1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila"

Transkriptio

1 ESITYS 1 (8) Dnro:462/D.a.2/08 Oikeusministeri Tuija Brax Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN RAHOITUS Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt otsikossa mainittua asiaa kokouksessaan ja esittää asiasta seuraavaa: Saamelaiskäräjien esitykset: 1. Hallinnollisilla uudistuksilla ei saa heikentää saamelaisten alkuperäiskansa-asemaa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus turvataan erillisellä korvamerkityllä valtionavustuksella saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. 2. Valtion talousarviossa myönnettävä erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaalija terveyspalvelujen turvaamiseksi tuodaan lailla määrättäväksi. 3. Saamelaiskäräjille siirretään valtionapuviranomaisen tehtävät saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen osalta. 4. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi korotetaan euroon. 5. Saamelaiskäräjien ja sosiaali- ja terveysministeriön välille luodaan vuosittainen neuvottelukäytäntö. 6. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan järjestämisestä järjestetään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut. 7. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistus- ja kehittämistyön osalta järjestetään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut, jossa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja ja hallintoa koskettavia uudistuksia saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamisen osalta. Neuvotteluissa tulee taata saamelaiskäräjien osallistuminen perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla uudistus ja kehittämishankkeissa sekä lainsäädännön uusimisessa 1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila Saamelaisten omakielisten palvelujen toteutumisesta ja tarpeista on tehty useita selvityksiä vuodesta 1985 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2001 julkaiseman Omakielisten palvelujen turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa selvityksen mukaan saamelaisten omakieliset palvelut toteutuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa heikosti. Saamen kielilain toteutumisesta vv tehdyn selvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielentaitoisen henkilöstön määrässä, vaan saamenkielentaitoisen henkilökunnan määrä on vähentynyt. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytyksenä tai ansiona. Saamelaisalueen kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. Saamelaisalueen kuntien asenneilmapiiri saamen kielilain toteuttamiseksi ei ollut myönteinen. Jossain kunnassa saamenkieliset palvelut nähtiin turhana 1 Näkkäläjärvi, Klemetti (2007): Saamen kielilain toteutuminen vuosina , kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto, Saamelaiskäräjät. Saarikoskentie 4 Tel (0) FIN Inari Fax (0)

