Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline LAPSI Valma-hanke 2004-2005
Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista on noussut työntekijän mieleen. Työvälineen kysymysten avulla työntekijä voi saada tukea huolen konkretisoimiseksi. Kysymysten avulla voi saada myös tukea siihen, liittyykö huoli lapsen vamman mukanaan tuomiin asioihin vai voiko taustalla olla lastensuojeluun liittyvää probleemaa. Näin mahdolliseen lastensuojelulliseen huoleen voi puuttua ja tarjota oikeanlaista apua ja tukea sekä lapselle että perheelle. Vaikka lapsi osiossa kysymykset on kirjattu siihen muotoon, että kyllä vastaus on lastensuojelullista huolta herättävä, ei se tarkoita sitä, että vain negatiivisiin asioihin tulee lapsen kohdalla kiinnittää huomiota. Yhtä tärkeää on huomioida ja kirjata ylös myös hyviä ja positiivisia asioita lapsen elämässä ja toiminnassa. Samoin niissä tilanteissa, kun huolen ottaa puheeksi vanhemman kanssa, on hyvä tuoda huolta aiheuttavien asioiden lisäksi esiin myös lapsen kannalta hyviä ja onnistuneita asioita. Lomakkeita ei pääsääntöisesti täytetä, vaan tarkoituksena on, että työntekijä hakee eri kysymysten avulla tietoa ja varmennusta omaan huoleensa. Lomakkeissa on tilaa kyllä / ei-merkinnöille, joiden avulla voi mahdollisesti tarkentaa huolen laajuutta. Jos lomakkeita täytetään lapsikohtaisesti, tulee niiden täyttämiseen olla vanhempien / huoltajien lupa. Työntekijä voi myös käydä läpi työvälineen kysymyksiä yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa. Työvälineessä lapsella tarkoitetaan pääasiassa vammaista, alle 18- vuotiasta lasta / nuorta, mutta lapsi voi olla myös vammaisen lapsen sisarus / sisarukset tai muut samassa perheessä asuvat lapset. Kun mietit lapseen liittyviä kysymyksiä, mieti kokonaisuus huomioiden kaikki perheessä asuvat lapset. 1
Vammaisella lapsella tarkoitetaan lasta / nuorta, jolla on laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja jonka kehitys on viivästynyt. Viivästyneen kehityksen lisäksi lapsella voi myös olla muita vammoja, kuten näkövamma, kuulovamma, CP-vamma, puhevamma jne. Mikäli ajatuksissasi päädyt siihen, että lapsen etuun ja hyvinvointiin liittyy ongelmia, etkä voi sitä jostain syystä yksin ottaa vanhemman kanssa puheeksi tai mahdollisesti tehdä lastensuojeluilmoitusta, hae ohjausta ja neuvontaa (toinen lähityöntekijä, lasten ja nuorten kehitysvammaneuvolan työntekijä, lastensuojelutyöntekijä tms.). Yhdessä voitte miettiä miten asiat kannattaa ottaa esiin ja viedä eteenpäin. Älä koskaan jätä asiaa selvittämättä. 2
Annan suostumukseni lapsi osa-alueen työväline lomakkeiston täyttämiseen. Lapsen nimi Huoltajan allekirjoitus ja päiväys 3
Lapsen ja perheen kanssa työskenneltäessä tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa tilanteesta. Joskus yksittäisetkin huolet voivat olla vakavan tarkastelun paikka, joskus taas useammasta yksittäisestä huolesta koostuva kokonaisuus vaatii nostamaan lapsen hyvinvoinnin pohdintaan ja mahdollisiin toimenpiteisiin. Lapsi tunnistaa ja aistii herkästi aikuisen tunteet. Vanhemman jaksamattomuus, välinpitämättömyys, lapsen hoidon ja huolenpidon laiminlyönti tai vanhemmuuden taitojen puute näkyy lapsessa ja lapsen käyttäytymisessä. Lapsen elämä ja kehitys häiriintyvät, eivätkä hänen yksilölliset oppimisen mahdollisuutensa pääse normaalilla tavalla kehittymään. Lapsi ansaitsee turvallisen elämän, hyvän ja arvostavan kohtelun. Lain mukaan lapsen, ei perheen tai vanhempien, edun arviointi on lähtökohta työskentelylle. Lasta koskevassa osiossa on tarkasteltu niitä asioita, joissa lapsen, erityisesti vammaisen lapsen, hoidon ja huolenpidon