1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista taltiointia yhdestä musiikkikappaleesta (vrt. Shuker 1994: 168). Varsinainen tutkimuskohteeni voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen osaan. Ensinnäkin tarkoituksena on tarkastella suomalaisten musiikkivideoiden asemaa ja merkitystä suomalaisessa ja miksei myös kansainvälisessäkin musiikkimaailmassa. Toinen tutkimuksen keskeinen tavoite on musiikkivideoiden kolmen eri osa-alueen musiikin, sanoituksen ja kuvallisen kerronnan välisten vuorovaikutussuhteiden selvittäminen. Kyseisen vuorovaikutussuhteen tutkiminen ei välttämättä merkitse juuri sitä, että tutkimusaineiston täytyy koostua pelkästään suomalaisista musiikkivideoista. Maailmanlaajuisesta perspektiivistä katsottuna Suomi kuitenkin edustaa musiikkivideoiden tuotannossa marginaaliryhmää, ja aivan kuten suomenkielistä populaarimusiikkia, myös suomenkielisiä musiikkivideoita voidaan pitää ainoastaan kansallisena ilmiönä. Tämä marginaalisuus heijastuu oman näkemykseni mukaan suoraan musiikkivideoiden tuotantorakenteisiin ja sitä kautta myös itse videoihin. Näin ollen videoiden eri osa-alueiden välisten vuorovaikutussuhteiden tutkimus saa yhden lähtökohdan lisää: tutkimustuloksia voidaan ainakin jossain määrin pitää suomalaisen musiikkivideon tason mittarina. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on havainnollistaa musiikin merkitystä musiikkivideoissa. Yleisesti musiikkivideoiden tutkimus on keskittynyt niiden omalaatuiseen visuaaliseen ilmaisuun, tai niiden tarkastelun polttopisteessä on ollut sanoituksen ja kuvallisen kerronnan välinen suhde. Musiikki on toistuvasti
2 jäänyt tutkimuksissa taustalle, ja osaltaan tutkimukseni tavoitteena onkin selvittää, onko moinen perusteltua ja jos on, niin missä mittakaavassa. Suomalainen musiikkivideoteollisuus on tällä hetkellä vielä alkuvaiheissaan, eikä sen tuotteita ole tiedeyhteisön piirissä juurikaan käsitelty. Täten tutkimukseni merkityksen voi katsoa olevan suurelta osin suuntaanäyttävä. Tutkimuksellani on keskeisen aiheensa johdosta lisäksi selkeä poikkitieteellinen merkitys, tunkeutuuhan se tarkastelussaan niin musiikki-, kirjallisuuskuin elokuvatieteenkin teorioiden alueelle. Vähäisen julkaisujen määrän ansiosta suomalaisen musiikkivideon tutkimus tarjonnee myös oivat mahdollisuudet jatkotutkimukselle. Sekä tältä että audiovisuaalisen kulttuurin joka koko ajan osoittaa jatkuvan leviämisen merkkejä tutkimisen kannalta ajateltuna tutkimukseni voi katsoa olevan hyvinkin ajankohtainen. Itse musiikkivideoiden valintaa tutkimuskohteeksi voidaankin perustella osin juuri edellisestä syystä, sillä nähdäkseni musiikkivideot ovat nimenomaan se taidemuoto, joka ensimmäisenä hyödyntää audiovisuaalisen teknologian uusimpia piirteitä globaalisti. Music Televisionin (MTV; lyhennettä ei pidä sekoittaa MTV3:een) kaltaisen maailmanlaajuisen "jakeluverkoston" olemassaolo tekee musiikkivideoista lisäksi varsin hallitsevan populaarija nuorisokulttuurin ilmiön, jonka vaikutuksia ei suinkaan pidä vähätellä. Tutkimuksen taustatekijöihin voi vielä lukea kuuluvaksi jatkuvan keskustelun suomalaisen populaarimusiikin huonosta kansainvälisestä menestymisestä. Tämän näkökulman ottaminen huomioon on olennaista, koska musiikkivideo on nykyaikana tärkeä suomalaisten artistien markkinointiväline ulkomailla. Itse asiassa vaatimus musiikkivideon olemassaolosta ei koske pelkästään suomalaisten
3 muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. Lainatakseni Jody Berlandin (1993: 31) sanoja: "You can t make a hit record, become known, make money on music, cross national borders or be heard across your own, without making a video." Yhtä paljon ellei enemmänkin kuin itse ääniraita populaarimusiikin kappaleiden sijoittumiseen myyntilistoille vaikuttavat videoiden luomat mielikuvat itse kappaleesta ja erityisesti sen esittäjästä. Omista henkilökohtaisista lähtökohdistani tämän tutkimuksen osalta haluan todeta, että tutkin musiikkivideoita popularikulttuurin ilmiöinä kyseisen kulttuurikehyksen sisältä. En siis väkivalloin