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT ESITYS 2 (8) rahanmenona. Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri selvityksen mukaan saamenkieltä äidinkielenään puhuneet vastaajat kokivat mahdollisuutensa saada palveluja äidinkielellään pääosin varsin pieniksi. Valtion talousarviossa vuodesta 2002 lähtien myönnetty vuodeksi kerrallaan kiinteä valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Talousarvion mukaan määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Valtionavustus jaetaan sellaisten palvelujen kehittämiseen, joissa toteutetaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Valtionavustuksen hallinnoinnista vastaavana valtionapuviranomaisena toimii Lapin lääninhallitus. Vuosina järjestelmä toimi siten, että kunnat tekivät vuosittain esityksensä määrärahalla tuotettavista palveluista. Saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien välisten neuvottelujen pohjalta saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta laati määrärahan käyttösuunnitelman, jonka Lapin lääninhallitus vahvisti. Lapin lääninhallitus muutti menettelyä vuonna 2007 Inarin kunnan tekemän oikaisuvaatimuksen johdosta. Lapin lääninhallitus katsoi, että julkisoikeudellisessa suhteessa ovat Lapin lääninhallitus (valtionapuviranomaisena) ja Saamelaiskäräjät (valtionavustuksen saajana). Saamelaiskäräjien ja kunnan välinen suhde on yksityisoikeudellinen oikeussuhde, joka edellyttää yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemistä valtionavustuksen käytöstä. Lapin lääninhallituksen määrärahaa ja sen käyttöä koskeva tulkinta perustuu osin saamelaiskäräjälain (974/1995) 8 :ään, jonka mukaan Saamelaiskäräjät päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta. Nykyinen sopimusmenettelyyn perustuva järjestely heikentää selkeästi saamelaisten itsemääräämisoikeutta, koska sopimukseen pääsemiseksi kunnat edellyttävät määrärahan käytössä otettavan huomioon kunnan etu. Aikaisemmassa käyttösuunnitelmaan perustuvassa järjestelyssä määrärahan käytön perustana olivat saamelaisten omat näkemykset palvelujen painopistealueista, tavoista ja tarpeista järjestää kyseisiä palveluja. Erillismääräraha on tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat keskeisesti vaikuttaa heille suunnattujen palvelujen toteuttamiseen. Määrärahasta noin puolet kuluu yksinomaan saamenkielisen päivähoidon kustannuksiin. Jäljelle jäävällä osuudella tuetaan saamenkielisten vanhustenhuollon, perhetyön, sosiaalityön ja terveydenhoidon palveluiden järjestämistä. Riittävien saamenkielisten palvelujen ja tukitoimien kehittämiseksi valtionavustuksen taso tulisi nostaa euroon. Saamelaisalueella erityisesti vanhuspalvelujen suurena haasteena on niiden tuottaminen kotiin, sillä ikäihmiset asuvat pääasiassa hajallaan syrjäkylissä. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon tarve tulee edelleen kasvamaan muistisairauksien lisääntyessä. Kotihoidon kapasiteetin lisäämiseen tarvitaan kipeästi lisärahoitusta. Nykyisin resurssein ei pystytä myöskään ajoissa auttamaan eri ikäryhmiä psykososiaalisissa ongelmissa. Kunnallisen itsehallinnon puitteissa saamelaisilla ei ole tyydyttäviä mahdollisuuksia vaikuttaa saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisen edellytyksiin ja näiden edellytysten kehittämiseen kunnissa. Kokemukset saamelaisten kotiseutualueen kunnallishallinnosta osoittavat, että alueellinen, enemmistöpäätöksiin nojautuva itsehallintoratkaisu ei turvaa saamelaisten asemaa. Tällainen ratkaisu olisi periaatteessakin mahdollinen vain Utsjoen saamelaisenemmistöisessä kunnassa.(he 248/1994 s.17) Vähemmistövaltuutettu totesi lausunnossaan 2 Viinamäki Leena (toim.): Pohjois-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 6/2007.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT ESITYS 3 (8) (1424/665/2006 TM), että Enontekiön kunta ei ole toteuttanut peruspalveluja saamelaisille saamen kielilain ja yhdenvertaisuuslain vaatimalla tavalla. Vähemmistövaltuutetun lausunnon mukaan kunnan tapa järjestää palveluja on johtanut siihen, että perustuslain mukaiset saamelaisten oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin ja saamen kielilain mukaiset oikeudet eivät ole toteutuneet. Tämän lisäksi kunnan tapa järjestää palveluja on johtanut usein tilanteisiin, joissa saamelaiset asetetaan etnisen taustansa ja oman kielensä perusteella epäedullisempaan asemaan kuin suomenkielinen väestö, mikä on yhdenvertaisuuslain kieltämää syrjintää. Lausunnon arvostelu koski muun muassa saamenkielistä lasten päivähoitoa, jota ei ollut annettu kaikille sitä tarvitseville saamenkielisille lapsille, vanhustenhuoltoa, jossa saamelaisvanhuksia ja muita kotipalvelua tarvitsevia saamelaisia henkilöitä oli syrjitty heidän etnisen taustansa perusteella ja terveyspalveluita joissa saamelaisia kohdellaan Enontekiön kunnassa jopa välittömästi syrjivällä tavalla heidän etnisen taustansa perusteella. Nykytilan ongelmia: 1) Perusongelma saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisessa on riittämätön valtionavustus; rahan vähyyden vuoksi lasten ja vanhusten palvelutarpeet joutuvat usein vastakkain. 2) Valtionavustuksen määräaikaisuus (vuodeksi kerrallaan myönnettynä) - vaikeuttaa saamenkielisten palvelujen saatavuutta; palvelut määräaikaisia ja tilapäisiä, - vaikeuttaa palvelujen pitäjänteistä kehittämistä, - vaikeuttaa koulutetun henkilöstön saatavuutta, - lisää työmäärää kuntien ja saamelaiskäräjien hallinnossa, kun palveluista voidaan sopia vain vuodeksi kerrallaan, - ristiriidassa saamelaisten perusoikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisuuden periaatteen, - ristiriidassa valtioneuvoston linjausten kanssa luoda kuntiin pysyvä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisrakenne. 3) Lapin lääninhallituksen toimiminen valtionapuviranomaisena lisännyt byrokratiaa ja viivästyttänyt palvelujen käynnistämistä. Jotkin kunnat ovat odottaneet Lapin lääninhallituksen vahvistamispäätöstä ennen työntekijöiden palkkaamista. 4) Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat kannanotoissaan vastustaneet erillismäärärahan myöntämistä saamelaisille ja vaatineet sen ohjaamista suoraan kuntien käytettäväksi. Kunnat kokevat saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon olevan ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Enontekiön kunta on neuvotteluissa tuonut usein esille, että saamen kielen ja kulttuurin huomioiminen palvelutuotannossa asettaa suomenkielisen väestön huonompaan asemaan ja sen kuuluvan muutoinkin järjestötyöhön. 5) Lapin lääninhallituksen päätöksen mukainen yksityisoikeudellinen sopimusmenettely on ristiriidassa saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumisen kanssa. Mikäli sopimusta ei kunnan kanssa synny, saamelaiset jäävät ilman omakielisiä palveluita. 6) Saamelaiskäräjien ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä ei ole pysyvää neuvottelukäytäntöä. Sosiaali- ja terveyshuollon alue- ja paikallishallinnon, valtionosuusjärjestelmän sekä ohjaavan lainsäädännön uudistukset vaikuttavat merkittävällä tavalla saamelaisten asemaan ja oikeuksiin. Hallinnon ja lainsäädännön uudistamisen seuranta vaatii saamelaiskäräjiltä henkilöstöresursseja ja uudistuksien vaikutuksia tulee tutkia laajalti saamelaisten kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin. Uudistushankkeita koskien saamelaiskäräjälain 9 mukaisia neuvotteluja ei ole käyty riittävästi eikä riittävän aikaisessa vaiheessa. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että saamelaiskäräjien osallistuminen saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria koskeviin hankkeisiin on tapahduttava osallistuvasti alusta alkaen ja saamelaiskäräjien aito vaikuttamismahdollisuus on turvattava.

