Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016
Sisällysluettelo Yleistä... 3 1. Henkilöstösuunnitelma... 4 1.1 Henkilömäärät ja työsuhdemuodot... 4 1.3 Henkilöstösuunnitelma 2016... 5 1.4 Vakanssirakenne 2016... 5 1.5 Työkyvyn ylläpitäminen... 7 2. Koulutussuunnitelma... 8 2.1 Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen määrittely... 8 2.2 Täydennyskoulutus osana suunnitelmallista henkilöstön osaamisen kehittämistä. 9 2.3 Toteutunut koulutus ammattiryhmittäin... 10 2.4 Koulutussuunnitelma 2016... 11 2.5 Koulutusten järjestäminen ja periaatteet... 13 2.5.1 Koulutukseen hakeutuminen... 13 2.5.2 Koulutuksen kustannukset... 14 2.5.3 Koulutuksen lukeminen työaikaan... 14 2.5.4 Omaehtoisen koulutuksen hyväksyminen täydennyskoulutukseksi... 15 2.5.5 Oppisopimuskoulutus... 15 2.5.6 Ammattiyhdistyskoulutus... 16 2.5.7 Työsuojelukoulutus... 16 2.5.8 Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien osallistuminen täydennyskoulutukseen... 16 2.6 Koulutusten raportointi ja seuranta... 17 2
Yleistä Kunnat ja kuntayhtymät ovat velvollisia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman kuntien yhteistoimintalain 4 a :n mukaisesti. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kokoaa henkilöstöä koskevat keskeiset kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut koulutukset vuodelle 2016, samalla se ottaa kantaa myös koulutuksen periaatteisiin ja toteutukseen. Tavoitteena on tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu eri ammattiryhmien ja yksilöiden välillä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta on käytävä ilmi ainakin - toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä, - periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä, - yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta, - arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä ja - em. kohdissa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttamien ja seurantamenettelyt. Suunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota - osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin ja - joustaviin työaikajärjestelyihin. Tämä asiakirja korvaa ohjeen Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen periaatteet ja toteutus, joka on hyväksytty yhtymähallituksessa 9.11.2010. Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen periaatteet ja toteutus päivitetään vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laadinnan yhteydessä. 3
1. Henkilöstösuunnitelma 1.1 Henkilömäärät ja työsuhdemuodot Henkilömäärät ja työsuhdemuodot 31.12. vuosina 2010-2014 sekä tilanne 31.10.2015. Varhaiskasvatus on siirtynyt pois kuntayhtymän organisaatiosta 1.8.2014. vuosien 2010-2013 luvuissa on mukana varhaiskasvatuksen henkilöstö. 2010 2011 2012 2013 2014 31.10.2015 Vakinaiset Kokoaikaiset 689 700 710 691 558 585 Osa-aikaiset 76 90 101 113 105 102 Määräaikaiset Kokoaikaiset 198 212 241 266 183 152 Osa-aikaiset 40 36 47 45 24 33 Työllistetyt Kokoaikaiset 3 4 3 4 2 2 Osa-aikaiset 3 8 11 8 2 3 Yhteensä 1009 1050 1113 1127 874 877 Toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde on ensisijainen palvelussuhteen muoto kuntayhtymässä. Palvelussuhde voi olla työ- tai virkasuhde. Virkasuhdetta käytetään vain silloin, kun tehtävään liittyy kuntalain mukaisia viranomaistehtäviä tai erityislaki edellyttää virkasuhdetta. Määräaikaisesta henkilökunnasta suurin osa on sijaisia. Määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain silloin, kun siihen on lain edellyttämä peruste. Sijaisia palkataan, mikäli toiminnan sujuminen ja palvelujen saatavuus sitä välttämättä edellyttävät. Vuonna 2016 sijaistyövoiman käyttö pyritään minimoimaan johtuen kuntien taloudellisista paineista. Vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman osana hyväksytään suunnitelma henkilöstömuutoksista. Palveluita ja palvelurakennetta muutettaessa selvitetään aina myös henkilöstövaikutukset ja mahdollisuudet sisäisiin sopeutuksiin selvitetään muutosten yhteydessä. Organisaatiorakenteen tulee tukea palveluiden järkevää ja tehokasta tuottamista ja sitä tulee tarvittaessa pystyä muuttamaan nopeastikin. Henkilökuntamäärä on optimoitu kaikissa yksiköissä ja yleensä irtisanoutuvien ja eläköityvien virat/toimet joudutaan täyttämään. Jokaisen muutoksen yhteydessä täyttäminen kuitenkin harkitaan erikseen. Uusia virkoja/toimia perustetaan vasta muiden vaihtoehtojen selvittämisen jälkeen ja vain perustellusta syystä. Tällä hetkellä on huomioitava myös sote-muutosten ja kuntien taloudellisten paineiden tuomat vaatimukset virkojen/toimien perustamisessa ja täyttämisessä sekä sijaisten käytössä. Muutokset tulee tehdä henkilöstömitoitukset huomioiden. 4
