKATAULUJA 2012

C Bukarest, Haag, Kiova, Ljubljana, Luxemburg, Minsk, Murmansk, Praha, Sofia, Varsova, Zagreb Abu Dhabi, Alger, Ankara, Ateena, Bangkok,

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala

Vajaaravitsemuksen hoito

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

Transkriptio:

Sydän- ja keuhkokeskus Peijaksen sairaala Miksi tarvitaan uudet suomalaiset viitearvot? 1. Väestössä tapahtuneet muutokset (elintaso) 2. Mi)auslai)eiston kehitys 3. Kansainvälisten mi)ausstandardien kehitys 4. Ongelmat nykyisten viitearvojen kanssa 5. Kansainvälisten viitearvojen käyte)ävyys? Anne)e Kainu, oyl HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Peijaksen sairaala 13.05.2016 2 KohorNvaikutus Mi)austekniikan kehitys merkityksestä kansainväliseso kiistellään nykyinen aikuisväestö on pidempää, lihavampaa ja fyysiseso inakoivisempaa kuin 30v si)en suomalaisten aikuisten keskipituus kasvanut 1980 2010 miehet 176 cm à 181 cm naiset 163 cm à 167.5 cm viitearvot ovat vain niin hyödyllisiä kuin miten hyvin ne edustavat tutki)avaa henkilöä kye)ävä ennustamaan milloin poikkeama viitearvosta on merki)ävä käy)äjien olisi syytä tuntea käy)ämiensä viitearvojen ominaisuudet voidakseen soveltaa niitä tulkinnassa etninen tausta al1stuminen hengite4äville ärsykkeille mekaanisista lai)eista virtausanturiin perustuviin Oetokonejärjestelmiin ikä pituus ja paino genee$nen tausta ravitsemus liikunta kasvuolosuhteet 4 StandardisaaOon kehitys 1994 StandardizaOon of spirometry, ATS 1994 Update 1993 ECCS Lung Volumes and Forced 1987 VenOlatory Flows StandardizaOon of spirometry [ATS] 1983 ECCS StandardisaOon 1979 of Spirometry Snowbird workshop [ATS] 2005 ERS/ATS Task Force: StandardisaOon of Spirometry VIITEARVOYHTÄLÖT VANHAT SUOMALAISET VIITEARVOT VILJANEN YM, 1982 1

Suomalaiset viitearvot: Viljanen AA et al., 1982 perustuvat VR:n henkilökuntaan mi)aukset 1970-luvun lopussa terveitä, never-smokereita kuivamäntä spirometri 18-65 vuooaita yli 60 vuooaita oli 9 miestä ja 13 naista 296 miestä ja 257 naista Viljanen AA et al. 1982 kutsunin: 469 miestä ja 413 naista (tupakoima)omia) 296 (63%) miestä Keski-ikä 40.6 (SD 10.7) vuo)a Pituus 1.74 (SD 0.07) m Paino 76.3 (SD 11.0) kg 3000 kutsu)u kyselytutkimukseen noin 2400 vastasi 2000 arvioioin terveiksi: ei aikaisempaa keuhkosairau)a, ei keuhkoinfekooita ja normaali keuhkokuva 257 (62%) naista Keski-ikä 42.0 (12.1) vuo)a Pituus 1.61 (SD 0.06) m Paino 64.6 (SD 11.5) kg 8 Suomalaiset viitearvot Viljanen ym, 1982 a) miehet (175 cm) b) naiset (165cm) 80.00 80.00 75.00 75.00 FEV1/FVC ( % ) 70.00 65.00 FEV1/FVC ( % ) 70.00 65.00 60.00 55.00 88% Viljanen 88% ECSC 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 ikä ( vuosia ) 60.00 55.00 88% Viljanen 89% ECSC 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 ikä (vuosia) Pääasiallinen ongelma Viljasen viitearvojen kanssa on ollut arvojen ekstrapolaaoo vanhoihin ikäryhmiin, erityiseso FEV1/FVC mallin poikkeava käy)äytyminen on pitänyt huomioida kliinisessä tulkinnassa. VIITEARVOYHTÄLÖT UUDET KANSAINVÄLISET VIITEARVOT QUANJER YM, 2012 Anne)e Kainu, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS 9 GLI2012 pähkinänkuoressa Huaihe-joki ja Qinling-vuoristo ERS/ATS Task Force: yhdiste)y kv viitearvoaineistoja yhteneväiset viitearvot vauvasta vaariin etnisyys perustuu ryhmi)elyyn, ei varsinaiseso antropometriseen vertailukelpoisuuteen Caucasian = kaikki eurooppalaiset Eurooppa, Israel, Australia, USA, Kanada, Meksiko, Brasilia, Chile, Uruguay, Venezuela, Algeria, Tunisia South East Asian, North East Asian, Black American, Mixed/Other Peking Shanghai Lähde: Quanjer ym, 2012. 11 Lähde: ERS Task Force, 2015. 2