puute tai laiminlyönti näkyy tai joissa lapsen käyttäytymiseen liittyvät ongelmat voivat olla seurausta huolenpidon puutteista. Lapsen osuus on jaettu kahteen osioon; fyysiseen yleisilmeeseen ja käyttäytymiseen. Kummassakin on alussa vammaisen lapsen lastensuojeluun liittyvissä asioissa huomioitavia tekijöitä ja lopussa kysymyksiä. Näiden avulla voi pyrkiä hahmottamaan huolta ja selvittämään huolen laajuutta. Pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä toimi välittömästi. Jos lapsella on epäilyttävän näköisiä vammoja, asia pitää aina selvittää. Kyse ei välttämättä ole pahoinpitelystä, mutta sekin mahdollisuus on olemassa. Tee lastensuojeluilmoitus lapsen asuinkunnan sosiaalityöntekijälle. Mikäli et voi jostain syystä tehdä suoraan lastensuojeluilmoitusta (esim. olet asiasta epävarma), keskustele työryhmäsi toisen työntekijän kanssa lisätiedon hakemiseksi. 4
Kuntayhtymässä toimii kehitysvammaisen henkilön seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pahoinpitelyihin perehtynyt ryhmä (SEPA), johon voi ottaa yhteyttä ja yhdessä voitte miettiä, miten asiaa selvitetään eteenpäin. - fyysistä pahoinpitelyä on esim. lyöminen, läpsiminen, puristelu, tukistaminen, hiuksista vetäminen, potkiminen - psyykkistä pahoinpitelyä taas on esim. lapsen alistaminen, vähättely, mitätöinti Fyysinen yleisilme: Perusasioiden tulee olla kunnossa jokaisen lapsen kohdalla. Vammaisuus voi kuitenkin tuoda mukanaan asioita, joita tulee lisäksi huomioida; ruokailuun liittyvää valikoivuutta, nälän tai kylläisyyden tunteen tunnistamattomuutta tai että lapsen on vaikea itse arvioida vaatetustaan lämpötilojen suhteen. Lapsen päivärytmi voi poiketa paljon vammattoman lapsen päivärytmistä esim. siten, että lapsi nukkuu hyvin lyhyet yöunet. Toisaalta levoton sosiaalinen ympäristö voi myös aiheuttaa lapsen elämänrytmiin ongelmia. Vammaisen lapsen ulkoinen olemus kertoo hyvin paljon siitä, miten vanhemmat tai hoitajat jaksavat lapsen kanssa toimia. Etenkin vaikeavammaisen lapsen, jonka kommunikaatio on rajoittunutta, ulkoiseen olemukseen kannattaa kiinnittää tarkasti huomiota, koska hän itse ei pysty kertomaan kohtelustaan, eikä välttämättä muuttuneella käytöksellä ilmaisemaan sitä, miltä hänestä tuntuu tai mitä hän toivoisi. Kun arvioidaan lapsen ulkoista olemusta, on syytä ottaa huomioon eri kulttuureissa vaikuttavat tekijät tai tilanteet, jolloin lapsi harjoittelee omatoimisuutta esim. pukeutumisessa tai ruokailussa. Tällöin voi olla aikoja, jolloin lapsen olemus vaikuttaa epäsiistiltä, eikä kyseessä ole laiminlyönti lapsen huolenpidossa vanhemman taholta. Muutokset lapsen ulkoisessa olemuksessa kannattaa ottaa puheeksi vanhempien kanssa. 5
Vaikeavammainen henkilö, joka ei sanoilla pysty ilmaisemaan pahaa tai epämukavaa oloa, voi ilmaista sitä esim. levottomana liikehdintänä, ääntelyinä jne., jolloin vanhempi joutuu hyvin pienistäkin merkeistä tulkitsemaan tilannetta. Myös elämänpiiri on vaikeavammaisella lapsella monesti suppea ja vaihtelut vähäisiä, mutta hän nauttii tavallisista perusasioista, esim. ulkoilu on tärkeää terveyden kannalta, mutta myös siksi, että se antaa mahdollisuuden erilaisiin tuntemuksiin (kylmä / lämpö, tuuli jne.). Muista, että vammaiselle henkilölle fyysinen hyväolo on merkki siitä, että hän on arvokas. Yleisterveydenhoitoon tulee kehitysvammaisen lapsen kohdalla kiinnittää myös huomiota. Pieneltä tuntuvat vaivat voivat aiheuttaa suuria muutoksia lapsen käyttäytymisessä ja olemuksessa. Lasten kehitys on hyvin yksilöllistä. Kehityksen kulku on hienovaraista, jolloin ympäristön epäedulliset tekijät tai paineet voivat vaikuttaa kehityksen pysähtymiseen tai taantumaan. Kehityksen taantuma voi myös olla kehitysvammaisen lapsen kohdalla merkki esim. etenevästä sairaudesta. Tutkimuksissa on yleensä ensin suljettava pois sairauden mahdollisuus, mutta lisäksi myös huomioitava muut tekijät, jotka voivat aiheuttaa taantumaa tai kehityksen pysähtymistä. Onko lapsi jatkuvasti likainen / epäsiisti kyllä ei Ovatko lapsen vaatteet jatkuvasti epäsiistit Onko lapsen vaatetus säähän nähden tai muutoin sopimatonta 6
