Harmaa talous valvontatilastoja 212 HARMAAN TALOUDEN SELVITYSYKSIKKÖ 1
2
Sisällysluettelo VEROHALLINNON TILASTOJA Harmaan talouden selvitysyksikkö 5 Verotarkastus 8 Perusvalvonta ja perintä 11 Verohallinnon rikosilmoitukset 12 Rikosilmoitusten seuraamukset 17 VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA Konkurssiasiamiehen toimisto 18 Aluehallintovirasto Tilaajavastuu 2 Aluehallintovirasto Työsuojelu, ulkomaalaiset työntekijät 24 Työttömyysvakuutusrahasto Työttömyysvakuutusmaksujen valvonta 28 Eläketurvakeskus Työeläkevakuuttamisen valvonta 29 Valvira Ravintolavalvonnan tilastoja 32 RIKOSTORJUNTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA Poliisi 34 Tulli Tarkastus 39 LYHYESTI TILASTOUUTISIA Erikoisperintä osana ulosottoa 42 Konkurssit 212 44 Maksuhäiriöt 212 45 LIITE: Harmaan talouden selvitysyksiköstä tilattavissa olevat selvitykset 46 3
4
1. VEROHALLINNON TILASTOJA HARMAAN TALOUDEN SELVITYSYKSIKKÖ Harmaan talouden selvitysyksikön toinen toimintavuosi on nyt takanapäin. Yksikön toimintaa säätelevä laki (127/21) astui voimaan 1.1.211. Selvitysyksikön laissa säädettynä tehtävänä on edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Tiedon tuottamistehtävä luo selvitysyksikölle velvollisuuden aktiivisesti tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta. Tämän tehtävän tueksi selvitysyksikkö laatii ilmiöselvityksiä harmaan talouden eri osa-alueista. Vuonna 212 selvitysyksikössä valmistui 56 tiedon tuottamistehtävää, ja uusia käynnistettiin suunnilleen saman verran. Vuoden 212 aikana valmistui mm. yksityistä sosiaalipalvelualaa, rakentamispalveluiden käännettyä arvonlisäveroa, tavaraliikenneluvanhaltijoita, ulosoton velallisasiakkaita, elinkeinotoiminnan verovelkoja sekä ulkomaista yritystoimintaa ja ulkomaista työvoimaa koskevia selvityksiä. Lista Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemista selvityksistä löytyy tämän julkaisun lopusta. Selvitysyksikön toisena laissa säädettynä tehtävänä on laatia viranomaisten pyynnöstä velvoitteidenhoitoselvityksiä. Tätä tehtävää koskevat säännökset tulivat voimaan 1.7.211. Velvoitteidenhoitoselvitysten avulla yksikkö tarjoaa viranomaisille keskitetysti ja tehokkaasti tietoa organisaatioiden ja niihin kytkeytyvien henkilöiden toiminnasta samoin kuin organisaatioiden veroihin ja muihin julkisoikeudellisiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamisesta, taloudesta sekä kytkennöistä. VELVOITTEIDENHOITOSELVITYSTEN TILAAJAT, % Ulosotto Poliisi Eläketurvakeskus Aluehallintovirasto Tulli Verohallinto Valtionapuviranomainen Konkurssiasiamies Työttömyysvakuutusrahasto Valvira 2.8 % 1.4 %.2 %.2 %.1 % 7. % 9.5 % 12.3 % 27.8 % 38.7 %. 5. 1. 15. 2. 25. 3. 35. 4. % 5
Vuoden 212 aikana Harmaan talouden selvitysyksikkö laati eri viranomaisten pyynnöstä noin 13 5 velvoitteidenhoitoselvitystä. Esimerkiksi ulosottohallinnon erikoisperintä, poliisin talousrikostorjuntayksiköt ja Eläketurvakeskus käyttävät palvelua valtakunnallisesti toiminnassaan. Nämä viranomaiset ovatkin Harmaan talouden selvitysyksikön suurimpia asiakasryhmiä. Velvoitteidenhoitoselvityspyynnöt ovat lisääntyneet koko toiminnan ajan. Yksikkö on kuitenkin pystynyt vastaamaan pääosaan pyynnöistä alle kahden vuorokauden kuluessa. Selvitysyksikön vuoden 212 toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Uudet toimivaltuudet on otettu tehokkaasti käyttöön, ja toiminnalla on pystytty tukemaan sekä strategista päätöksentekoa, hallitusohjelman hankkeiden toteutumista, että valvontaviranomaisten operatiivista toimintaa. Vuonna 213 selvitysyksikön toimintaa kehitetään edelleen sekä tiedontuottamisen että velvoitteidenhoitoselvitysten saralla. Selvitysyksikkö julkaisi vuonna 212 Harmaan talous ja Harmaan talouden valvontatilastoja vuosijulkaisut. Uutena tuotteena esiteltiin Verohallinnon verkossa julkaistut asiantuntijakirjoitukset 1. Tämä palvelu tarjoaa lukijalle tiivistetyssä muodossa yhteenvedon yksikön julkaisemista, joskus hyvinkin laajoista, selvityksistä. Asiantuntijakirjoituksia julkaistiin vuonna 212 kaikkiaan 17 kappaletta, joista yhdeksän ensimmäistä on julkaistu myös Harmaan talouden tilannekuva 1/212 ajankohtaiskatsauksessa. Nyt käsillä oleva Harmaa talous valvontatilastoja 212 julkaisu jatkaa aikaisempien vuosien linjaa esittämällä julkisen tilastopaketin eri viranomaisten harmaan talouden valvontaa sivuavista tilastoista. Tilastoista voi seurata mm. Verohallinnon verotarkastustoiminnan tuloksia sekä verorikosasioiden määriä ja seuraamuksia, työsuojeluhallinnon tilaajavastuulain ja ulkomaalaisvalvonnan tilastoja, Työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen sosiaalivakuuttamisen valvonnan tilastoja, konkurssiasiamiehen toimiston tilastoja, alkoholivalvonnan tilastoja ja rikostorjuntaviranomaisten toimintaan liittyviä tilastotietoja. Ulosoton erikoisperinnästä, konkurssien kehityksestä ja yritysten maksuhäiriöistä on laadittu erillinen tilastokooste lyhyesti -palstalle. 1 http://www.vero.fi/fi-fi/asiantuntijakirjoituksia_harmaasta_talou(21531) 6
7
VEROTARKASTUS Verotarkastustoimintaa seurataan keräämällä tiedot mm. suoritettujen verotarkastusten lukumääristä ja verotarkastusten perusteella maksuunpannuista veroista sekä verotarkastusten perusteella tehdyistä rikosilmoituksista. Erikseen seurataan harmaan talouden toimijoihin kohdistuneita tarkastuksia ja näihin käytettyä työaikaa. VEROTARKASTUSTEN LUKUMÄÄRÄ Valmistuneita verotarkastuksia seurataan vuosittain. Verotarkastusten lukumäärällä tarkoitetaan ko. tilastovuoden aikana valmistuneita eli lopullisia, tarkastushallinnon tietojärjestelmään hyväksytyksi merkittyjä verotarkastuskertomuksia. Valmistumispäivä on kertomuksen hyväksymismerkinnän päivämäärä. 3 8 3 4 3 2 6 2 2 3 68 VEROTARKASTUSTEN LUKUMÄÄRÄ 3 497 3 553 3 427 3 151 Tilaston mukaan verotarkastusten määrä on 2-luvulla ollut laskussa. Verotarkastusten määrän muutokset johtuvat pitkälti tilastointitapojen ja toimintatapojen muutoksista, jonka takia vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Tilaston mukaan tarkastusten määrä näyttää vaihtelevan runsaasta kolmesta tuhannesta tarkastuksesta vajaaseen neljään tuhanteen tarkastukseen vuositasolla. Vuonna 212 tehtiin hieman vähemmän tarkastuksia kuin edellisinä vuosina. 212 211 21 28 29 21 211 212 TARKASTUKSET JA VEROLAJIEN MÄÄRÄT TARKASTUKSISSA 8 547 3 151 9 11 3 427 9 442 3 553 Verohallinnossa on viime vuosina luovuttu verotoimistojen tarkastustoiminnasta ja keskitetty tarkastusta verotarkastusyksiköihin. Toimintatapa on muuttunut samalla siten, että on siirrytty enemmän verolajikohtaisista tarkastuksista kohteen mukaiseen kokonaistarkastukseen. Käytännössä tämä on tarkoittanut yhtä tarkastusta aiempien 1 3 verolajikohtaisen tarkastuksen sijaan. Vuodesta 28 lähtien verotarkastuksen kohteena olleiden yritysten määrä ja tarkastettujen verolajien kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Vuonna 212 sekä verolajikohtaisten tarkastusten määrä että tarkastusten kokonaismäärä ovat hieman laskeneet. 29 28 Verolajeja Tarkastuksia 9 237 3 497 9 29 3 684 MAKSUUNPANTUJEN VEROJEN MÄÄRÄ Tarkastusten perusteella tehtyjen maksuunpanojen euromääriä seurataan mak- 8