1.3 Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laaditaan yhteistoimintamenettelyssä. Vuoden 2016 talousarvioesitykseen ei sisälly uusia virkoja tai toimia. Tehtävämuutoksista johtuen esitetään vakanssien yksikkö- ja nimikemuutoksia. Vuoden 2016 painopistealueina henkilöstöhallinnossa ovat henkilöstöstrategian työstäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittäminen. Henkilöstöjohtamisessa siirrytään sähköiseen henkilöstöhallintoon vuoden 2016 aikana. Talousarvion 2016 henkilöstömäärä kokopäiväiseksi muutettuna ja henkilöstökulut tulosalueittain Virat Toimet Sijaiset Henkilömäärä yhteensä Henkilöstökulut eur Hallinto- ja tukipalvelut 10,9 71,2 4,4 86,5 3 088 822 Sosiaalipalvelut 21,6 83,1 11,9 116,6 5 820 084 Ikäihmisten palvelut 13 309,1 44,7 366,8 16 991 755 Terveyspalvelut 29,8 163,4 13,1 206,2 10 967 150 Yhteensä 75,2 626,8 74,2 776,2 36 867 811 1.4 Vakanssirakenne 2016 Kuntayhtymässä on 720,5 vakanssia, joista 31.8.2015 oli vakinaisesti täytettynä 690. Vuoden 2016 talousarvioon palkkakustannus on varattu 710 vakinaiselle vakanssille/ 702 henkilötyövuodelle. Lisäksi vuoden 2016 talousarvioon on varattu sijaismäärärahoja 74,2 henkilötyövuodelle. Nimike Virka Toimi Varahenkilö Täyttämättä Apulaisosastonhoitaja 1 0 0 0 Asiakasohjauspäällikkö 1 0 0 0 Asumispalvelupäällikkö 1 0 0 0 Atk-käyttöpäällikkö 1 0 0 0 Erikoishammaslääkäri 1 0 0 0 Etuuskäsittelijä 3 0 0 0 Farmaseutti 0 1 0 0 Fysioterapeutti 0 12 1 0 Geronomi 0 1 0 0 Hallintosihteeri 0 1 0 0 Hammashoitaja 0 12 1 0 Hammaslääkäri 11 0 0 2 Henkilökohtainen avustaja 0 7 0 0 Henkilöstö- ja hoitotyön johtaja 1 0 0 0 5
Nimike Virka Toimi Varahenkilö Täyttämättä Henkilöstösihteeri 0 1 0 0 Hoitoapulainen 0 10 0 0 Huoltomies 0 2 0 0 Ikäihmisten palvelujohtaja 1 0 0 0 Johdon sihteeri 0 1 0 0 Johtava hammaslääkäri 1 0 0 0 Johtava sosiaalityöntekijä 2 0 0 0 Johtava työterveyslääkäri 1 0 0 0 Johtava ylilääkäri 1 0 0 0 Kehittämispäällikkö 1 0 0 0 Keskusvarastonhoitaja 0 1 0 0 Kirjanpitäjä 0 2 0 0 Kodinhoitaja 0 21 0 0 Kotiavustaja 0 4 0 0 Kotihoidon asiakaspalvelupäällikkö 1 0 0 0 Kuntayhtymän johtaja 1 0 0 0 Kuntohoitaja 0 1 0 0 Laatupäällikkö 1 0 0 0 Lastenvalvoja 1 0 0 0 Lähihoitaja 0 239 20 5 Mielisairaanhoitaja 0 1 0 0 Ohjaaja 0 38 0 1 Osastonhoitaja 8 0 0 0 Osastosihteeri 0 11 0 0 Palkkasihteeri 0 3 0 0 Palveluesimies 10 0 0 0 Perheohjaaja 0 4 0 0 Perhetyöntekijä 0 4 0 0 Psykologi 0 4 0 0 Puhelinvaihteenhoitaja 0 1 0 0 Puheterapeutti 0 2 0 0 Ravitsemistyönjohtaja 1 2 0 0 Ravitsemistyöntekijä 0 19 0 2 Ryhmäavustaja 0 3 0 0 Sairaalahuoltaja 0 35 0 4 Sairaanhoitaja 0 80 4 1 Siivoustyönohjaaja 0 1 0 0 Sosiaaliohjaaja 6 2 0 1 Sosiaalipalvelujen johtaja 1 0 0 0 Sosiaalityöntekijä 9 3 0 1 Suuhygienisti 0 4 0 0 Talousjohtaja 1 0 0 0 Taloussihteeri 1 0 0 0 Terveydenhoitaja 0 31 2 1 6
Nimike Virka Toimi Varahenkilö Täyttämättä Terveyskeskuslääkäri 13 0 0 4 Tiedottaja 0 1 0 1 Tilapalvelupäällikkö 1 0 0 0 Toimintaterapeutti 0 2 0 1 Toimistosihteeri 0 12 0 0 Työfysioterapeutti 0 1 0 0 Työterveyshoitaja 0 6,5 0 0 Työterveyslääkäri 1 0 0 0 Työvalmentaja 0 2 0 0 Vastaava ohjaaja 0 8 0 0 Vastaava sairaanhoitaja 0 6 0 0 Välinehuoltaja 0 2 0 0 Yksilövalmentaja 0 1 0 0 Yksilövalmentaja/ohjaaja 0 1 0 0 Ylilääkäri 3 0 0 3 Vakanssit yhteensä 86 606,5 28 27 Vakansseja yhteensä 720,5 1.5 Työkyvyn ylläpitäminen Kuntayhtymän henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista tuetaan aktiivisella henkilöstöpolitiikalla, johon kuuluvat systemaattinen johtaminen ja tiedotustoiminta, perehdytys, täydennyskoulutus ja muu koulutus sekä työnohjaus. Työhyvinvoinnin tukemiseksi kuntayhtymässä on käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit. Työssä jaksaminen, työhyvinvoinnin parantaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen edellyttävät henkilöstön selviytymisen varhaisen havaitsemisen ja varhaisen reagoinnin toimintamuotojen ja -käytäntöjen kehittämistä. Parhaimmillaan varhainen reagointi on työkyvyn heikkenemisen ennakointia ja kokonaisvaltaista työhyvinvoinnin edistämistä. Kuntayhtymässä on käytössä työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laadittu varhaisen havaitsemisen malli, jonka avulla pyritään puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa havaittuihin työkyvyn ongelmiin. Työhön, työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvien toimien lisäksi työssä jaksamisen keinoina ovat mm. työkierto, työkokeilut ja erilaiset työaikajärjestelyt. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa on panostettu edelleen pitkittyvien sairauspoissaolojen ehkäisyyn. Vuonna 2016 jatketaan hyvien ergonomiataitojen levittämistä yksiköissä ergonomiavastaavien ja työterveyshuollon avulla. Esimiesten tukemiseen ja hyvään johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Myös kaikilta työntekijöiltä odotetaan vastuun ottamista oman terveytensä ja työkykynsä hoitamisesta ja ylläpidosta. Koulutuksella tuetaan hyvien työyhteisötaitojen osaamista. Osatyökykyisten osalta työnantaja pyrkii yhdessä työterveyshuollon ja työntekijän kanssa löytämään työtehtäviä, jotka ovat ko. työntekijälle mahdollisia hänen terveydentilansa huomioiden. Myös työaikajoustoja päivittäisen työajan ajankohdan ja kokonaistyöajan 7
osalta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Mikäli omassa yksikössä tai omalla tulosalueella ei sopivaa työtä ole, selvitetään muiden tulosalueiden sekä jäsenkuntien työllistämismahdollisuudet. 2. Koulutussuunnitelma Organisaation tuottavuus perustuu henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin, toiminnan palvelulähtöisyyteen sekä tiedon ja taidon hallintaan ja tietoteknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tuottavuuteen voidaan vaikuttaa lisäämällä henkilöstön mahdollisuuksia parantaa osaamistaan suunnitelmallisesti niin, että kuntayhtymän visiot ja strategiat sekä työyksiköiden tavoitteet ja perustehtävä ohjaavat henkilöstön osaamistarpeiden määrittämistä ja koulutusta. Kuntayhtymän hallintosäännön 8 :n mukaan johtoryhmän tehtävänä on määritellä kuntayhtymän henkilöstön osaamisen kehittämisen painopistealueet. Koulutussuunnitelma perustuu tulosyksikköjen visioon, strategiaan, vuositavoitteisiin ja on osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Koulutustarpeisiin pyritään vastaamaan jokaisessa työyksikössä. Koulutustarpeita kartoitetaan yksikköjen omissa työkokouksissa sekä kehityskeskusteluissa. Koko kuntayhtymää koskevien koulutuksen painopistealueiden määrittämisen jälkeen laaditaan tarkemmat koulutuksen toteuttamissuunnitelmat ammattiryhmittäin/toiminnoittain. Jokaisen työntekijän osalta koulutustarpeet käydään läpi vuosittain käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. 2.1 Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen määrittely Ammatillisella täydennyskoulutuksella tarkoitetaan suunnitelmallista koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin ja suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Säännöllinen täydennyskoulutus antaa henkilöstölle mahdollisuuden hankkia ammattialan viimeisintä tietoa ja kehittää työtaitoja, parantaa työn hallintaa ja ammatillista yhteistyötä sekä edistää henkilöstön työhön sitoutumista ja työhyvinvointia. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Täydennyskoulutuksella voidaan parantaa koko organisaation toiminnan vaikuttavuutta, palveluiden laatua, potilas-/asiakasturvallisuutta ja - tyytyväisyyttä. Kuntayhtymän asettamista strategisista painopisteistä riippuen koulutustarpeet ja määrät voivat vaihdella vuosittain työyhteisö-, ammattiryhmä-, ja yksilötasolla. Täydennyskoulutusta on - luennot, työpajat, koulutuspäiväpalautteet yms. omassa organisaatiossa - valmistellut osastotunnit tietystä aiheesta - paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset koulutuspäivät - opintokäynnit - ATK-ohjelmistokoulutus - seminaarit - ketjulähettikoulutus 8
