LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 12.9.2007 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMAKSI Saamelaiskäräjät haluaa aluksi kiinnittää huomioita siihen, että lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaluonnoksessa saamelaisia koskevia asioita käsitellään maahanmuuttajien ja vähemmistöjen asioiden yhteydessä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaiskäräjät esittää opetusministeriölle, että kehittämisohjelmaan laaditaan erillinen osio saamelaislasten ja nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi seuraavat näkökohdat huomioiden: 1. Yleistä Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien keräämien tuoreimpien tietojen (2003) mukaan vajaa 8 000 henkeä, joista noin 46 % asuu nk. saamelaisten kotiseutualueella Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa (ks. L saamelaiskäräjistä 974/95, 4 ). Loput asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (n. 3 700) ja ulkomailla (noin 590). Alle kymmenenvuotiaista lapsista 70 % asui saamelaisalueen ulkopuolella ja yli 75-vuotiaista yli 90 % saamelaisalueella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on saamen kieliryhmistä suurin ja sen puhujia Suomessa arvioidaan olevan enintään 3000 henkilöä. Inarin- ja koltansaamen kieliä puhuu kumpaistakin arvioilta noin 300 henkilöä. Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet äidinkielensä, joten nykyään kielten elvytys ja säilyttäminen ovat saamelaisalueen valtioiden tärkeimpiä tehtäviä. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet on kansainvälisen luokituksen mukaan (Unesco Red Book) luokiteltu uhanalaisiksi kieliksi, inarin- ja koltansaamen erittäin uhanalaisiksi kieliksi. Saamen kielen ja kulttuurin säilymisen edellytyksenä on perinteisen tietämyksen ja taitojen säilyminen aktiivisessa käytössä. Kielen ja perinteisen tietämyksen luonnollinen siirtyminen sukupolvelta toiselle on saamelaisessa yhteisössä vähentynyt ja vaikeutunut huolestuttavalla tavalla. Tähän vaikuttavat monet syyt: lasten siirtyminen suomalaiseen koulujärjestelmään, koulutiedon arvostaminen kirjoittamattoman tiedon edelle, nuorison poismuutto saamelaisalueelta, jolloin suullisen tiedon luontevat siirtymismahdollisuudet katoavat. Perinteisten elinkeinojen harjoittamisen vaikeutuminen vaikuttaa saamelaisnuorten ammatinvalintaan. Perinteisten elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien heikkenemisellä on suoraan vaikutusta saamelaisen yhteisön hyvinvointiin. Kilpailuyhteiskunnan kovat arvot, tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset antavat huonon lähtökohdan alkuperäiskansan kulttuurin ja siihen kuuluvien elinkeinojen sekä saamen kielten Saarikoskentie 4 Tel. +358 (0)16 665 011 FIN-99870 Inari Fax. +358 (0)16 671 323 www.samediggi.fi
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (9) säilymiselle ja kehittymiselle. Erilaisten arvojen, taitojen ja resurssien sekoittuminen saamelaiskulttuuriin ja perinteisiin luo toisenlaisen ympäristön, jossa kasvattaa lapsia ja elää elämään. Tämä johtaa lopulta saamelaisten syrjäytymiseen kulttuuristaan ja yhteisöstään, kun taas vahva luottamus omiin kulttuuriarvoihin suojaisi kroonisilta sosiaalisilta ongelmilta. 2. Saamelaislasten ja nuorten oikeus omaan kieleen Vähemmistöasemassa oleville kysymys oikeudesta omaan kieleen on samalla kysymys oikeudesta omaan identiteettiin ja oikeudesta oman kulttuurin ehdoin tapahtuvaan kehitykseen. Saamelaisten kielelliset oikeudet liittyvät koko kansanryhmän ja kulttuurin tulevaisuuteen, omaehtoiseen kehittymiseen ja oikeuteen säilyä omana erityislaatuisena ryhmänä muiden kansojen ja kulttuurien joukossa. Saamelaislapset ja -nuoret elävät keskellä kielenvaihdosta, eivätkä mahdollisuudet saamen kielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen yllä suomen kielen oppimisen tasolle. Äidinkielen oppiminen on perusta kaikelle oppimiselle ja siten myös kulttuurin kaikinpuoliselle kehittymiselle. Kielenvaihdosten seurauksena on olemassa lapsia, joiden vahvin kieli on maan pääkieli, mutta joilla on kuitenkin vahva saamelainen identiteetti ja elävä yhteys sukunsa perinteiseen kieleen. Saamenkielinen varhaiskasvatus ja saamenkielinen perusopetus ovat merkittävimpiä saamelaisen kansanryhmän tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ennen kouluikää tapahtuva kielen ja kulttuurin oppiminen on tärkeää lapsen identiteetin muodostumiselle, sosiaalistumiselle sekä emotionaaliselle ja älylliselle kehitykselle. Saamenkielinen varhaiskasvatus on perusta saamenkieliselle opetukselle. Tästä syystä kulttuurin ja kielen säilyttämisen ja uusiutumisen kannalta on tärkeätä turvata kielen oppiminen jo varhaislapsuudesta lähtien. Saamenkielisten päivähoitopalvelujen järjestämisessä on ollut ongelmia. Saamenkielinen päivähoito toteutetaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa edelleen sisällöllisesti suomalaisen kulttuurin perustalta, jolloin saamelaisperheet eivät saa riittävää tukea oman alkuperäiskielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Saamelaisalueen kunnissa kunta- ja palvelurakenneuudistus uhkaa heikentää saamelaislasten kielellisiä oikeuksia entisestään. Erillisten saamenkielisten päivähoitoryhmien säilymisen edellytyksenä kunnat pitävät täysimääräisen valtion rahoituksen saamista. Saamenkielisen lapsen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu ainoastaan omassa erillisessä saamenkielisessä ryhmässä. Saamelaislasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus oppia ja kehittää omaa äidinkieltään kaikkialla Suomessa tulee varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Saamenkielisten päivähoitoryhmien säilyttäminen omina ryhminään saamelaisten kotiseutualueella sekä saamenkielisen päivähoidon järjestämiseksi muualla Suomessa tarvitaan riittävää resurssointia ja päivähoitolain muutosta. Saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi lasten päivähoidosta annettuun lakiin tulisi sisällyttää seuraavat periaatteet: Saamenkielisen päivähoidon kehittämiseksi palvelujen järjestäjille myönnetään täysimääräistä valtionavustusta Saamelaiskäräjien kautta. Valtionavustuksen myöntäminen ei tule ole sidottu lapsiryhmän kokoon. Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen taito voi olla hyvinkin eri tasolla. Kun tässä yhteydessä otetaan lisäksi huomioon se, että päteviä saamenkielisiä lastentarhanopettajia tai alan koulutuksen saaneita saamenkielisiä henkilöitä ei juuri ole saatavissa, voi tilanne johtaa päivähoidossa jopa saamenkielisen lapsen saamen kielen vaihtumiseen suomen kieleksi. Tilanteessa tarvittaisiin lisäpanostusta saamen kielen tukemiseksi päivähoitopaikkoihin sekä panostusta saamenkielisen ammattitaitoisen henkilökunnan saamiseksi.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (9) Saamen kielien uhanalaisuus ja etenevä kielenvaihdos lisäävät tarvetta myös kielen elvyttämistoimien kehittämiseksi alle kouluikäisille lapsille. Kielipesätoiminta ja siinä hyödynnetty kielikylpymenetelmä on toiminut perustana inarinsaamenkielisen päivähoidon järjestämiselle saamelaisalueella. Tarvetta kielipesätyyppiselle toiminnalle on jokaisessa saamelaisalueen kunnassa. Ongelmana on ollut pysyvän rahoitusjärjestelmän puuttuminen. Mahdollisuuksia kielikylpyihin tulisi lisätä saamelaisalueen lisäksi myös muualla Suomessa. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilanne on huolestuttava, koska voimassa olevat opetuslakien säännökset ja rahoitusperiaatteet eivät turvaa asuinpaikasta riippumatonta oikeutta oman alkuperäiskielen oppimiseen. Nykyisessä tilanteessa vähintään puolet perusopetusikäisista saamelaislapsista ja -nuorista eivät saa minkäänlaista oman kielen opetusta. Tilanteen parantamiseksi tulisi selvittää saamelaisopetuksen koulutuspoliittista asemaa, opetus-, opettaja-, opetussuunnitelma- ja resurssitilannetta sekä laatia opetusta varten pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulisi valmistella ja liittää erityinen saamen kielen elvytysohjelma. Opettajapulan helpottamiseksi tulisi käynnistää saamenkielisten opettajien poikkeuskoulutus. Lisäksi Norjan hyväpalkkaiset opettajan toimet erillisine lisäetuineen houkuttelevat enemmän. Tästä syystä opettajien palkkausta tulisi parantaa. Saamen kielen säilyminen ja kehittäminen edellyttää yhdenvertaisuuteen perustuvia positiivisia eritystoimia. Saamelaislapsille nämä merkitsisivät esimerkiksi säännöllisiä saamenkielisiä TVlähetyksiä, saamenkielisiä lastenlehtiä, saamenkielistä virkistys- ja harrastustoimintaa, saamenkielisen lastenkirjallisuuden merkittävää tukemista, saamenkielisen lastenmusiikin ja saamenkielisten tietokonepelien tukemista sekä saamelaisvarhaiskasvatuspalveluiden tukitoimia. 3. Saamelaislasten ja nuorten oikeus omaan kulttuuriin Saamelaisille kulttuurin ydinarvoja ovat saamen kieli, perinteiset elinkeinot, kiinteä sukuyhteys, luontosuhde ja saamelainen vaatetus. Perustuslain mukaan saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Kulttuuria ovat myös saamelainen elämäntapa, joka vuosisatojen ajan on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Saamelaisten perinteinen kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa kulttuuri tulee ymmärtää laajassa merkityksessä. Saamelaislasten ja nuorten yhteyttä alkuperäiskieleen ja kultuuriin ovat selkeästi aina vahvistaneet erilaiset hankkeet 1. Tällä hetkellä saamelaisalueella toimii saamelainen lastenkulttuurikeskus, joka on osa Lapin lastenkulttuuriverkostoa. Toiminnan tavoitteena on mm. lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan, antaa mahdollisuus omaksua alkuperäiskulttuurinsa perinnetietoja ja taitoja, vahvistaa ja ohjata lapsia ja nuoria erilaisten taide-elämysten arvostamiseen. Toiminnan sisältöalueina ovat käsityöt, perinteiset elinkeinot, musiikki, taide ja perinnetieto. Lastenkulttuurikeskus tarjoaa kouluille sisältöalueisiin liittyviä työpajoja ja kulttuurikursseja. Alle kouluikäisille lapsille suunnattuja teemapäiviä ja työpajoja järjestetään saamenkielisissä päivähoitopaikoissa. Tällä hetkellä opetusministeriön kautta tuleva avustus riittää ainoastaan vähäiseen toimintaan. Yhden toiminnanohjaajan työpanos ja vähäinen toimintabudjetti eivät riitä vastaamaan saamelaislasten ja nuorten tarpeisiin. Saamelaisalueen laajuus, kolmen eri saamen kielen huomioiminen, sisältöalueiden vaativuus ja laaja lastenkulttuuriverkostoyhteistyö huomioiden saamelainen lastenkulttuurikeskus tarvitsee lisäresursseja. 1 Saamelainen kieli- ja kulttuurisiida hanke v. 2001-2004.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (9) Konkreettiset kokemukset kulttuurin eri osa-alueilla vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta omassa saamelaisyhteisössä. Ikäihmisten ja nuorten luontevia oppimistilanteita tulee järjestää enemmän ja pyrkiä siihen että kokeneen ikäihmisen tieto-taitoa kunnioitetaan ja hyödynnetään opetus- ja nuorisotyössä. Kulttuurin tuntemuksen vahvistamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi paikalliskulttuuriin liittyvät työpajat tulisi liittää osaksi saamelaisalueen koulujen opetussuunnitelmia. Saamelaiskäräjät järjestää vuosittain yhteistyössä saamelaisalueen kuntien ja paikallisten saamelaisjärjestöjen kanssa saamelaisnuorten taidetapahtuman. Taidetapahtumaan kutsutaan kaikki saamen kielen tai saamenkielisessä opetuksessa olevat lapset ja nuoret. Osallistuminen koulujen ulkopuolelta on myös mahdollista. Tapahtuma on nostanut esille monia uusia taitajia ja osallistuminen siihen on aina ollut runsasta. Tapahtuman turvaamiseksi tarvitaan pysyvä erillinen korvamerkitty määräraha. 