Tilinpäätös ja toimintakertomus

2011 Tilinpäätös ja toimintakertomus

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 5 2 KAUPUNGIN HALLINTO... 6 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO... 6 2.2 KAUPUNGINHALLITUS... 7 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO... 8 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE... 11 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 13 3.1 VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT... 13 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 18 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS... 19 4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 20 4.1 TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 28 4.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 29 5 KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 31 5.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 31 5.2 TOIMINNAN RAHOITUS... 34 5.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 36 5.4 KOKONAISTULOT JA MENOT... 38 5.5 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA... 39 6 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 40 6.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 40 6.1.1 HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT... 42 6.1.1.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 42 6.1.1.2 HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT... 44 6.1.1.3 ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT... 46 6.1.2 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 48 6.1.2.1 ALUEELLISET PALVELUT... 48 6.1.2.2 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 50 6.1.2.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 53 6.1.2.4 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 56 6.1.2.5 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 59 6.1.2.6 SOSIAALIPALVELUT... 61 6.1.2.7 PERUSOPETUSPALVELUT... 64 6.1.2.8 LUKIOKOULUTUSPALVELUT... 66 6.1.2.9 MUUT KOULUTUSPALVELUT... 68 6.1.2.10 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT... 70 6.1.2.11 KULTTUURIPALVELUT... 72 6.1.2.12 LIIKUNTAPALVELUT... 76 6.1.2.13 NUORISOPALVELUT... 78 6.1.2.14 TEKNISET PALVELUT... 81 6.1.2.15 YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT... 83 6.2 TUOTANTO-OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS... 84 6.2.1 HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 84 6.2.1.1 TULOSLASKELMA... 85 6.2.1.2 TULOSLASKELMA... 86 6.2.1.3 RAHOITUSLASKELMA... 87 6.2.2 SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 88 6.2.2.1 TULOSLASKELMA... 91 6.2.2.2 TULOSLASKELMA... 92 6.2.2.3 TASE... 93 2

6.2.2.4 RAHOITUSLASKELMA... 94 6.2.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 95 6.2.3.1 TULOSLASKELMA... 97 6.2.3.2 TULOSLASKELMA... 98 6.2.3.3 TASE... 99 6.2.3.4 RAHOITUSLASKELMA... 100 6.2.4 TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 101 6.2.4.1 TULOSLASKELMA... 103 6.2.4.2 TULOSLASKELMA... 104 6.2.4.3 TASE... 105 6.2.4.4 RAHOITUSLASKELMA... 106 6.3 PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 107 6.4 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 108 6.5 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 109 6.5.1 KAUPUNGINHALLITUS... 110 6.5.2 LIIKUNTALAUTAKUNTA... 111 6.5.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 112 6.5.4 SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA... 114 6.6 PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 115 7 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 116 7.1 NAPAPIIRIN VESI... 116 7.1.1 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 117 7.1.2 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 118 7.1.3 INVESTOINNIT NAPAPIIRIN VESI... 119 7.1.4 TASE NAPAPIIRIN VESI... 124 7.1.5 RAHOITUSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 125 7.2 TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 126 7.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 128 7.2.2 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 129 7.2.3 TASE TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 130 7.2.4 RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 131 7.3 TILALIIKELAITOS... 132 7.3.1 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 134 7.3.2 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 135 7.3.3 INVESTOINNIT TILALIIKELAITOS... 136 7.3.4 TASE TILALIIKELAITOS... 139 7.3.5 RAHOITUSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 140 8 KOKO KAUPUNGIN TALOUS... 141 8.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 141 8.2 KOKO KAUPUNGIN TASE... 142 8.3 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 144 8.4 KONSERNIN TULOSLASKELMA... 145 8.5 KONSERNIN TASE... 146 8.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA... 148 9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 149 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 149 9.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 149 9.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OYJ... 151 9.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 153 9.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 155 9.2 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT... 157 9.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 157 9.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 159 9.2.3 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ... 161 10 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 163 10.1 KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT... 163 10.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 163 10.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 166 3

10.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 174 10.2 LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT... 175 10.2.1 NAPAPIIRIN VESI... 175 10.2.1.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 175 10.2.1.2 TASEEN LIITETIEDOT... 176 10.2.1.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 179 10.2.2 TYÖTERVEYSHUOLTO... 180 10.2.2.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 180 10.2.2.2 TASEEN LIITETIEDOT... 181 10.2.2.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 182 10.2.3 TILALIIKELAITOS... 183 10.2.3.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 183 10.2.3.2 TASEEN LIITETIEDOT... 184 10.2.3.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 189 10.2.4 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ... 190 10.2.4.1 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN... 190 10.2.4.2 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN. 192 10.3 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 194 10.3.1 KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 195 10.3.2 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 196 11 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT... 198 12 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 199 Käsittely: kaupunginhallitus 30.3.2012 kaupunginvaltuusto 11.6.2012 Kannen kuvat: Nieminen Arttu Uutela Petri Torvinen Aarno 4