Täydennyskoulutusta ei ole - työpaikkakokoukset, osastokokoukset - tiedotustilaisuudet - meetingit - työnohjaus - perehdytys - työkierto - omaehtoinen koulutus (tarkastellaan erikseen, kts. kohta 2.5.4) Muuta koulutusta on - hankerahoituksella järjestettävä koulutus - ammatillinen jatkokoulutus (sovitaan tapauskohtaisesti) - ammatillinen uudelleenkoulutus - työsuojelukoulutus - luottamusmieskoulutus Työnantajan tulee huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon koko henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta ohjaavat säännökset ovat: - laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1559/1994, - työterveyshuoltolaki 1383/2001, - laki työsuojelun valvonnasta 131/1973, - laki kansanterveyslain muuttamisesta 992/2003, - sosiaalihuoltolaki 1301/2014, - sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta 1194/2000, - laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta 993/2003, - sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus 2004:2, - sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus 2006:6, - kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/2004 ja18/2008, - kunta-alan työmarkkinaosapuolten koulutussopimus, - STUK:n ohje ST 1.7 säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa. 2.2 Täydennyskoulutus osana suunnitelmallista henkilöstön osaamisen kehittämistä Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle lainsäädännöllä asetetut kelpoisuusehdot varmistavat sen, että työntekijöillä on perusosaaminen työhönsä. Se ei vielä takaa, että työntekijöillä olisi käytössään kaikki tarvittava osaaminen. Ammatillinen pätevyys muodostuu työssä vaiheittain tiedon ja kokemuksen yhdistyessä todelliseksi osaamiseksi. Osaamista voidaan arvioida työntekijän ja esimiehen välisissä kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelu tuo esille sen, millaisia työhön ja työyhteisöön liittyviä tavoitteita työntekijä 9
henkilökohtaisesti asettaa ja mitä työnantaja häneltä odottaa. Kehityskeskusteluissa kiinnitetään huomiota erityisesti työtehtävien hallintaan ja työntekijän osaamisvalmiuksia tukemiseen ja tunnistamiseen. Henkilökohtaista osaamisen arviointia voidaan täydentää järjestämällä työyhteisölle, tiimille tai muille palveluketjuissa yhdessä toimivalle ryhmälle yhteisökeskustelu. Keskustelussa käsitellään yhteistä osaamista ja siinä koettuja vajeita suhteessa työyksikön tehtäviin ja tavoitteisiin. Yhteisökeskustelun etuna voidaan pitää sitä, että koko työyhteisön tai tiimin näkökantoja osaamiseen voidaan kuulla samanaikaisesti. Yhteisökeskustelussa on mahdollisuus hahmottaa myös sitä, miten oma työ sijoittuu osaksi laajempaa kokonaisuutta niin asiakkaiden kuin koko palveluketjun kannalta. Kehitys- ja yhteisökeskustelujen pohjalta tehdyt koonnit muodostavat lähtökohdan työyhteisön osaamiskartalle ja täydennyskoulutuksen suunnittelulle. Täydennyskoulutussuunnitelma laaditaan yksiköittäin syyskuussa seuraavaa vuotta varten ja se tarkennetaan huhtikuussa kuluvan vuoden syyskautta varten. Koulutustyöryhmä (=johtoryhmä + laatupäällikkö) valmistelee em. pohjalta koko kuntayhtymän yhteisen koulutussuunnitelman osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Suunnitelma on ohjeellinen ja sitä toteutetaan vuosittain varatun määrärahan puitteissa. Työryhmä myös arvioi ja kehittää kuntayhtymän täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen määrä riippuu viranhaltijan/työntekijän peruskoulutuksen pituudesta ja työn vaativuudesta, toimenkuvasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä ammatillisista kehittymistarpeista. Enimmäismäärää ei ole säädetty, mutta Valtioneuvoston v. 2002 antamassa periaatepäätöksessä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on todettu, että keskimäärin 3-10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa voidaan pitää lähtökohtana. Ohjeen ST 1.7 mukainen säteilysuojelun täydennyskoulutuksen vähimmäismäärä on lääkäreillä 16 h/5 vuotta, hammaslääkäreillä 20 h/5 vuotta ja hammashoitajilla 20 h/5 vuotta. Täydennyskoulutuksen järjestämisvastuu on työnantajalla ja jokaisella viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua täydennyskoulutukseen ja siten ylläpitää ammattitaitoaan ja osaamistaan. Tämä koskee myös pitkäaikaisia sijaisia. Sijainen katsotaan pitkäaikaiseksi sijaiseksi, kun hän on koulutusajankohtana ollut yli 6kk yhtäjaksoisesti kuntayhtymän palveluksessa. Yksikön esimies huolehtii täydennyskoulutuksen tasapuolisesta toteuttamisesta. Vuoden 2016 budjettiin varataan koulutusmäärärahaa kurssimaksuihin ja koulutusjärjestelyihin 160 000 eur. Koulutusajan palkat ja matkakustannukset on varattu lisäksi yksiköiden budjetteihin. Koulutuksiin varatut määrärahat vastaavat edellisvuosien varauksia. 2.3 Toteutunut koulutus ammattiryhmittäin Kuntayhtymän järjestämän täydennys- ja muun koulutuksen toteutumista seurataan vuosittain työntekijäryhmittäin. 10
