Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä omistuksessa metsätalousmaasta 1 890 000 ha, osuus 61 % Soita metsätalousmaasta on noin 52 %, yhteensä 1 620 000 hehtaaria Koko maassa soiden osuus on 34 % metsätalousmaan pinta-alasta, Kainuussa 43 % ja Lapissa 37 %. Suopinta-alasta on ojitettuja turvemaita noin 1 000 000 hehtaaria, loput ovat luonnontilaisia soita Ojitettujen turvemaiden osuus Pohjois-Pohjanmaan metsätalousmaasta 32 % Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta 11/05/2011 * Puuston vuotuinenkasvu yli 1 m 3 /ha
Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Puuntuotannon metsissä on puustoa noin 190 miljoonaa kuutiota keskimäärin 86 m3/ha, Kainuussa 91 m3/ha ja Lapissa 65 m3/ha, koko maassa 107 m3/ha Puuston vuosittainen kasvu on Pohjois-Pohjanmaan metsissä 9,6 miljoonaa kuutiota, Kainuu 6,7 milj. m3 ja Lappi 11,4 milj. m3. Puuston vuosittainen keskikasvu-% on Pohjois-Pohjanmaan metsissä 4,7 % (4,0 m3/ha/v), Kainuu 4,3 % (3,9 m3/ha/v) ja Lappi 3,7 % (2,4 m3/ha/v ja koko Suomi 4,6 % (4,9 m3/ha/v). 11/05/2011 3
Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Vuosittainen keskimääräinen kokonaispoistuma ajanjaksolla 2000 2009 ja vuoden 2009 hakkuukertymä Kainuu 3,38 milj. m3. 2,69 milj. m3 PP 5,41 4,12 Lappi 4,97 3,47 Hakkuumahdollisuudet Kainuu 3,05 milj. m3. PP 4,44 Lappi 4,02 Pohjois-Pohjanmaan puustosta männyn suhteellinen osuus on 60 % Rungon keskijäreys on alueella noin 90 dm3/ runko Koko maassa rungon keskijäreys on noin 140 dm3/runko 11/05/2011 4
Yleistä suometsien puunkorjuusta Suometsien hakkuita olisi varaa lisätä nykyisestä Erityisesti ensiharvennuksia tulisi tehdä turvemailla nykyistä enemmän Tulevaisuudessa myös uudistushakkuiden osuus tulee lisääntymään suometsien puunkorjuussa Nykyisin alle viidennes kaikista hakkuista suoritetaan suometsissä. Hakkuuehdotusten mukaan turvemailla pitäisi kuitenkin tehdä jo neljäsosa kaikista hakkuista (VMI 10). 11/05/2011 5
Yleistä suometsien puunkorjuusta Suometsien hoitamattomuuden vuoksi puuston laatu on kangasmaita heikompi Puunkorjuun alhainen tuottavuus ja kannattavuus Korjuujälki usein heikompi kangasmaiden kohteisiin verrattuna Uudet kriteerit turvemaiden korjuujäljelle tulossa Turvemaiden puunkorjuu liittyy yleensä kiinteästi kunnostusojitushankkeisiin Yhteistyö eri toimijoiden välillä tärkeää ja tietokatkokset vaikuttavat ketjun jokaiseen vaiheeseen Vesiensuojelun vaatimukset muistettava huomioida 11/05/2011 6
Puunhankinnan haasteet turvemailla Suurin osa turvemaiden kohteista voidaan korjata vain maan ollessa jäässä Korjuukaluston ja ammattitaitoisten kuljettajien riittävyys talvikaudelle Suunnittelutyö yleensä vaativampaa kangasmaiden kohteisiin verrattuna Tilarakenne Pohjois-Pohjanmaalla Korjuutyö hitaampaa sekä tuottavuus alhaisempi Alhainen kertymä ja pieni rungon keskijäreys Heikko kantavuus vaikuttaa korjuujälkeen Ajourapainaumat ja juuristovauriot
Puunhankinnan haasteet turvemailla Keskeisillä suometsäalueilla metsätieverkoston tiheys on alhaisempi Aiheuttaa huomattavasti pidemmän metsäkuljetusmatkan Viimekädessä myös turvemaiden puunkorjuu on hakkuu- ja ajokoneen ammattitaitoisen kuljettajan harteilla 11/05/2011 8
Ratkaisuja sulan maan aikaiseen turvemaiden puunkorjuuseen Useat konevalmistajat ovat kehittäneet erilaisia teknisiä ratkaisuja heikosti kantavien kohteiden puunkorjuuseen Leveät erikoisvalmisteiset telavaihtoehdot Muotoillut telalaput Apupyörästöratkaisut Suuremmat renkaat Ratkaisujen taustalla on ajatus nykykorjuukaluston hyödyntämisestä lisävarusteiden avulla heikosti kantaville kohteille Pienet erikoiskoneet eivät ole ratkaisu ongelmaan tuottavuus liian alhainen ja kustannukset liian suuret 11/05/2011 9
Ratkaisuja sulan maan aikaiseen turvemaiden puunkorjuuseen Metsäkoneiden varustelua yksinkertaisempi ratkaisu on kohteiden korjuuolosuhteiden parantaminen sekä konetyöskentelyn sopeuttaminen mm. seuraavin keinoin: Leimikon rajaus Varastopaikkojen ja ajourien sijoittelu Kuorman koon ja ajourakohtaisten ajokertojen sääntely Erilaiset ajoalustan vahvistamisratkaisut Korjuun ajoitus Myös metsänomistaja voi investoinneilla muuttaa talvikorjuukohteen kesäkelpoiseksi ja näin kasvattaa metsärahatuloaan Tärkeää on myös korjuun ajoitukseen liittyvä suunnittelu, kuten korjuun ajoitus kuivaan kauteen sekä toteutuksen porrastaminen eri ajankohtiin 11/05/2011 10