suunpanovuoden mukaan. Tiedot saadaan vuosittain Verohallinnon maksuunpanotiedoista. Tietyn vuoden maksuunpanot koskevat siten tarkastuskertomuksia, jotka ovat valmistuneet saman tai edellisen vuoden aikana, joten niitä ei voi tilastoissa suoraan kohdistaa juuri tietyille kertomuksille. Maksuunpantujen verojen lisäksi verotarkastustoiminnalla on muitakin tuloksia kuten avoimeen verokauteen kohdistuvia lisäyksiä, aiheettomien palautusten estämistä, ohjausta ja epäterveen toiminnan katkaisemista. Vuoden 212 aikana tarkastusyksikkö on suorittanut useita satoja näkyvyyttä lisääviä rakennustyömailla käyntejä, joiden tarkoituksena on ennaltaehkäisevä valvonta ja vertailutietojen hankinta. MAKSUUNPANOESITYKSET HARMAA TALOUS, milj. euro 8 68 69 7 6 57 61 4 2 28 29 21 211 212 Verotarkastuksen kohdevalinta on tehostunut tarkasteluajanjaksolla, ja maksuunpanoesitykset ovat olleet hienoisessa kasvussa koko 2 -luvun, lukuun ottamatta vuotta 212. Vuoden 212 alhaiseen lukuun saattavat vaikuttaa suuret maksuunpanot, joiden realisoituminen on siirtynyt vuodelle 213. HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET Myös harmaan talouden verotarkastuskertomusten sisältämiä maksuunpanoesityksiä seurataan vuositasolla. Lukuun ottamatta paria viime vuotta, harmaan talouden verotarkastuskertomusten maksuunpanoesitykset ovat kasvaneet selvästi aiempien vuosien tasosta. Vuosittain on tehty 7-8 ns. harmaan talouden verotarkastusta, joissa on paljastunut puuttuvia tuloja, mustia palkkoja ja kuittikauppaa. Vuonna 21 tarkastusten määrä kuitenkin putosi yli kymmenyksen edellisen vuoden luvusta ja on pysynyt suunnilleen tällä tasolla. Lukuun ottamatta vuoden 21 pudotusta, harmaan talouden tarkastusten määrä on viimeisinä vuosina pysynyt melko tasaisena. Myös paljastetun harmaan talouden määrä on pysynyt melko samanlaisena, tosin tarkastuksissa havaittujen vääränsisältöisten tositteiden lukumäärät kasvoivat selvästi vuonna 211. Vääränsisältöisten tositteiden arvo oli vuosien 21 ja 211 tarkastuksissa selvästi edellisvuosia korkeampi. Vuoden 212 luvut ovat melko lähellä edellisen viiden vuoden keskiarvoa. 35 3 25 2 15 1 5 85 8 75 7 65 6 VEROTARKASTUS, MAKSUUNPANOT, milj. euro 288 3 291 311 21 28 29 21 211 212 HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET 821 82 719 732 725 28 29 21 211 212 HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET 28 29 21 211 212 TARKASTETUISTA HARMAITA YRITYKSIÄ 821 82 719 732 725 PALJASTETTU HARMAA TALOUS MILJ. EUROA Mustia palkkoja 56 51 47 42 48 Puuttuvaa myyntiä 49 52 51 65 55 Peiteltyä osinkoa yhtiöille 5 11 13 14 7 Peiteltyä osinkoa osakkaille 24 37 32 29 28 MAKSUUNPANOESITYKSET VEROA MILJ. EUROA Ennakkoperintä 21 19 17 13 17 Arvonlisävero 22 2 24 15 14 Välittömät verot 24 3 29 29 26 VÄÄRÄNSISÄLTÖISIÄ TOSITTEITA Tositteiden lukumäärä 5.26 6.522 3.687 7.2 5.92 Tositteiden arvo milj. euroa 44 38 64 5 4 9
1
PERUSVALVONTA JA PERINTÄ Verohallinnon valvonnan vaikuttavuutta kuvaavat tuloverotukseen tehtävät muutokset ja perinnän toimenpiteet. Näiden lisäksi valvonnan vaikuttavuutta lisäävät verotarkastukset ja Verohallinnon rikosasioiden käsittely oikeusistuimissa. Verovelvollisten verotettaviin tuloihin tehtiin lisäyksiä vuonna 212 yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa ja vähennyksiä 139 miljoonaa euroa. Lisäyksiä tuloihin tehtiin yhteensä yli 1 kappaletta ja vähennyksiä yhteensä yli 11 kappaletta. Lisäykset tarkoittavat veroiksi laskettuna noin 4 miljoonaa euroa. Verohallinnon perinnän toimenpiteillä on kertynyt veroja ja maksuja vuonna 212 runsaat 1,5 miljardia euroa, josta noin 327 miljoonaa euroa on kertynyt ulosoton kautta. Verojen kertyminen perinnän keinoin on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna ja kerättyjen verojen määrä on palannut lähelle vuoden 28 tasoa heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuneen notkahduksen jälkeen. Verovelkojen kokonaismäärä vuonna 212 oli noin neljä miljardia euroa, joista lähes kolme miljardia on aiheutunut elinkeinotoiminnasta. 11
VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 2 Verohallinnon rikosilmoituksia tilastoidaan sekä rikosilmoitusten lukumäärän että myös rikosilmoitusten sisältämien rikosnimikkeiden lukumäärän perusteella. Yksi rikosilmoitus sisältää keskimäärin noin kaksi rikosnimikettä. Rikosilmoitusmäärät sisältävät sekä Verohallinnon varsinaisesti poliisille ilmoittamat rikokset että ilmoitukset, joissa Verohallinto on ollut asianomistajana. Verohallinnon rikosilmoitukset sekä niiden sisältämien rikosnimikkeiden määrä laskivat selvästi vuonna 21 ja pysyivät edelleen alhaisella tasolla vuonna 211. Vuoden 212 luvuissa on hienoista nousua. Vuositasolla kirjattujen ilmoitusmäärien vaihteluun on olemassa useitakin luonnollisia syitä. Syytä tavallista jyrkempään ilmoitusten määrän laskuun voi usein etsiä lainsäädännön tai toimintatapojen muutoksista tai koko yhteiskunnan tasolla tapahtuneista taloudellisista tms. muutoksista. Kyse voi olla myös organisaation tai henkilöstön muutoksista. Keskeisimpänä Verohallinnon rikosilmoitusten määrään vaikuttavana asiana ovat Verohallinnon tekemien verotarkastuksien lukumäärät. Esimerkiksi rikosilmoitus veropetoksesta edellyttää käytännössä lähes aina verotarkastuksen suorittamista. Jos verotarkastusten lukumäärässä tapahtuu muutoksia, se heijastuu myös rikosilmoitusten määriin. Viimeaikaisista Verohallinnon toimintaan vaikuttaneista oikeuskäytännön muutoksista tärkeimpiä ovat niin sanottuihin ne bis in idem, eli kaksoisrangaistavuustapauksiin liittyvät linjanvedot korkeimmassa oikeudessa. Oikeustapauksissa on KKO:n ratkaisuperustelujen mukaan ollut kysymys siitä, estääkö luonnolliselle henkilölle (myös esim. toiminimi, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai verotusyhtymän osakas) määrätty lopullinen veronkorotus tutkimasta tai hyväksymästä häntä vastaan ajetun veropetossyytteen. KKO:n viime vuosina antamissaan ratkaisuissa antama oikeusohje koskee kohtuullisen kokoista osaa Verohallinnon veropetosasioissa aikaisemmin tekemistä rikosilmoituksista. Verohallinnon KKO:n ratkaisujen jälkeen antaman ohjeistuksen mukaan silloin jos jutussa on lainvoimaisesti määrätty veronkorotus, ei rikosilmoitusta jutusta tule tehdä. 