Alajärven kaupunki Kutsu

Alajärven kaupunki Kutsu 10.1.2012 Tiedotusvälineille Kaupunginhallituksen tiedotustilaisuus Aika Tiistai 17.1.2012 klo 13.00 Paikka Asiat Kaupunginhallituksen kokoushuone Perusturva tiedottaa: - Rasvasairauksien käypä hoito - Hammashoidon kuulumiset - Lakeuden Potku -hanke (Tiedottajina johtava ylilääkäri Hannu-Jaakko Södervik, vastaava hammaslääkäri Matias Leppänen ja hanketyöntekijä Riikka Orava). Tervetuloa! Tero Kankaanpää hallintojohtaja Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1 62900 Alajärvi tel (06) 2412 200 www.alajarvi.fi

LEHDISTÖTIEDOTE 17.1.2012 KL0 13.00 KAUPUNGINTALO ALAJÄRVI / JÄRVI- POHJANMAAN PERUSTURVA RASVASAIRAUKSIEN KÄYPÄHOITOSUOSITUKSESTA Keskeistä rasvataudin hoidossa on valtimotaudin pahenemisen estäminen siihen jo sairastuneilla. Toisaalta jo ateroskleroottisten valtimotautien vaaran pienentäminen siten, että vaaratekijöiden yhteisvaikutus määrää aiheellisuuden. Valtimotaudin riskin arviointia helpottavat erilaiset riskilaskurit (mm. SCORE ja FINRISKI). Tärkeätä on lisäksi elintapojen muuttaminen kaikilla potilailla, joilla on todettu korkea rasvapitoisuus veressä. Toissijaiset rasvataudit on suljettava pois ennen lääkehoitojen aloittamista. Hoidon yleistavoitteena voidaan pitää ns. 5-4-3-2-1-pelisääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaiskolesterolin tulee olla alle 5 mmol/l ja jo valtimotautiin sairastuneilla alle 4 mmol/l. Toisaalta ns. LDL-taso eli Low Density Lipoprotein tulee olla alle 3 mmol/l ja suuren vaaran potilailla alle 2 mmol/l. Ns. hyvän kolesterolin määrä tulee olla yli 1 mmol/l ja vapaitten rasvahappojen taso alle 2 mmol/l. Lisäksi yhtenä viitteenä käytetään myöskin kolesterolin ja seerumin hyvän kolesterolin suhdetta, joka tulee olla alle 4. Hyperkolesterolemiaan liittyvän pienen HDL-määrän ja suuren triglyseridi-pitoisuuden hoitaminen on todennäköisesti hyödyllistä ainakin tyyppi 2 -diabeetikoilla. Lisäksi hypertriglyseridemiassa haimatulehdusvaaran pienentäminen edellyttää vähintään alle 10 mmol/l -tasossa olevaa pitoisuutta. Hoito eri potilasryhmissä: Sepelvaltimotautia ja muita ateroskleroottisia valtimotauteja (aivovaltimotauti, perifeerinen valtimotauti) sairastavat sekä diabeetikot ovat erikoisasemassa. Sydäninfarktin tai sydänkuoleman vaara suurenee erittäin voimakkaasti seerumin kolesterolipitoisuuden kasvaessa valtimotautia sairastavilla. Hoidon hyöty on osoitettu selkeästi kontrolloiduissa tutkimuksissa ja tavoitteena onkin kokonaiskolesterolin lasku alle 4 mmol/l ja ns. LDL-kolesterolin lasku alle 2 mmol/l. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavat hyötyvät tehokkaasta LDLkolesterolin pienentämisestä. Elintapamuutokset: Tärkeätä on tupakoinnin lopettaminen, tarvittaessa laihduttaminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Tyydyttyneen rasvan (eläinrasvat/maitorasvat) ja transrasvojen (ei yleensä ongelma Suomessa) käyttöä tulee vähentää. Monityydyttämättömien rasvojen ja monoeenien (kasvirasvat) käyttöä lisätään tyydyttyneitten rasvojen sijaista. Ja etenkin rypsi- ja rapsiöljy ovat suositeltavia. Kolesterolin saantia kaikin voimin tulee vähentää. Lisäksi ravintokuidun saantia tulee lisätä. Ylipainoisilla selvästi hyötyä on siirtymisestä kasvisstanoli tai kasvissteroli margariinien käyttöön. Jos ruokavaliohoidolla ei saavuteta lipidien tavoitepitoisuutta, ei kannata kontrolloida lipidiarvoja vaan siirrytään lääkehoitoon. Ruokavaliosuosituksia on valtava määrä, joihin tarvittaessa palataan.