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Yhdistyneen uuden Rovaniemen kaupungin kuudes toimintavuosi päättyi toimintaympäristöä kuvaavien lukujen valossa positiivisesti. Kaupungin väkiluku kasvoi 60 637 asukkaaseen, missä kasvua oli yli 500 asukasta. Rovaniemi kasvaa sekä syntyvyyden enemmyydestä että kuntaan muutosta johtuen. Työllisyyskehitys vuonna 2011 pysyi edellisvuosien tasolla, työttömyysasteen ollessa keskimäärin 12,3 %. Elinkeinojen kehitys on ollut myönteistä, alueellistamishankkeet ovat tuoneet lisäystä työpaikkoihin, teollisuutta edustavat elinkeinot ovat uutisoineet laajentumisista ja matkailu kehittyy. Kansainvälisten yöpymisvuorokausien määrä kasvoi vuoden 2011 aikana yli 10 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2011 konsernitilinpäätös on kolmas kuntalain uusimpien säännösten mukaan laadittu. Rovaniemen kaupunkikonsernin muodostavat kaupunki ja sen määräysvallassa olevat kuntayhtymät, yhtiöt sekä yhteisöt. Koko Rovaniemi-konsernin talous vuodelta 2011 oli 3,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kattamatonta alijäämää konsernilla ei ole. Käyttömenojen jälkeen konsernille kertyi vuosikatetta 36,9 miljoonaa euroa ja investointien tulorahoitusta 81,4prosenttia. Koko konsernin lainakanta 31.12.2011 oli 138,4 miljoonaa euroa eli 2 282 euroa/asukas. Lainakanta aleni edellisestä vuodesta 5,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 570,9 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu toiminnallinen tulos oli selvästi positiivinen. Lisäksi yhtiöt hoitivat velvoitteensa kaupungille ja toteuttivat investointinsa pääosin tulorahoituksellaan ilman kaupungin lisäsijoituksia. Tulevina vuosina kuntatalouksien tilanne kiristyy. Valtio tasapainottaa koko kansantaloutta ja valtionosuuksien kasvun varaan ei voi taloutta rakentaa. Verotulokehitys on tärkeää ja lainarahoituksen käytön pitää olla hallittua. Kaupunkikonsernin merkitys kasvaa tässä tilanteessa entisestään. Omistajaohjausta on kehitettävä ja mietittävä asioita yhä enemmän koko konsernin näkökulmasta. Kaupunginvaltuuston asettamiin tavoitteisiin on pyrittävä ja toimintaympäristön muutoksiin on vastattava koko konsernin tasolla entistä tiiviimmällä yhteistyöllä. Rovaniemen kaupungin talouden tasapaino ei toteutunut vuonna 2011. Tilinpäätösvuonna kaupungin toimintamenot kasvoivat enemmän kuin tulot. Kaupungin verorahoituksella katettavat nettomenot kasvoivat 6,9 prosenttia ja olivat lopulta 281,6 miljoonaa euroa. Talousarviossa arvioitua suurempaan menojen kasvuun vaikuttivat keskeisimmin seuraavat kolme tekijää, erikoissairaanhoidon menojen kasvu, kotihoidontuen kuntalisän aiheuttama menolisäys sekä kirjanpitolautakunnan päätös kertyneen lomapalkkavelan kirjaamisesta takautuvasti vuoden 2011 menoksi. Näiden yhteisvaikutus talousarvion menoylityksiin oli 5,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2011 tuotti kaupungille 2,3 miljoonaa euroa alijäämää, joka voitiin kattaa aikaisempien vuosien ylijäämillä. Investointeja kaupunki teki n. 20 miljoonan euron edestä, mutta ns. juoksevien menojen kattamisen jälkeen vuosikatetta eli omarahoitusta investointeihin riitti vain 11 miljoonaa euroa. Kaupungin väestömäärän kasvu ja ikärakenteen muutos tuovat paineita kaupungin järjestämiin palveluihin. Menojen kasvua voidaan hillitä, kun palvelurakenteita muutetaan ajoissa muuttunutta kysyntää vastaavaksi. Usein tarvittavat palvelurakennemuutokset eivät vähennä palvelujen määrää tai laatua, mutta pienentävät kiinteitä kuluja aikanaan ja siksi ratkaisuja pitäisi tehdä ajoissa. Tärkeää on tarkastella rahoitusmahdollisuuksien rajoissa myös palvelutarjontaa sekä perus- ja tukipalvelujen tuotantotapoja. Rovaniemen vahvuus on sen pohjoinen, hyvien yhteyksien piirissä oleva keskeinen sijainti. Merkittävillä kaavoitusratkaisuilla kaupunki päättää kasvun ja kehityksen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Kun nämä ratkaisut tehdään katsoen kauas tulevaisuuteen ja vahvuuksiamme hyödyntäen, on Rovaniemellä erinomaiset mahdollisuudet kehittyä kaupunkina, jossa on jatkossakin tasapainoinen talous, kehittyvät elinkeinot ja laadukkaat palvelut yhä kasvavalle asukasmäärälle. Mauri Gardin 5

2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 126 asiaa. Valtioneuvoston päätettyä kesäkuussa 2005 lakkauttaa Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta ja perustaa tilalle uusi Rovaniemen kaupunki 1.1.2006 alkaen, uudessa Rovaniemen kaupungissa toimitettiin kuntajakolain 25 :n 1 momentin mukaisesti ylimääräiset kuntavaalit 23.10.2005. Vaaleissa valittiin sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti 75-jäseninen valtuusto. Sisäasianministeriön päätöksen mukaisesti 75-jäseninen valtuusto valittiin myös valtuustokaudelle 2009-2012. Valtuusto v. 2011: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Ansala Liisa Ojala-Niemelä Johanna Huttunen Jaakko Jäsenet: Ahokas Pertti KESK Ahola Johannes KESK Ahtinen Seppo KESK Airaksinen Maarit KOK Alaoja Kaarlo KOK Ansala Liisa KESK Arponen Sari VIHR Aspegren Leena KESK Autti Oskari PS Autto Heikki KOK Brunni Antti VIHR Haapala Heikki KOK Haapala Vesa KESK Haimakainen Pentti VAS Harju-Autti Esko KESK Harju-Autti Leena KOK Hedemäki Outi VIHR Helistekangas Erkki KD Hietakangas Antti KOK Honkavuori Aimo KOK Huhtala Jarmo SDP Huttunen Jaakko VAS Hänninen Sari VIHR Inkeröinen Juhani KESK Jakonen Ari-Pekka KOK Juopperi Katri VAS Juuruspolvi Juhani KOK Jänkälä Aarne KESK Jääskeläinen Leena KOK Karvo Seija KESK Kerola Raili KOK Keskiniva Matti KESK Kontiola Lasse KESK Koskiniemi Hemmo PS Kunnari Anneli SDP Kuulasmaa Antti KOK Laakkonen Mika KOK Laukkanen-Veteläinen Marja-Riitta SDP Liikkanen Antti SDP Liinamaa Riitta SDP Mattanen Juhani VAS Miettunen Raimo KD Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Mäyrä Jukka KOK Nenonen Pirita PS Niemi Yrjö KESK Nätynki Aatos VAS Ojala-Niemelä Johanna SDP Ovaskainen Hannu KESK Paananen Antti KESK Paksuniemi Sulo SDP Pekkala Markku KOK Poranen Heikki KOK Portti Jaakko VAS Posio Janne VIHR Rapo Mikko SDP Riepula Esko SDP Rissanen Reino SDP Rontti Nelly VIHR Rundgren Marjo SDP Saarijärvi Veli KESK Salmi Taina KESK Savolainen Nina VIHR Simola Jari KOK Sulasalmi Reijo SDP Suoraniemi Terhi SDP Tapio Riku KESK Tennilä Eini Marja VAS Tennilä Esko-Juhani VAS Trög Sakari KESK Ulmanen Eero VAS Viitala Susanna KESK Väistö Kai KESK Ylihurula Eeva KESK Ylipulli Sari VIHR 6