3 Veronkorotus on ohjeen mukaan lainvoimainen silloin, kun siihen ei voida hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1 4 139 1283 113 1163 1 2 126 966 111 1 735 789 8 79 688 666 671 71 582 548 588 6 393 418 47 4 2 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Ilmoitusten määrä Lainkohdat yhteensä Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta (HE 119/212). Esityksen mukaan Verohallinto voisi jättää veronkorotusta koskevan päätöksen tekemättä, jos asiassa on syytä harkita rikosilmoituksen tekemistä. Korotus voitaisiin määrätä, jos rikosilmoitusta ei olisi tehty vuoden kuluessa. Määrätty veronkorotus estäisi pääsääntöisesti rikosilmoituksen tekemisen. 2 Lähde: Verohallinnon informaatiojärjestelmä 3 Tarkemmin asiasta esimerkiksi: Talousrikollisuuden tilannekuva III/21. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti. 12
Ne bis in idem on vaikuttanut sekä suoraan tehtyjen ilmoitusten määriin että toissijaisesti siten, että se on työllistänyt Verohallinnon henkilökuntaa erilaisten asiaan liittyvien ohjeiden, lausumien, valitusten ym. muodossa. Yhtenä ilmoitusmäärien vaihteluita selittävänä asiana voidaan mainita myös se, että tiettyjen hankkeiden yhteydessä saatetaan tehdä poikkeuksellisen paljon rikosilmoituksia. Nämä heijastuvat seuraavien vuosien tilastoissa ilmoitusmäärien laskuna silloin, kun nämä ilmoitukset etenevät rikosprosessissa loppulausunnoille, oikeudenkäynteihin jne., jolloin niillä on huomattava asianvalvojia työllistävä vaikutus. 212 211 21 29 28 RIKOSILMOITUSTEN RIKOSLAJIT, lkm 431 165 42 129 357 147 75 11 367 156 5 75 565 24 535 214 114 93 97 82 Joissakin tapauksissa maksujärjestelmien ym. muutokset saattavat aiheuttaa muutoksia ilmoitustilastoihin. Nyt käsillä olevan ajanjakson ilmoitusmääriin on saattanut olla vaikutusta myös verotilin käyttöönotolla ja sen alkuvaiheessa ilmenneillä maksuunpanojen viivästymisillä. 27 26 25 46 467 554 218 241 25 146 18 226 93 144 75 RIKOSILMOITUSTEN RIKOSLAJIT Valtaosa Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista kohdistuu veropetoksiin. Verorikkomuksista tehdyt rikosilmoitukset ovat tasaisesti vähentyneet. Verohallinnon kirjanpitorikoksesta tekemät rikosilmoitukset liittyvät pääsääntöisesti veropetoksiin. Vaikka rikosilmoitusten kokonaismäärät ovat viime vuosina jonkin verran vaihdelleet, ovat veropetoksista tehdyt rikosilmoitukset pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. Vuosina 21 ja 211 veropetosten lukumääräinen osuus väheni, mutta niiden prosentuaalinen osuus Verohallinnon ilmoittamista rikoksista pysyi edelleen korkeana. Vuonna 212 veropetosten osuus on taas noussut. 2 -luvulla rikosilmoituksista selvimmin ovat laskeneet verorikkomusta ja muita rikoksia koskevat rikosilmoitukset. Viime vuosina kirjanpitorikoksista tehdyt ilmoitukset ovat myös määrällisesti vähentyneet. Verohallinto ei ole kirjanpitorikoksen asianomistaja, mutta sillä on oikeus tehdä epäillyn kirjanpitorikoksen havaitessaan siitä ilmoitus esitutkintaviranomaiselle. Verohallinnon rikosasioiden painopiste on edelleen vahvasti veropetoksissa, kirjanpitorikoksissa ja velallisen epärehellisyysrikoksissa. Viereisessä kuviossa on pyritty selventämään eri rikosnimikkeiden prosentuaalisia osuuksia Verohallinnon rikosilmoituksissa. 24 23 Veropetosten prosentuaalinen osuus on noussut selvästi 2-luvun puolenvälin jälkeen ja veropetokset edustavatkin valtaosaa Verohallinnon ilmoituksiin sisältyvistä rikosnimikkeistä. Niiden osuus oli vuonna 212 miltei 55 prosenttia. Veropetosten yhteydessä ilmenee usein myös kirjanpitorikoksia, jotka muodostivat runsaan 2 prosenttia ilmoitetuista nimikkeistä. Veropetosten ja kirjanpitorikosten yhteenlaskettu osuus vuonna 212 on 75,5 13 445 53 % 6 5 4 3 2 1 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET, % 22 23 29 331 2 4 6 8 1 1 2 1 4 Veropetokset Velallisen epärehellisyydet Kirjanpitorikokset Veropetokset Kirjanpitorikokset Verorikkomus 297 352 Muut rikokset 95 24 25 26 27 28 29 99 Verorikkomus 21 211 212 Velallisen epärehellisyydet Muut rikokset
% 6 5 4 3 2 1 23 VEROPETOKSET VEROLAJEITTAIN %-osuudet Veropetokset tulovero Veropetokset alv Veropetokset enn.perintä 24 25 26 27 28 29 21 211 212 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 71 prosenttia. Kun edellisiin lisätään vielä ilmoitetut velallisen epärehellisyydet (16,3 %), muodostavat nämä yhdessä valtaosan Verohallinnon ilmoitusten nimikkeistä, miltei 92 prosenttia. Veropetoksiin liittyvissä rikosilmoituksissa pidempiaikainen trendi on ollut ennakkoperinnän veropetosten pysyminen suhteellisen samana ja arvonlisäveropetosten osuuden hienoinen kasvu. Vuonna 212 ennakkoperinnän veropetosten osuus nousi selvästi ja vastaavasti arvonlisäveropetosten osuus laski. Tuloveropetosten (yhteisöjen tulovero ja henkilöiden tuloverotus) suhteellinen osuus on vuosittaisista heilahteluista huolimatta pysynyt vahvana. Törkeiden veropetosten osuus Verohallinnon veropetoksista tehdyissä rikosilmoituksissa on selvästi ohittanut tavallisesta veropetoksesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatkunut ja voimistunut läpi koko 2-luvun. Vuonna 212 Verohallinnon kirjaamista, veropetoksia koskevista ilmoituksista noin 8 % koski törkeitä veropetoksia. Yhtenä perusteluna törkeän tekomuodon yleistymiselle Verohallinnon rikosilmoituksissa voidaan pitää Verohallinnon valvontatoiminnan keskittymistä entistä vakavampaan verorikollisuuteen. Taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksia velallisen rikoksiin voidaan vain spekuloida, mutta verrattuna edellisten vuosien Verohallinnon velallisen epärehellisyydestä tehtyihin ilmoituksiin, ovat kokonaismäärät, ja erityisesti törkeiden velallisten epärehellisyyksien lukumäärät nousseet selvästi. Viime vuosina törkeiden rikosten osuudet ovat kuviossa esitetyn tilastointikauden korkeimpia. Verohallinnon tilastoimat velallisen epärehellisyysrikokset ovat tyypillisesti sellaisia, joissa Verohallinto on asianomistajana ja varsinaisen rikosilmoituksen tekijä on jokin muu taho, esimerkiksi pesänhoitaja. 5 4 3 2 1 199 176 181 242 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET, VEROPETOS TEKOMUODOT 4 412 38 322 322 32 279 217 21 15 166 174 145 138 153 135 92 275 67 29 88 343 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Veropetos Törkeä veropetos 14