Sisäinen ja ulkoinen täydennyskoulutus ammattiryhmittäin päivinä: 2010 2011 2012 2013 2014 Lääkärit ja hammaslääkärit 101 76 64,5 52,5 40 Sosiaalityöntekijät 86 42 31 43 47 Muut korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon 54 44 46,5 30,5 15 henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan AMK:n, opetus- 828 631 747,50 598 926 ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon 507 456 805 303 603 tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu henkilöstö 358 141 200,5 141 110 Yhteensä 1 933 1 334 1 905 1 168 1 741 Sisäinen ja ulkoinen muu koulutus ammattiryhmittäin päivinä: 2010 2011 2012 2013 2014 Lääkärit ja hammaslääkärit 1 10 23 2 1 Sosiaalityöntekijät 7 30 11 17 2 Muut korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon 5 10 13 5 henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan AMK:n, opetus- 68 153 197 229 41 ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon 107 81 66 83 28 tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu henkilöstö 23 115,5 41 39 7 Yhteensä 211 399,5 351 375 78 Vuonna 2014 toteutui keskimäärin 1,8 täydennyskoulutuspäivää/henkilötyövuosi. Lisäksi muuta koulutusta oli 0,1 päivää/henkilötyövuosi. Luvuissa on huomioitu kaikki työntekijät. 2.4 Koulutussuunnitelma 2016 Koulutussuunnitelma perustuu em. sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusta sääteleviin säädöksiin sekä kuntayhtymän vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Vuoden 2016 painopistealueina henkilöstöhallinnossa ovat henkilöstöstrategian työstäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön jaksaminen muutoksen keskellä turvataan vuonna 2016 jatkamalla alkanutta henkilöstöjohtamisen kehittämistä painopisteenä työhyvinvoinnin parantaminen. Toiminnallisena tavoitteena on osaava ja ammattitaitoinen 11
henkilöstö ja täydennyskoulutuksen tavoitetaso on vähintään neljä täydennyskoulutuspäivää/vakituinen työntekijä. Vuonna 2016 koulutuksen erityisenä tavoitteena on tukea väestön terveyttä, omatoimisuutta ja elämänlaatua sekä henkilökunnan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Kuntayhtymän henkilöstön koulutuksen painopistealueita vuonna 2016 ovat: - työhyvinvointi- ja työssä jaksaminen muutoksen keskellä, - työyhteisötaitokoulutus koko henkilöstölle - mm. vastuut ja oikeudet, vuorovaikutustaidot, viestintä, - laatukoulutus, - varhainen tuki/avohoitopainotteisuus/ennaltaehkäisevä työ/kuntouttava työote kaikkiin kuntayhtymän palveluihin, - Iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen liikunnan keinoin koulutusta jatketaan kaikille kuntayhtymän hoito-/hoivatyötä tekeville sekä lääkäreille, - kinestetiikan hyödyntämiseen liittyvä koulutus, - sosiaalihuollon asiakaskirjalain toimeenpanoprosessin edellyttämä koulutus - uudistuneen sosiaalihuoltolain toimeenpanoon liittyvä koulutus, työmenetelmät ja toimintaprosessit - johtamiskoulutus esimiehille - mm. motivointi, sitoutuminen, luottamuksen rakentaminen, - KVTES -koulutukset ja työvuorosuunnittelukoulutukset, - ergonomia ja - lääkehoitokoulutuksen jatkaminen (LOVE). Lisäksi tarjotaan koulutusta tarpeen mukaan mm. seuraavista aihealueista: - ammatillisten valmiuksien kehittämiseen ja työn vaikuttavuuteen liittyvä koulutus - ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, - hallinnon ja talouden osaaminen, - järjestelmäosaaminen ja tietotekniset taidot, - haastavat asiakastilanteet, asiakkaiden kohtaaminen, - kulttuuri osana hoito- ja hoivatyötä, - green care -koulutus, - potilaan asema ja oikeudet, - monialaisuus, toiminta verkostoissa, - terveyshyötymallin sisäistäminen, - hygieniaosaaminen, - turvallisuus: potilasturvallisuus, ensiapukoulutus, paloturvallisuus, - omavalvonta, - opiskelijaohjaus, - prosessien ja menetelmien kehittämiseen liittyvä koulutus, - elämän loppuvaiheen hyvä hoito/saattohoito/kivun hoito, - hoitotieteellinen ja lääketieteellinen koulutus, vieritutkimukset, - ehkäisevän työn osaamiseen ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyvä koulutus, - työkykyyn ja työympäristöön liittyvä työterveyshenkilökunnan ammatillinen koulutus, - lääkärien täydennyskoulutus, - hankinta- ja sopimusosaaminen, 12