Lisäksi vuonna 2011 seuraaville henkilöille on myönnetty ero kaupunginvaltuuston jäsenyydestä: Timo Törmänen ero 17.5.2011 Tuuli Rautava-Lakela 1.6.2011 Ari Ruotsalainen 23.8.2011 Ulla Karvo 11.10.2011 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 26 kertaa ja käsitteli 413 asiaa. Kaupunginhallitus v. 2011: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Trög Sakari Rapo Mikko Kuulasmaa Antti Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Harju-Autti Leena KOK Hänninen Sari VIHR Juuruspolvi Juhani KOK Kontiola Lasse KESK Kuulasmaa Antti KOK Mattanen Juhani VAS Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Rapo Mikko SPD Rundgren Marjo SDP Suoraniemi Terhi SDP Tapio Riku KESK Trög Sakari KESK Viitala Susanna KESK Timo Törmäselle on myönnetty ero 17.5.2011 Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit 24.10.2004 (valtuustokausi 1.1.2005 24.10.2005) Ylimääräiset kunnallisvaalit 23.10.2005 (valtuustokausi 7.11.2005 31.12.2008) Kunnallisvaalit 26.10.2008 (valtuustokausi 1.1.2009 31.12.2012) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi 1.1.2006 uusi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 7

2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään, jossa palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sopimusohjauksessa organisaatio jaetaan hallinto-organisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Molemmissa organisaatioissa on sekä luottamus- että henkilöstöorganisaatiot. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot osastoineen kuvioissa 2 ja 3. Hallinto-organisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta ja toiminnan yhteiskunnallisesta ohjaamisesta sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Sopimusohjausmenettely on kaupungin palvelu- ja hallinto-organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena on kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2011 Kaupunginvaltuusto Nuorisovaltuusto Nuorisohallitus Keskusvaalilautakunta Tarkastusltk, JHTT-tilintarkastaja Hallinto-organisaatio Palveluorganisaatio Perusturvalautakunta Perusturvajaosto Koulutuslautakunta Koulujen johtokunnat Elinkeinojaosto Kylien neuvottelukunta Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta Sivistyspalvelujen johtokunta Kulttuurilautakunta Liikuntalautakunta Nuorisolautakunta Tekninen lautakunta Tiejaosto Ympäristölautakunta Palvelusopimukset Tekninen johtokunta: Tekniset palvelut Napapiirin Vesi -liikelaitos Tilaliikelaitoksen johtokunta Yläkemijoen aluelautakunta Työterveysliikelaitoksen johtokunta Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2011 8

Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaatio vuonna 2011 Tarkastuslautakunta Sisäinen tarkastaja Vastuualue: Sisäinen valvonta Kaupunginjohtaja Vastuualue: Ulkoinen tarkastus ja arviointi Hallinto-organisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot sekä toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Henkilöstöorganisaatio on seuraava: Tarkastuspäällikkö Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Strateginen hallinto -osasto Vastuualueet: Konsernihallinto Konsernitalous ja suunnittelu Elinkeinoasiat ja alue-kehittäminen Hyvinvointipalvelut-osasto Vastuualueet: Perusturva Koulutus- ja Yläkemijoen aluepalvelut Kulttuuri Nuoriso ja liikunta Tekniset palvelut -osasto Vastuualueet: Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka Ympäristönvalvonta Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaatio vuonna 2011. Hallinto-organisaatio vastaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä sekä kaupungin yleishallinnosta. Hallinto-organisaatio vastaa kaupungin strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. 9

Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto-organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaatioon kuuluvat ne osastot, jotka kattavat pääsääntöisesti palvelutoiminnasta saadulla sisäisellä tulorahoituksella toiminnastaan aiheutuvat kulut. Palveluorganisaation muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta, sivistyspalvelujen johtokunta ja tekninen johtokunta. Lisäksi palveluorganisaatioon kuuluvat Tilaliikelaitos, Työterveyspalvelut -liikelaitos ja kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva hallintopalvelujen tuotanto-osasto. Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio on seuraava: Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio vuonna 2011 Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Tilaliikelaitos Työterveysliikelaitos Tekninen tuotantoosasto Hallintopalvelujen tuotanto-osasto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto-osasto Sivistyspalvelujen tuotanto-osasto Infrapalvelukeskus Hallintopalvelukeskus Terveyspalvelukeskus Koulupalvelukeskus Ruokapalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Päivähoidon palvelukeskus Napapiirin Vesi -liikelaitos Kulttuuripalvelukeskus Liikunta- ja nuorisopalvelukeskus Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio vuonna 2011 Palveluorganisaatioon kuuluvien tuotanto-osastojen toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 6.2 Tuotanto-osastojen toiminta ja talous, liikelaitosten toiminta on esitelty tarkemmin luvussa 7 Liikelaitosten toiminta ja talous. 10

2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE 31.12.2011 TILIKAUDEN OMISTUS VOITTTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 1,71 259 893,58 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 146,98 480 748,49 Rovaniemen Energia Oy 100,00 1 837 163,82 129 587 457,67 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 2 045 214,89 62 356 938,70 Kiinteistö Oy Rakan Veteraanit 98,40 0,00 1 311 152,67 Napapiirin Residuum Oy 90,04 137 690,10 7 314 541,24 Rovaniemen Kehitys Oy 90,10 25 196,96 1 813 658,18 Napapiirin Jäähalli Oy 90,38-24 970,93 374 950,49 As Oy Viirinkankaantie 2-4 77,30 6,84 1 871 746,88 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 0,00 1 434 675,87 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46 0,00 837 654,89 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71,69-16 295,68 3 445 219,00 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 75,96 1 404 710,63 74 270 282,27 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 1 950 954,80 49 484 911,51 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42,33 5 582 214,29 34 210 278,50 Lapin liitto ky 29,89 113 781,55 18 808 926,61 Kolpeneen palvelukeskuksen ky 17,69 271 623,12 10 519 153,22 OSAKKUUSYHTEISÖT LapIT Oy 33,85 6 831,22 1 346 375,09 Rovakaira Oy 39,85 1 188 260,94 60 024 771,22 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36,80 20,00 1 755 899,32 Arktikum Palvelu Oy 33,33 43 413,75 571 259,01 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32,10 20,00 266 691,29 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,89 10 057,86 1 869 366,34 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 6,57 325 914,01 Polar Taitoa Oy 38,20 30 910,14 655 625,76 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00 19 764,24 8 592 984,03 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv. -46 212,24 587 599,88 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv. -945 953,50 17 975 385,98 Rovaniemen monitoimikeskussäätiö määräysv. -4 957,71 1 346 205,00 11