9 8 7 6 5 4 3 2 1 Törkeä veropetos 1997 1998 1999 2 21 22 VEROPETOS JA TÖRKEÄ VEROPETOS, %-osuudet Veropetos 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6 57 39 38 VELALLISEN EPÄREHELLISYYS TEKOMUODOT 45 44 3 57 49 51 5 32 37 56 55 2 64 37 37 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Velallisen epärehellisyys Törkeä velallisen epärehellisyys 92 15
6 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 53 5 4 3 293 285 373 429 468 455 3 426 315 2 1 77 59 2 27 32 27 37 28 46 51 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Tuomioita vastaajakoht. Syyte hylätty 3 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 25 2 15 1 5 62 167 94 11 145 121 136 21 195 154 9 239 53 247 35 173 53 214 29 179 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Sakkoa Vankeutta 25 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2 193 179 213 213 186 15 153 128 155 154 1 98 5 34 26 28 14 17 16 18 25 3 8 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Vankeutta Ehdollista vankeutta 16
VANKEUSRANGAISTUKSET, %-osuudet 1 91.6 97 88.3 96 91.8 89.1 86.2 89.6 86.9 86 8 6 4 2 8.4 11.7 3 4 8.2 1.9 13.8 1.4 13.1 14 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Ehdollista vankeutta Vankeutta RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET Sivun 16 ylin taulukko osoittaa kaikissa rikostuomioistuimissa lainvoimaisesti päätettyjen juttujen (joista Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen taikka joissa se on ollut asianomistajana) määrän vastaajakohtaisesti kunakin vuonna. Tuomioiden määrä korreloi muutaman vuoden viiveellä tehtyjen rikosilmoitusten määrään. Tuomioiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuosina 24-28, joka ainakin osittain selittyy vuosien 23 ja 24 suuremmilla rikosilmoitusmäärillä. Erityisesti hovioikeuksissa tuomittujen juttujen määrä on noussut vuonna 28. Vuonna 21 luvuissa nähtiin selvä pudotus. Vuonna 211 tuomiot lisääntyivät jonkin verran vain laskeakseen taas vuonna 212. Sivun 16 keskimmäinen taulukko osoittaa rikosoikeudellisia seuraamuslajeja jutuissa, joissa Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen, taikka joissa Verohallinto on ollut asianomistajana ja jotka on lainvoimaisesti päätetty. Taulukosta eivät ilmene tuomiot, jotka ovat joiltain osin auki valitusasteissa. Sakkorangaistus on yleisin seuraamus verorikkomuksesta ja ehdollinen vankeustuomio veropetoksesta. Vuosina 28-212 tuomittujen sakkorangaistusten määrä on laskenut huomattavasti, seuraillen verorikkomuksista tehtyjen ilmoitusten määrän selkeää laskua vuoden 24 jälkeen. Vuonna 212 sakkojen osuus tuomioista on ollut pienin koko tarkastelujaksolla. Vankeusrangaistusten määrä on sen sijaan pidemmän aikavälin tarkastelussa jonkin verran noussut, joka puolestaan korreloi törkeistä veropetoksista tehtyjen ilmoitusten tasaisen nousun kanssa. Vuonna 21 tuomioiden kokonaismäärä putosi selvästi aiempien vuosien tasosta, ja oli miltei samalla tasolla vuonna 212. Vuonna 212 Verohallinnon rikosilmoituksista seuranneissa tuomioissa vankeusrangaistusten osuus oli noin 86 prosenttia ja sakkorangaistusten 14 prosenttia. Ehdottomien vankeusrangaistusten määrä on läpi 2-luvun ollut suhteellisen pieni. Myös ehdottomien vankeusrangaistusten prosentuaaliset osuudet kaikista vankeusrangaistuksista ovat pysyneet alhaisina, vaikkakin vuoden 212 prosentuaalinen osuus, 14 prosenttia, on koko tarkastelujakson korkein. 17
2. VALVONTAVIRANOMAISTEN TILASTOJA KONKURSSIASIAMIEHEN TOIMISTO Pekka Pulkamo, Konkurssiasiamiehen toimisto Oikeusministeriön yhteydessä toimii konkurssiasiamies, jonka pääasiallisena tehtävänä on kehittää hyvää pesänhoitotapaa ja valvoa konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyjen toimivuutta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta muodostaa edellisten lisäksi merkittävän osan konkurssiasiamiehen toiminnasta. Konkurssiasiamiehen välineitä tässä toiminnassa ovat velallisen tilien ja toiminnan tarkastaminen, julkisselvitys ja pesänhoitajien ohjaus. Konkurssiasiamies tekee aktiivista yhteistyötä muiden talousrikostorjuntaan ja harmaan talouden torjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Vuonna 212 pantiin vireille 2 956 konkurssia, mikä on,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 211. Konkurssien määrä on edelleen pysynyt selvästi korkeammalla tasolla kuin aiemmin 2-luvulla. Velallisen toiminnan erityistarkastuksen suorittaa konkurssiasiamiehen määräyksestä auktorisoitu tilintarkastaja. Tarkastuksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Kustannukset peritään takaisin konkurssipesältä valtiolle, jos tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella konkurssipesään on saatu varoja. Konkurssiasiamiehen hakemuksesta tuomioistuin voi päättää, että konkurssissa siirrytään julkisselvitykseen jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Käytännössä julkisselvitykseen siirrytään useimmiten konkurssissa, jossa on syytä epäillä velallisen syyllistyneen vakavaan talousrikokseen. Vuonna 212 aloitettiin 85 julkisselvitystä. Vuodesta 24 julkisselvityksiä on aloitettu yhteensä 538. Vuoden vaihteessa oli vireillä 391 julkisselvitystä. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 ALOITETUT JULKISSELVITYKSET 81 81 85 68 65 47 47 26 27 28 29 21 211 212 Julkisselvitystä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, sillä pääsääntöisesti päättyneistä julkisselvityspesistä valtiolle perityt kustannukset ja velkojille maksetut jako-osuudet ylittävät valtion varoista maksettujen julkisselvityskustannusten määrän. Konkurssiasiamiehen teettämillä erityistarkastuksilla pyritään selvittämään velallisen toiminnassa tapahtuneita väärinkäytöksiä ja mahdollisia takaisinsaantiperusteita. Erityistarkastusten määrää on saatujen lisämäärärahojen johdosta voitu lisätä. Konkurssipesiltä on pystytty perimään tarkastuskustannuksista takaisin valtiolle keskimäärin 1 euroa vuodessa. Koska erityistarkastukset 18