Quanjer et al, ERJ 2012: 40:1324-1343. VariaaOokerroin on voimakkaaso riippuvainen iästä LLN vai z-score? Quanjer et al, ERJ 2012: 40:1324-1343. variaaookerroin antaa tarkemman arvion siitä mikä on normaalin vaihtelun rajoissa eli yksilön normaalin alarajasta (LLN)! perinteiseso normaalin alarajana pide)y 80% viitearvosta huoma)ava ylidiagnosoikka vanhuksilla (>50v!) Quanjer et al, ERJ 2012: 40:1324-1343. Tulokset ilmoitetaan z-arvoina alle viitearvon olevat arvot ovat negakivisia 5% alaraja viitearvo = 0 yli viitearvon olevat arvot ovat posikivisia -1.65 z-arvo kuvaa poolaan mi)austuloksen etäisyy)ä hänen viitearvostaan: z-arvo = (mita)u arvo viitearvo) (keskihajonta) VIITEARVOYHTÄLÖT UUDET SUOMALAISET VIITEARVOT KAINU YM, 2015 Lähde: Quanjer ym, 2012. 17 3

HEVI-aineiston muodostuminen Viitearvoyhtälöt Kuopio n=366 n=338 HEVI viitearvoaineisto 1000 henkilöä käyte)y GAMLSS mallia = Generalised AddiIve Models for LocaIon Scale and Shape, jossa erillinen ns. spline funkoo tasaa iän vaikutusta ja saadaan yhteneväinen viitearvofunkoo vauvasta vaariin Tampere n=296 n=260 mallinne)u jokaiselle muu)ujalle keskiarvo ja keskihajonta erikseen jatkuvana muu)ujana FinEsS Helsinki n=634 terveitä tupakoimaromia n=212 (33%) +toisteravuus n=20 n=221 Spline-tekijöiden taulukot (Mspline ja Sspline) julkaistu viitearvoarokkelin lii)eenä [Kainu ym, CPFI 2015] Spline tekijöille on jokaiselle muu)ujalle on erikseen mallinne)u myös regressioyhtälöt [Kainu&Timonen, SJCLI 2016] FinEsS Kemi n=695 terveitä tupakoimaromia n=233 (33%) n =181 muurujat: FVC, FEV6, FEV1, FEV1/FVC, FEV1/FEV6, PEF, MMEF, MEF75, MEF50, MEF25 19 FVC keskipituisilla miehillä ja naisilla Uudet suomalaiset viitearvot vs GLI2012: FVC 6,0 4,5 5,0 3,5 FVC, litraa FVC, litraa 2,5 1,0 Viljanen viitearvo Kainu viitearvo 1,5 1,0 0,5 Viljanen viitearvo Kainu viitearvo Kainu et al, 2015 FEV1 keskipituisilla miehillä ja naisilla Uudet suomalaiset viitearvot vs GLI2012: FEV1 5,0 FEV1, litraa 4,5 3,5 2,5 1,5 Viljanen viitearvo 1,0 Kainu viitearvo 0,5 FEV1, litraa 3,5 2,5 1,5 1,0 Viljanen viitearvo 0,5 Kainu viitearvo Kainu et al, 2015 4