Kuvio 4. Konsernin rakenne 31.12.2011 ROVANIEMI-KONSERNI KONSERNIYHTEISÖT 100 % Kiinteistö Oy Hallankaikko Kiint. Oy Campus Borealis Kiint.Oy Campus Santas Technology Borealis Park Kiint. Oy Rovaniemen Ahjotie 4 Kiint. Oy Arktinen Instituutti As. Oy Rovaniemen Korkalonkatu 12 Rovaniemen Rosa Oy Kiint. Oy Rovan. Ukkoherrantie 18 Kiint. Oy Rytke Kiint. Oy Napapiirinpalvelut Kiint. Oy Saarenkylän Liiketalo Rovaniemen Linja-autoasema Oy 100 % 100 % 100 % ROVANIEMEN KAUPUNKI *peruskaupunki 98,40 % 100 % *Napapiirin Vesi *Tilaliikelaitos 100 % *Työterveyspalvelut 90,38 % 100 % 100 % 90,04 % 89,11 % 77,3 % 100 % 100 % Rovaseudun Rovaniemen Energia Oy Napapiirin Residuum Oy Rovaniemen Kehitys Oy 100 % Markkinakiinteistöt Oy 66,33 % 100 % 13,7 % 100 % 51,35 30 % 91.7% Kolarin Energiapolar Rovaniemen Rov. Matkailu ja Teknologiakeskus Lämpö Oy Oy Verkko Oy 52,46 % Markkinointi Oy Aurora Borealis Oy 78,2 % 66.7% 75,96 % 42,33 % 71,69 % 75,7 % 53,28 % 17,69 % 29,89 % Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo Kiinteistö Oy Rakan Napapiirin Jäähalli As Oy Viirinkankaantie 2-4 Kiinteistö Oy Monitoritalo Rovaniemen Klubikiinteistö Kiinteistö Oy Lappi Areena Kuntayhtymät Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Lapin Sairaanhoitopiirin ky Kolpeneen Palvelukeskuksen Ky Lapin Liitto Ky Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 21 % 9,80 % 100 % 100 % Medi Tieto Oy Lapin Pelastuslaitos Rovakairan Tuotanto Oy Osakkuusyhteisöt 7,69 % 76,20 % 7,69 % 33,85 % LapIT Oy Rovaniemen 7,69 % Keskuspesula Oy Energiapolar Oy Yhteisyhteisöt: 39,85 % Rovakaira Oy 19,25 % Kiint. Oy Arctic Centre 50 % Laptikki Oy 100 % Yhdistykset ja säätiöt: Lapin alueteatteriyhdistys ry Rovaniemen kylien kehittämissäätiö Rovaniemen monitoimikeskussäätiö 33,33 % määräysv. määräysv. määräysv. 36,80 % Kiint. Oy Saarenhelmi 33,33 % Arktikum Palvelu Oy 32,1 % Liike-Jaako Kiinteistö Oy 26,89 % Rov. Pohjanpuistikon autotalo Oy 38,20 % Polar Taitoa Oy 12 33,3 % Kiint. Oy Liisankumpu

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Väestökehitys Rovaniemen kaupungin väestökehitys on jatkunut myönteisenä vuodesta 2003 lähtien. Uuden Rovaniemen kaupungin aikainen keskimääräinen väestönkasvu on ollut n. 470 asukasta vuodessa. Esimerkiksi Alueiden käytön strategiassa, jossa tavoitteena oli 3000 asukkaan lisäys vuoteen 2015, asetettu väestötavoite on saavutettu jo vuonna 2010. Kuntien yhdistymisellä on kiistämättä ollut merkityksensä kunnan vetovoimaisuuden lisääntymisenä. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi 547 henkilöä. Kasvua selittää syntyneiden enemmyys verrattuna kuolleisuuteen ja muuttoliikkeen nettolisäys. Syntyneiden enemmyys on jatkunut kauan. Rovaniemelle on aiheutunut muuttotappiota kotimaan muuttoliikkeessä (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet). Tarkastelukaudella ulkomaisessa muuttoliikkeessä (maahanmuutto ja maastamuutto) Rovaniemi sai muuttovoittoa. Taulukko 1. Väestönmuutokset 2003 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen 1.1.2006) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Elävänä syntyneet 611 648 661 642 695 769 767 729 760 Kuolleet 449 435 442 442 481 496 459 506 455 Syntyneiden enemmyys 162 213 219 200 214 273 308 223 305 Kuntien välinen nettomuutto -136 199 9-73 316 20-28 -216-15 Ulkomainen nettomuutto 43 135 117 133 212 254 204 235 240 Kokonaisnettomuutto -93 334 126 60 528 274 176 19 225 Väkiluvun korjaus -8-2 -10 4-16 -19 11 0 - Väestö 31.12 56955 57500 57835 58099 58825 59353 59848 60090 60637 Muutos edelliseen vuoteen 61 545 335 264 726 528 495 242 547 Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2011 tiedot ovat ennakkotietoja lukuun ottamatta väkilukua ja muutosta edelliseen vuoteen. Tilinpäätöslaskelmissa on käytetty ennakkoväkilukua, joka oli 60 620. Taulukossa 2 on kuvattu Rovaniemen kaupungin toteutunut ikärakenne v. 2003-2011. 13

Taulukko 2. Väestön ikärakenne 2003 2011 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0-6 4 399 4 422 4 417 4 439 4 495 4 662 4 806 4 917 5 063 7-12 4 531 4 416 4 244 4 096 4 005 3 965 3 935 3 891 3 868 13-15 2 388 2 388 2 442 2 416 2 421 2 304 2 190 2 055 2 023 16-19 3 193 3 214 3 220 3 321 3 437 3 446 3 478 3 420 3 312 20-24 4 481 4 648 4 721 4 766 4 789 4 812 4 785 4 737 4 802 25-29 3 469 3 710 3 829 3 877 4 062 4 230 4 408 4 548 4 694 30-39 6 796 6 601 6 419 6 360 6 368 6 407 6 471 6 651 6 842 40-49 9 281 9 169 9 057 8 749 8 660 8 493 8 227 7 920 7 544 50-59 7 869 8 211 8 554 8 690 8 785 8 872 8 921 8 943 9 065 60-64 2 721 2 674 2 743 2 852 3 179 3 394 3 688 3 958 3 924 65-74 4 665 4 715 4 693 4 819 4 815 4 900 4 944 4 918 5 201 75-84 2 536 2 729 2 843 3 006 3 051 3 069 3 135 3 205 3 293 85 tai yli 626 603 653 708 758 799 860 927 1 006 Yhteensä 56 955 57 500 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 15-64 38 615 39 013 39 356 39 420 40 124 40 440 40 782 40 884 40 866 0-14 ja 65 tai yli yht. 18 340 18 487 18 479 18 679 18 701 18 913 19 066 19 206 19 771 Lähde: Tilastokeskus. Väestön ikärakenteen kehitykselle kaupunki ei ole asettanut erillisiä tavoitteita. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 30 % koko väestöstä. Taulukko 3. Väestö suuralueittain kaupungissa 2006 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2006 % 2010 % 06-10 Rovaniemen keskus 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 2 193 84,9 85,7 % Sodankyläntien suuralue 783 779 740 724 731-52 1,3 1,2 % Ounasjoen suuralue 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264-115 4,1 3,8 % Alakemijoen suuralue 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 64 5,0 4,9 % Ranuantien suuralue 685 659 658 652 630-55 1,2 1,0 % Yläkemijoen suuralue 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491-165 2,9 2,5 % Tuntematon 400 411 429 484 521 121 0,7 0,9 % Yhteensä 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 1 991 100 100 Vuoden 2011 tietoja ei ole vielä julkaistu. Lähde: Tilastokeskus Väestön keskittymiskehitys näyttää jatkuvan edelleen uuden Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien suhteellisen aseman heikentymisenä. Tosin muutokset eivät ole juurikaan vaikuttaneet kylien palvelurakenteeseen. 14