8 7 6 5 4 3 2 1 JULKISSELVITYKSEN KUSTANNUKSET JA TUOTOT, euroa 28 29 21 211 212 Maksettu Peritty valtiolle Jaettu velkojille 14 12 1 8 6 4 8 ERITYISTARKASTUKSET, lkm 17 72 115 132 2 4 6 7 1 1 28 29 21 211 212 Velalliset Konkurssipesät teetetään varattomissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa konkurssipesään on tarkastushavaintoihin perustuvissa oikeudenkäynneissä saatu riittävästi varoja. Yleensä varoja kertyy joko takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena. Osana valtioneuvoston 19.1.212 hyväksymää harmaan talouden vastaista ohjelmaa konkurssilakia on muutettu eri toimijoiden työnjakoa tarkistamalla. Pesänhoitajan tulee tarvittaessa tehdä rikosepäilystä ilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä, että velallinen on saattanut syyllistyä velkojia vastaan tehtyyn rikokseen, kirjanpitorikokseen tai muuhun elinkeinotoiminnassa tehtyyn rikokseen. Velallisselvitystä ei enää ole tarpeen toimittaa syyttäjälle tutkintapyynnön tekemisen harkintaa varten. Konkurssilain 1.3.213 voimaan tuleva muutos tehostaa konkurssimenettelyä, talousrikosten selvittämistä ja rikosvastuun toteutumista. TARKASTUSKUSTANNUKSET JA TAKAISINPERINTÄ, euroa 8 6 4 2 28 29 21 211 212 Maksettu Peritty valtiolle Konkurssiasiamiehen toimistossa on otettu käyttöön konkurssien- ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä Kosti. Järjestelmä palvelee konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyiden asianosaisia kuten pesänhoitajia, selvittäjiä, velkojia ja velallisia. Uusi järjestelmä tehostaa Konkurssiasiamiehen toimiston perusprosesseja, jolloin resursseja voidaan kohdentaa paremmin vaativimpiin valvonta- ja kehitystehtäviin sekä konkursseihin liittyvän harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Tavoitteena on myös tehostaa velkojien saatavien perintää ja alentaa perintäkustannuksia. 19
ALUEHALLINTOVIRASTO TILAAJAVASTUU Mikko Vanninen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tilaajavastuutiimin tehtävänä on valvoa lakia tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/26) koko Suomen alueella. Tilaajavastuutiimi (tuolloin 12 tarkastajaa) aloitti toimintansa 1.6.27. Lain valvontatyö käynnistyi elokuussa 27. Tilaajavastuulain valvonnan tavoitteena on yrityksille harmaasta taloudesta ja epäterveestä kilpailusta aiheutuvien haittavaikutusten torjuminen. Tiimiin rekrytoitiin vuonna 212 yhteensä 11 uutta tarkastajaa, joista 1 aloitti työnsä syyskuussa. Vuodelle 212 valvonnan määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 9 tarkastuksen tekeminen. Vuoden 212 valvontahankkeita olivat rakennusala, teknologiateollisuus, logistiikka, julkishallinto, energia sekä muut -hanke, jossa tehtiin tarkastuksia mm. siivousalan yrityksiin. TIIVISTELMÄ Tämä kirjoitus perustuu tilaajavastuutiimin raporttiin vuoden 212 peruskirjan toteutumisesta. Raportti on tehty ajalla 21-3.1.213 voimassa olevien tietojen perusteella, jolloin keskeneräisiä tarkastusprosesseja on ollut 19 (n. 21,5 % kaikista tarkastuksista). Tarkastusprosessi lasketaan tässä yhteydessä keskeneräiseksi, jos tarkastus on vielä kesken, tarkastuskertomus on tekemättä ja toimittamatta tarkastuskohteelle tai mikäli kuulemis- tai laiminlyöntimaksunmääräämisprosessi on kesken. Monet raportissa esitetyt luvut tulevat vielä muuttumaan, kun kaikki tarkastusprosessit saadaan päätettyä. Vuonna 212 tilaajavastuutarkastuksia tehtiin kaikkiaan 885. Vuodelle asetettu tavoite (9 tarkastusta) on saavutettu hyvin, kun otetaan huomioon henkilöstömuutokset ja uusien tarkastajien perehdyttämiseen käytetty aika syksyn 212 aikana. Valvontastrategia on toteutunut myös maantieteellistä kattavuutta koskeneen segmentoinnin osalta erittäin hyvin ja tarkastuksia on tehty kaikkien viiden työsuojelun vastuualueiden alueille. Valvontamenetelmissä on hyödynnetty suunnitelmien mukaisesti yhteistyötä toimialatiimien ja ulkomaalaisvalvonnan tiimin kanssa (esim. harmaan talouden torjunta -hanke) ja yhteistyötä Verohallinnon verotarkastusyksikön ja Eläketurvakeskuksen kanssa on jatkettu. Lisäksi vuonna 212 on tehty yhteistarkastuksia Poliisin kanssa. Raportin tekemishetkellä tiimi on tarkastanut yhteensä 2 382 sopimusta, joissa havaittiin puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa n. 5 % osalta. Kuulemisia selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä on tähän mennessä lähetetty 151 tilaajalle (n. 17,1 % kaikista vuonna 212 tehdyistä tarkastuksista) ja 59 tilaajalle (6,7 %) on määrätty laiminlyöntimaksuja yhteensä 559 6 euroa. Kymmeniä kuulemis- ja laiminlyöntimaksuprosesseja on kuitenkin edelleen kesken. Laiminlyöntimaksuun johtaneissa tapauksissa puutteet ovat koskeneet yleisimmin verojen maksamista ja eläkevakuuttamista koskevia kohtia. Valvonnan suuntaaminen TARKASTUSTEN KOKONAISMÄÄRÄ HANKKEITTAIN Tilaajavastuulain mukaisia tarkastuksia tehtiin vuonna 212 yhteensä 885. Selvästi suurin hankkeista oli rakennusalan hanke. Kaikista tehdyistä tarkastuksista n. 73 % oli rakennusalalle kohdistuvia tarkastuksia. Rakennusalan hankkeessa toteutuneet tarkastukset ylittivät reilusti suunnitellun määrän (459 tarkastusta). Tähän on osaltaan vaikuttanut rakennusalan kohteista saadut vihjetiedot sekä lisääntynyt valtakunnallinen tarkastusyhteistyö Verohallinnon sekä Eläketurvakeskuksen kanssa. 2