Onko lapsella tuhrimista, onko se lisääntynyt kyllä ei Onko lapsi kuivaksi opittuaan alkanut kastella uudelleen Onko lapsi jatkuvasti tai tiettyinä viikonpäivinä nälkäinen Onko lapsi kovasti lihonut / laihtunut Onko lapsi jatkuvasti tai usein väsynyt, unelias Onko lapsen fyysinen terveys huonontunut, lapsen olemus muuttunut Onko lapsella psykosomaattisia oireita (esim. vatsakivut, päänsärky, tai oireita, joihin ei löydy selitystä eikä syytä) Onko lapsella mustelmia selässä, olkavarressa, niskassa, kasvoissa, pakaroissa, reisien taka- tai sisäpinnoilla, käsien kummallakin puolella Onko lapsella selittämättömiä murtumia tai ruhjeita kehossa Onko polttamis- tai raapimisjälkiä kehossa tai muita ihovaurioita 7
Käyttäytyminen: Vammainen lapsi tarvitsee samanlaiset rajat kuin kuka tahansa muu lapsi. Rajattomuus tai muu lapsen hyvinvoinnin laiminlyönti tuo käyttäytymiseen ongelmia ja lapsen olemukseen levottomuutta. On kuitenkin huomioitava, että kehitysvammainen lapsi toimii monesti lyhytjänteisesti, eikä hän jaksa keskittyä kauaa tekemisiinsä. Myös normaalit uhmaiät vaikuttavat käyttäytymiseen, samoin kuin lapsen vireystila. Mutta turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä kasvanut lapsi, myös vammainen lapsi, on luottavainen ja suhtautuu myönteisesti toisiin ihmisiin. Asioiden hahmottaminen on usein vammaisella lapsella erilaista kuin terveellä lapsella tai hänellä voi olla aistiherkkyyttä. Hän voi aistia (kuulla, nähdä, tuntea) asioita eri tavalla, joka taas voi vaikuttaa lapsen reagointiin. Sekä vammaisen lapsen, että terveiden sisarusten kommentit tai puheet kodin tilanteesta ja vanhempien tavasta toimia lasta koskevissa asioissa tulee huomioida ja niitä tulisi tarkastella avoimesti kuunnellen ja mahdollisesti asioita tarkentaen. Kokenut työntekijä pystyy arvioimaan lapsen puheiden uskottavuutta ja todellisuutta. Kehitysvammaisen lapsen kontaktinotto toiseen henkilöön saattaa olla hyvinkin rajua. Lapsi ei välttämättä ymmärrä miltä esim. koskettaminen tai kiinniottaminen toisesta tuntuu. Kun asioiden ilmaiseminen on puutteellista, eikä lapsi pysty kertomaan tuntemuksistaan, esim. kivut voivat aiheuttaa itsensä vahingoittamista (mm. pään hakkaaminen). Toisaalta, aggressiivinen käytös itseä tai toista henkilöä kohtaan voi myös olla merkki lapsen pahasta olosta, huonosta kohtelusta tms. Lapset, myös vammaiset lapset, ovat erilaisia luonteeltaan. Jos toinen lapsi epävakaassa sosiaalisessa ympäristössä käyttäytyy aggressiivisesti, toinen saattaa vetäytyä omiin oloihinsa. Lapsi oppii elämään näkymätöntä ja vaatimuksetonta elämää, jolloin hän jää täysin huomiotta. 8
Yleensä lapset ovat hiukan varautuneita vieraisiin ihmisiin, vaikka moni kehitysvammainen lapsi saattaakin ottaa helposti kontaktia myös tuntemattomaan. Vahva ripustautuminen vieraampaan henkilöön tai hyvin likeinen ja intensiivinen suhde vanhempaan on kuitenkin kysymyksiä herättävää. Vilkas mielikuvitus kuuluu joillakin kehitysvammaisilla lapsilla heidän ominaispiirteisiinsä. Lapsi ei välttämättä näe ongelmaa siinä, että hän kertoo mitä mielikuvituksellisimpia juttuja täytenä totena. Mutta valehtelu voi myös olla tietoinen tapa toimia. Käyttäytymistä