Elinkeinorakenne ja työllisyys Taulukko 4. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemen kaupungissa vuosina 2006 2009. 2006 2007 2008 2009 kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio 3486 15 3454 14 3183 13 3 302 13 Kunta 6427 27 6528 26 6536 26 6 472 26 Valtioenemmistöinen Oy 851 4 861 3 865 3 905 4 Yksityinen sektori 11 134 47 12 061 48 12 268 49 11 790 48 Tuntematon 14 0 37 0 8 0 7 0 Yrittäjät 1957 8 1974 8 1988 8 2 003 8 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä 23 869 100 24 915 100 24 848 100 24 479 100 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä laski hieman vuonna 2009 johtuen taloudellisesta taantumasta. 15

Taulukko 5. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v. 2008 2009 2008 2009 Työpaikat % Työpaikat % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 619 2,5 % 610 2,5 % B Kaivostoiminta ja louhinta 66 0,3 % 73 0,3 % C Teollisuus 1 504 6,1 % 1 205 4,8 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 410 1,7 % 403 1,6 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 110 0,4 % 116 0,5 % F Rakentaminen 1 577 6,3 % 1 569 6,3 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 2 707 10,9 % 2 574 10,4 % H Kuljetus ja varastointi 1 573 6,3 % 1 547 6,2 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 934 3,8 % 972 3,9 % J Informaatio ja viestintä 797 3,2 % 827 3,3 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 322 1,3 % 320 1,3 % L Kiinteistöalan toiminta 295 1,2 % 264 1,1 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1 137 4,6 % 1 146 4,6 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1 898 7,6 % 1 758 7,1 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 295 9,2 % 2 359 9,5 % P Koulutus 2 345 9,4 % 2 329 9,4 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 4 851 19,5 % 4 927 19,8 % R Taiteet, viihde ja virkistys 558 2,2 % 542 2,2 % S Muu palvelutoiminta 634 2,6 % 638 2,6 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 2 0,0 % 3 0,0 % U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 214 0,9 % 297 1,2 % Kaikki toimialat yhteensä 24 848 24 479 Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: v. 2009 työpaikoista 82,5 % (20 206) sijoittui palvelualalle. Teollisuuden osuus oli 13,8 % (3366). Teollisuuden toimiala sisältää teollisuuden, rakentamisen, kaivostoiminnan, sähkö-kaasu- ja lämpöhuollon, sekä vesi-, viemäri- ja jätehuollon. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,5 % (610). (Lähde: Lapin liitto ja Tilastokeskus) Yhdistyneen Rovaniemen yhtenä tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan tuotettua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2005 lopussa yrityskannan koko oli 2708 yritystä. Vuoden 2010 lopussa yrityskannan koko oli 3170. Tavoite on toteutunut hyvin yhdistyminen vuosina. (Lähde: Tilastokeskus) 16

Taulukko 6. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste (15-64-vuotiaat) ikäluokittain v. 2010 Ikä Väkiluku Työlliset Työttömät Työllisyysaste 15-19 4 127 472 147 11,4 % 20-24 4 737 2 208 480 46,6 % 25-29 4 548 2 929 466 64,4 % 30-34 3 638 2 733 311 75,1 % 35-39 3 013 2 366 247 78,5 % 40-44 3 516 2 799 313 79,6 % 45-49 4 404 3 454 414 78,4 % 50-54 4 618 3 578 410 77,5 % 55-59 4 325 2 884 541 66,7 % 60-64 3 958 1 438 293 36,3 % Yhteensä 40 884 24 861 3 622 60,8 % Lähde: Tilastokeskus. Luvut ovat ennakkotietoja. Vuoden 2011 tiedot eivät ole vielä saatavilla. Vuonna 2009 työllisiä oli Rovaniemellä 24 253 ja työllisyysaste (15-64-vuotiaat) oli 59,5 %. Vuonna 2010 työllisiä oli 24 861 eli 338 enemmän kuin v. 2009. Työllisyysaste on puolestaan noussut 1,3 prosenttiyksikköä. Taloudellinen taantuma näkyy vuoden 2009 työllisyysluvuissa. Jos tarkastellaan pidemmän aikavälin kehitystä, niin monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset) osoittavat, että Rovaniemen kehitys on ollut monessa suhteessa positiivista. Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista. Taulukko 7. Rovaniemen työttömyys 2007 2011 Vuonna 2007 2008 2009 2010 2011 Työttömiä (vuoden keskiarvo) 3 399 3 410 3934 3790 3507 Työttömyysprosentti 12,4 12,3 13,9 13,2 12,3 Nuoret (alle 25 vuotiaat työttömät) 572 557 724 712 584 Pitkäaikaistyöttömät (yli vuoden työttömänä olleet) 737 630 653 787 840 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Rovaniemi: Vuonna 2011 työttömyysprosentti laski vuosien 2007 ja 2008 tasolle, 12,3 prosenttiin. Työttömiä nuoria oli tammikuussa 2011 yhteensä 631. Keskimääräinen luku tippui kuitenkin 584 nuoreen, sillä vuoden 2011 neljän viimeisen kuukauden aikana työttömänä oli keskimäärin 496 alle 25-vuotiasta. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2011. (Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö) Lappi: Lapin työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli vuonna 2011 keskimäärin 10 149 työtöntä työnhakijaa kuukautta kohden. Nuorten työttömien määrä Lapissa oli puolestaan 1 481 ja pitkäaikaistyöttömien 1 931. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %. (Lähde: Lapin ELY-keskus) 17

3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Näitä tunnuslukuja on esitetty toisaalla tilinpäätöskertomuksessa, mm. tuloskorttien yhteydessä. Kunnan on lisäksi sisällytettävä toimintakertomukseen kuvaus niistä ympäristötekijöistä, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristöasiat ovat kunnassa merkityksellisiä johtuen ensisijassa siitä, että kunta toimii alueellaan ympäristöviranomaisena ja joutuu valvomaan myös muita toimijoita lupa- ja valvontaviranomaisena. Ympäristöasiat ovat merkityksellisiä myös kriisinkestävän yhdyskuntarakenteen edistämisen näkökulmasta. Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen tarkoittaa, että myös ympäristöriskit on tunnistettava. Ympäristöasioista tarvitaan tietoa sekä oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta, jotta pidemmällä aikavälillä ympäristötoimenpiteet ja rahankäyttö voidaan tehdä ympäristöä ja kustannuksia säästävästi. Tiedolla on merkitystä myös ympäristöriskien hallinnassa. Kuntia suositetaan myös laatimaan osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Toistaiseksi Rovaniemen kaupungissa ei tällaista raporttia ole nähty tarpeelliseksi laatia. Ympäristövaikutuksia toki arvioidaan mm. suurten investointi- ja kaavoitushankkeiden yhteydessä ja ympäristöön liittyviä riskejä kartoitetaan osana riskien kartoitusta. Toimintavuodelta 2011 ei ole raportoitavissa sellaisia ympäristötekijöitä, jotka olisivat vaikuttaneet oleellisesti kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. 18