- englannin kieli, - monikulttuurisuus ja - ajankohtaiset koulutukset. 2.5 Koulutusten järjestäminen ja periaatteet Koulutus järjestetään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti, mikäli koulutus koskee yleisesti koko työyksikköä tai muuta laajempaa joukkoa. Koulutuksissa hyödynnetään terveysasemilla olevia videoneuvottelulaitteistoja ja Kauhavan terveysasemalla sijaitseva koulutusluokka on käytettävissä koulutustilaisuuksiin. 2.5.1 Koulutukseen hakeutuminen Täydennyskoulutus perustuu kuntayhtymän Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan sekä yksikön omaan koulutussuunnitelmaan. Koulutukseen haetaan lomakkeella. Hakemus koulutukseen/täydennyskoulutukseen (löytyy sekä intrasta että k-kansiosta) täytetään oman esimiehen kanssa sopimisen jälkeen. Koulutushakemuksen hyväksyy/hylkää yksikön lähiesimies. Koulutushakemus tulee olla esimiehellä mielellään viikkoa ennen ko. listan alkua, mutta viimeistään viikkoa ennen koulutusta. Kustannusten korvaamisesta päättää koulutuksesta päättävä esimies. Mikäli lähiesimies ei pidä koulutukseen osallistumista välttämättömänä tai se ei sisälly koulutussuunnitelmaan, voi hän kuitenkin oikeuttaa viranhaltijan/työntekijän osallistumaan koulutukseen palkattomasti (virkavapaus- tai työlomahakemus). Tällöinkin työnantaja voi osallistua kustannuksiin esim. matkalipun tai osallistumismaksun osalta. Ilmoittautumisen hyväksyttyyn koulutukseen huolehtii aina osallistuja itse. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen koulutussopimuksen mukainen ammattiyhdistyskoulutus on muuta koulutusta. Siihen haetaan kuten täydennyskoulutukseen, oman lähiesimiehen kautta. Esimiehen kannanoton/puollon jälkeen hakemus lähetetään henkilöstö- ja hoitotyön johtajalle käsiteltäväksi. Työsuojelukoulutus on myös muuta koulutusta. Siihenkin haetaan oman lähiesimiehen kautta, mutta päätöksen tekee työsuojelupäällikkö. Kuntayhtymän tai yksikön järjestämästä maksuttomasta sisäisestä täydennyskoulutuksesta ei tehdä hakemusta. Koulutukseen osallistutaan lähiesimiehen luvalla. Osallistujaluettelot kerätään ja viedään taloustoimistoon. Tämä on koulutuksen vetäjän / organisoijan vastuulla. Ammattiliittojen järjestämiin valtakunnallisiin ja alueellisiin ammatillisiin koulutuksiin voi koulutuspaikasta, koulutuksen sisällöstä ja työyksikön koosta riippuen osallistua 1-3 henkilöä per työyksikkö esimiehen harkinnan mukaan. Vuoden 2016 aikana siirrytään sähköiseen henkilöstöhallintoon ja koulutukseen hakeutuminen tehdään sähköisellä järjestelmällä. Järjestelmän käyttöönoton aiheuttamista muutoksista koulutukseen hakeutumiseen tiedotetaan erikseen. 13
2.5.2 Koulutuksen kustannukset Työnantaja vastaa pääsääntöisesti Koulutussuunnitelmaan sisältyvän ja työnantajan määräämän koulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Talousarviossa koko täydennyskoulutuksen yhteinen määräraha kirjataan koulutuksen kustannuspaikalle 104. Täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen toteutuneita kustannuksia seurataan kuitenkin kustannuspaikoittain ja niillä on omat tilinumerot 4441 ja 4440. Matkaliput kukin tilaa itse VR:n Matkapalvelusta kuntayhtymän laskuun. Majoituksen varaa myös osallistuja itse. Matkat korvataan halvimman vaihtoehdon mukaan. Koulutusta edeltävä yöpyminen korvataan vain poikkeustapauksissa. Sisäiseen koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi ja matkakorvaukset maksetaan kuten virantoimitusmatkasta. Matkakustannukset korvataan vain jos ne ylittävät tavanomaisen työmatkan kustannukset (Jos esimerkiksi matka rautatieasemalle on lyhyempi kuin tavanomainen työmatka, ei siitä suoriteta matkakustannusten korvausta). Sähköisesti täytetty ja allekirjoitettu matkalasku toimitetaan esimiehelle koulutuksen jälkeen. Lomake löytyy sekä intrasta että k-asemalta. Jokainen täydennyskoulutukseen osallistunut on velvollinen antamaan palautetta koulutuksestaan omassa yksikössään tai tarvittaessa koko henkilökunnalle. 2.5.3 Koulutuksen lukeminen työaikaan Koulutussuunnitelmaan sisältyvään, työnantajan määräämään koulutukseen osallistuminen on työaikaan rinnastettavaa aikaa, jollei muuta ole sovittu. Koulutus ei aiheuta ns. katkenneen jakson laskentaa. Työajaksi katsotaan vain koulutukseen käytetty aika (ei matka-aikaa). Kokonaisesta koulutuspäivästä työajaksi luetaan normaalin työpäivän pituus riippuen työaikajärjestelmästä (7 h 15 min/pv, 7 h 24 min/pv tai 7 h 39 min/pv). Jos koko päivän kestänyt koulutus ylittää päivittäisen säännöllisen työajan, ei tämä oikeuta lisätyö-, ylityö- tai muihin korvauksiin. Työvuorotaulukkoon merkitään K, jonka arvo on ao. työaikajärjestelmän mukainen keskimääräinen päivittäinen työaika. Jos koulutus osuu työajanlyhennyspäivään, mutta kestää yli lyhennysajan, hyväksytään koulutus työajaksi päivittäisen säännöllisen työajan mukaisena. Jos työpäivän aikana lähdetään koulutukseen esim. Seinäjoelle, menomatka on jo koulutusaikaa, koska työvuorolistalla tulee näkyä todellinen työpaikalla oloaika. Koulutukset merkitään osallistujan Titania -työvuorolistaan K:lla (ei kellonaikoja). Jos koulutus tehdään työvuorolistaan vasta toteumassa, merkitään koulutuspäivä K:lla ja kellonajat. Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän osallistuessa täydennyskoulutukseen katsotaan koko ohjelman mukainen koulutusaika työajaksi. Jos täydennyskoulutus järjestetään vapaa-aikana, niin tätä vastaava vapaa annetaan tasoittumisjakson aikana. Tällöinkin työajaksi katsotaan vain täydennyskoulutukseen käytetty aika, ei matka-aikaa. 14
Mikäli esimies velvoittaa henkilön osallistumaan täydennyskoulutukseen vuosilomallaan, siirretään vuosiloma siltä osin muuhun ajankohtaan. Sairauslomalla henkilö voi osallistua täydennyskoulutukseen omalla ajallaan. Lauantaille tai iltaan osuva koulutus lasketaan työaikaan ilman erilliskorvauksia. Ulkomaisiin koulutuksiin ja konferensseihin osallistuminen tapahtuu pääasiassa omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Jos työntekijällä on tilaisuudessa posteri, esitelmä tms. voidaan harkinnan mukaan myöntää palkallista virkavapaata tai työlomaa. Matkoista ulkomaisiin tapahtumiin korvataan vain Suomen sisäiset matkat. Osallistumismaksut korvataan harkinnan mukaan silloin, kun osallistuminen luetaan työajaksi. Päätöksen tekee tulosaluejohtaja. 2.5.4 Omaehtoisen koulutuksen hyväksyminen täydennyskoulutukseksi Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus hakeutua myös muuhun kuin välittömiin virka- /työtehtäviin liittyvään koulutukseen. Tällöin tulee harkittavaksi palkattoman virkavapaan myöntäminen. Virkavapauteen suhtaudutaan tällaisissakin tapauksissa myönteisesti, ellei siitä ole kohtuutonta haittaa. Kuntayhtymä voi hyväksyä omaehtoisesta koulutuksesta henkilön täydennyskoulutukseksi sen osan, jonka kustannuksiin työnantaja osallistuu tai antaa työntekijän käyttää työaikaa. Omaehtoiseen koulutukseen luetaan pääasiassa tutkintotavoitteiset, osatutkintotavoitteiset tai lyhyemmät, ei-tutkintoon johtavat koulutukset, joihin hakeudutaan oma-aloitteisesti. Pätevöittävät ammatti- ja erityisammattitutkinnot katsotaan yleensä myös osaksi omaehtoisia opintoja. Pääsääntönä on, että työntekijä vastaa itse omaehtoisen koulutuksensa kustannuksista. Työnantajan osallistuminen kustannuksiin on perusteltua silloin, jos omaehtoinen koulutus lisää työntekijän työssään tarvitsemia ammatillisia valmiuksia. Työnantaja päättää osallistumisestaan omaehtoisen koulutuksen kustannuksiin tapauskohtaisesti, työajaksi omaehtoista koulutusta lasketaan enintään 3 pv vuodessa. Työntekijän hankkimaan omaehtoiseen koulutukseen on saatavissa tietyin edellytyksin ulkopuolista rahoitusta. Tukimuodot voidaan jakaa yleisellä tasolla seuraavasti: - Opiskeluaikaisen toimeentulon tukimalleihin pohjautuvat tuet (mm. opintovapaa yhdistettynä aikuisopintorahaan). - Työnjakomalleihin pohjautuvat tuet (mm. vuorottelukorvaus ja aikuiskoulutustuki). - Työllisyystavoitteita ja työelämän muutoksia tukemaan perustetut tuet. - Muut tukimuodot (mm. ammattitutkintostipendi). 2.5.5 Oppisopimuskoulutus Kuntayhtymä voi järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä Sopevan (oppisopimustoimiston) kanssa. 15
Kuntayhtymä voi järjestää omalle henkilökunnalleen myös tutkintoon johtavaa uudelleenkoulutusta oppisopimuskoulutuksena. Oman organisaation ulkopuolelta ei rekrytoida henkilöitä oppisopimuskoulutettaviksi. 2.5.6 Ammattiyhdistyskoulutus Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle varataan KVTES:n VII luvun 11 :n mukaisesti mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumisen ajalta maksettavasta palkkauksesta ja ruokailukustannuksen korvauksesta on sovittu erikseen koulutussopimuksessa. Luottamusmiehet kutsutaan myös työnantajan järjestämään yhteiseen koulutukseen, joka on omiaan lisäämään luottamusmiehen tietoja organisaation taloudellisesta tilasta, henkilöstöpolitiikasta sekä parantamaan hänen valmiuttaan toimia osaltaan kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistämiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt hyväksyvät vuosittain virka- ja työehtosopimuksen mukaiset ammattiyhdistyskoulutukseen hyväksyttävät koulutukset. Uudelle luottamusmiehelle voidaan tarjota enemmän koulutusta. Kun peruskurssit on käyty, niin luottamusmieskoulutusta tarjotaan tarpeen ja henkilöstö- ja hoitotyönjohtajan harkinnan mukaan mm ajankohtaisista asioista. Henkilöstö-ja hoitotyön johtaja koordinoi luottamusmieskoulutuksia. Luottamusmieskoulutuksiin haetaan oman lähiesimiehen kautta. Esimiehen kannanoton/puollon jälkeen hakemus lähetetään henkilöstö- ja hoitotyön johtajalle käsiteltäväksi. 