Hankkeissa teknologiateollisuus, logistiikka, julkishallinto, energia ja muut toteutuneet tarkastukset eivät saavuttaneet suunniteltuja tarkastusmääriä. Suurimpana syynä tähän on tarkastajien tarkastusresurssien siirtäminen rakennusalanhankkeeseen syksyn 212 valtakunnallisista rakennusalan valvontaviikoista (viikot 45 ja 47) johtuen. Rakennusala Teknologiateollisuus Julkishallinto Logistikka Energia Muut TARKASTUKSET HANKKEITTAIN 212 649 79 56 48 32 21 Valvonnan toteuttaminen TYÖPAIKKATARKASTUSTEN MÄÄRÄ JA TARKASTUKSILLA KERÄTTÄVÄ TIETO Tilaajavastuutiimin tekemistä tarkastuksista valtaosa oli työpaikkatarkastuksia. Kirjallista menettelyä käyttäen tehtiin yhteensä 24 tarkastusta (n. 2,7 % kaikista tarkastuksista). Joissain tapauksissa kirjallisen menettelyn käyttö oli tarkoituksenmukaista ja resurssien käytön kannalta järkevää esimerkiksi pitkien etäisyyksien takia. Selvästi suurin osa tehdyistä tarkastuksista oli viranomaisaloitteisia. Jos tarkastaja havaitsi tarpeeksi suuria puutteita tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden toteutumisessa, tilaajalle lähetettiin tarkastuskertomuksen jälkeen hallintolain mukaisesti kuuleminen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä. Kuulemisprosessi johtaa joko laiminlyöntimaksun määräämiseen tai ilmoitukseen laiminlyöntimaksun määräämättä jättämisestä. Valvontatulokset TILAAJAVASTUULAIN MUKAISEN SELVITYSVELVOLLISUUDEN TOTEUTUMINEN Raportin tekemishetkellä kaikista tiimin vuonna 212 tekemistä tarkastuksista havaittiin 699 tarkastuksen osalta joitakin puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa. Jos tarkastukset, joissa puutteita on havaittu, suhteutetaan kaikkiin vuonna 212 toteutuneeseen 885 tarkastukseen, on kyseisten tarkastusten osuus tällä hetkellä noin 79 %. Ne tarkastukset, joissa on havaittu puutteita, johtavat aina yhden tai useamman toimintaohjeen antamiseen tilaajalle. Suurimmassa osassa näistä tapauksissa tarkastuskohdetta on ohjeistettu hankkimaan selvitykset jatkossa ennen sopimuksen tekemistä ja että selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajavastuutiimi tarkasti vuonna 212 yhteensä 2 382 sopimusta (3.1.212 tiedossa oleva tilanne), joissa havaittiin puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa n. 5 prosentin osalta. Julkishallinto Rakennusala Logistiikka Teknologia Energia Muut PUUTTEET TARKASTETUISSA SOPIMUKSISSA, % 4 44 51 52 55 6 Yleisenä havaintona aiempiin vuosiin verrattuna on, että yhä useammalla tarkastuksella (erityisesti rakennusalalla) asiat ovat olleet kunnossa ja tilaajilla on ollut esittää tilaajavastuulain mukaiset selvitykset sopimuskumppanistaan. Yleinen tietoisuus tilaajavastuulaista ja sen vaatimuksista on siis lisääntynyt. KUULEMINEN SELVITYSVELVOLLISUUDEN LAIMINLYÖNNISTÄ Kuulemisia tilaajavastuulain mukaisen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä on raportin kirjoittamiseen mennessä lähetetty yhteensä 115 kappaletta. Samassa kuulemiskirjeessä tilaajaa voitiin kuulla myös useampaan sopimukseen kohdistuneesta laiminlyönnistä. Kuulemisten määrä tulee vielä muuttumaan alkuvuoden 213 aikana, koska kymmeniä prosesseja on kesken. Kaikkiin vuonna 212 tehtyihin tarkastuksiin suhteutettuna n. 17,1 % on tähän mennessä johtanut kuulemiskirjeen lähettämiseen. LAIMINLYÖNTIMAKSUPÄÄTÖKSET Laiminlyöntimaksupäätöksiä on määrätty raportin kirjoittamishetkeen mennessä 59 tilaajalle yhdestä tai useammasta sopimuksesta. Osuus on noin 6,7 % kaikista vuonna 212 tehdyistä tarkastuksista. Laimin- 21
lyöntimaksujen yhteismäärä on tähän mennessä 559 6 euroa. Keskeneräisiä prosesseja on kymmeniä, joten tiedot tulevat muuttumaan alkuvuoden 213 aikana. Raportin kirjoittamishetkeen mennessä kaiken kaikkiaan 2 tarkastuksesta laiminlyöntimaksun saanutta tilaajaa on valittanut hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksien antamat päätökset tukevat pääosin tiimin tekemiä linjauksia ja valvontaotetta suurin osa päätöksistä on pitänyt maksun ennallaan. TILAAJAVASTUULAIN KEHITTÄMISTARPEET JA VALVONNAN HAASTEET Tilaajavastuulain valvonnan haasteet liittyvät usein tilaajavastuulain sisältöön ja valvonnassa havaittuihin ongelmakohtiin. Syyskuussa 212 astuivat voimaan tilaajavastuulain muutokset koskien rakentamistoimintaa. Tilaajavastuulakia muutettiin rakentamistoiminnan osalta niin, että tilaajan selvitysvelvollisuus laajennettiin koskemaan selvitystä tapaturmavakuutuksen ottamisesta ja rakennusalalla otettiin käyttöön korotettu laiminlyöntimaksu 16 5 euroa. Lisäksi tilaajavastuulakia muutettiin niin, että rakentamistoiminnassa tilaajavastuulain 5 :n 4 momentin kohtien 2 ja 3 mukaisia toiminnan ja sopimussuhteen vakiintuneisuutta ei enää sovelleta 1.9.212 tai sen jälkeen solmittuihin sopimuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on syksyllä 212 asettanut työryhmän pohtimaan tilaajavastuulain kokonaisuudistusta. Työryhmän toimikausi kestää vuoden 213 loppuun saakka. Alla on tilaajavastuutiimin esitykset tilaajavastuulain muuttamiseksi jatkossa; Tilaajavastuulain 5 :n 4 momentin 2 kohdan toiminnan vakiintuneisuus kohta tulisi poistaa muiltakin toimialoilta kuin rakentamistoiminnasta tai sitten muuttaa siten, että toiminnan vakiintuneisuuden saavuttaminen vaatisi yritykseltä pidempikestoista liiketoiminnan harjoittamista. Tilaajavastuulain 5 :n 4 momentin 3 kohdan sopimussuhteen vakiintuneisuus kohta tulisi poistaa muiltakin toimialoilta kuin rakentamistoiminnasta tai sitten muuttaa siten, että toiminnan vakiintuneisuuden saavuttaminen vaatisi yritykseltä pidempikestoista liiketoiminnan harjoittamista kuin tämänhetkinen 2 vuotta. Tilaajan selvitysvelvollisuus koskien itsenäistä työnsuorittajaa tulisi ulottaa koskemaan myös muitakin aloja kuin rakentamistoimintaa. Laiminlyöntimaksun enimmäismäärän korottaminen tai vaihtoehtoisesti korotetun laiminlyöntimaksun laajentaminen koskemaan muitakin toimialoja kuin rakentamistoimintaa. Selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen alan laajentaminen koskemaan selvitystä laki- sääteisten tapaturmavakuutusten ottamisesta muillakin toimialoilla kuin rakentamistoiminnassa ja lisäksi selvitysvelvollisuuden tulisi kattaa myös vakuutusmaksujen maksamisen. Tilaajan sopimuskumppanille asetetun velvollisuuden toimittaa 12 kuukauden välein vero- ja eläkevakuutusmaksuja voisi muuttaa tilaajalle asetetuksi velvollisuudeksi hankkia kyseiset todistukset. Tämän velvollisuuden laiminlyönnin voisi sanktioida. Tilaajan selvitysvelvollisuuden ulottaminen koko aliurakointiketjuun. Selvitysvelvollisuuden piiriin lisätään selkeä kohta, että tilaajan tulee sopimusta tehdessään arvioida hinnan perusteella aikooko sopimuskumppani noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Lakiin voisi kirjoittaa selkeämmin, että tilaajan tulee selvittää, onko yrityksen vastuuhenkilöillä tai muussa rinnastettavassa asemassa olevilla henkilöillä liiketoimintakieltoja. 22