onkin tarkasteltava kunkin lapsen kohdalla hyvin yksilöllisesti. Päihteiden käyttö tai näpistely ei useinkaan ole ongelma vaikeammin vammaisten lasten kohdalla, mutta lievemmin kehitysvammaisten lasten kohdalla ongelmia voi syntyä, koska tällainen lapsi voi joutua helposti toisen henkilön hyväksikäytön tai yllytyksen kohteeksi. Onko lapsen syöminen muuttunut, rajatonta ahmimista tai syömättömyyttä Onko lapsi selvästi alistunut tai apaattinen kyllä ei Onko lapsi poikkeuksellisen itkuinen Onko lapsi poikkeuksellisen levoton Liittyvätkö itkuisuus / levottomuus tiettyihin paikkoihin / tiettyihin ihmisiin, ovatko ne lisääntyneet 9
Onko lapsi hyvin ahdistunut, jännittynyt kyllä ei Onko keskittymiskyvyssä tapahtunut muutoksia huonompaan Onko lapsi hyvin pelokas, arka Saavatko kovat tai oudot äänet lapsen säpsähtelemään, onko säpsähtely lisääntynyt Onko lapsella pitkään kestänyttä tai toistuvaa vaikeutta nukahtaa illalla, yöheräilyä tai painajaisia, itkeekö lapsi herättyään Onko lapsella pelkoja nukkumaanmenoon liittyen Pelkääkö lapsi fyysistä kosketusta Pelottaako aikuisen lähestyminen lasta Joutuuko lapsi paniikkiin, kun häntä joudutaan esim. fyysisesti rajoittamaan Kieltäytyykö lapsi jatkuvasti kotiinlähdöstä esim. päivähoidosta / hoitojaksoilta. Takertuuko lapsi vieraaseen henkilöön 10
Onko lapsella karkailua kyllä ei Sattuuko lapselle usein tai toistuvasti tapaturmia Onko lapsi jatkuvasti omissa oloissaan ns. näkymätön, eikä ole kiinnostunut mitä ympärillä tapahtuu Viestittääkö lapsi vanhemman väsymistä, jaksamattomuutta Onko lapsi ns. alisuoriutuja esim. koulussa Onko lapsen kommunikaatio, liikuntakyky tai kokonaiskehitys pysähtynyt tai taantunut Onko lapsen omatoimisuustaidoissa tapahtunut selvää tai pidempään jatkuvaa taantumaa (esim. pukeutuminen, siisteys, ruokailu) Käyttäytyykö lapsi jatkuvasti hyvin uhmakkaasti Ilmeneekö aggressiivisuutta kotona, päivähoidossa, koulussa tai muissa tilanteissa Esiintyykö lapsen puheissa / leikeissä aggressiivisuutta Esiintyykö lapsen puheissa jotain itsensä vahingoittamiseen tai itsetuhoisuuteen viittaavaa 11
Onko aggressiivisuus lisääntynyt kyllä ei Onko lapsen kielenkäyttö usein tai jatkuvasti rumaa, tai sopimatonta Kiusaako lapsi usein tai jatkuvasti muita Vahingoittaako lapsi itseään, muita lapsia tai aikuisia Toimiiko lapsi ylipäänsä mielijohteidensa mukaan, ennalta arvaamattomasti Ovatko lapsen puheet seksuaalissävytteisiä Onko lapsella ylenpalttista masturbointia Onko lapsen leikeissä tai muussa käyttäytymisessä toisia lapsia tai aikuisia kohtaan ylikorostunutta seksuaalisuutta; intiimien paikkojen koskettelua, sivelyä yms. Satuileeko lapsi usein, onko satuilu lisääntynyt Valehteleeko lapsi toistuvasti Onko lapsi jatkuvasti piittaamaton säännöistä ja kielloista 12
Onko lapsi jäänyt kiinni näpistelystä kaupassa, kotona, kavereiden luona Onko lapsella kehitystasonsa mukaisesti vaikeuksia tunnistaa oikea ja väärä Onko lapsi helposti johdateltavissa, yllytettävissä epäsosiaaliseen käyttäytymiseen Onko lapsi kokeillut päihteitä (tupakka, alkoholi, huumeet) Käyttääkö lapsi toistuvasti päihteitä kyllä ei 13
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely (SEPA) ryhmä: Lääkäri: Maija Koivu Psykologi: Anneli Tynjälä Sosiaalityöntekijä: Outi Konttinen Hoitaja: Leena Pietarinen 14
VALMA- hanke Outi Konttinen Projektikoordinaattori/ sosiaalityöntekijä Honkalammen kuntayhtymä Marketta Holopainen sosiaalityöntekijä Honkalampi-säätiö Anu Kansala lastensuojelun sosiaalityöntekijä Liperin kunta Tarja Pulkkinen lastensuojelun sosiaalityöntekijä Lieksan kaupunki Copyright Valma-hanke 2004-2005/Honkalammen kuntayhtymä