3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS Kuntatalous Kuntatalouden kokonaiskuva vuonna 2011 oli suotuisa. Valtion aiemmat elvyttämistoimenpiteet: Kela-maksun poisto, yhteisöveron kuntien jako-osuuden korottaminen ja kiinteistöveron alarajojen nosto vaikuttivat vielä positiivisesti kuntien talouteen. Kunnissa tehtiin myös veronkorotuksia ja säästettiin menoissa. Lainakanta kasvoi kuitenkin edelleen merkittävästi. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat noin neljä prosenttia. Verorahoituksen kasvu oli samaa luokkaa. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate parani vielä viime vuonna jonkin verran. Kunta-alalla saavutettiin syksyllä 2011 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,7 prosenttia. Jatkossakin kuntien palkanmaksuvara riippuu yleisestä talouskehityksestä ja sen mukanaan tuomista muutoksista verotuloihin ja valtionosuuksiin. Kuntatalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia. Verovähennysten voimakas lisääntyminen pienentää edelleen kuntien veropohjaa. Kunnallisverotuksen vähennyksiä kompensoidaan valtionosuuksissa. Vuonna 2011 valtionosuuksia maksettiin 7,7 miljardia euroa. On aihetta olettaa, että valtionosuuksiin tullaan tekemään leikkauksia lähivuosina. Hallitusohjelman mukaan järjestelmää on tarkoitus uudistaa osana kuntarakenneuudistusta. Kuntien tulorahoitus parani edelleen vuonna 2011. Voidaan kuitenkin todeta, että kunta-alalla sovellettava kirjanpidon poistokäytäntö peittää kuntatalouden tulorahoituksen riittämättömyyden investointien rahoituksessa. Poistot ovat selvästi investointeja pienemmät ja tämä johtaa velkaantumiseen. Kuntatalouden keskeisin haaste on ikäsidonnaisten menojen kasvun hillintä. Lähivuosina tarvitaan sopeuttamistoimia sekä suhdannetaantuman että pitkän aikavälin rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Samaan aikaan kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Epävarmuus talouskehityksestä on kasvanut samalla kun julkisten talouksien velkaantuminen uhkaa kestävää talouskehitystä. Suomen julkisen talouden rakenteellisesta kestävyysvajeesta puolet kohdistuu kuntasektoriin. Rovaniemen kaupungin taloudellinen kehitys vuonna 2011 Vuosi 2011 oli yhdistyneen Rovaniemen kuudes toimintavuosi. Kaupungin kasvu jatkui edelleen voimakkaana. Asukasmäärä nousi ja työpaikat lisääntyivät. Rakentaminen kaupungissa vilkastui parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Ongelmana tilinpäätösvuonna olivat kasvun myötä reippaasti lisääntyneet toimintamenot, jotka kasvoivat enemmän kuin tulot. Lisääntyneiden menojen kattamiseksi tehtiin 4,4 miljoonan lisätalousarvio ja toimintakatteen kasvuarvio nostettiin 5 prosenttiin. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Toimintakate kasvoi 6,9 prosenttia ja oli lopulta -281,6 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvoivat 6,1 prosenttia ja toimintatulot 1,5 prosenttia. Vuosi 2011 tuotti 2,2 miljoonaa euroa alijäämää, joka tosin voitiin kattaa aikaisempien vuosien ylijäämillä. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 383,2 miljoonaa euroa ja tulot 371,3 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 385,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätösvuoden vuosikate 11,3 miljoonaa euroa, kattoi 83,3 prosenttia tilikauden 13,6 miljoonan euron poistoista. Nettoinvestointien määrä oli 19,8 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus jäi 56,1 prosenttiin. Verorahoituksen tilitykset olivat kokonaisuutena 289,5 miljoonaa euroa, josta kaupungin verotulot olivat 204,4 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 85,0 miljoonaa euroa. Verorahoitus kasvoi 7,2 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia. Kaupungin kunnallisverotulo oli 172,8 miljoonaa euroa (kasvu 1,6 prosenttia), kiinteistövero 22,0 miljoonaa euroa (kasvu 0,7 prosenttia) ja yhteisövero 9,6 miljoonaa euroa (kasvu 31,5 prosenttia). Verotulot kokonaisuutena kasvoivat 2,6 prosenttia ja valtionosuudet 2,5 prosenttia. Verorahoituksen kasvu kattoi vain 40 prosenttia nettomenojen kasvusta. Kaupungin lainakanta pieneni 3,2 miljoonaa euroa ja on liikelaitosten kanssa yhteensä 72,1 miljoonaa euroa eli 1 190 euroa/asukas. Lainakanta on selvästi alle maan keskitason. Kaupungin omavaraisuusaste on 65 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 38 prosenttia. Nämä tunnusluvut kertovat, että lainamäärän merkittävä lisääminen ei ole mahdollista. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 21 päivää, ja sitä voidaan pitää riittävänä tasona. Koko Rovaniemi-konsernin ylijäämä vuodelta 2011 oli 3,8miljoonaa euroa. Kattamatonta alijäämää konsernilla ei ole. Vuosikate oli 36,9 miljoonaa euroa ja se kattoi 122 prosenttia poistoista. Investointien tulorahoitus jäi 81,4 prosenttiin. Koko konsernin lainakanta 31.12.2011 oli 138,4 miljoonaa euroa eli 2 282 euroa/asukas. Lainakanta aleni edellisestä vuodesta 5,6 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 59 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 45 prosenttia. Taseen loppusumma oli 570,9 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu toiminnallinen tulos oli selvästi positiivinen. Lisäksi yhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle ja toteuttivat investointinsa pääosin kassavaroin ilman kaupungin lisäsijoituksia. Konsernin lainakanta aleni useita miljoonia euroja ja on edelleen kohtuullisella tasolla. Tulevina vuodet kuntataloudessa ovat muutosten aikaa. Valtio karsii menojaan ja kuntien valtionosuudet ovat leikkausten kohteena. Veroja kunnissa joudutaan keräämään myös veronkorotuksilla, eikä lainamäärän kasvua voitane välttää. Kaupunkikonsernin merkitys kasvaa tässä tilanteessa entisestään. Omistajaohjausta on terävöitettävä ja mietittävä asioita yhä enemmän koko konsernin näkökulmasta. 19