pyri kohottautumaan tarkastelemieni tekstien "yläpuolelle", vaan tunnustan avoimesti kuuluvani populaarikulttuurin edustajiin ja olevani populaarimusiikin innokas ystävä, "fani". Toisaalta taas edustan jo tämän tutkimuksen tekemisen myötä länsimaisen sivistyneistön ylläpitämää tiedeyhteisöä. Olenkin vakuuttunut siitä, että näiden kahden perinteisesti vastakkaisten näkökantojen edustajana mahdollisuuteni havaita ja tutkia länsimaisen populaarikulttuurin ilmiöitä ovat erinomaiset. Toinen asia sitten on, miten pystyn näitä mahdollisuuksia hyödyntämään... Haluan lisätä vielä muutaman huomautuksen tutkimukseni termistön teoreettisista lähtökohdista. Ensinnäkin itse termiä "populaarimusiikki" ei pidä sekoittaa "pop-musiikkiin". Käytän edellistä eräänlaisena yläkäsitteenä eli viittaan sillä omaan musiikinlajiinsa (rinnastettuna taide- ja kansanmusiikkiin). Jälkimmäinen puolestaan on yksi populaarimusiikin alalaji esimerkiksi jazzin ja rock-musiikin muassa. Kaikki nämä alalajit puolestaan jakaantuvat lukuisiksi erilaisiksi musiikkityyleiksi, joiden erittely olisi nykyaikana täysin mahdoton tehtävä. Kuviossa 1
4 POPULAARIMUSIIKKI Rock/Pop rock n roll blues disko country rap soul tekno heavy metal etc. punk etc. Jazz Iskelmä KANSANMUSIIKKI TAIDEMUSIIKKI Kuvio 1: Kaaviokuva musiikkilajeista ja -tyyleistä. olen esittänyt musiikkilajien ja -tyylien suhtautumisen toisiinsa; tosin on huomattava, että jako on äärimmäisen karkea. Tyylilajien rajoja on usein mahdoton määritellä tarkasti, sillä ne vaikuttavat varsin voimakkaasti toisiinsa. Käyttämäni musiikkitermit ovat pääsääntöisesti populaarimusiikin diskurssin puolelta. Tämä on perusteltua siitä syystä, että taidemusiikin tutkimukseen keskittyneen perinteisen musiikkitieteen ja itse taidemusiikinkin termit eivät useinkaan ole riittäviä kuvaamaan populaarimusiikin ilmiöitä, ja toisaalta näitä ilmiöitä kuvaamaan on muodostunut jo varsin vakiintunut termistö. Edellä mainittuun termistöön kuuluu myös sointujen merkitsemiskäytäntö. Tässä työssä sovellan populaarimusiikin ns. eurooppalaista käytäntöä, jossa C-duuri-asteikon VII asteen sointu on H (eikä amerikkalaisittain B). Työssä esiintyvät sointutyypit olen esittänyt C-duuriasteikon mukaisina nuottiesimerkissä 1. Sanoituksen tulkinnassa olen käyttänyt yleisesti kolmijaottelua sanoitukseen, säkeistöön ja säkeeseen. Ensimmäinen näistä
5 viittaa sanoitukseen kokonaisuudessaan, toinen puolestaan sanoituksen muodostaviin rakenneosiin, ja kolmas taas säkeistöjen rakenneosiin: sanoitus koostuu esimerkiksi kolmesta säkeistöstä, jotka puolestaan rakentuvat neljästä säkeestä. Termistä "säkeistö" on vielä huomattava, että käytän sitä kuten myös termiä "kertosäkeistö" viitatessani sekä sanoitukseen että musiikkiin. Edelleen käytän termejä "kappale" ja "laulu" lähinnä tautologian välttämiseksi niin ikään musiikkiin kuin sanoitukseenkin viitatessani. Eräs varsin olennainen terminmäärittely on vielä syytä tehdä, ja se liittyy musiikkivideoiden ja muiden taideteosten kommunikaatioluonteeseen. Kyseessä on lähettäjään ja erityisesti vastaanottajaan liittyvä moniselitteisyys. Varsin usein työn lukija tulee törmänneeksi itseensä: maininnat lukijoista, katsojista ja kuulijoista ovat toistuvia. Nämä kaikki termit viittaavat kuitenkin vain yhteen ja samaan sisältöön, joka on tekijän lähettämän ja tekstin muodossa välitettävän viestin vastaanottaminen sekä sen tulkitseminen. Tutkimukseni jakaantuu karkeasti ottaen kolmeen osaan, joista ensimmäisessä selvittelen tutkimuksen taustatekijöitä. Luku 2 on varattu yksinomaan tälle. Tutkimuksen toinen osa puolestaan keskittyy varsinaiseen musiikkivideoiden analyysiin: luvussa 3 esitän muutamia analyysin lähtökohtia, ja luvuissa 4-6 tunkeudun vihdoin videoiden pintaa syvemmälle. Kolmas osa sisältää johto- & C w Am w w Fmaj7 Gsus4 w w Nuottiesimerkki 1: Työssä esiintyvät keskeiset sointutyypit.
6 päätöksiä analyysin tulosten perusteella luvussa 7, ja aivan työn loppuun eli lukuun 8 olen varannut muutaman sivun tilaa tutkimuksen aikana syntyneille mietteille ja pohdinnoille.