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT ESITYS 4 (8) 7) Lääninhallituksien sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta tulee siirtymään ilmeisesti valtion aluehallinnolta keskushallinnolle. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen seuranta saamelaisista lähtökohdista vaatii valtionapuviranomaiselta erityisosaamista ja erityistä kulttuurin tuntemusta. Näiden tehtävien siirto keskushallinnolle voi vaikeuttaa saamenkielisten palvelujen seurantaa ja heikentää saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen nykyistä tasoa ja kehittämisedellytyksiä. 2. Saamelaisten asema suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluja ja niitä ohjaavien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun Saamelaisia ja saamelaiskäräjien asemaa koskevia uudistuksia valmistellaan samanaikaisesti useita. Aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeessa (ALKU) käsitellään saamelaisten ja saamelaiskäräjien asemaan liittyviä asioita, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa käsitellään saamenkielisten palvelujen ja kaksikielisten palvelujen rahoitusosuutta ja hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysalan valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriön kautta maksettavaksi. Nykyisin saamenkielisten terveyspalvelujen toteutumisen valvontaa suorittaa Lapin lääninhallitus. ALKU-hankkeen mukaisesti läänit lakkautetaan vuoden 2009 lopussa. Uudistus siirtää todennäköisesti saamenkielisten terveyspalvelujen ja myös sosiaalipalvelujen toteutumisen valvonnan yhdistyvälle Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja sosiaalipalvelujen tuotevalvontakeskukselle. ALKUhankkeen väliraporttiin ei ole kirjattu miten saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta tullaan toteuttamaan. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumisen seuranta ja ohjaus on merkittävällä tavalla saamelaisten oikeuksia koskettava asia. Asiasta on käytävä saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut ja saamelaiskäräjien osallisuus asian valmistelussa on turvattava perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Saamelaisten alkuperäiskansa-aseman ja saamelaisten perustuslaillisen itsehallintoaseman lisäksi ajankohtaisissa uudistushankkeissa on huomioitava saamen kielilain (1068/2003) vaatimukset. Saamelaisia koskevat aluehallintoa ja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat uudistukset eivät saa heikentää saamelaisten oikeutta ja mahdollisuuksia saada saamenkielistä asiakaspalvelua. Palvelujen valvonnan tason on myös parannuttava. Saamelaisalueen kunnat ovat kannanotoissaan esittäneet että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus siirretään suoraan kunnille. Esitys ei ole saanut asiaa valmistelevissa tahoissa kielteistä kantaa. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle.

