Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala
Vertaistukitoiminnan taustaa Vertaistukiryhmämallia sijoitettujen lasten vanhemmille alettiin kehittää Eevan perhe -hankkeessa Jyväskylässä 2000-luvun alussa. Taustalla havainto siitä, että vanhemmat jäävät hyvin yksin huostaanoton tapahduttua Muita vanhempien tukemisen hankkeita: Keski-Suomen lskehittämisyksikössä, HOPE-projekti, Perhepolku-hanke jne. Koulutuksia ja ryhmämallin testausta: Virpi Kujala (Sininauhaliitto): Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet (JaVaMa) sekä Huostaanotettujen Lasten Vanhemmat (HuLaVa) Ensimmäinen VOIKUKKIA-hanke 2006-2009
Voikukkia- vertaistukiryhmämalli 2 koulutettua ammatillista ohjaajaa ja vertaisohjaaja 3-6 vanhempaa N. 10 kokoontumiskertaa (+ mahdollinen jälkitapaaminen) Viikon tai kahden viikon välein kokoontumiset 2-3 tuntia/ ryhmäkerta
Voikukkia-vertaistukiryhmämalli Vanhemman tunteiden käsittelyä jokaisessa tapaamisessa, samoin erilaiset käytännön tilanteet aina tarvittaessa Ryhmän säännöt Huostaanottokertomus Lapsesta luopuminen vanhemman kriisinä Vanhemmasta eroon joutuminen lapsen kannalta Suhde ja yhteydenpito lapseen Vanhemmuuden osa-alueet (rinnakkais-, jaettu- ja etävanhemmuus) Lapsen tapaamiset Suhteet sijaisvanhempiin ja viranomaisiin Omat voimavarat ja jaksaminen Tulevaisuuden näköalat
Kokemuksia Voikukkiavertaistukiryhmästä Ryhmässä 7 vanhempaa, 2 ryhmäohjaajaa ja vertaisohjaaja. Ryhmän kesto 3 tuntia/ kerta. Vertaisohjaaja mukana haastatteluissa, suunnittelussa ja joka ryhmäkerralla. Ryhmäytyminen tapahtui nopeasti, keskustelua syntyi paljon. Vertaistuki toteutuu hyvin, ryhmäläisillä yhteisiä kokemuksia ja tunteita, joita voivat jakaa keskenään. Monella kokemus siitä, että lapsen huostaanotosta ja siihen liittyvistä tunteista ei ole missään muualla voinut puhua (vaikka esim. ollut terapiassa). Ryhmä vastannut vanhempien odotuksia. Luottamuksellisuus ja vaitiolo erittäin tärkeää.
Kokemuksia Voikukkiavertaistukiryhmästä Ryhmäläiset kokevat voimaantuvansa ja saavansa tukea toisilta ryhmäläisiltä. Vertaistukiryhmä paikka, missä vanhemmat jakavat kipeitä asioita lapsen huostaanottoon liittyen. Syyllisyys ja häpeä usein estävät vanhempia puhumasta asiasta, mutta vertaisten joukossa se mahdollistuu. Ryhmänohjaajan rooli erilainen kuin työntekijän, kuitenkin päävastuu ryhmästä. Ryhmänvetäjien yhteistyö ja hyvä keskinäinen vuorovaikutus tärkeää. Ryhmänohjaajana olen saavuttanut lisää ymmärrystä vanhempien tilanteesta lapsen huostaanoton tapahtuessa. Työntekijänä koen saavani lisää ammattitaitoa ymmärrykseni syventyessä kuunnellessani vanhempien kokemuksia ja ajatuksia.