Tilaajavastuulain valvonnan kannalta oleellista on myös tarkastajien tiedonsaannin kehittäminen. Tehokkaan ja vaikuttavan valvonnan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että tiedonsaantioikeuksien tämän hetkiset puutteet korjattaisiin ja työsuojeluviranomainen lisättäisiin myös Harmaan talouden selvitysyksikköä koskevaan lakiin. Työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksien parantamista on mietitty vuonna 212 useissa eri työryhmissä ja työtä tullaan jatkamaan vuonna 213. Vuonna 28 aloitettua yhteistyötä Verohallinnon verotarkastusyksikön kanssa rakennusalalla on jatkettu. Vuonna 212 yhteistyötä on laajennettu ja syksyllä suoritettiin valtakunnallinen yhteisvalvontaviikko rakennustyömaille, joihin osallistui Työsuojelu- ja Verohallinnon sekä Eläketurvakeskuksen tarkastajia. Yhteistyötä tullaan jatkamaan ja kehittämään vuoden 213 aikana. 23
ALUEHALLINTOVIRASTO TYÖSUOJELU, ULKOMAALAISET TYÖNTEKIJÄT Anssi Riihijärvi, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue KESKEISET HAVAINNOT VALVONNASTA VUONNA 212 Etelä Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella suoritettiin ulkomaalaisvalvontaa vihjetietovalvontana sekä erinäisissä tiimeissä ja hankkeissa. Ulkomaalaisvalvontaan keskittyvä tiiimi vastasi vihjetietoon perustuvasta valvonnasta. Vihjetietovalvonta sisältää tarkastuksia eri aloilta, joista keskeisimpinä rakennus-, ravintola- ja siivousala. Tiimi suoritti vuonna 212 yhteensä 32 vihjetietoon perustuvaa tarkastusta. Vihjeitä mahdollisista tarkastuskohteista tuli muun muassa työmarkkinajärjestöiltä, viranomaisilta, yrittäjiltä ja kansalaisilta sekä eri toimialojen tarkastajilta. Ulkomaalaisvalvontaa toteutettiin myös rakennusalalla (Harmaan talouden torjunta -hanke), kiinteistöhuoltohankkeessa, majoitus- ja ravitsemisalan ulkomaamaalaisvalvontaan keskittyvässä hankkeessa ja logistiikka-alan tiimissä. Miltei kaikissa tarkastushankkeissa havaittiin jonkin verran luvattomia työntekijöitä. Vuonna 212 tehtiin yhteistarkastuksia eri viranomaisten kanssa. Yhteistarkastuksia tehtiin muun muassa Uudenmaan veroviraston verotarkastusyksikön ja poliisin kanssa. Muiden viranomaisten kanssa suoritetut yhteistarkastukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi valvoa ongelmallisia työnantajia ja isoja valvontakohteita. Yhteistarkastukset eri viranomaisten kanssa jatkuvat valvonnan vaikuttavuuden tehostamiseksi vuonna 213. VIHJETIETOVALVONTA Vihjetietohankkeessa eniten vihjeitä tuli rakennusalalta, ravintola-alalta ja kiinteistöalalta. Vihjeitä tuli myös metallialalle, logistiikkaan, puutarha-alalle, elintarvikealan yrityksiin, lentoyhtiöihin sekä sähkö- ja energia-alan yrityksiin. RAKENNUSALA Vuonna 212 rakennusalan vihjetietoon perustuvia rakennusalan yritystarkastuksia tehtiin 49 ja rakennustyömaatarkastuksia tehtiin 11. Rakennustyömaan kulkulupaluettelon paikkaansa pitävyyttä on selvitetty työmaatarkastuksilla vertaamalla kulkulupaluetteloa tarkastajan tekemiin havaintoihin henkilötunnistekorteista. Mikäli kulkulupaluettelosta puuttuu osa ulkomaalaisista työntekijöistä, työmaalla saattaa työskennellä työntekijöitä, joita ei ole perehdytetty lainkaan työturvallisuuteen. Menettely auttaa myös todentamaan työmaan todellisia urakoitsijoita, työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Työmaaluetteloista saattaa puuttua osa työmaalla työssä olleista tai työssä olevista aliurakoitsijoista, joten työmaan tarkastuskierroksilla saatuja tietoja on voitu hyödyntää tehokkaasti myös tilaajavastuutarkastajien tarkastuskohteiden valinnassa. Työturvallisuuslain mukaisiin kuvallisiin tunnistekortteihin tuli muutos, jonka mukaan jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä pitää olla kuvallisessa henkilötunnisteessa rekisteröity veronumero. Muutos koskee työmaita, jotka ovat alkaneet 1.9.212 tai sen jälkeen. Siirtymäaika päättyi 1.3.212, jonka jälkeen kaikilla työmailla työskentelevillä tulee olla veronumero henkilötunnisteessa. Rakennusalan yritystarkastuksilla suureksi ongelmaksi on osoittautunut edelleen työaikalain mukaisen työaikakirjanpidon puuttuminen sekä yli- ja sunnuntaitöiden korvaamatta jättäminen. 24
RAVINTOLA-ALA Vuonna 212 ravintola-alalle tehtiin 79 vihjetietoihin perustuvaa tarkastusta. Osa ravintola-alan tarkastuksista tehtiin poliisin, Verohallinnon ja alkoholitarkastajien kanssa. Työlupayksiköiltä saatujen ravintola-alan vihjetietojen perusteella voitiin tehokkaasti kohdentaa valvontaa. Yhteistarkastukset toteutettiin tarkastamalla pääasiassa etnisiä ravintoloita työnantajille ennalta ilmoittamatta. Näin toimimalla saatiin kerättyä runsaasti viranomaisille välitettävää vihjetietoa, kuten harmaaseen talouteen liittyvää tietoa. Muutoin havaitut puutteet olivat samanlaisia kuin edellisinä vuosina: palkkauksessa on hyvin usein jätetty huomioimatta erilaiset lisät ja korvaukset, eikä peruspalkka muutenkaan vastaa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen vähimmäistasoa. Työvuoroluettelojen laadinnassa, työaikakirjanpidossa ja vuosilomakirjanpidossa on selkeitä puutteita. Sen sijaan lakisääteinen tapaturmavakuutus on hyvin monella etnisen ravintolan työnantajalla. SIIVOUSALA Siivousalalle tehtiin 19 tarkastusta vuonna 212. Tarkastuskohteina oli siivousliikkeitä, joista osassa ulkomaalaisten työntekijöiden prosenttiosuus oli jopa sata. Tarkastushavaintojen perusteella pääkaupunkiseudulla ulkomaista työvoimaa käytetään siivousalalla enemmän kuin Hämeessä. Pääkaupunkiseudulla siivousalalla työskentelee myös suhteessa enemmän kolmansien maiden kansalaisia, erityisesti turvapaikanhakijoita ja opiskelijoita. Osa ulkomaalaisista työntekijöistä työskenteli tarkastuskohteissa lähetettyinä työntekijöinä. Kaikki lähetetyt työntekijät tulivat EU-maista. Suurimmat puutteet havaittiin työaikakirjanpidon ja vuosilomakirjanpidon laatimisessa. Lähes kaikissa yrityksissä työntekijöiden peruspalkka täytti työehtosopimuksen vähimmäistason, mutta lisien ja ylitöiden korvaamisessa oli puutteita. Haasteita tarkastukselle ja tarkastuksesta sopimiselle aiheuttivat ulkomaalaistaustaisien työnantajien puutteellinen kielitaito sekä yleinen epätietoisuus Suomen työlainsäädännöstä. EDUSTAJA Lähetettyjä työntekijöitä työskentelee lähinnä rakennuksilla, siivousalalla ja ulkomaisen vuokratyöfirman palveluksessa. Tarkastustulosten perusteella lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot eroavat usein samanlaista työtä tekevien suomalaisten työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Lähetettyjen työntekijöiden palkka jää usein työehtosopimuksen asettaman tason alle. Lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa ei usein huomioida työehtosopimusten vaativuusryhmäluokittelua. Yleisimmiksi palkkaryhmiksi ovat käytännössä muodostuneet työehtosopimuksen alimmat ryhmät. Ulkomailta lähetetylle työntekijälle ei yleensä makseta päivärahaa eikä majoituskustannuksia ja vain osa matkakuluista korvataan. Lisäksi tarkastuksilla on havaittu, että lähetettyjen työntekijöiden yli- ja sunnuntaityökorvausten maksamisessa on suuria puutteita. Työaikakirjanpito ja vuosilomakirjanpito ovat poikkeuksetta puutteellisia. MAJOITUS- JA RAVITSEMISALAAN KESKITTYVÄ ULKOMAAMAALAISVALVONTA (MAULTI 212) Majoitus- ja ravitsemusalalle suunnatussa MAULTI 212 -hankkeessa suoritettiin ulkomaalaisten työntekijöiden käyttöön liittyvää valvontaa. Hankkeelle suunniteltuja tarkastuksia tehtiin yhteensä 71. Tarkastuksista 5 tarkastuksessa käytiin työpaikalla ja 21 tarkastuksista tehtiin muualla kuin työpaikalla. Tehtyjen tarkastuksien valvontakohteiden työntekijämäärä oli yhteensä 24. Hankkeen tarkastusten johdosta tehtiin rikosepäilystä kaksi ilmoitusta poliisille. Hallinnollisiin pakkokeinojen osalta tehtiin kuusi kuulemista ja yksi työsuojeluviranomaisen velvoittava päätös. Hankkeen tarkastuksissa työsuhteen vähimmäisehtoja (työaikakirjanpito, vuosilomakirjanpito ja palkkaus) käsiteltiin yhteensä 55 tarkastuksella, joista vähimmäisehtoja ei voitu tarkastaa 27 tarkastuksella (49 %). Työsuhteen vähimmäisehdot (työaikakirjanpito, vuosilomakirjanpito ja palkkaus) olivat kunnossa 8 tarkastuksella (n. 25 % niistä tarkastuksista joissa voitiin tarkastaa). 25
Useilla työpaikkatarkastuksilla tuli vastaan tilanteita, joissa työpaikalla näytti työskentelevän henkilöitä jotka eivät kuitenkaan työnantajan mukaan olleet työsuhteessa työnantajaan. Työpaikoista, joissa on havaittu epäily ns. pimeän työvoiman voiman käytöstä, on lähetetty vihjetietoja KRP:lle sekä Verohallinnolle. KIINTEISTÖHUOLTOHANKE Ulkomaalaisen työvoiman käyttöä valvottiin 48 kiinteistöhuollon ja siivouspalvelujen työpaikalla. Ulkomaalaisen työvoiman käyttö oli kunnossa 2 työpaikalla (42 %:ssa tarkastetuista työpaikoista). Eniten puutteita oli tietojen säilytyksessä (52 %:ssa tarkastetuista työpaikoista). Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdot olivat kunnossa vain 22 työpaikalla (46 %:ssa tarkastetuista työpaikoista). Eniten puutteita oli työaikakirjanpidossa (46 %:ssa tarkastetuista työpaikoista). RAKENNUSALA (HTT-HANKE) Vuoden 212 ulkomaalaistarkastajien tekemillä tarkastuksilla tunnistekortit olivat kunnossa noin 9 %:lla kaikista työmaalla kohdatuista työntekijöistä ja vastaava luku rakennusalan tarkastajien kohdalla noin 87 %. Tunnistekorttien osalta tilanne on parantunut selkeästi vuonna 212 verrattuna aiempien vuosien valvontahavaintoihin. Tilanteen parantumiseen on vaikuttanut varmasti 1.9.212 muuttunut tunnistekorttilainsäädäntö, joka on laajentanut tunnistekorttien käytön rikosoikeudellista vastuuta. Aiemmin ainoastaan rakennuttaja oli rikosoikeudellisesti vastuussa tunnistekorttien käytössä, kun nyt vastuu on laajennettu koskemaan myös päätoteuttajaa ja työmaalla toimivia aliurakointiyrityksiä. Osaltaan tilanteen parantumiseen on vaikuttanut myös tunnistekorttien ja veronumeroiden tehovalvonta syksyllä 212. Useilla työmailla oli puutteita työmaalla työskenteleviä työntekijöitä koskevan luettelon ylläpitämisessä. Ulkomaalaistarkastajien tarkastuksissa vain 6 %:ssa kohteissa luettelot olivat asianmukaisia, kun taas rakennusalan tarkastajien kohdalla vastaava luku oli 75 %. Suurimmassa osassa tarkastuskohteissa päätoteuttajilla oli esittää ainakin jonkinlainen luettelo työmaalla työskentelevistä henkilöistä, mutta tästä ei usein käynyt ilmi kaikkia henkilöitä. Esimerkiksi ulkomaalaistarkastajien tarkastuksilla noin joka neljännellä työmaalla kohdattiin työmaakierroksella sellaisia työntekijöitä, joita ei ollut kirjattu työmaan henkilöluetteloon. Ulkomaalaistarkastajien HTT-hankkeen työmaatarkastuksilla noin 3 % kaikista työmaalla kohdatuista työntekijöistä oli ulkomaalaisia. On todennäköistä, ettei ulkomaalaisten työntekijöiden osuus kaikista ESAVI:n 26
alueen rakennusalan työntekijöistä ole välttämättä ihan yhtä korkealla tasolla. Tämä johtuu siitä, että ulkomaalaistarkastajat osallistuvat etenkin sellaisiin HTT-hankkeen yhteistarkastuksiin, joissa on todennäköisesti ulkomaista työvoimaa. Lisäksi isoilla työmailla tehtävässä tunnistekorttivalvonnassa ulkomaalaistarkastajat katsovat ensisijaisesti ulkomaalaisten työntekijöiden tunnistekortit. Ulkomaalaistarkastajien tekemien työmaatarkastusten perusteella päätoteuttaja ei ollut varmistanut työmaalla ulkomaisten yritysten palveluksessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta riittävällä tavalla noin 35 %:ssa tarkastuskohteissa. Rakennustarkastajien työmaatarkastusten osalta vastaava luku oli vain 4 %. Näiden valvontahavaintojen ero selittynee pitkälti siltä, että HTT-hankkeessa mukana olevat ulkomaalaistarkastajat ovat selvittäneet ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta perusteellisesti, kun taas rakennusalan tarkastajat ovat katsoneet asiaa pintapuolisemmin. Ainoastaan yhdellä HTT-hankkeen työmaatarkastuksella kohdattiin yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä. Noin 23 % ulkomaalaistarkastajien HTT-tarkastuksista työmaan päätoteuttajalla oli omia ulkomaisia alihankkijoita, joiden kohdalla päätoteuttaja oli velvollinen huolehtimaan siitä, että ulkomaiset alihankkijat asettavat Suomeen lähetetyistä työntekijöistä annetun lain mukaisen edustajan. Ulkomaalaistarkastajien työmaatarkastuksista 1 % oli sellaisia, joissa päätoteuttaja ei ollut huolehtinut edustajan asettamisesta tai päätoteuttajan tarkastuksella edustajasta esittämät tiedot olivat puutteellisia. LOGISTIIKKA Logistiikka-alalla valvottiin vuonna 212 enenevässä määrin ulkomaalaisia työntekijöitä käyttäviä työnantajia. Ulkomaalaistarkastaja teki hankkeen sisällä 19 tarkastusta, jotka kohdistuivat kuljetusalan liikkeisiin ja huolinta- ja rahtausalan yrityksiin. Tarkastuksia pyrittiin kohdistamaan työpaikkoihin, joissa oli ulkomaalaista omistajapohjaa. Valvonnan kautta päästiin entistä paremmin sisään alalla toimiviin ulkomaalaisiin yrityksiin ja löydettiin uusia kohteita alihankintaketjun kautta. Tarkastushavaintojen perusteella ulkomaalaisten yritysten kohdalla työehtosopimuksen noudattaminen palkkauksen osalta oli puutteellista. Ulkomaalaiset yritykset sekä niissä yrityksissä, joissa omistaja oli ulkomaalaistaustainen, on yleensä laiminlyöty työterveyshuollon järjestäminen. 27