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT ESITYS 5 (8) Itsehallinto on tarkoitettu dynaamiseksi siten, että saamelaiset voivat itse kehittää sitä kansanvaltaisesti valitun Saamelaiskäräjien kautta. Saamelaisten itsehallintolainsäädännöllä asetetun Saamelaiskäräjien keskeisimpänä tehtävänä onkin suunnitella ja toteuttaa saamelaisten itsehallintoa. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaiskäräjät päättää lisäksi siitä annetun lain 8 :n mukaan saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta osana itsehallinnon toimeenpanemista. Saamelaisten itsehallintosäännös perustuslaissa luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Saamelaisten itsehallintoa koskevan lainsäädännöllisen järjestelyn tultua voimaan saamelaisten itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Tämän järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta. (HE 248/1994 vp s. 21). Saamelaisten kulttuuristen ja kielellisten oikeuksien sisältö ja vaadittavan suojan taso määräytyvät perustuslain lisäksi Suomea sitovan kansainvälisten oikeuden, muun ohella Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus, SopS 7-8/1976) 27 artiklan, mukaisesti. KP-sopimus on osa Suomen oikeusjärjestelmää, ja on voimassa laintasoisena ja siten välittömästi sovellettava ja sitova oikeuslähde. Pykälän 27 mukaan niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. Saamelaiseen kulttuuri-itsehallintoon kuuluu yksiselitteisesti toteuttaa kieltä ja kulttuuriaan koskevaa kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjien asema on perustuslain tasolla kunnallista itsehallintoa vahvempi, koska saamelaisten alkuperäiskansa-asema on perustuslain lisäksi kansainvälisten sopimusten, yhdenvertaisuuslain ja EU:n liittymissopimuksen tukema. Kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen ei saa heikentää saamelaisten kulttuuri-itsehallinnollista asemaa, kyseessä olisi tällöin kansainvälinen sopimusrikkomus, joita käsittelee YK:n ihmisoikeuskomitea (Human Rights Committee), joka valvoo KP-sopimuksen noudattamista. Komitea on ratkaisutoiminnassaan korostanut sitä, että saamelaisilla on oikeus muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan ja käyttää omaa kieltään. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen pois ottaminen saamelaiskäräjiltä olisi kansainvälisten sopimusvelvoitteiden vastainen ja heikentäisi saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa lainsäädännöllisissä ja hallinnollisissa uudistuksissa pyritään tehokkuuteen, hallinnon virtaviivaistamiseen ja laadukkaiden sekä kustannustehokkaiden palvelujen luomiseen. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon osalta tavoitteiden toteutuminen edellyttää saamelaiskäräjien tehtävien lisäämistä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnassa, rahoituksessa ja ohjauksessa.