Toiminnan organisoiminen ja vakiinnuttaminen osaksi palvelurakennetta Jyväskylän kaupunki koulutti 2 ammatillista ryhmäohjaajaa, lisäksi Jyväskylän alueella koulutettuja vertaisohjaajia. Ryhmäohjaajien työnkuvaan mahdollistettiin ryhmien vetäminen säännöllisesti. Tilat ja toiminnan rahoitus Jyväskylän kaupungin kautta. Perusasiat ja edellytykset ryhmien vetämiseen täten olemassa. Ryhmään valittiin ensisijaisesti Jyväskylän sijoittamien lasten vanhempia. Ryhmän markkinointi ja kokoaminen vaati paljon aikaa ja työtä. Ryhmien kokoaminen on ollut haasteellista. Markkinointia ja tietoa Voikukkia-vertaistukiryhmätoiminnasta lähetettiin sähköpostitse yhteistyötahoille, Jyväskylän lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten vanhemmille lähetettiin kirjeet, tiedote alkamassa olevasta ryhmästä lähetettiin tiedotusvälineille, juttuja oli lehdissä ja radiossa.
Toiminnan organisoiminen ja vakiinnuttaminen osaksi palvelurakennetta Kaikille Jyväskylän lastensuojelun sijaishuollon lasten vanhemmille lähetettiin kirjeet kotiin, mukana Voikukkia-vertaistukiryhmän mainos ja yhteystiedot ryhmäohjaajille. Yhteistyökumppaneille ja Jyväskylän eri laitoksille toimitettiin esitteitä ja julisteita Voikukkia-vertaistukiryhmätoiminnasta. Olennaisen tärkeää on, että sijoitettujen lasten vanhempia kohtaavat sosiaalityöntekijät ym. työntekijät ovat aktiivisia tiedottamaan toiminnasta asiakkailleen, ja ohjaavat heitä ottamaan yhteyttä ryhmänohjaajiin. Sosiaalityöntekijöillä ja muilla yhteistyökumppaneilla saattaa olla erilainen näkemys siitä, mikä on ryhmän tarkoitus ja kenelle ryhmä sopii.
Miten vastata haasteisiin? Alkutapaamiset ryhmänvetäjien kanssa olennaisen tärkeitä: Vanhemmalle syntyy parempi käsitys ryhmästä ja hän tapaa ryhmänvetäjät. Ryhmään osallistumisesta päättävät ryhmänvetäjät. Jatkuva markkinointi lasten vanhemmille eri yhteyksissä sekä jatkuva tiedotus työntekijöille ryhmästä! Jyväskylässä suunniteltu toiminnan vakiinnuttamista rakenteisiin seuraavasti: - 1:ssä asiakassuunnitelmapalaverissa annetaan vanhemmille heille tarkoitettu opas sekä esite Voikukkia- vertaistukiryhmästä. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta olla yhteydessä ryhmänohjaajiin tai heiltä pyydetään lupa yhteydenottoon. - Jkl:n lastensuojelun sijaishuollon nettisivulla linkki Voikukkiasivustolle
Miten vastata haasteisiin? Sosiaalityöntekijät ovat avainasemassa tekemässä ryhmää näkyväksi asiakkailleen. Erilaisissa asiakkaan kohtaamistilanteissa vanhemmille puhutaan Voikukkia-vertaistukiryhmästä uudelleen ja mahdollistetaan yhteys ryhmänohjaajiin. Joskus on parempi jos yhteydenotto vanhempiin Voikukkiavertaistukiryhmäasioissa tulee ryhmänohjaajilta, varsinkin jos asiakassuhteessa hankala vaihe menossa. Pohdinnassa on se, että vertaistukiryhmä alkaisi säännöllisesti kerran vuodessa (esim. tammikuussa vuosittain). Vertaisohjaajia kouluttamalla mahdollistetaan vertaisohjaajan saaminen ryhmiin, hänellä tärkeä rooli ryhmänvetäjänä.
Voikukkia-vertaistukiryhmässä on on voimaa!!!!
Voikukkia-vertaistukiryhmä auttaa vanhempaa, sitä kautta lapsi tulee autetuksi paremmin ja yhteistyö viranomaisten kanssa sujuu helpommin!!!