Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä Kuntien valtionosuusjärjestelmä Mikä on järjestelmän tavoite? Miten järjestelmä toimii? Miten järjestelmä ohjaa kuntia? Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus tasaisesti koko maassa. Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2012 Ulkoiset menot ja tulot v. 2012 noin 43,2 mrd. (arvio) Kuntien tulot 2010 yht. 38,7 mrd. euroa 2.1.2012 / hp Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto Kuntien tulojen jakautuminen 2010 - esimerkkinä ääripäät / valtionosuudet Vaikka valtionosuuksien osuus koko kuntasektorin kokonaistuloista on noin viidennes, on osalle kunnista valtionosuuksien osuus kokonaistuloista erittäin suuri. Espoo 1 % Kaskinen 2,1 % Kauniainen 4,4 % Helsinki 5,1 % Kerava 9,2 % Vantaa 9,8 % Kirkkonummi 11,2 % Tuusula 11,3 % Nurmijärvi 11,4 % Järvenpää 11,8 % Ranua 61 % Luhanka 49,3 % Pomarkku 49,3 % Vesanto 50,0 % Isojoki 50,4 % Taivalkoski 50,8 % Lavia 50,8 % Pielavesi 50,9 % Puolanka 51,7 % Kivijärvi 53,2 % Kuntien tulojen jakautuminen 2011 - Varsinais-Suomi/ valtionosuudet Valtionosuuksien osuus koko kuntasektorin kokonaistuloista on noin viidennes. Valtionosuuksien osuus kunnan Valtionosuuksien osuus kunnan kokonaistuloista, % kokonaistuloista, % 14 Naantali 13,5 114 Taivassalo 28,2 17 Raisio 13,9 126 Kustavi 29,8 22 Kaarina 15,1 132 Laitila 30,6 32 Masku 16,4 140 Vehmaa 31,3 33 Lieto 16,5 156 Loimaa 33,0 38 Uusikaupunki 18,3 159 Tarvasjoki 33,2 41 Salo 18,7 165 Mynämäki 34,1 60 Rusko 21,0 167 Sauvo 34,2 62 Paimio 21,4 178 Pöytyä 34,8 66 Turku 22,4 207 Oripää 37,2 67 Aura 22,5 217 Marttila 37,6 73 Parainen 23,5 230 Kemiönsaari 38,3 98 Pyhäranta 26,1 263 KoskiTl 42,3 106 Nousiainen 27,0 266 Somero 42,3
Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää Valtionosuusjärjestelmän tavoite 11 mrd. 10 mrd. Valtionosuusjärjestelmällä on kolme päätavoitetta 1. KUNTIEN VÄLISTEN KUSTANNUS- JA TARVE-EROJEN TASAAMINEN Valtionosuuksia määrättäessä otetaan huomioon kunnan palvelujen kysyntään vaikuttavat tekijät sekä muut kunnan ominaisuudet, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämisen kustannuksiin. 2. TULOPOHJAN TASAAMINEN Valtionosuuksia määrättäessä otetaan huomioon paikallistason oma tulopohja. 1 mrd. 9 mrd. 1 mrd. 3. OHJAUSVÄLINE Valtio voi pyrkiä myös ohjaamaan kuntien toimintaa valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmän rakenne Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta: 1. Kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Suomen järjestelmässä paino on kustannus- ja tarve-erojen tasauksessa (1)» Valtio kanavoi valtionosuusrahoituksen kunnille ja muille valtionosuusrahoituksen saajille kustannus- ja tarve-erojen tasauksena» Esimerkiksi Ruotsissa valtio kanavoi valtionosuusrahoituksen kunnille tulopohjan tasausjärjestelmän (2) kautta Laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus (2) on Suomessa kuntien välistä» Tulopohjan tasaus (2) Suomessa kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali Suomen valtionosuusjärjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus ja eräät muut (menoperustaiset) valtionavustukset Valtionosuusjärjestelmän hallinto ja valtionosuuden käyttö Nykyinen valtionosuusjärjestelmä voimaan vuonna 2010 Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. Valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Ministeriöt tekevät päätökset valtionosuusrahoituksesta varainhoitovuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä (viim. 29.12.2011). Valtionosuusrahoituksen maksatus tapahtuu keskitetysti kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuudet ovat kunnille ja muille rahoituksen saajille yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen» Rahoituksen saaja itse päättää valtionosuuden käytöstä
Ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitus vuonna 2012 Kuntien osuus rahoituksesta 1 947 milj. euroa 58,11 % 3 351 milj. Valtion osuus rahoituksesta 1 404 milj. euroa 41,89 % Koulutuksen järjestäjien / ylläpitäjien yksikköhintarahoitus sisältää kuntien rahoitusosuuden Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Valtionosuuden määräytyminen (1/2) Valtionosuuden laskennallinen peruste: LP = Valtionosuus: VOS = LP * VOS-% Kunnan omarahoitusosuus: Kunnan omarahoitusosuus, h.osuus /as. = (LP VOS) / Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 2013 Laskennalliset kustannukset 24 403 885 388 Valtionosuusprosentti 30,96 % Valtionosuus 7 555 442 916 Omarahoitusosuus 16 848 442 472 Asukasmäärä 5 372 913 Omarahoitusosuus, euroa/asukas 3 135,81 Koko maan asukasmäärä Valtionosuuden määräytyminen (2/2) Valtionosuudet perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelujen järjestämisen kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin Suomen järjestelmässä valtionosuutta määrättäessä otetaan huomioon myös paikallistason oma tulopohja laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta Valtionosuudet eivät perustu suoraan kunnan todellisiin kustannuksiin Valtio osallistuu palvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa euroa/asukas yhtä suuri.
Laskennallinen kustannus, kunnan omarahoitusosuus ja valtionosuus ( /asukas) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisen perusteen jakautuminen osatekijöihin v. 2010 Laskennallinen kustannus, /as. Kunta 89 Kunta 90 Kunta 91 Kunta 92 Kunta 93 Kunta 94 Valtionosuus, /as. Kunnan omarahoitusosuus, /as. Kriteerien osuuden, yhteenveto: - Ikärakenteen vaikutus yhteensä n. 85 % (33 + 35 + 15 + 1,4 + 0,09 + 0,04) - 14 eri ikäryhmää kuudessa eri osassa laskentaa - Sairastavuus 10 % - Kaikki muut yhteensä n. 5 % - Ikäryhmien ja sairastavuuden lisäksi yhteensä 13 muuta laskentaperustetta Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuodesta toiseen Valtionosuudet 2013 Miksi valtionosuudet muuttuvat? Onko leikkaukset otettu huomioon laskelmissa? Paljonko meidän kuntamme valtionosuus on? 1. Vuosittaiset lakiin perustuvat automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien ja verotustietojen muutos esim. ikäryhmittäiset asukasmäärät tiedossa huhtikuussa esim. tasauksen laskennassa käytettävät verotiedot käytettävissä lopullisina lokamarraskuussa» Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus esim. 3,0 % vuonna 2013 2. Muut lakiperustaiset muutokset» Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät esim. vuonna 2013 vanhuspalvelulain voimaantulo 1.7.2013» Kustannustenjaon tarkistus joka neljäs vuosi, edellisen kerran vuodelle 2012 3. Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset» Valtiontalouden menosäästöt, jotka kohdistuvat valtionosuusrahoitukseen esim. vuonna 2012-631 milj. ; -118 /asukas; vos-% alennus 2,7 %-yks. esim. vuonna 2012-125 milj. ; -23 /asukas; vos-% alennus 0,51 %-yks.» Muut päätökset esim. kiinteistöveron tasauksesta poisto v. 2012 Veromenetysten kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta
Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuosina 2012 ja 2013 2012 2013 muutos Valtionosuusprosentti - kunnan peruspalvelujen valtionosuus, VM 31,42 % 30,96 % -4,6 %-yks. - OKM:n valtionosuusrahoitus 41,89 % 41,89 % 0 %-yks. Kunnan omarahoitusosuus - kunnan peruspalvelujen valtionosuus, VM 3 001,49 /as. 3 135,81 /as. 134,32 /as. Lisäksi kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien valtionosuusrahoituksen määrä vähenee samaan aikaan OKM:n hallinnonalalla toteutettavien menosäästöjen ml. indeksijäädytyksen myötä. - OKM:n valtionosuusrahoitus 364,18 /as. 367,74 /as. 3,56 /as. Paljonko kuntani saa valtionosuutta vuonna 2013? - muistilista taloussuunnittelun tueksi 1. Kuntaliitto julkaisee kuntien taloussuunnittelun tueksi alustavat laskelmat seuraavan vuoden valtionosuusrahoituksesta internetsivuillaan varainhoitovuotta edeltävänä kesäkuussa» Asiantuntijapalvelut > Kuntatalous > Valtionosuudet 2. Koko valtionosuusrahoituksen kokonaisuus tulee ottaa huomioon alustavia valtionosuusarvioita tehtäessä 3. Alustavat laskelmat ovat paras käytössä oleva arvio seuraavan vuoden valtionosuusrahoituksen tasosta 4. Alustavat laskelmat tarkentuvat vuoden edetessä, kun uusia tietoja päivittyy 5. Lopulliset valtionosuuspäätökset joulukuun lopussa Alustava laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2013, ennakkotieto 18.9.2012 Lähteet: Kuntaliitto 18.9.2012, VM / valtion talousarvioesitys 17.9.2012 ja OKM 29.12.2011 kno Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtionluku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet 31.12.2011 palvelujen perustuva toimen yhteensä valtionosuus valtion- valtion- vuonna 2013 (= yhden osuuden osuudet (alustava) putken vos) tasaus (vuoden 2012 taso) euroa euroa euroa euroa euroa/asukas vuosi 2013 5 372 913 8 665 111 311-47 707 383-465 290 165 8 199 821 146 1 526,14 19 Aura 3 975 6 604 421 992 126-1 295 368 5 309 053 1 335,61 202 Kaarina 31 081 35 129 422-6 139 997-6 130 977 28 998 445 933,00 284 Koski Tl 2 441 7 139 338 1 669 496 67 803 7 207 141 2 952,54 304 Kustavi 886 2 922 040 345 456-249 431 2 672 609 3 016,49 322 Kemiönsaari 7 173 22 805 050 3 763 472-1 050 873 21 754 177 3 032,79 400 Laitila 8 408 18 830 633 2 255 192-573 464 18 257 169 2 171,40 423 Lieto 16 690 21 049 140-1 905 065-2 432 493 18 616 647 1 115,44 430 Loimaa 16 848 44 269 332 7 215 986-2 254 088 42 015 244 2 493,78 445 Parainen 15 505 33 336 947-1 113 480-2 138 465 31 198 482 2 012,16 480 Marttila 1 998 5 024 712 993 952-519 580 4 505 132 2 254,82 481 Masku 9 585 11 916 128-907 609-2 894 434 9 021 694 941,23 503 Mynämäki 8 044 18 218 548 3 289 559-921 588 17 296 960 2 150,29 529 Naantali 18 871 22 430 964-4 187 736-2 844 688 19 586 276 1 037,90 538 Nousiainen 4 814 9 029 746 1 364 994 36 966 9 066 712 1 883,41
Alustava laskelma kuntien valtionosuuksista vuonna 2013, ennakkotieto 18.9.2012 Lähteet: Kuntaliitto 18.9.2012, VM / valtion talousarvioesitys 17.9.2012 ja OKM 29.12.2011 kno Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtionluku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet 31.12.2011 palvelujen perustuva toimen yhteensä valtionosuus valtion- valtion- vuonna 2013 (= yhden osuuden osuudet (alustava) putken vos) tasaus (vuoden 2012 taso) euroa euroa euroa euroa euroa/asukas vuosi 2013 5 372 913 8 665 111 311-47 707 383-465 290 165 8 199 821 146 1 526,14 561 Oripää 1 422 4 178 005 915 112-379 174 3 798 831 2 671,47 577 Paimio 10 471 14 767 777-532 992-1 272 516 13 495 261 1 288,82 631 Pyhäranta 2 206 3 735 100 56 423-708 478 3 026 622 1 372,00 636 Pöytyä 8 474 22 656 262 4 953 742-1 302 993 21 353 