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT ESITYS 6 (8) 3. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon kehittämiseksi tulisi nykyinen järjestely turvata lainsäädännöllä. Itsehallintooikeuden mukaan saamelaisilla tulee olla mahdollisuus päättää itse, siitä millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja he tarvitsevat, millaiselle perustalle ja arvomaailmalle sekä näkemyksille hyvinvoinnista niiden tulisi rakentua ja miten ne tulisi parhaiten järjestää. Saamelaisen alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus ei toteudu kuntaperustaisesti johdettujen palvelujen toteuttamisessa 3. Ainoastaan saamelaisten omaan käyttöön osoitettu käyttötarkoitussidonnainen erillisrahoitus turvaa saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumisen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2002 perusteluissaan todennut saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen osalta, että Saamelaiskäräjät tuntee parhaiten väestönsä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen ja menettelytavat saamenkielisten palvelujen aikaansaamiseksi. ILO- 169:n 25 artiklan 2 momentin mukaan alkuperäiskansojen terveyspalvelujen tulee mahdollisuuksien mukaan olla saatavilla paikallisympäristössä ja palveluissa on otettava huomioon alkuperäiskansojen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot. Alkuperäiskansojen mahdollisimman hyvää terveydellistä tasoa on vaikea varmistaa, ellei palveluja ole mukautettu heidän erityisoloihinsa ja elämäntilanteeseensa. Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasaarvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi Saamelaiskäräjät viittaa - Euroopan neuvoston ministerikomitean antamiin suosituksiin alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa. Ministerikomitea suosittaa Suomen viranomaisia mm. ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat edelleen erityisen uhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyviä kielipesiä sekä toteuttamaan lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden. - pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan, jonka mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuriitsehallinnon pohjalta (s.14). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamen kielellä (s. 17). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus (s.39). - sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan , jonka mukaan todetaan, että on erikseen huomioitava ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen kehittäminen (s. 12). - valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan , jossa todetaan että saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennettuja voimavaroja lisätään asteittain siten, että ne mahdollistavat erillisten saamenkielisten päivähoitoryhmien ylläpitämisen kunnissa ja että saamenkielisen kielipesätoiminnan rahoitus vakiinnutetaan (s. 24). 3 Teperi, Juha ym. (toim): Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Stakes, Helsinki 2006.

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT ESITYS 7 (8) - Lappi-työryhmän loppuraportin esityksiin (s. 16.), jossa todetaan, että Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus ja kehittäminen turvataan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Voimavarojen pysyvyyden ja tason turvaamiseksi ne on sisällytettävä lakisääteiseen valtionosuusjärjestelmään. Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Pia Ruotsala Sosiaali- ja terveyssihteeri TIEDOKSI TOIMENPITEITÄ VARTEN: Sosiaali- ja terveysvaliokunta Perustuslakivaliokunta Uuden aluehallinnon palvelurakenteen kehittämistyöryhmä Keskushallinnosta aluehallintoon siirrettäviä tehtäviä selvittävä työryhmä Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista valmisteleva työryhmä LIITTEET: Liite 1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käyttö vuonna 2008 Lisätietoja: Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen: Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala, , , pia.ruotsala@samediggi.fi

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT ESITYS 8 (8) Liite 1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käyttö vuonna 2008 Enontekiön kunta Valtionavustus 1. Saamenkielinen ryhmäperhepäivähoito, Hetta Saamenkielinen kotiavustaja (ostopalvelu) Saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Yhteensä Inarin kunta Valtionavustus 1. Inarin pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäivähoito Ivalon pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäivähoito Inarinsaamen kielipesä, Inari (ostopalvelu) Koltankielinen terveydenhoitaja/palveluneuvoja, Sevettijärvi Koltankielinen kotipalvelutyöntekijä, Sevettijärvi Ps/is/ks lähihoitaja Männikön palvelutalo, Ivalo Koltankielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi Ks/ps/is lähihoitaja, terveyskeskus, Ivalo Kolttasaamenkielinen kielipesä, Ivalo Yhteensä Sodankylän kunta Valtionavustus 1. Saamenkielinen lähihoitaja ja seniorityöntekijä (Vuotso) Kielipesä, Vuotso Yhteensä Utsjoen kunta Valtionavustus 1. Saamenkielinen päivähoito-osasto, Utsjoki kk Saamenkielinen perhetyö Saamenkieliset kriisipuhelin- ja turvakotipalvelut, Karasjoen kriisikeskus (ostopalvelu) Auttaja-Aslak vanhustyöntekijä Hoivatyöntekijä (vanhustyö) Yhteensä Valtionavustus yhteensä PS = pohjoissaamen kieli IS = inarinsaamen kieli KS = kolttasaamen kieli