FEV1/FVC keskipituisilla miehillä ja naisilla Uudet suomalaiset viitearvot vs GLI2012: FEV1/FVC Kainu et al, 2015 Reference age m/f FVC FEV1 FEV1/FVC Kainu2015 18-84 387/ 613 GLI2012 3-95 387/ 613 Viljanen82 18-65 300/ 508 ECSC1993 18-69 335/ 547 Viitearvojen vertailu viitearvoaineistossa men women men women men women 99.7% (13.7%) 106.2% (15.6%) 101.4% (12.1%) 106.1% (13.5%) 99.7% (12.7%) 105.1% (13.9%) 100.6% (13.0%) 117.4% (16.6%) 100.0%( 14.7%) 104.2% (16.4%) 97.7% (12.1%) 108.7% (14.6%) 99.6% (12.4%) 103.0% (13.1%) 97.3% (12.1%) 109.6% (14.5%) 100.1% (7.2%) 97.9% (7.0%) 96.5% (7.0%) 99.3% (7.0%) 100.2% (6.4%) 97.7% (6.4%) 97.0% (6.0%) 99.7% (6.4%) Modified from Kainu A et al., CPFI 2015. Viitearvojen käy)ö kantasuomalaiset ja saamelaiset aikuiset: Kainu ym, 2015 kantasuomalaiset ja saamelaiset lapset: Koillinen ym, 1998 viitearvoaineistosta laske)u nyt myös z-arvon laskennassa tarvi)ava keskihajonta Suomessa syntyneet tai Suomeen adoptoidut etniseso ulkomaalaiset: GLI2012 rodun mukaan suomalaisen ja ulkomaalaisen vanhemman jälkeläiset: aikaisemman käytännön mukaiseso ilmiasun mukaan; herkäso GLI2012 Caucasian tai Other. HUOM! KäyteRy viitearvo selväsk näkyviin! GLI2012 rodun mukaan: Caucasian: kaikki valkoihoiset eli Eurooppa, Venäjä, Amerikat, Australia, Pohjois- Afrikka South-East Asian: eteläinen Aasia North-East Asian: pohjoinen Aasia Black (American): ns. musta rotu; MYÖS länsimaissa syntyneet! Other/Mixed: rodut, joille ei viitearvoa tai henkilöt, joiden etninen tausta on sekoitus useammasta 27 ObstrukOon määritelmä RestrikOon määritelmä venolaaoohäiriö tulkitaan obstrukoiviseksi kun FEV1/FVC z <-1.65 tai FEV1/VC z <-1.65 kun FVC ja VC ovat normaalit, obstrukoolle vii)eellisiä muutoksia ovat: MEF50 z < -1.65 MMEF z <-1.65 tai PEF z < -1.65 venolaaoohäiriö tulkitaan spirometriassa restrikoiviseksi kun FVC z <-1.65 (ja) VC z < -1.65 myös obstrukoossa voi esiintyä ns. dynaamista restrikoota uusissa Kainu ym viitearvoissa ei toistaiseksi ole VC viitearvoja, sovi)u käyte)äväksi toistaiseksi FVC viitearvoa tulkintaan uusi VC viitearvo tulee diffuusiokapasiteeon ja inspiratorisen spirometrian viitearvojen julkaisun yhteydessä käy)öön 5