269 2 519,86 680 Raisio 24 559 31 626 293-3 045 734-4 458 729 27 167 564 1 106,22 704 Rusko 5 870 7 903 486-231 756-1 790 430 6 113 056 1 041,41 734 Salo 55 283 92 467 301-5 632 243-7 528 418 84 938 883 1 536,44 738 Sauvo 3 043 6 278 649 1 175 695-991 079 5 287 570 1 737,62 761 Somero 9 268 26 423 993 5 850 651-1 531 724 24 892 269 2 685,83 833 Taivassalo 1 690 4 893 074 1 028 936-525 502 4 367 572 2 584,36 838 Tarvasjoki 1 944 4 623 222 729 057-618 474 4 004 748 2 060,06 853 Turku 178 630 246 913 933-23 955 298 98 795 225 345 709 158 1 935,34 895 Uusikaupunki 15 685 26 013 693-193 390-2 889 829 23 123 864 1 474,27 918 Vehmaa 2 353 6 310 697 1 643 196-607 074 5 703 623 2 423,98 Valtionosuusjärjestelmä uudistuu Mitä järjestelmän osia uudistetaan? Miten uudistustyöhön voi vaikuttaa? Milloin uusi järjestelmä otetaan käyttöön? Uudistus käyntiin kesällä 2012 Ministeri Virkkunen kutsui 25.5.2012 valtionosuusuudistuksen selvitysmieheksi Arno Miettisen toimikaudelle 1.6.2012-31.3.2014 Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa Valtiovarainministeriö asetti uudistuksen valmistelua varten myös tukiryhmän ja asiantuntija- ja laskentaryhmän toimikaudelle 28.6.2012-31.12.2013. Ryhmät toimivat selvitysmiehen tukena. Työ tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän (HALKE) alaisuudessa. Kuntaliiton sisäinen ryhmä valmistelemaan uudistusta 2/2012 Valtionosuusuudistuksen aikataulu Kuntaliiton koordinoima ulkoinen seurantaryhmä valmistelemaan uudistusta 9/2012 Valtionosuusuudistuksen Uudistus asettamispäätökset käyntiin 5-6/2012 9/2012 2012 2013 2014 2015 Selvitysmiehen mietintö 12/2012 Uudistustyötä Uudistustyölle aikaa ~ 1 vuosi Lausunnot Lausuntokierros 9-12/2013 Ohjaus, neuvonta, koulutus Hallituksen esitys eduskunnalle 3/2014 Uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan 1.1.2015
Valtionosuusjärjestelmän kritiikki 1. Onko rakenneosien (kustannuserojen vrs. tulopohjan tasauksen) keskinäinen suhde oikea? 2. Järjestelmän hallinnollinen kaksijakoisuus valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä 3. Kuntaliitosneutraalisuus 4. Laskennan monimutkaisuus» Määräytymisperusteiden suuri määrä» Määräytymisperusteiden päällekkäisyys» Käytettyjen valtionosuuskriteerien tarkoituksenmukaisuus ja oikea kohdentuvuus 5. Järjestelmän kannustinvaikutukset 6. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Kuntaliitto valtionosuusuudistuksessa» Kuntaliitto osallistuu valtionosuusuudistukseen tukiryhmän ja laskentaja asiantuntijaryhmän jäseninä» Kuntaliiton kannanotot uudistukseen liittyen Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on järjestelmä, jolla turvataan kunnallisten palvelujen tehokas tuotanto kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa.» Uudistuksen tavoitteena kuntaliitosneutraali järjestelmä» Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet maksetaan jatkossakin peruskunnille» Liiton sisäinen kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä 2/2012 alkaen» Liiton koordinoima ulkoinen rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen seurantaryhmä 9/2012 alkaen Skenaario: Kunnan veroaste, mikäli valtionosuusjärjestelmää ei olisi Kiitokset mielenkiinnostanne! Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö, kuntatalousyksikkö Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14, FI-00530 Helsinki, Finland Tel. +358 9771 2079 Mob. +358 50 575 9090 Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi www.kunnat.net / www.kommunerna.net / www.localfinland.net