4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: LUOVUUS: VASTUULLISUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta, mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. YHTEISÖLLISYYS: Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme ja kulttuuriamme ja ympäristöämme. MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Menestystekijät on jaoteltu neljään eri näkökulmaan. I II III IV ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus 4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus 5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus RAKENTEIDEN JA -PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Asiakas- ja palveluprosessien sujuvuus ja laatu 7. Ohjausjärjestelmän toimivuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen 20

I ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Lapset, nuoret ja perheet: Arviointikohde Tavoite 2011 2014 Mittari/tietolähde Lapsiperheiden hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Hyvinvointikatsauksen mittarit Lasten päivähoitopalvelujen piirissä vuonna 2010 1-6 vuotiaista: Joensuu 58,1 % Lappeenranta 60,6 % Rovaniemi 64,7 % (lähde Tilastokeskus) Palvelukeskuksen omien tilastojen mukaan prosenttiosuus oli 68,5 %. Rovaniemellä joulukuussa 2011 päivähoitolasten määrä oli 2938 lasta, mikä on noin 70,2 % 1-6 vuotiaiden ikäluokasta. Kotihoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä kaikista lapsiperheistä vuonna 2010: Joensuu 0,0 % Lappeenranta 1,2 % Rovaniemi 4,2 % Lastensuojeluilmoitusten määrä oli vuonna 2010 Rovaniemellä 600, vastaava luku vuonna 2011 oli 640. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä Rovaniemellä on pysynyt lähes ennallaan, prosenttiosuus 0-17 vuotiaiden ikäluokasta on 1,4 (2010), vertailukunnissa hieman korkeampi, Lappeenrannassa 1,7 % ja Joensuussa 2,1 %. Perhesijoitusten määrä Rovaniemellä kaikista sijoituksista on vajaa 25 %. Nuorten hyvinvointi Terveydentila ja terveystottumukset paranevat Kouluterveyskyselyn tulokset (v.2010 ja v.2012) Kouluterveyskyselyn tulokset esitelty eri lautakunnille ja nuorisovaltuustolle sekä tietoja hyödynnetty hyvinvointikatsauksessa, jossa määritetty myös kehittämiskohteet. Asetuksen mukainen yhteinen toimintasuunnitelma laadittu. Resursoitu terveysneuvontaan, koululääkärin virka perustettu ja täytetty, opiskelijaterveydenhuoltoon ei ole saatu rekrytoitua lääkäriä. Nuorten kuulemistilaisuuden yksi teemoista oli väliinputoavat nuoret, joihin toimenpiteitä on kohdennettu etsivän nuorisotyön avulla. Rovaniemellä on resursoituna 4 työntekijän työpanos etsivään nuorisotyöhön, kaksi nuorisopalveluissa ja kaksi Rovaniemen Monitoimikeskussäätiössä. Joustavaperusopetus aloitettiin syksyllä 2011 yhdellä ryhmällä. Törkeen hyvät päivät hyvinvointitapahtuma toteutettu toisen asteen oppilaitoksella syksyllä, yhteistyössä mukana laajasti kaupungin eri toimijoita, järjestöjä ja oppilaitoksen omat resurssit. Tapahtuma vastaa kouluterveyskyselyn tuloksiin ammatillisissa oppilaitoksissa ja toiminnalla tavoitetaan lähes kaikki Lapin ammattiopistossa opiskelevat nuoret. Nuorisovaltuusto järjesti Rovaniemi-viikolla Se turvallisuusjuttu tapahtuman, johon osallistui 70 nuorta eri puolilta kaupunkia. Tapahtumassa pohdittiin turvallisuutta eri aspekteista ja paneelikeskustelussa yhdessä aikuisten kanssa. Nuorten työmarkkinatilanne Nuorisotyöttömien osuus ikäluokasta on enintään 3,5 % v.2013. Nuorisotyöttömien osuus ikäluokasta Alle 25-vuotiaita työttömiä oli ikäluokastaan (15-24-vuotiaat) keskimäärin 6,6 % vuonna 2011. Työikäiset: Arviointikohde Tavoite 2011 2014 Mittari/tietolähde Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä vähenee prosenttiyksikön vuodessa Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä Pitkäaikaistyöttömiä oli kuukaudessa keskimäärin 840 ja osuus työttömistä oli keskimäärin 24,0 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 787 ja 21,0 %. 21

Työikäisten terveydentila Pitkäaikaissairastavuus vähenee Kansantautien summaindeksi V.2010 118,9 ja 2009 118,2, kasvua diabeteksen, nivelreuman, astman ja verenpainetaudin osalta. Ikäihmiset: Arviointikohde Tavoite 2011 2014 Mittari/tietolähde Ikäihmisten hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Hyvinvointikatsauksen mittarit Hyvinvointikatsaus raportoidaan erikseen. Hyvinvointihaastatteluja toteutettiin 178:lle 80 vuotta täyttäville ei palvelujen pirissä oleville ja ennakoivakotikäynti 69:lle. Haastateltavien arvio omasta terveydestä oli hyvä (51 %) tai ainakin tyydyttävä (43 %). Liikuntakykynsä arvio hyväksi 48 % ja huonoksi tai melko huonoksi 10 % vastaajista. Liikunta harrasti viikoittain 86 %. Yksinäisyyttä koki usein 8 % (15 henkilöä) ja joskus 11 % haastatelluista. Tulokset ovat samansuuntaiset edelliseen vuoteen verraten. Haastattelujen pohjalta ohjattiin 15 henkilöä kuntoneuvolaan ja 32 henkilölle mahdollisuutta ns. yksinäisten ryhmään. Ikäihmisten toimintakyky 90 % asuu kotona Kotona asuvat yli 75 v. vastaavasta ikäluokasta Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden määrä laski hieman oman tilastoseurannan perusteella ja oli n. 88,3 %. Sotkanet - tilaston mukaan vuonna 2010 vastaava luku oli 89,6 % ja 89,2 % vuonna 2009. Asuminen ja maankäyttö: Arviointikohde Tavoite 2011 2014 Mittari/tietolähde Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntateknisten palvelujen taso on hyvä (vähintään 3, kun asteikko on 1-5) Seuraava asukastyytyväisyystutkimus suoritetaan vuonna 2012. Asukaskysely kaudella 2010 2013 Kaavoitusohjelma Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa Kaavoitusohjelman toteutuminen/ kaavoituskatsaus Kaavoitusohjelmaan vuodelle 2011 merkityt kaavahankkeet ovat pääsoin toteutuneet. Kaavoitusohjelman tarkistuksessa vuodelle 2012 on jouduttu arvioimaan uudestaan joidenkin asemakaavojen ja yleiskaavojen tavoitteellista valmistumisvuotta. 2. YRITYSTEN JA ROVANIEMEN ALUEEN KILPAILUKYVYN JA ELINVOIMAN VAHVISTAMINEN Arviointikohde Tavoite 2011 2014 Mittari/tietolähde Yritysten innovaatiotoiminta Tekes-rahoitus 1,67 M vuonna 2011 Yritysten kansainvälistyminen Tekesin rahoituksen määrä yrityksille ja organisaatioille kasvaa 10 % vuosittain verrattuna vuoden 2009 tasoon Yritysten viennin arvo kasvaa vuoteen 2013 mennessä keskim. 5 % vuosittain (v. 2009 arvio = 140 M ) Kansainväliset yöpymisvuorokaudet lisääntyvät km. 5 % vuosittain (v. 2009 arvio = 211 000 kvyöpymistä) 22 Teke rahoitus /ELY-tilastot Viennin arvo / tullin tilastot