Lääkehoidosta: Periaatteena on se, että tehokas ruokavaliohoito on jo toteutettu, mutta ei kannata viivyttää tarpeellisen lääkehoidon aloitusta. Valtimotautia sairastavat ja diabeetikot ovat tärkeä kohderyhmä. Lisäksi on tärkeää lipidien tarkistus verikokeilla. Tärkeätä on tunnistaa myöskin synnynnäinen kolesterolisairaus. Tavallisimmin käytetyistä lääkeaineista statiinit, kolestroamiini, fibraatit sekä Ezetimidi yhdessä simvastatiinin kanssa ovat testattuja pitkäkestoisissa ja merkittävissä kliinisissä tutkimuksissa. Statiinit ovat ensisijaisia lääkkeitä ellei pääasiallinen poikkeavuus ole hypertriglyseridemia tai pieni HDL-kolesterolipitoisuus, joissa voidaan harkita fibraattilääkitystä. Yllämainittuihin lääkkeisiin voidaan yhdistää Ezetimidi, jota voidaan käyttää monoterapianakin. Vanhat nikotiinihappo, resiinit, geurfibrogiili ja guarkumi ovat ainoa hoitovaihtoehto niissä poikkeustapauksissa, joissa ei voida käyttää yllämainittuja lääkityksiä. Alajärvellä 10.1.2012 Hannu-Jaakko Södervik, ylilääkäri Yhteystiedot: p. (06) 2412 7778 hannu-jaakko.sodervik(at)alajarvi.fi

JÄRVI-POHJANMAAN SUUN TERVEYDENHUOLTO Ennaltaehkäisevä suun terveyden huolto: Järvi-Pohjanmaan lapsilla ja nuorilla on valtakunnallisesti tarkasteltuna huolestuttava suun terveyden tilanne. Hampaissa on paljon kariesvaurioita (reikiä) ja suuhygieniassa on parantamista. Heikko suun terveyden tilanne on seurausta huonoista ravintotottumuksista ja suuhygienian puutteista. Karkkeja, limsoja ja energiajuomia on aivan liian helposti lastemme saatavilla. Lapsilla ei ole karkkipäiviä, napostellaan karkkeja ja herkkuja, ruokailu on epäsäännöllistä, hampaita ei pestä! Lapsia asiasta ei voi syyllistää. Aikuiset luovat ympäristön ja rajat lapsille. Vetoankin vanhempiin, kouluihin, päiväkoteihin ja muuten lasten kanssa toimiviin huolehtimaan lastemme suun terveydestä. Karkit, energiajuomat ja limsat eivät kuulu kouluihin ja päiväkoteihin. Muutamalla pienellä asialla saadaan niin aikuisten kuin lastenkin hampaat pysymään ehjinä: Harjataan hampaat huolellisesti fluorihammastahnalla aamulla ja illalla. Aina ruokailun jälkeen syödään 2 kpl xylitol-purkkaa tai xylitol-pastillia (myös päiväkodeissa ja kouluissa). Janojuomana juodaan vain vettä (limsat, mehut, energiajuomat todella vahingollisia hampaille, myös lightjuomat). Kerran viikossa pidetään herkkupäivä, johon keskitetään makean, karkkien yms. nauttiminen. Ruokailun pitää olla säännöllistä, napostelu on vahingollista. Pysyvässä hampaistossa langataan hammasvälit päivittäin. Suun terveydellä on suuri merkitys myös yleisterveyteen! Hammashuollossa olemme panostaneet ennaltaehkäisevään toimintaan aiempaa enemmän. Järvi- Pohjanmaan alueella koulut ja päiväkodit kiertääkin nyt tehtävään nimetty valistushammashoitaja antamassa eri ikäryhmille suunnattua valistusta. Pyrkimyksenä on kiertää kaikki koulut ja päiväkodit ainakin kerran vuodessa läpi. Järvi-Pohjanmaan hammashuolto osallistuu myös aluillaan olevaan Etelä-Pohjanmaan alueen terveyskeskusten ja yhteistoiminta-alueiden yhteiseen Lakeuden Suunvuoro -hankkeeseen. Hankkeen pyrkimyksenä on lisätä terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä tapoja ja edistää eteläpohjalaisten suun terveyttä. Hankkeesta varmasti kuullaan myöhemmin lisää. Hammashuollon käytäntöjä: Lasten suun terveyden tarkastukset: Alle kouluikäisten tarkastukset ja valistuksen hoitavat hammashoitaja ja suuhygienisti, 1-, 3- ja 5-vuotiaat kutsutaan tarkastuksiin. Hammaslääkäri tarkastaa kouluikäisistä 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat. Suuhygienisti tarkastaa 2.-, 4.-, 6.-, 7.-, ja 9.- luokan oppilaat. 17-vuotiaille lähetetään passiivikutsu tarkastukseen, johon varattava itse aika. Riskipotilaille määritetään lisäksi yksilöllinen kutsuväli. Aikuisten suun terveyden tarkastukset: Syyskuusta 2011 alkaen aikuisten kiireetön hoito kuten tarkastukset on kerätty jonoon, josta asiakkaat kutsutaan tarkastuksiin. Jonoa aletaan purkamaan kevään 2012 aikana. Jatkossa, kun jono on saatu purettua, aikuisille määritetään aina yksilöllinen