Vaikeusasteen arvioino muutos Viljasen viitearvoihin on LLN vaihtuminen 2.5% alarajasta 5% alarajaan! VenOlaaOokapasiteeOn luoki)elu: vain FEV1! Vaikeusasteen luoki)elu väestössä Aste FEV1z normaali * -1.65 lievä alenema -2.0 z-arvo < -1.65 4# 3# 2# kohtalainen alenema -2.5 z-arvo < -2.0 kohtalaisen vaikea alenema -3.0 z-arvo < -2.5 vaikea alenema -4.0 z-arvo < -3.0 eri)äin vaikea alenema z-arvo < -4.0 FEV1%z'score%Kainu% 1# 0#!1#!2#!3# 50% 80% -1.65-3.0 * FEV1-muu)ujan normaalin alaraja on z-arvo -1.65. Arvioitaessa todetun venolaaoofunkoon häiriön (obstrukoon tai restrikoon) vaikeusaste)a luetaan z- arvot -2.0 lieväso poikkeaviksi.!4#!5# women%n=731% men%n=597%!6# 30# 50# 70# 90# 110# 130# 150# FEV1%%%predicted%Viljanen% Lähde: Quanjer ym, 2014; Kainu ym, 2015; Sovijärvi ym, 2015. Väestössä alentunut FEV1 Väestössä alentunut FEV1/FVC muutos Viljasen viitearvojen 2.5% rajasta 5% rajan käyröön ei lisää prevalenssia! muutos Viljasen viitearvojen 2.5% rajasta 5% rajan käyröön ei lisää prevalenssia! Finess Helsinki + Kemi N=1323 Finess Helsinki + Kemi N=1323 modified from: Kainu et al, submited. modified from: Kainu et al, submited. 36 6

Yhteenveto: uudet viitearvot ja uusi tulosten ilmoitustapa tulevat käyröön 2016 suomalaisille käytetään Kainu ym, 2015 ja Koillinen ym 1998 viitearvoja kaikille muille käytetään GLI2012 viitearvoja (Quanjer ym, 2012) viitearvojen tulkinta on sama riippumara poklaan etnisestä taustasta! tärkeä kirjata käyte)y viitearvo (erityiseso mikä GLI2012 etninen ryhmä tulkinnassa käyte)y) kaikki suureet arvioidaan z-scorena, joka on tarkempi arvioimaan normaalin alarajaa kaikkien toimintahäiriöiden vaikeusaste määritellään FEV1 tason perusteella käy)äen z- scoreen pohjautuvaa luokirelua siirtymäkaudella toimenpidekelpoisuuden ja osan lääkehoidosta (keuhkofibroosi) raja-arvoja varten käytetään uusista viitearvoista % viitearvosta z-scoren rinnalla toistaiseksi käytetään VC:lle FVC viitearvoa (VC ja FEV1/VC) Inspiratoriseen spirometrian ja VC osalta uudet viitearvot toivo)avaso jo 2016, käy)öön aikaisintaan 2017 HEVI-projekK Kuopio dos Kirsi Timonen (KSSHP) prof Esko Vanninen prof Esko Länsimies sh Pirjo Luostarinen Tampere dos Jyri Toikka (TYKS) LL Marjaana Sipilä Kiitokset yhteistyökumppaneille! Rahoitus: HEVI-projekO: Tampereen tuberkuloosisääoö Finess-projekO: HUS evo-projekot TYH1235, TYH 2303, TYH 4251 ja TYH 2013354 Tutkija-rahoitus: Jalmari ja Rauha Ahokkaan sääoö, Hengityssairauksien tutkimussääoö FinEsS-projekK prof Anssi Sovijärvi prof Bo Lundbäck (GU) dos Ari Lindqvist dos Päivi Piirilä LT Paula Pallasaho MSc Helena Backman (Luleå) Finess-HEVI dos Janne Pitkäniemi FM Beenish Qaiser LK Jaana Jouhten (KY) Finess-Kemi LT Jyrki Kotaniemi Keuhkosairauksien tutkimusyksikkö sh KersOn Ahlskog sh Minna Veneranta 7