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017

ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013

ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013 Dnro:560/Da.2/2011 ESITYS Sivu 1/11 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

ESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS Sivu 1/10 Dnro:400 /D.a.2/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2016 SEKÄ ESITYS

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ

POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ LAUSUNTO 1 (12) 12.2.2008 Dnro:174/D.a.2/08 Lausunto kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyöryhmälle Helsingissä tiistaina12.2.2008 klo 8.30. POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN

Lisätiedot

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Asia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6 kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI

Asia: SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI LAUSUNTO 1 (5) 16.4.2018 Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tyv@eduskunta.fi Dnro:203/D.a.4/2018 Viite: Lausuntopyyntö 5.4.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007 Sivu 1/10 Dnro:330/D.a.5/08 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007 Saamenkielisten

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Jokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,

Lisätiedot

ESITYS. Asia: ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VALTION TALOUSARVIOSSA VUONNA 2020

ESITYS. Asia: ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VALTION TALOUSARVIOSSA VUONNA 2020 Sosiaali- ja terveysministeriö Dnro:286/D.a.2/2018 Asia: ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VALTION TALOUSARVIOSSA VUONNA 2020 1. Saamelaiskäräjien esitys

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA LAUSUNTO 1 (19) 2.10.2008 Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 19.8.2008 SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Kielilaissa (423/2003) säädetään

Kielilaissa (423/2003) säädetään Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2010

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2010 Sivu 1/10 Dnro:378/D.a.5/2011 Lapin aluehallintovirasto; peruspalvelut PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE

Lisätiedot

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja

Omaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaaliturva

Saamelaisten sosiaaliturva Saamelaisten sosiaaliturva Maija Faurie 30.9.20 Saamentutkimuksen seminaari, Levi Saamelaisten perusoikeudet Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan

Lisätiedot

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus 12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet

Lisätiedot

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020

ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020 SÅMEDIGGI SÅMITIGGE ESITYS 1(7) SÄÄMTE Ö SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo(minedu.fi ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Olli Mäenpää 15.8.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Hallituksen

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä

Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä 1 Ristenrauna Magga SaKaste-hankkeen päätösseminaari Sosiaalineuvos Inarissa 20.09.2013 Toiminnanjohtaja SámiSoster ry Tavoitteena yhdenvertaiset palvelut saamelaisessa vanhustyössä Johdannoksi Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja perusoikeudet

Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista

Lisätiedot

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI

Lisätiedot

LAUSUNTO YK:N NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄN KOMITEAN ANTAMISTA LOPPUPÄÄTELMISTÄ

LAUSUNTO YK:N NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄN KOMITEAN ANTAMISTA LOPPUPÄÄTELMISTÄ LAUSUNTO 1 (8) 19.6.2009 Dnro 378/D.a.2/2009 Ulkoasianministeriö Oikeudellinen osasto; Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö OIK-40 PL 411 00023 Valtioneuvosto viite: lausuntopyyntönne HEL7852-4

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN

SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Lausunto 1 (5) 12.9.2018 VVTDno-2018-734 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntönne 6.7.2018 (STM017:00/2018) Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Arvoisa kunnan työntekijä,

Arvoisa kunnan työntekijä, Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki,

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki, Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki, 27.3.2017 Asia: Svenska Finlands folktingin lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä liittyen sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä

Lisätiedot

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 23.11.2016 OM 124/52/2016 HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto LAUSUNTO 1 (6) 12.6.2017 Eduskunnan hallintovaliokunta hav(at)eduskunta.fi Dnro:302/D.a.4/2017 Viite: Eduskunnan hallintovaliokunnan lausuntopyyntö 1.6.2017 Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen

Lisätiedot

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika.