tarkastusväli. Seuraavan tarkastuksen ajankohta kerrotaan tarkastuksen yhteydessä. Aikojen varaamisesta tarkastuksiin suunnitellun kutsuvälin mukaisesti on huolehdittava asiakkaan itse (Nyt jonossa olevien ei tarvitse huolehtia, vaan kutsu tulee automaattisesti). Jonojen purkaminen painottunee suurimmaksi osaksi Lehtimäen hammashoitolaan Alajärven hammashoitolassa vallitsevan tilanpuutteen vuoksi. Hampaiden oikomishoito: Toiminnalliset purentavirheet kuuluvat kunnallisen oikomishoidon piiriin, esteettiset eivät. Hoito on vapaaehtoista. Hoitoon valinta tapahtuu valtakunnallisen suosituksen mukaisesti. Oikomishoito ja sitä seuraava ylläpitohoito kestävät useita vuosia, joten pitkäjänteisyys ja sitoutuminen hoitoon on onnistumisen kannalta ehdottoman tärkeää. Oikomishoidon aikana myös hyvän suuhygienian merkitys entisestään kasvaa. Haluamme korostaa vastuullisuutta varatuille hoitoajoille saapumisesta. Nykyisin tulee liian paljon peruuttamattomia poisjääntejä hammashoidosta. Tämä osaltaan heikentää hoitoonpääsyä, koska potilaalle täytyy antaa uusi hoitoaika. Yli 15 vuotta täyttäneille lähetetään sakkomaksu, jos ei ole perunut hoitoaikaansa ja jättää saapumatta hoitoon. Särkypäivystys toteutetaan arkisin eri toimipisteissä Järvi-Pohjanmaalla. Arkisin ajanvaraus klo 8.00 11.00 puh. (06) 2412 7560. Arkipyhinä ja viikonloppuisin särkypäivystys keskitetysti Seinäjoella, ajanvaraus klo 9.30 10.30 puh. (06) 425 5428. Lisätietoja: Matias Leppänen vastaava hammaslääkäri Järvi-Pohjanmaan suun terveydenhuolto Gsm: 040 559 7873 matias.leppanen@mediverkko.fi

TERVEYSHYÖTYMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO LAKEUDEN POTKU -HANKKEESSA POTKU-hanke kuuluu Kaste-hankkeisiin. POTKU tulee sanoista Potilas kuljettajan paikalle. Sen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Toimintamallissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja terveyskeskuksissa. Lakeuden Potku on Väli-Suomen alueella käynnissä olevan POTKUhankkeen osahanke, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin seitsemän eri terveyskeskusorganisaatiota. Terveyshyötymalli rakentuu kuudesta eri tavoitteesta. Ne ovat yhteisö, johto, omahoito, palveluvalikoima, päätöksenteon tuki ja kliiniset tietojärjestelmät. Lakeuden Potkussa on keskitytty omahoidon ja palveluvalikoiman kehittämiseen. Omahoidon toteuttamisen tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja sekä potilaille että ammattilaisille. Potilaalle kehitettyjä työkaluja ovat ITE-pisteet, erilaiset mittarit ja testit, omahoitokaavake sekä keskeisimpänä potilaan oma terveys- ja hoitosuunnitelma. STM on ohjeistanut terveys- ja hoitosuunnitelman sisällön ja otsikot. Ne ovat tarve, tavoite, keinot, seuranta ja arviointi. Terveysja hoitosuunnitelmassa korostetaan potilaan omaa näkemystä huomioiden hänen elämäntilanteensa. Potilas kantaa vastuun omahoidon toteuttamisesta ja ammattilainen toimii hänen valmentajanaan. Potilas saa terveys- ja hoitosuunnitelman mukaansa vastaanotolta lähtiessään. Ammattilaisia on koulutettu käyttämään vastaanottotilanteissa voimaannuttavaa työotetta ja motivoivaa haastattelua. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatimista on koulutettu pajatyöskentelymallilla. Suunnitelmia on tehty tällä hetkellä Lakeuden Potkussa noin 500. Ammattilaiset hyödyntävät erilaisia sähköisiä tietojärjestelmiä mm. ajanvarausohjelmia sekä kutsujärjestelmiä. Omahoitoa tuetaan erilaisilla ryhmäohjausmuodoilla. Koulutusta Tulpparyhmäohjaukseen on hankittu Suomen Sydänliitto ry:ltä ja Ikihyvä-elintaparyhmäohjaukseen Päijät-Hämeen Hyve-yksiköltä. Organisaatioiden palveluvalikoimaa on laajennettu eri potilasryhmien hoitopolkujen laatimisella sekä em. ryhmäohjauksilla tavoitteena työnjaollisesti selkeä, valmisteltu vastaanotto. Alueen organisaatioissa (6/7) on suoritettu syksyllä 2011 valtimotautien laatumittaus. Tuloksia hyödynnetään laadun kehittämisessä ja uusintamittaus suoritetaan syksyllä 2012. Hankkeessa on lisätty yhteistyötä eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Eri toimijoiden yhteistyöllä on toteutettu erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja. Näiden avulla ovat pitkäaikaissairaat löytäneet uusia mahdollisuuksia omahoidon toteuttamiseen.

Lakeuden Potkun organisaatioissa on terveyshyötymallin käyttöönottoon suhtauduttu positiivisesti. Kehittämistä ja jalkauttamista jatketaan aktiivisesti. Tekijät: Lakeuden Potkun projektipäälliköt Carita Liljamo, carita.liljamo@lapua.fi ja Teija Ollikainen, alueylilääkäri Raimo Rintala, ja kehittäjätyöntekijät: Merja Alanen, Susanna Alhainen, Sanna Granholm, Tuire Hautanen, Kati Karjanlahti, Hanna Katajamäki, Satu Mäkelä, Riikka Orava, Johanna Rajala, Kirsi Rantala ja Raija Virnala. Lisätietoja: Riikka Orava Lakeuden Potku hanketyöntekijä/sairaanhoitaja Gsm: 040 485 6302 riikka.orava@alajarvi.fi

TERVEYSHYÖTYMALLIN käyttöönotto Lakeuden Potku-hankkeessa YHTEISÖ JOHTO PÄÄTÖKSENTEON KLIINISET TIETO - Strategia - Sitoutuminen TUKI JÄRJESTELMÄT - Yhteistyö terveyshyöty- - Käypä hoito -suositukset - Sovitut kirjaamiskäytännöt muiden malliin - Vaikuttavat lähestymistavat - Avainasiakkaan tunnistaminen toimijoiden ja menetelmät kanssa Potilas kuljettajan paikalle OMAHOITO PALVELUVALIKOIMA POTILAAN TYÖKALUT HOITOPOLUT/LAATUVERKOSTO ITE-PISTEET SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAS MITTARIT/TESTIT PÄIVYSTYSPOTILAS OMAHOITOKAAVAKE DEPRESSIOPOTILAS TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA MONISAIRAS POTILAS AMMATTILAISEN TYÖKALUT PÄIHDEPOTILAS VOIMAANNUTTAVA TYÖOTE SUUNNITELTU VASTAANOTTO TERVEYS- JA HOITOSUUNNITELMA MÄÄRITELTY TYÖNJAKO JA VASTUU SÄHKÖISET TIETOJÄRJESTELMÄT POIKKIHALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ RYHMÄOHJAUS TEEMAPÄIVÄ/TEEMAVIIKKO TULPPA- JA IKIHYVÄRYHMÄT TEKIJÄT: LAKEUDEN POTKUN HANKETYÖNTEKIJÄT: CARITA LILJAMO, MERJA ALANEN, SUSANNA ALHAINEN, SANNA GRANHOLM, TUIRE HAUTANEN, KATI KARJANLAHTI, HANNA KATAJAMÄKI, SATU MÄKELÄ, TEIJA OLLIKAINEN, RIIKKA ORAVA, JOHANNA RAJALA, KIRSI RANTALA, RAIMO RINTALA JA RAIJA VIRNALA