4. Saamelaisperheiden tukeminen Saamelaiskulttuurin taloudellisena perustana ovat vanhastaan jo olleet perinteiset elinkeinot. Saamelaisten luontaiselinkeinojen ansiotulon mataluus, heikko oikeusturva ja tulojen ennustamattomuus lisäävät turvattomuutta saamelaisperheissä. Luontaiselinkeinoista toimeentulonsa saaville perheille tulee turvata tasavertaiset mahdollisuudet valtaväestön kanssa hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen oman kulttuurinsa, elämäntapansa ja arvojensa lähtökohdista ja saamelaisten omilla ehdoilla. Varhainen puuttuminen syrjäytymisvaarassa olevien lasten tilanteeseen on suuri haaste. Tämä vaatii yhteiskunnallisen ajattelutavan muuttamista siten, että välitön auttaminen ja ongelmiin puuttuminen koetaan kulttuurisesti ja eettisesti välttämättömäksi. On otettava laajasti käyttöön toimintatapa, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta lapsista ja nuorista. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevälle ammattihenkilöstölle ja koulutoimelle on kehitettävä varhaisen puuttumisen työkaluja sekä järjestettävä puheeksi ottamisen koulutusta. Puheeksi ottamisen koulutuksessa tulee huomioida paikalliset arvot ja kulttuuri. Lapsiperheiden on vaikea löytää suomalaisesta palvelujärjestelmästä tukea arkielämän ongelmiin. Kulttuurisidonnaisia auttamiskeinoja ja tukitoimia tulisi kehittää saamelaisista lähtökohdista. Merkittävää vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on myös pienituloisuudella. Työttömyys, matalat tulot mm. alkutuotantoelinkeinoissa, peruseläkkeissä ja työmarkkinatuessa, pitävät yllä matalaa toimeentulon tasoa ja lisäävät syrjäytymistä. Syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi tulisi parantaa eri tahojen verkostoitumista ja asiaan paneutumista. Saamelaisperheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: - Perinteisistä elinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden toimeentuloedellytysten ja sosiaaliturvan parantaminen. - Vanhemmuutta tukevien ennaltaehkäisevien psykososiaalisten palvelujen kehittäminen (mm. perhetyö, perhekeskukset, lapsiperheiden kotipalvelut). - Saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monipuolistaminen saamelaisperheiden kasvatustyötä ja vanhemmuutta tukevaksi (mm. avoin saamelainen päiväkoti). - Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien saamelaislasten saamenkielisten palvelujen ja tukitoimien turvaaminen (erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, psykologit).
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (9) - Kulttuurisidonnaisen päihdetyön resursointi. - Työttömyyteen liittyvän syrjäytymisen ehkäisy. Monet saamelaisperheet tarvitsevat tukea myös integroituakseen takaisin omaan kieli- ja kulttuuritaustaansa, koska saamen kieltä ja kulttuuria tukeva verkosto on heikko tai se puuttuu kokonaan. Monen sukupolven kattava perheyhteisö, laajat sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat saamelaisessa kulttuurissa olleet erityisen tärkeitä kielellisen ja etnisen identiteetin säilyttäjiä. Lasten kasvatuksesta huolehtivat vanhempien lisäksi myös isovanhemmat, sukulaiset, kummit ja ystävät. Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä lasten kasvatusvastuu on siirtynyt osittain kotoa yhteiskunnalle. Nykyisin saamelainen perhe on yhä useammin seka-avioliitto, jolloin kulttuuriperinne ei luonnollisesti siirry perheen sisällä. Myös avioerot ja kahdessa perheessä asuminen koskettaa saamelaislapsia ja nuoria. Avioerotilanteessa lapsen alkuperäiskielen ja kulttuurin tukeminen on erityisen tärkeää, jotta yhteys saamelaisyhteisöön, kieleen ja kulttuuriin säilyy. Tässä tilanteessa oleville perheille tulee erityisesti saamelaisalueella turvata kieli- ja kulttuuritaustan huomioiva kasvatus- ja perheneuvonta. 5. Saamelaisnuorten sosiaalinen vahvistaminen Saamelaisnuorten identiteettiä vahvistavat yhteiset tapaamiset muiden saamelaisnuorten kanssa. Saamelaisten kotiseutualueella nuorilta puuttuvat toiminnalliset tilat yhdessäololle. Pitkät välimatkat ja vaikeat matkustusolosuhteet luovat myös omat haasteensa yhteydenpidolle. Saamelaisnuorten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää saamelaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseksi. Yhteispohjoismaisten saamelaisnuorille suunnattujen tapahtumien järjestäminen on tähän tehokas keino. Säännölliseen yhteydenpitoon tulisi saamelaisnuoria varten kehittää yhteispohjoismaisia verkkokeskustelufoorumeita (mm. Same Net verkko). Verkkokeskustelu antaa nuorelle mahdollisuuden saamen kielen säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä saamelaisen identiteetin vahvistamiseen. Saamelaisnuorilla ei ole tietoa eikä keinoja vaikuttaa nuorille tärkeisiin asioihin omassa yhteisössään. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin luomisessa. Järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla järjestöt voisivat paremmin huomioida nuorten tarpeet toiminnassaan. On tehokkaampaa pitää nuoriso aktiivisena omassa yhteisössään kuin yrittää korjata nuorten epäsosiaalista käyttäytymistä heidän aikuistuessaan. 6. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän torjuminen Saamelaiset ovat Suomessa yhdenvertaisuuslain kieltämän syrjinnän kohteena. Vähemmistövaltuutetun toimistun julkaisun mukaan saamelaisten syrjintä Suomessa on rakenteellista ja sen vähentämiseksi tulisi ennen kaikkea vaikuttaa saamelaisten kotiseutualueen hallintoon ja saamelaisten osallisuuteen päätöksenteossa 2. Vähemmistövaltuutettu on kiinnittänyt huomiota saamelaisten perusoikeuksien turvaamiseen lausunnossaan hallitusohjelmaan liittyen. Vähemmistövaltuutettu toteaa saamelaisten vaikeimpien ongelmien liittyvän maankäyttöön saamelaisalueella sekä tosiasiallisiin mahdollisuuksiin ylläpitää 2 Riikka Tella: Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittäminen. Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 1. Vähemmistövaltuutettu. Helsinki 2005 s.42.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (9) valtakunnassa saamen kieltä ja kulttuuria. Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu saamen kielilain edellyttämällä tavalla. Saamelaisalueella ilmenevät etniset jännitteet vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin. Lehdistön ylläpitämä kielteinen kuva saamelaisten maakäyttöön ja poronhoitoon liittyen lisäävät saamelaisvastaisuutta paikallisesti. Tämä heijastuu myös kielteisesti lasten ja nuorten elämään. Ymmärrystä ja kulttuurin tuntemusta voidaan lisätä tekemällä saamelaiskulttuuria enemmän tunnetuksi eri kouluasteilla kaikkialla Suomessa. Alkuperäiskansaan liittyvät kysymykset on otettava osaksi opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta. 7. Saamelaisnuorten saaminen koulutukseen ja työelämään Saamelaisnuoret joutuvat kohtaamaan elämässään ja valinnoissaan merkittäviä ongelmia. Kieli- ja kulttuurikysymysten lisäksi työllistyminen suvun perinteisiin elinkeinoihin asettaa nuoren haasteen eteen. Perinteisistä elinkeinoista poronhoito muodostaa elämäntapana yhden tärkeimmistä saamelaiskulttuurin ilmenemismuodoista, joka on aluetaloudellisesti merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Poronhoitoon liittyy koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnonkäyttö ja perinnekäsityöt. Nykyisten puutteellisten tukijärjestelmien ja valtion sääntelyn seurauksena nuorilla ei ole todellisia mahdollisuuksia aloittaa tai edes jatkaa poroelinkeinon harjoittajana. Nuoren on taloudellisesti mahdotonta investoida samanaikaisesti omaan asuntoon sekä kehittää elinkeinoa säädösten vaatimalla tavalla. Nuorten saamista mukaan porotalouteen ja porohoidon asemaa on syytä edistää nykyistä enemmän. Tätä varten olisi tarvetta tehdä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sekä käynnistää erilaisia projekteja ja kehittämistoimenpiteitä. Lapin tarjoamat koulutus- ja harrastusmahdollisuudet eivät motivoi saamelaisnuoria jäämään omaan maakuntaan. Opiskelun takia pois muuttaneet saamelaisnuoret syrjäytyvät alkuperäiskulttuuristaan helpommin kuin ne nuoret jotka asuvat kotiseutualueellaan. Usein nuoret eivät halua muuttaa takaisin sukunsa perinteiselle asuinalueelle koska kokevat yhteyden kulttuuriin ja yhteisöön katkenneen. Nuoria tulee tukee saamelaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Nuorten saaminen takaisin kotiseudulleen vaatii alueen elin- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamista. Parantamalla saamelaisalueella asuvien nuorten mahdollisuutta nykyistä laajempaan työssäoppimiseen sekä monipuolistamalla perustutkintojen suorittamismahdollisuuksia voidaan osaltaan helpottaa nuorten työmarkkinoille sijoittumista. Virtuaaliopetusmahdollisuuksia tulee hyödyntää saamelaisalueella laajasti. Saamenkielistä työpajatoimintaa ei ole saamelaisalueella saatavilla. Työpajatoiminnan laajentaminen saamelaisnuoriin tukisi merkittävästi myös saamen kielen säilymistä ja kehittymistä. Työpajatoiminta tulisi olla kaikille nuorille avointa toimintaa. 8. Terveyden edistäminen ja hyvinvointierojen kaventaminen Pohjoisen ihmisten hyvinvointia tarkasteltaessa on huomioitava alueen erityisolosuhteet. Terveyden edistämiseen vaikuttaa kriittisesti se miten terveys määritellään. Terveys tulisi määritellä henkiseksi, fyysiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi, jolloin kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat kriittisesti terveyteen. Terveyden edistämisessä on huomioitava, että jokainen yhteisö on ainutlaatuinen, ja eri väestöillä saattaa olla huomattavan erilaiset lähestymistavat ongelmien käsittelyyn. Yhteisön hyvinvointipalvelujen ollessa paikallisessa hallinnassa ja ohjauksessa niiden on havaittu parantavan ihmisten tyytyväisyyttä, ihmisten tietoisuutta terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä palvelujen tuottajien ja palvelujenkäyttäjien välistä suhdetta.
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (9) Lisääntyvä, entistä varhaisemmin alkava nuorten päihteiden käyttö ja tupakointi ovat merkittäviä terveyttä uhkaavia asioita. Kouluterveydenhoitopalveluita ja oppilaan ohjausta tulee erityisesti saamelaisten kotiseutualueella vahvistaa. Lisäksi on erittäin tärkeää laajentaa nuorten päihde- ja huumeklinikkatoimintaa saamelaisalueelle, koska saamelaisalueella ei ole saatavilla päihdehuollon avopalveluita nuorille ja heidän perheilleen. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä kehitettäessä on huomioitava saamelaisalueen erityisolosuhteet ja paikalliset arvot. Paikallisten arvojen sisällyttäminen terveyden, hyvinvoinnin ja itsetunnon edistämiseksi on monien alkuperäiskansojen näkemyksen mukaan kaikkien paranemisjärjestelmien perusta. On pystyttävä laajentamaan käsitystä siitä, mistä hyvinvointipalvelut muodostuvat ja mitkä ovat parhaat tavat avun tuottamiseksi monikulttuurisessa ympäristössä. Tällöin on mahdollista luoda uusia lähestymistapoja hyvinvoinnin ongelmien ratkaisemiseksi. Kulttuurisidonnaiset palvelut huomioivat yksilön kulttuurisen ympäristön, joka pohjautuu perheen, ystävien ja suvun muodostamaan perustaan. Jos yksilö tarvitsee apua, koko perustan katsotaan tarvitsevan apua. Nuoren terveyden edistämiseen tarvitaan koko kulttuurisen yhteisön tuki. 9. Lopuksi Pääministeri Matti Vanhasen II:n hallituksen hallitusohjelman mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuriitsehallinnon pohjalta (s.14). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus ja varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset (s.39). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamenkielellä (s. 17). Puheenjohtaja Pekka Aikio Sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (9) Liite 1 Lyhyesti saamelaisista ja heidän perustuslaillisesta asemastaan Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäisansalla on historiallinen, nykyaikaan jatkunut erityinen suhde tietyn alueen maahan ja luonnonvaroihin omaleimaisen kulttuurimuotonsa ja elämäntapansa perustana. Alkuperäiskansa on myös säilyttänyt omia perinteisiä instituutioitaan, esimerkkinä kolttasaamelaisten kyläkokous. Alkuperäiskansaoikeudet ovat suuressa määrin yhteisöllisiä oikeuksia, kun taas vähemmistöoikeudet ovat tavallisesti muotoiltu yksilön oikeuksiksi. Alkuperäiskansalle erityisesti kuuluva oikeus on itsemääräämisoikeus. Saamelaiset ovat Suomessa ainoa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 tarkoittama alkuperäiskansa (Saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2003 valtioneuvostolle). Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Lisäksi perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL 121.4 ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Perustuslain säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä säädetään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Itsehallinto on tarkoitettu dynaamiseksi siten, että saamelaiset voivat itse kehittää sitä kansanvaltaisesti valitun Saamelaiskäräjien kautta. Saamelaisten itsehallintolainsäädännöllä asetetun Saamelaiskäräjien keskeisimpänä tehtävänä onkin suunnitella ja toteuttaa saamelaisten itsehallintoa. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaiskäräjät päättää lisäksi siitä annetun lain 8 :n mukaan saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta osana itsehallinnon toimeenpanemista. Saamelaisten itsehallintosäännös luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat siten merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta (HE 248/1994 vp s. 21). Saamelaisten aseman heikennyksiä koskien eduskunnan perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut ILO:n alkuperäiskansasopimukseen 169 viitaten, että hallituksen esitystä, joka ei ota
SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (9) huomioon saamelaisten perustuslain turvaa nauttivaa kalastusoikeutta, ei voida säätää laiksi edes perustuslainsäätämisjärjestyksessä (PeVL 30/1993 vp). Hyväksyessään ensimmäisen kerran hallituksen esitykseen sisältyneet lakiehdotukset saamelaisten itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja muun lainsäädännön eduskunta edellytti sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten vastauksessaan hallitukselle hallituksen selvittävän, miten voitaisiin saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia edelleen kehittää ja turvata saamelaiskäräjille riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseksi (EV 14.2.1995 - HE 248/1994 vp). Mainittujen perustuslain ja sen nojalla annetun saamelaiskäräjälain säännösten perimmäisenä tarkoituksena on turvata saamen kansalle oikeus elää ja kehittyä omista kulttuurimuotonsa mukaisista lähtökohdistaan sulautumatta pääväestöön. Käytännössä tämä edellyttää suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden ja lainsäädännön muuttamista siten, että ne luovat saamelaisille riittävät edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa yhteiskuntaelämäänsä.