2.5.7 Työsuojelukoulutus Työsuojelukoulutuksen erilliskysymyksiä käsitellään Kuntatyönantajien yleiskirjeessä 03/13. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutettujen on käsiteltävä koulutustarvetta ja järjestelyjä kahden kuukauden kuluttua valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua työsuojeluvaltuutetulle ja varatyösuojeluvaltuutetuille kustannuksia ja kouluttamisen on tapahduttava työaikana (valvontalain 33 1 ja 2 mom.). Koulutustoiminnan suunnitelmallisuus voidaan varmistaa esimerkiksi valmistelemalla yhteisesti asiaa koskeva suunnitelma. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänhoidon aikana on huolehdittava työsuojeluvaltuutetun varsinaisen työnsä ammattitaidon ylläpitämisestä vastaavalla tavalla kuin muun henkilöstön kohdalla tapahtuu. Työsuojelukoulutus on myös muuta koulutusta. Siihen haetaan oman lähiesimiehen kautta, mutta päätöksen tekee työsuojelupäällikkö. 2.5.8 Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien osallistuminen täydennyskoulutukseen 16
Kun kuntayhtymä ostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yrityksiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta, se asettaa ostopalveluille laatuvaatimuksia, joihin sisältyy myös henkilöstön osaamista ja koulutustasoa koskevia odotuksia. Järjestäessään täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisia koulutuksia, kuntayhtymä voi tarjota em. tahoille mahdollisuuden osallistua koulutuksiin. Kukin toimija vastaa henkilöstönsä täydennyskoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. 2.6 Koulutusten raportointi ja seuranta Koulutusten tilastointi tehdään kolmannesvuosittain osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Taloustoimisto vastaa koulutuksen tilastoinnista esimiesten ja koulutusten vetäjien toimittamien tietojen perusteella. Tilastoituja koulutustietoja käytetään taloussuunnitelman toiminnallisten tavoitteiden seurantaan ja henkilöstöraportointiin sekä kuntatyönantajien tilastointia varten. Vuosittain Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan kirjataan täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen osalta ainakin osallistujamäärät ja koulutuspäivien määrät ammattiryhmittäin. Työttömyysvakuutusrahastolta on mahdollisuus hakea korvausta koulutuskorvaukseen oikeuttavasta koulutuksesta (koulutussuunnitelman mukaisesta koulutuksesta). Sisäisessä koulutuksessa kerätään osallistujista nimilistat, jotka toimitetaan taloustoimistoon. Vastuu asiasta on koulutuksen vetäjällä/organisoijalla. Ulkoisesta koulutuksesta koulutukseen haluava täyttää kaavakkeen Hakemus koulutukseen tai täydennyskoulutukseen ja toimittaa sen esimiehelleen, joka huolehtii hakemuksen toimittamisesta taloustoimistoon. Myös omaehtoisesta koulutuksesta (max. 3 pv, mikäli se on hyväksytty täydennyskoulutukseksi/muuksi koulutukseksi) tulee tehdä koulutushakemus..love-koulutusten osalta tentinvalvoja toimittaa nimilistan toteutuneista suorituksista taloustoimistoon. Koulutustiedot toimitetaan taloustoimistoon tammi-huhtikuun osalta viimeistään 15.5., touko-elokuun osalta viimeistään 15.9. ja syys-joulukuun osalta viimeistään 15.1. Jotta työttömyysvakuutusrahastolta voidaan hakea koulutuskorvausta, tulee esimiehen hyväksymän koulutuksen olla tämän koulutussuunnitelman mukaista koulutusta. Kun esimies hyväksyy koulutusanomuksen, tulee hänen täyttää myös kohdat, joissa päätetään, onko haettava koulutus täydennyskoulutusta vai muuta koulutusta. Hakemuksen liitteenä tulee aina olla koulutuksen ohjelma. Työnohjauksesta toimitetaan henkilöittäin/ryhmittäin tiedot tilastointia varten taloustoimistoon kolmannesvuosittain. Koulutusten raportointi muuttuu, kun sähköinen henkilöstöhallinto otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Käyttöönoton yhteydessä koulutusten raportointi ohjeistetaan uudelleen. 17