Viennin arvo vuonna 2010 yht. 175 M. Vuoden 2011 tilastot julkaistaan myöhemmin Kansainväliset rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet lisääntyivät vuoden 2011 tammi-marraskuussa yht. 11,5 % Yritystoiminta Yritysten nettomäärä kasvaa keskimäärin 4 % vuosittain kaikkien toimialojen liikevaihto kasvaa vuosittain nopeammin kuin Suomessa keskimäärin Yritysten nettomäärä/ Lapin suhdannekatsaus ja Patentti- ja rekisterihallituksen tilastot Liikevaihdon määrän kasvu / Lapin suhdannekatsaus ja tilastokeskus Tilastokeskuksen tiedot vuonna 2010 yht. 3170 yritystä, yrityskannan kasvu edelliseen vuoteen 2,3 % Patentti- ja rekisterihallituksen tiedot vuonna 2011 kasvua yht. 162 yritystä, yrityskannan kasvu 5 % Huom. Patentti- ja rekisterihallituksen tilastot eroavat tilastokeskuksen tilastoista, koska patentti- ja rekisterihallitus ei poista tilastoista niitä yrityksiä, jotka eivät ole jättäneet lopettamisilmoitusta. Tilastokeskuksen tilastot kuvaavat reaalitilannetta paremmin. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 8,5 prosenttia Rovaniemellä vuonna 2010. Kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu Suomessa vastaavana ajankohtana oli 9,3 prosenttia. Vuoden 2011 alkuvuonna, kaikkien toimialojen liikevaihto oli indeksisarjojen perusteella suurempi Rovaniemellä kuin koko Suomessa. Teollisuus- ja liiketonttien luovutus Teollisuus- ja liiketonttien hakemisesta luovuttamiseen kuluva aika on maksimissaan 3 kk Tonttihakemuksen käsittelyaika Kuntaimago Rovaniemi sijoittuu imagoltaan 10 parhaan kunnan joukkoon yli 50 000 asukkaan kuntajoukossa Taloustutkimuksen kuntaimagotutkimus Taloustutkimus on muuttanut kuntatutkimuksen kohderyhmää, tietoa ei ole saatavissa. Työllisyystilanne Työttömyysaste on enintään 10 %. v.2013 Työllisyysaste on 61,9 %:iin vuoteen 2013 mennessä (v. 2007 = 60,1 %) Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välinen suhdeluku pienenee (lähtötilanne Rovaniemellä heinäkuu 2009 = 7,9) Työttömyysaste/ ELY tilastot Työllisyysaste/ ELY tilastot ELY tilastot Työttömyysaste oli vuonna 2011 sekä joulukuussa että keskimäärin 12,3 prosenttia. (Vuonna 2010 keskimääräinen työttömyysaste oli 13,2 prosenttia) Työttömänä oli vuonna 2011 keskimäärin 3 507 henkilöä kuukaudessa. (Vuonna 2010 työttömänä oli keskimäärin 3 790 henkilöä kuukaudessa.) Työllisyysaste oli vuonna 2010 (ennakkotieto) 60,8 prosenttia. Vuoden 2011 tietoa ei ole vielä saatavilla. Työllisyysaste on laskettu 15-64 vuotiaiden ikäryhmästä Tilastokeskuksen määritelmän mukaisesti. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välinen suhdeluku (työttömät työnhakijat/avoimet työpaikat) oli Rovaniemellä vuonna 2011 joulukuussa 11,3 (3 518/312) ja keskimäärin 8,4 (3 507/420). 23

II TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS Arviointikohde Tavoite 2011 2014 Mittari/tietolähde Toimintamenojen = nettomenot Suunnittelukaudella euromääräisesti alle verorahoituksen kasvun Toimintakate Koko kaupungin toimintakate vuonna 2011 oli -281,6 M. Kasvua edelliseen vuoteen oli 6,9 % eli 18,2 M. Toimintakatteen kasvutavoite talousarviossa oli 5 %. Hyväksytty kasvu ylittyi 1,9 prosenttiyksikköä. Verorahoitus (=verot+valtionosuudet) kasvoi samaan aikaan 2,6 % eli 7,2 M. Investointirasitus Omarahoitus suunnittelukaudella yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit Vuosikate vuonna 2011 oli 11,3 M. Nettoinvestointeja toteutui 19,8 M. Vuosikate/ nettoinvestoinnit= 57 %. Poistoista katettiin 83,3 %. Lainarasitus Kokonaislainamäärä voi kasvaa enintään taloussuunnitelmassa arvioidun määrän Kokonaislainamäärä TP 2008 75,5 milj.euroa TP 2009 76,4 milj.euroa TP 2010 75,3 milj. euroa TP 2011 72,2 milj. euroa Kokonaislainamäärä (tässä = lainakanta) vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli 72,2 M ja se laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 M. Lainakannasta lyhytaikaista oli 5 M. 4. KAUPUNKIKONSERNIN TULOKSELLISUUS Arviointikohde Tavoite 2011 2014 Mittari/tietolähde Tytäryhtiöiden kannattavuus Tilikauden tulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos Kaupungin neljä merkittävintä tytäryhtiötä Napapiirin Residuum Oy, Rovaniemen Energia Oy, Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy ja Rovaniemen kehitys Oytekivät kaikki positiivisen tuloksen ja täyttivät velvoitteensa Rovaniemen kaupunkia kohtaan. Erityisen hyvä vuosi oli Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy:llä tulos toteutui 220 prosenttisesti. Tytäryhtiöiden riskitaso Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste yli 30 % Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste oli keskimäärin 34,2 %. Konsernin kannattavuus Konsernitulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos Konsernin toiminnallinen tulos oli 4,6milj. euroa ja ylijäämä 3,8 milj. euroa. Tavoite toteutui. 24