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2008-367/Pe-2 Antopäivä: 13.12.2010 Enontekiön

Lisätiedot

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa

Kunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta LAUSUNTO 1 (5) 28.11.2016 Perustuslakivaliokunta Dnro:522/D.a.2/2016 Viite: Lausuntopyyntönne 24.11.2016 HE 224/2016 vp Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA

LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA 1 (11) Dnro: D.a.2/328 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA 1. Johdanto Sosiaalialan osaamiskeskusten

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa 31.8.2016 Tiina Ervelius projektipäällikkö, lehtori, TtM, sh Kotihoidon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain

Lisätiedot

HALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI

HALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 9.2.2016 177/43/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö STM068:00/2015 HALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sote-asiakastietojen käsittely

Sote-asiakastietojen käsittely Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita

Lisätiedot

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

Kysymys nro 1 Yleiset huomiot luonnoksesta hallituksen esitykseksi saamen kielilain muuttamisesta

Kysymys nro 1 Yleiset huomiot luonnoksesta hallituksen esitykseksi saamen kielilain muuttamisesta 30.3.2017 Dnro 184 /D.a.2/2017 1 (12) Oikeusministeriö satu.kaskinen@om.fi oikeusministerio@om.fi Asia: HE saamen kielilain muuttamiseksi Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt hallituksen esitysluonnosta

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi

Lisätiedot

1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen

1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen KERTOMUS 1 (5) 21.3.2013 Dnro 271/D.a.5./2013 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2012 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 21.3.2012 hyväksynyt seuraavan saamelaiskäräjälain (974/95) 7 :n mukaisen kertomuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Avopediatrian jaosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Henrikka Aito 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion

Lisätiedot

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2003 vp. Hallituksen esitys saamen kielilaiksi JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat HALLITUKSEN ESITYS

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2003 vp. Hallituksen esitys saamen kielilaiksi JOHDANTO. Vireilletulo. Asiantuntijat HALLITUKSEN ESITYS PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 4/2003 vp Hallituksen esitys saamen kielilaiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 2003 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi

Lisätiedot

2. Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallintoaseman suhde maakunnalliseen alueelliseen itsehallintoon

2. Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallintoaseman suhde maakunnalliseen alueelliseen itsehallintoon LAUSUNTO 1 (13) 30.5.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunta perustuslakivaliokunta@eduskunta.fi Dnro:287/D.a.4/2017 Viite: Eduskunnan perustusvaliokunnan lausuntopyyntö 15.5.2017 Asia: Saamelaiskäräjien

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Lausuntopyyntö 19.06.2018 VN 675/2018 Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitys saamelaiskäräjälain muuttamiseksi Johdanto Lausunnolle lähetetty luonnosehdotus on saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto

LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO 1 (9) 31.10.2007 Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 12.9.2007 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga

Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke. Saamelaisosuus Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -hanke Saamelaisosuus 1.9.2016 28.4.2017 Kehittäjätyöntekijä Kristiina Magga Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3. SAAMENKIELEN JA

Lisätiedot

Dnro 3209/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen

Dnro 3209/4/08. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen 16.12.2010 Dnro 3209/4/08 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen SAAMENKIELISEN PÄIVÄHOIDON EPÄTASA-ARVOINEN ASEMA 1 KANTELU Kantelija arvosteli

Lisätiedot

Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin

Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin LAUSUNTO Kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa 30.3.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE MAAKUNTIEN PERUSTAMISTA JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN UUDISTUSTA

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (12) Dnro 491/D.a.6/2008. Inarin kunta Piiskuntie Ivalo. Viite: Lausuntopyyntönne

LAUSUNTO 1 (12) Dnro 491/D.a.6/2008. Inarin kunta Piiskuntie Ivalo. Viite: Lausuntopyyntönne LAUSUNTO 1 (12) 11.11.2008 Dnro 491/D.a.6/2008 Inarin kunta Piiskuntie 2 99800 Ivalo Viite: Lausuntopyyntönne 25.9.2008 LAUSUNTO INARIN KUNNAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMASTA Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot