LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA VUONNA 2014

Vastaanottaja Lahti Aqua Oy Lahti Energia Oy Asiakirjatyyppi Velvoitetarkkailuraportti Päivämäärä Toukokuu, 2015 Viite 1510002691 LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA

LAHTI AQUA OY, LAHTI ENERGIA OY VESIJÄRVEN TILA Päivämäärä 18.5.2015 Laatija Tarkastanut Hyväksyjä Kuvaus Paula Jäntti Sanna Sopanen Outi Salonen Raportti Viite 1510002691

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN 2 2.1 Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet 3 2.2 Automaattiasemien aineisto vuonna 2014 4 3. KYMIJÄRVEN VOIMALAITOStEN TOIMINTATIEDOT 6 4. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO 7 5. SÄÄ 8 6. ENONSELÄN VEDENLAATU 9 6.1 Happitilanne 9 6.2 Yleinen vedenlaatu 9 6.3 Ravinnepitoisuudet Enonselällä 10 6.3.1 Fosfori 10 6.3.2 Typpi 11 6.3.3 Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys 11 6.4 Enonselän levätuotanto ja rehevyys 11 6.4.1 Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna 2014 12 6.4.2 Siikasalmi 13 7. KOMONSELÄN VEDENLAATU 13 7.1 Komonselän levätuotanto ja rehevyys 14 7.1.1 Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna 2014 15 8. KAJAANSELÄN VEDENLAATU 16 8.1 Vaaniansalmi 16 8.2 Kajaanselän syvänteen vedenlaatu 16 8.3 Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde 17 8.4 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys 18 8.4.1 Kasviplankton Kajaanselällä vuonna 2014 18 9. YHTEENVETO 19 10. KIRJALLISUUS 21 LIITTEET Liite 1. Vesijärven velvoitetarkkailun analyysitulokset 2014 Liite 2. Kasviplanktonin lajisto ja biomassat vuonna 2014 2.1 Enonselkä, Lankiluoto (10) 2.2 Komonselkä, Pirttiniemi (5) 2.3 Kajaanselkä (34) Liite 3. Vesijärven hapettimien ja automaattiasemien sijainti Liite 4. Automaattiasemien klorofyllipitoisuudet. Liite 5. Tilavuuspainotetun fosforin pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Liite 6. Tilavuuspainotetun typen pitoisuus Enonselällä ja Kajaanselällä Liite 7. Kokonaisravinnesuhde N/P Enon-, Komon- ja Kajaanselällä v. 2014 Liite 8. Klorofyllia-a Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla v. 2014 Liite 9. Klorofyllipitoisuuksien vuosikeskiarvot Enon-, Komon- ja Kajaanselän havaintopaikoilla ja Enonselän maksimiarvot vuosina 1979-2014 Liite 10. Kasviplanktonin biomassa v. 2014 Liite 11. Kasviplanktonin biomassa vuosina 1995-2014 Liite 12. Tulosten tulkinnasta: Termit, luokitukset ja lyhenteet

JAKELU Lahti Aqua Oy / Martti Lipponen (alkuperäinen + pdf) Lahti Aqua Oy / Jouni Lillman, jouni.lillman@lahtiaqua.fi (1 kopio + pdf) Lahti Energia Oy / Eeva Lillman, eeva.lillman@lahtienergia.fi (1 kopio + pdf) Lahden seudun ympäristöpalvelut / Ismo Malin, ismo.malin@lahti.fi (pdf) Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / kirjaamo.hame@ely-keskus.fi (pdf) Suomen ympäristökeskus YT-yksikkö / syke.kirjaamo@ymparisto.fi (pdf)

1. JOHDANTO Vesijärven velvoitetarkkailusta vastaavat 27.3.2009 päivätyn ohjelman mukaisesti Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy. Lahti Aqua Oy:llä on velvoite tarkkailla laimennusveden ottamisen vaikutusta ja Lahti Energia Oy:llä Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusta Vesijärvessä. Lahti Aqua Oy:llä on jätevesien johtamislupa Porvoonjokeen (KHO 3.3.2014, taltionro 632, drnot 3690, 3712, 3747 ja 3769/1/12), joka edellyttää myös laimennusveden johtamista Porvoonjokeen siten että Porvoonjoen taustavirtaama Ali-Juhakkalassa on aina vähintään 1 m 3 /s ilman Lahti Aqua Oy:n jätevesivirtaamaa. Lahti Aqua Oy:n laimennusveden oton tarkkailu perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden 27.10.1986 antamalla päätöksellä n:o 4198 vahvistamaan Itä- Suomen vesioikeuden päätökseen n:o 13/Va II/86 (10.2.1986). Luvan saajan on tarkkailtava veden ottamisen vaikutusta Vesijärvessä ja Vääksynjoessa. Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevesien tarkkailu perustuu Itä- Suomen vesioikeuden 19.5.1989 antamaan päätökseen n:o 36/II/89. Itä-Suomen vesioikeuden 15.4.1999 antaman uuden päätöksen n:o 15/99/1 vaatimuksia ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2000. Päätöksessä on velvoite lisäseurannasta, mikäli lämpötilan nousu lauhduttimissa ylittää vuorokausikeskiarvona 12 C tai nousunopeus tuntikeskiarvona 8 C. Lisäseuranta käsittää purkuvesistön lämpötilan mittaukset ja biologisen seurannan (Lahden Tutkimuslaboratorio 2004). Vuonna 2014 seurantaa ei toteutettu, koska lämpötilan nousuja ei ollut. Vuonna 2009 laaditussa tarkkailuohjelmassa klorofyllinäytteiden määrää on vähennetty rantaalueiden havaintopaikoilta, ja korvaavana aineistona käytetään Vesijärvisäätiön, Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja Helsingin yliopiston ekologian laitoksen Lahden yksikön ylläpitämien automaattiasemien aineistoja. Aineiston kokoamisesta ja laadunvarmistuksesta on aiemmin vastannut Helsingin yliopiston Lahden yksikkö. Vuosien 2013 ja 2014 osalta aineistoa ei ole kalibroitu, joten sitä ei sellaisenaan voida käyttää tämän tarkkailuraportin osana. Tarkkailuohjelmassa edellytetään automaattiasemien aineistojen esittämistä velvoitetarkkailun yhteenvetoon taulukoina ja graafeina siltä osin kuin aineistoa on vuosittain käytössä. Vuosiyhteenveto laaditaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Tarkkailuohjelman mukaisesti joka kolmas vuosi laaditaan pitemmän aikavälin laaja yhteenveto. Ensimmäinen laaja yhteenveto käsitti vuodet 2009-2012. Seuraava laaja yhteenveto tulee olemaan vuosilta 2013-2015 ja se laaditaan huhtikuussa 2016. 1

2. TARKKAILUOHJELMA JA TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Vuonna 2014 näytteet on otettu Lahti Aqua Oy:n ja Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen maaliskuussa 2009 uusitun vesistötarkkailuohjelman mukaisesti (Ramboll Analytics Oy 2009). Tarkkailu keskittyy Vesijärven Enonselälle, joka on Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan alueella. Vesijärvi kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14. ) ja pintavesimuodostumana se edustaa suuria vähähumuksisia järviä. Valuma-alueeltaan se on pienempi kuin Kajaanselkä, jossa on yksi havaintopaikka (taulukko 1). Kolmas tarkkailussa mukana oleva selkävesi, Komonselkä, on alueista pienin ja siellä sijaitseva tarkkailupiste on Pirttiniemen kohdalla. Yhteensä havaintopaikkoja on 10 kpl (taulukko 2, kuva 1). Kemiallisten analyysien lisäksi (taulukko 3) Lankiluodon, Pirttiniemen ja Kajaanselän ns. runkopisteiltä on otettu kasviplanktonnäytteet kaksi kertaa näkösyvyyden kokoomana (2*ns) (liite 2). Vesijärven hapetus on kuvattu kappaleessa 2.1, automaattisten mittauslauttojen toiminta kappaleessa 2.2. Hapetinten ja mittauslauttojen sijainti on esitetty liitteessä 3. Hapetuksen vaikutuksesta Vesi-Eko on laatinut erillisen raportin (2015). Automaattiasemien klorofyllin ja sinilevien laadunvarmistusta ei vuoden 2014 aineiston osalta ole käytettävissä. Mittaustuloksia on lyhyesti kommentoitu kappaleessa 2.2. ja aineisto on esitetty liitteessä 4. Tarkistamattomanakin ne antavat käsityksen levätuotannon suuruudesta ja ajallisesta vaihtelusta. Vesinäytteet on otettu Limnos -noutimella metrin syvyydeltä, puolivälistä vesisyvyyttä ja metri pohjan yläpuolelta. Lisäksi syvänteiden kohdalla happinäytteitä on otettu kymmenestä metristä ja sitä syvemmältä viiden metrin välein. Näytteenoton yhteydessä on havainnoitu näkösyvyys sekä veden haju ja ulkonäkö. Raportissa käytetyt termit, lyhenteet ja veden laadun luokitukset on koottu liitteeseen 12. Kasviplanktonin biomassan laskennassa on vuodesta 2007 alkaen käytetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia biovolyymeja. Kasviplanktonaineisto on tallennettu Suomen Ympäristökeskuksen Hertta tietokantaan. Määrityksestä ja tallennuksesta on vastannut Tmi Satu Zwerwer. Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen jäähdytysvesiä purettiin Joutjokeen ja edelleen Vesijärveen jossain määrin koko vuoden. Lämpötilaylityksiä ei ilmennyt, joten erillistä lämpötilaseurantaa ei vuonna 2014 tehty. Taulukko 1. Vesijärven ja sen osa-alueiden hydrologiset tiedot. Enonselkä Komonselkä Paimelan- lahti- Vähäselkä Laitialanselkä Kajaanselkä Vesijärvi *) Valuma-alue (km 2 ) 84 97 37 159 138 515 Pinta-ala (km 2 ) 26 6 12,5 21,5 44 107,5 Keskivirtaama (m 3 /s) 1,0 0,8 2,0 1,1 3,9 3,9 Keskitilavuus (10 6 m 3 ) 176 17 50 120 300 654 Keskiviipymä (a) 5,6 0,7 0,8 3,5 2,4 5,4 Suurin syvyys (m) 33 14,5 10,5 18,5 41 41 Keskisyvyys (m) 6,8 2,8 4,0 5,6 6,8 6,1 Kokonaisrantaviiva (km) 44 16 21 37 63 227 Saarten rantaviivaa (km) 58,5 Saarten pinta-ala (ha) 414,4 Saarten lukumäärä (kpl) 125 *) Vesijärven tiedot tarkistettu järvikortista 29.5.2012. 2

Taulukko 2. Näytteenottoajankohdat havaintopaikoittain vuonna 2014. Lyhenteet viittaavat taulukon 3 analyysivalikoimaan: L=laaja, S=suppea, P=perusseuranta. Hapettimet ovat olleet toiminnassa etupäässä talvella ja kesällä, vaihtelevina jaksoina eri vuosina. Havaintopaikka Tammi Maalis Touko Kesä Heinä Elo Loka Näytekertoja v. 2014 8.1. 5.3. 9.5. 20.5. 2.6. 12.6. 25.6. 7.7. 22.7. 5.8. 21.8. 13.10. ENONSELKÄ Lankiluoto 10 L L L S L S L S L S L L 12 Satama 33 P P P P 4 Kiikkula 8 P P P P 4 Isosaari 6 P P P P 4 Siikasalmi 23 P P P P 4 Kaksossaaret 43 P S S S S P 6 Kahvisaari 40 P S S S S P 6 KOMONSELKÄ Pirttiniemi 5 L L L L L L L L 8 Vaaniansalmi 20 P P P P 4 KAJAANSELKÄ Kajaanselkä 34 L L L L L L L L 8 Taulukko 3. Vesijärvitarkkailun analyysivalikoima Muuttuja Perusanalyysivalikoima, P Runkopisteet, laaja analyysivalikoima, L Suppea analyysivalikoima, S happi x x sameus x x ph x x johtokyky x x kokonaisfosfori x x x fosfaattifosfori x nitraattityppi x nitriittityppi x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x rauta x x mangaani x x kloridi x x CODMn x x kiintoaine # 1) # 2) klorofylli-a 1 + kasvipl x # 1) kiintoaine: Kahvisaari ja Kaksossaarilta maalis- ja elokuussa # 2) kiintoaine: Lankiluodosta maalis- ja elokuu 1) Runkopisteiltä klorofylli ja kasviplankton avovesikautena. 2.1 Muut Vesijärven vedenlaatuun vaikuttavat toimet Vesijärven Enonselän tilaan vaikuttaa myös hapetus, joka aloitettiin joulukuussa 2007. Hapetuksesta vastaavat Vesijärvisäätiö ja Lahden seudun ympäristöpalvelut. Hankkeen alkuvaiheessa ensimmäinen hapetin toimi Myllysaaren syvänteessä. Sittemmin Mixox MD 1100-laitteita on asennettu syväteisiin vielä 8 kpl (liite 3). Tarkastelujakson talvihapetus oli käynnissä 21.2.-16.4.2014 laitteilla 1-8. Kesällä hapettimet 1-4, 6 ja 7 käynnistettiin 4. kesäkuuta ja hapetin nro 5 kesäkuun 30.päivä. Hapetin 8 käynnistettiin elokuun alussa. Hapetus lopetettiin 23. tai 25. syyskuuta. Yksityiskohtaiset käyttötiedot on esitetty hapetuksesta laaditussa raportissa (Vesi-Eko 2014). 3

Vesi-Ekon raportin mukaan Enonselän syvänteestä ja Lankiluodosta mitattiin lyhyen aikaa elokuun 2014 puolivälissä alle 2 mg/l happipitoisuuksia. Enonselän syvänteestä täyttä hapettomuutta ei todettu, mutta Lankiluodossa käytiin elokuun puolivälissä hyvin heikossa happitilanteessa, kun pitoisuus meni alle 1 mg/l. Lankiluodossa pohjanläheisen veden ravinnepitoisuuksien nousun syyksi raportissa esitetään aineiden konsentroitumista alusveteen. Alusveden lämpötila nousi hapetuksen seurauksena. Vuoden 2009 jälkeen syystäyskierron on todettu aikaistuneen noin kuukaudella (Vesi-Eko 2014). 2.2 Automaattiasemien aineisto vuonna 2014 Vesijärvellä oli toiminnassa viisi automaattista mittausasemaa vuonna 2014. Paimelanlahden ja Lankiluodon automaattiasemilla mitataan a-klorofylliä, sinilevien määrää, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Vähäselän asemalla mitataan myös sameutta ja johtokykyä em. paramertien lisäksi. Enonselän ja Myllysaaren automaattiasemat mittaavat a-klorofylliä, happipitoisuutta ja lämpötilaa. Automaattiasemat olivat vuonna 2014 toiminnassa touko-marraskuussa (liite 4). Automaattiaseman mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm valo, sameus ja levälajisto sekä itse mittalaitteista johtuvat tekijät. Nämä tekijät voivat eri vesialueilla ja ajankohtina vaikuttaa eri tavoin. Liitteen 4 klorofylli- tai sinileväaineistoa ei ole kalibroitu vastaamaan laboratoriossa standardimenetelmällä tehtyjä mittauksia. Automaattiasemien tuloksia ei tarkastella velvoitetarkkailun aineiston yhteydessä, koska aineisto on kalibroimaton. Automaattiasemien mittaamat klorofylli- ja sinilevä pitoisuudet on sellaisenaan esitetty kuvaajina liitteessä 4. 4

Kuva 1. Vesijärven vesistötarkkailun havaintopaikat 5

3. KYMIJÄRVEN VOIMALAITOSTEN TOIMINTATIEDOT Vuonna 2014 Kymijärvi I voimalaitos tuotti sähköenergiaa 110 kv:n verkkoon 437 GWh ja kaukolämpöenergiaa 687 GWh. Sähköenergiasta 95 GWh eli 22 % oli lauhde-energiaa. Höyrykattila oli käynnissä 1.1.- 15.5.2014 ja 4.9. - 31.12.2014, yhteensä 5585 h. Kaasutin oli käynnissä 4387 h. Kymijärvi II-voimalaitoksen tuotanto 110 kv:n verkkoon oli 241 GWh ja kaukolämpöenergian tuotanto 514 GWh. Voimalaitoksen kattila oli käynnissä 7846 h. Suunniteltuja huoltoseisokkeja oli kaksi, keväällä 4.4. 14.4.2014 ja syksyllä 16.9. 12.10.2014. Lisäksi voimalaitoksella oli useita lyhyitä huoltoseisokkeja. Viivästysaltaista Joutjokeen johdetun veden öljypitoisuus määritettiin normaalitoiminnan aikana neljä kertaa vuonna 2014. Näytteiden öljypitoisuudet (C 10 -C 40 ) olivat alle määritysrajojen. Lisäksi alkuvuodesta otettiin kaksi ylimääräistä näytettä, jotka liittyivät kallioöljysäiliön käyttöönottoon. Näytteiden PAH -pitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Öljypitoisuudet (C 10 -C 40 ) olivat toisessa näytteessä 0,1 mg/l ja toisessa näytteessä alle määritysrajan (<0,04 mg/l). Vesilaitoksella syntyvän, raakaveden kemiallisen esikäsittelyn jätevesi, käsitellään johtamalla vesi dekantointisäiliöön epäpuhtauksien saostamiseksi. Dekantointisäiliön kirkaste johdetaan Joutjoen kautta Vesijärveen ja saostunut osuus johdetaan Lahti Aquan viemäriverkostoon. Vuonna 2014 Vesijärveen johdetun veden määrä oli 32 239 m 3 ja viemäriverkostoon johdettu määrä 9 478 m 3. Vesijärvestä otettiin yhteensä 75 milj m 3 jäähdytysvettä vuonna 2014. Vesi johdettiin lauhduttimesta Joutjoen kautta takaisin Vesijärveen. Koko vuoden ajalta lämpökuorma oli 878 TJ. Mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön, olisi se nostanut Enonselän lämpötilaa 1,2 C ja koko Vesijärven lämpötilaa 0,32 C (taulukko 4). Lämpötilan nousu lauhduttimessa ei ylittänyt 12 astetta vuorokausikeskiarvona eikä nousunopeus ylittänyt 8 astetta tuntikeskiarvona vuonna 2014. Siksi erillistä tehostettua, lämpötilan ja klorofyllipitoisuuden seurantaa ei tarvinnut toteuttaa. Taulukko 4. Kymijärven voimalaitoksilta vesistöön johdettu jäähdytysvesikuorma ja sen arvioitu vaikutus Vesijärvessä, mikäli lämpökuorma olisi siirretty kerralla vesistöön. Vuosi Jäähdytysvesimäärä, milj. m3 Vesistöön johdettu energia, TJ Enonselän lämpötilan nousu, C Koko Vesijärven lämpötilan nousu, C 2001 68,7 2 072 2,8 0,7 2002 59,7 1 623 2,2 0,6 2003 84,4 2 877 3,9 1,0 2004 78,1 2 533 3,4 0,9 2005 52,2 508 0,7 0,2 2006 80,0 2 061 2,8 0,7 2007 68,3 1 117 1,5 0,4 2008 51,2 631 0,9 0,2 2009 68,8 1 001 1,4 0,4 2010 61,0 1 071 1,5 0,4 2011 59,0 1 246 1,7 0,4 2012 47,4 910,8 1,2 0,3 2013 76,0 1 293 1,8 0,5 2014 74,6 878 1,2 0,3 6

4. LAHTI AQUA OY:N HUUHTELU- JA LAIMENNUSVEDEN OTTO Lahti Aqua Oy otti Vesijärvestä Porvoojokeen laimennusvettä ja Kariniemen purkutunnelin huuhteluvettä yhteensä 3 108 887 m 3 vuonna 2014 (1 170 245 m 3 v. 2013, kuva 2). Johdetun veden määrä oli 0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Huuhteluveden osuus oli 5 % otetusta vesimäärästä. Tunneli huuhdeltiin noin kerran kuukaudessa maalis-lokakuun aikana. Laimennusvettä otettiin kesä-lokakuussa, kun Patomäen luontainen virtaama oli vielä yli 1 m 3 /s. Laimennennusvettä johdettiin eniten heinä-elokuussa ja lokakuussa Nikulan tasausaltaan saneerauksen päätyttyä. Syyskuussa laimennusvettä ei saneerauksen takia voitu Porvoonjokeen johtaa. Patomäen virtausmittari oli huollossa 1.1.- 31.3.2014, joten ko. ajanjaksolta virtaamatiedot puuttuvat. Tunnelin huuhteluveden tai laimennusveden otto ei vaikuta suoraan vedenkorkeuksiin, koska Vesijärveä säännöstellään Vääksynjoessa. Vääksyssä keskivesipinta oli 81,33 m (NN) vuonna 2014 (kuva 3). Vesi oli koko vuoden melko tavanomaisella korkeudella. Kevään ja syksyn tulvahuiput jäivät edellisvuotta alhaisemmiksi. Tammi- ja maaliskuussa 2014 vesipinta oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. Loka-joulukuussa vesipinta oli edellisvuosia matalammalla, 81,20 m merenpinnan yläpuolella. 1000 m3/a 10 000 Laimennus- ja huuhteluveden määrä 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1000 8 634 3 426 3 552 3 235 2 751 2 789 1 381 2 340 1 955 2 160 2 076 m3/a 375 926 391 166 241 930 460 116 1170 3109 Kuva 2. Vesijärvestä otettu laimennus- ja huuhteluvesi vuosina 1993-2013. 7

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu NN (m) VESIJÄRVEN TILA 81,70 Vesipinnan korkeus Vääksyssä 81,60 81,50 81,40 81,30 81,20 81,10 81,00 2011 2012 2013 2014 Kuva 3. Vesijärven keskivedenpinnan korkeus Vääksyssä 5. SÄÄ Joulukuussa 2013 Vesijärven Enonselkä jäätyi kertaalleen, mutta leudon sään ja voimakkaiden tuulten takia jäät rikkoontuivat ja sulivat vileä ennen joulua. Lopullisesti Enonselkä jäätyi 14.- 15.tammikuuta 2014. Jäät sulivat 12.4.2014, joten jääpeitteistä aikaa oli 88 vrk (n. 3 kk). Syksyllä 2014 Enonselkä jäätyi joulukuun 23. päivä. Tammikuun keskilämpötila -8,9 o C oli vertailujaksoa matalampi, kuukauden sademäärä jäi normaalia pienemmäksi (taulukko 1). Helmi- ja maaliskuu olivat lämpimiä ja vähäsateisia. Helmikuu oli jopa 6 o C vertailujaksoa lämpimämpi. Koko talvi oli vähäluminen. Huhtikuu oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sademäärä oli vuoden alhaisin, 13 mm. Touko- ja kesäkuu olivat sateisia ja kesäkuu oli kolea. Heinäkuu oli vuoden lämpimin kuukausi, kun keskilämpötila oli 19,2 o C. Sateita tuli vähän ja hellejakso kesti 38 vrk. Elokuun keskilämpötila 16,1 o C, ja sademäärä 74 mm, olivat keskimääräiset. Syys- marraskuun sademäärät olivat alhaiset ja lämpötilat vertailujakson 2000-2010 tasolla. Joulukuu oli melko sateinen eikä kireitä pakkasia ollut Lahden Launeen säähavaintoasemalla vuoden 2014 kokonaissademäärä oli 522 mm ja vuoden keskilämpötila 5,7 o C. Sademäärä oli 104 mm pienempi kuin pitkänajan (2000-2010) keskiarvo 626 mm, ja keskilämpötila oli 0,8 o C korkeampi kuin vertailujaksolla (taulukko 5). 8

Taulukko 5. Kuukauden keskilämpötila ja kuukausisadanta Lahdessa vuosina 2013-2014 sekä vastaavat pitkän aikavälin keskiarvot vv 2000-2010 (lähde: Ilmatieteenlaitos). Kuukausi Lämpötila C Laune Laune 2013 2014 Laune 2000-2010 6. ENONSELÄN VEDENLAATU Laune 2013 Sadanta mm Laune 2014 Laune 2000-2010 Tammi -6,5-8,9-5,9 34 36 45 Helmi -3,1-0,7-6,6 30 22 33 Maalis -7,6 0,7-2,8 5 22 32 Huhti 2,3 4,7 4,3 25 13 23 Touko 13,3 10,3 10,3 32 79 48 Kesä 17,1 12,8 14,1 86 103 70 Heinä 16,9 19,2 18,1 58 23 85 Elo 15,5 16,1 15,8 118 74 70 Syys 10,7 10,5 10,4 49 29 46 Loka 5,2 4,5 4,7 93 24 65 Marras 2,2 1,3 0,1 73 32 62 Joulu 0,2-2,4-3,9 51 67 46 5,5 5,7 4,9 652 522 626 Enonselän hapettimet vaikuttavat veden laatuun selvästi Lankiluodon, Kiikkulan ja Satama 33:n (Myllysaari) pisteillä. Enonsaaren luoteiskulman hapettimen vaikutus ilmenee vaihtelevasti Isosaaren näytepisteen veden laadussa. 6.1 Happitilanne Tammi-maaliskuussa 2014 happitilanne Enonselällä oli hyvä. Tyydyttävällä tasolla (60-80 %) olevia hapen kyllästysasteita todettiin vain Isosaaressa ja Lankiluodossa maaliskuussa. Toukokuussa näytteet otettiin kevään täyskierron loppupuolella: selkävesien lämpötila oli jo noin 8 C ja vesipatsas hapen suhteen täyskyllästynyt. Toisin kuin aiempina vuosina, kasviplanktontuotannosta aiheutuvaa hapen ylikyllästystä ei todettu. Lankiluodossa happea oli kesäkuussa 20-29 m syvyydessä noin 60 % täyskyllästyneisyydestä. Heinäkuun lopulla 10-15 m syvyydessä kyllästysaste oli 51 %, sen alapuolella noin 40 %. Heikoimmillaan happitilanne oli elokuun loppupuolella. Tuolloin 20-29 m syvyydessä happea oli 1,4-1,8 mg/l, mikä vastasi huonoa, alle 20 %, happikyllästystä. Isosaaressa happitilanne oli kesällä hyvä. Kiikkulan syvänteessä lievää hapen vajausta todettiin elokuussa, kun kyllästysaste oli 40 %. Satama 33:n happitilanne oli koko kesän vähintään tyydyttävä. Siikasalmessa happitilanne oli hyvä kaikilla näytekerroilla. Syystäyskierron alkuvaiheessa lokakuun 13. päivä, vesi oli 10 11 asteista. Happipitoisuus oli noin 10 mg/l ja kyllästysaste noin 90 %. 6.2 Yleinen vedenlaatu Enonselän pintaveden happamuus oli keskimäärin ph 7,5 7,8 (taulukko 7). Emäksisintä vesi oli toukokuun lopussa, ph 7,7-7,9 ja heinäkuussa, jolloin ph-arvot olivat välillä 7,8-8,2. Syvyyssuuntaiset erot happamuudessa olivat suurimmillaan kesällä. Syystäyskierron aikaan veden ph oli 7,6. Alkaliteetin vaihtelut Enonselällä olivat tyypillisesti hyvin pieniä ja seurasivat happamuuden muutoksia. Tyypillisesti alkaliteetti oli 0,60 mmo/l pinnassa. Toukokuussa Siikasalmessa alkaliteetin ero pinnan ja pohjan välillä oli 0,09 mmol/: pohjasta mitattu 0,66 mmol/l, on kauden korkeimpia arvoja. Korkein alkaliteettiarvo, 0,68 mmol/l, todettiin lokakuussa Satama 33 pohjanläheisestä vesikerroksesta. Myös Lankiluodossa todettiin usein alkaliteetin olevan kohonnut pohjan läheisyydessä. 9

Enonselän väriluku oli pinnassa noin 20 mgpt/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 5,1 mg/l, mikä kuvaa vähähumuksista vesistöä. Arvot olivat vuotta 2013 matalampia. Myös sameus oli edellisvuotta vähäisempää. Alusveden sameus ja väriluku olivat korkeimmillaan kesän kerrostuneisuuskausina. Elokuun lopussa näkösyvyys oli laajalla alueella vain 1,7-1,8 m, todennäköisesti leväsamennuksesta johtuen. Muutos oli nopea, sillä heinä-elokuun vaihteessa jopa 3,5 m näkösyvyyksiä mitattiin useilta pisteiltä. Kiintoainepitoisuudet Kaksos- ja Kahvisaaressa olivat maaliskuussa alle 2,2 mg/l. Elokuussa todennäköisesti leväkukinta nosti kiintoaineen pitoisuutta. Kahvi- ja Kaksossaarten alueella kiintoaineista oli 3,5 5,4 mg/l ja Lankiluodossa 4,5-7,7 mg/l. Päällysvedessä mangaanin pitoisuus oli yleisesti noin 30 ja raudan 140. Syvänteiden hapettomassa alusvedessä mangaanin pitoisuus nousi tasolle 300-500. Rautaa todettiin eniten, 900, Kiikkulan syvänteessä elokuussa. Muutoin alusveden rautapitoisuus oli enimmillään tasolla 200-350 Isosaaren syvänteen sedimentistä ei vuoden 2014 aikana todettu merkittävää raudan tai mangaanin vapautumista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat varsin tasaisesti 11-12 ms/m koko Enonselän vesialueella (taulukko 6). Vertikaalinen vaihtelu on vuosina 2013 2014 ollut erittäin pientä. Suurimmat kloridipitoisuudet, 9 11 mg/l, mitattiin maaliskuussa. Kohonneita pitoisuuksia oli Kahvi- ja Kaksossaarten alueella, mutta myös Siikasalmi - Isosaari alueella. Korkeimmat arvot mitattiin Kiikkulasta ja Lankiluodosta. Kesän ja syksyn aikana kloridipitoisuudet olivat melko tasaisesti 7,5 mg/l tasolla. Taulukko 6. Vesijärven Enonselän havaintopaikkojen veden laatu 1 m näytteissä v. 2014. Väriluku mgpt/l Sähkönjohta-vuus ms/m Alkaliteetti mmol/l Kloridi mg/l Mangaani mg/l Rauta mg/l paikka Sameus NTU ph CODM n mg/l Kahvisaari 2,0 20 7,7 11 0,60 5,2 8,4 33 135 Kaksossaaret 2,2 20 7,8 11 0,61 5,3 8,6 40 155 Satama 2,6 19 7,6 11 0,61 5,1 7,7 33 122 Kiikkula 2,9 19 7,6 11 0,60 4,9 8,0 33 141 Lankiluoto 2,5 18 7,7 11 0,60 5,1 7,6 22 139 Isosaari 2,9 19 7,6 11 0,60 5,2 7,4 23 130 Siikasalmi 3,4 19 7,5 11 0,59 5,1 7,5 34 143 6.3 Ravinnepitoisuudet Enonselällä 6.3.1 Fosfori Päällysveen fosforipitoisuudet vaihtelivat Enonselän näytepisteillä välillä 27-29 vuosikeskiarvoina (taulukko 8). Fosfaattifosforin keskimääräinen pitoisuus, 13, oli edellisvuosien tasoa. Keskimäärin vajaa puolet fosforista oli fosfaattimuotoista. Kahvi- ja Kaksossaarten näytepisteillä korkeimmat 30 36 µgp/l todettiin maalis- ja elokuussa. Toukokuussa fosforia oli vähän, 20. Satama 33:n näytepisteellä fosforia oli alle 30 alkuvuodesta, syksyllä sen yli. Sisäisestä kuormituksesta johtuvaa fosforin vapautumista ei todettu. Kiikkulan syvänteessä sisäinen kuormitus jäi hapetuksen ansiosta vähäiseksi: elokuussa pohjan läheisessä vedessä oli enimmillään 75 fosforia. Vuosina 2010 ja 2011 syvänteen fosforipitoisuudet olivat huomattavan korkeita. Lankiluodossa alusveden fosforipitoisuus nousi kesäkuussa 48. Elokuussa pitoisuus oli 69, joten sisäinen kuormitus jäi varsin vähäiseksi vuonna 2014. Alusveteen vajoaa fosforia myös yläpuolelta päällysvedestä, joten kaikki alusveden fosfori ei välttämättä johdu sisäisestä kuormituksesta. Isosaaren syvänteessä fosforipitoisuus pohjassa oli 42 mg/l maalis- ja elokuussa. Myös tällä alueella sisäinen kuormitus oli aiempaa vähäisempää. Enonselän tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 29 ja elokuussa 38 vuonna 2014. Fosforin talviaikainen nouseva trendi tasaantui. Kesäaikainen tilavuuspainotettu fosforipitoisuus on vuodesta 2010 alkaen vaihdellut välillä 30 40 (liite 5). 10

6.3.2 Typpi Enonselän 1 m näytteiden vuosikeskiarvojen perusteella kokonaistypen pitoisuusvaihtelut olivat vähäisiä. Typpeä oli Enonselällä pintavedessä noin 470 (taulukko 7). Keskimääräiset pitoisuudet olivat vuotta 2013 pienempiä. Kaksos- ja Kahvisaaren alueen rantavesissä kokonaistyppeä oli eniten, noin 680, maaliskuussa. Alhaisimmat pitoisuudet, 410-420, mitattiin elokuussa. Satama 33:n ja Kiikkulan syvänteissä typpeä oli maaliskuussa 650 680. Syksyä kohti pitoisuudet laskivat, ja lokakuussa pitoisuus oli 380. Lankiluodon syvänteessä typpeä oli eniten, 670, maaliskuussa, jolloin myös haitallista nitriittityppeä todettiin hieman, 3. Typpeä oli vähemmän kuin vuonna 2013. Valtaosin typpi oli nitraattimuotoista, ja eniten, noin 300, sitä oli tammi-maaliskuussa. Ammoniumtypen pitoisuudet nousivat kesällä, ja enimmillään sitä todettiin 130-160. Nitraattitypen osuus oli talvella enimmillään noin 45 % kokonaistypen määrästä. Kesällä sen osuus laski huomattavasti. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä oli suurin, noin 30 %, kesäkuussa. Enonselän korkein typpipitoisuus, 1100, mitattiin Isosaaren syvänteestä maaliskuussa. Isosaaressa typpeä oli vähiten elokuussa. Tilanne oli sama kuin vuosina 2012 ja 2013. Lokakuussa typen pitoisuus oli laskenut tasolle 400. Kokonaistypen pitoisuudet olivat Enonselän näytepisteillä tavanomaisia. Päällysvedessä ei todettu poikkeavan korkeita pitoisuuksia ja alusvedessä sisäisen kuormituksen aiheuttaa pitoisuusnousu oli vähäistä vuonna 2014 Kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus Enonselällä oli maaliskuussa 617 ja elokuussa 427. Talviaikaisen tilavuuspainotetun kokonaistypen pitoisuus on vuosina 2011-2014 noussut noin 100. Kesäaikainen pitoisuus sen sijaan on vaihdellut tasolla 400 500 (liite 6). Taulukko 7. Vesijärven Enonselän Lankiluodon (10) ravinnepitoisuudet keskimäärin 1 m näytteissä v. 2014. Fosfaattifosfori Nitraattityppi Nitriittityppi Paikka Kok.typpi Ammoniumtyppi Kok.fosfori Kahvisaari 472 27 Kaksossaaret 465 28 Satama 475 28 Kiikkula 475 29 Lankiluoto 463 94 <2,0 21 27 12 Isosaari 478 29 Siikasalmi 465 28 6.3.3 Kokonaisravinnesuhde ja rehevyys Tuotantokauden aikainen (avovesikausi) typpipitoisuus Lankiluodossa oli 431 ja fosforipitoisuus 26. Fosforipitoisuus on keskirehevän - rehevän vesistön tasolla. Typpi-fosfori suhde, 16, oli matalampi kuin 2000 luvun lukemat yleensä. Suhdeluvun pieneneminen johtui alhaisemmasta typpipitoisuudesta. N/P suhdeluvun perusteella alue on yhteisrajoitteinen tai vain lievästi fosforirajoitteinen. Yhteisrajoitteisessa tilassa levätuotantoa rajoittava ravinne voi olla joko typpi tai fosfori (taulukko 9). Lankiluodossa todettiin keskikesällä voimakasta fosforirajoitteisuutta, joka syksyllä kääntyi yhteisrajoitteisuudeksi. Lankiluodossa N/P ravinnesuhteen vaihtelu oli voimakasta kasvukauden aikana (liite 7). 6.4 Enonselän levätuotanto ja rehevyys Enonselän Lankiluodon näytepisteellä a-klorofyllin pitoisuus oli korkeimmillaan, 8,4-8,7 elolokakuussa. Alhaisimmat klorofyllipitoisuudet (1,9 ) mitattiin kesäkuun alussa. Kesän aikana mitatut klorofyllipitoisuudet olivat melko vakaasti 5-6 (liite 8). Avovesikauden keskiarvo oli 6,2 klorofylli-a:ta, mikä on matalin 2000-luvulla mitattu arvo. Kasviplanktonin biomassa oli yhtä pieni kuin vuonna 2007 (taulukko 8). 11

Taulukko 8. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Enonselän Lankiluodossa (10) vuosina 2002-2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, Kok.P, N/P Klorofylli-a, Kasviplanktonin biomassa 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte Lankiluoto 10, Enonselkä 2002 544 26 21 17 2 770 2003 547 24 26 9,6 1 840 2004 537 27 20 12 3 360 2005 484 26 19 8,8 2 100 2006 440 23 19 10,2 2 550 2007 457 24 19 10,6 965 2008 464 34 15 11,8 2 680 2009 514 30 17 28 1 3 754 2010 2011 446 437 25 22 18 20 7,2 9,2 1 971 1 482 2012 491 28 19 10,6 1 240 2013 486 25 21 12,6 1 416 2014 431 26 16 6,2 999 6.4.1 Enonselän Lankiluodon kasviplankton vuonna 2014 Lankiluodon kasviplanktonin biomassa oli avovesikaudella keskimäärin 1000, mikä kuvaa karua/keskirehevää vesistöä (liite 2.1). Kuuden mittauskerran yhteenlaskettu kokonaisbiomassa oli 5779, josta sinilevien osuus oli 4 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten kesäkuun lopussa, 40 kpl ja eniten, 84 kpl elokuussa. Elokuussa myös planktontrofiaindeksi, TPI, oli korkein 2,5, ja voimakkainta levätuotantoa kuvaava. Kesäkuussa indeksin arvo osoitti alhaista trofian tasoa (taulukko 9). Taulukko 9. Kasviplanktonin tunnuslukuja Enonselän Lankiluodossa 2014 Pvm, 2014 Kokonaisbiomassa () Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %- osuus TPI 9.5. 2714 46 0,07 0,12 2.6. 390 40 1,52-1,42 25.6. 560 46 2,56-1,41 22.7. 709 57 1,58 1,42 21.8. 739 84 22,5 2,54 13.10. 885 61 2,01 1,78 Piilevien osuus toukokuun leväbiomassasta (390 ) oli 73 % (kuva 4, liite 2.1), mikä on tyypillistä kevätkukinnalle. Piilevät olivat Asterionella formosa lajia. Panssarisiimaleviä oli 9 % ja nieluleviä 6 % biomassasta. Gymnodinium helveticum oli biomassaltaan suurin panssarisiimalevälaji. Yleisimmät nielulevät olivat Rhodomonas-lajeja. Kesäkuussa nielulevien osuus kasviplanktonissa kasvoi hieman ja piilevien romahti täysin. Kesäkuun alussa kasviplanktonin biomassa oli 390 ja kuun lopussa 560. Nieluleviä oli noin 60 % kokonaisbiomassasta. Yleisimpiä lajeja olivat Rhodomonas lajit, erityisesti Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica. Kesäkuussa Enonselällä esiintyi eniten karuille vesille tyypillisiä lajeja (TPI indeksi -1,4). Toksisia sinileviä Woronichinia naegeliana ja Anabaena lemmermannii oli juhannuksen jälkeen n. 2,5 % biomassasta. Heinäkuun lopussa kasviplanktonin biomassa oli 709. mistä 44 % oli kultaleviä. Nielu- ja panssarisiimaleviä oli kumpiakin 13-14 %. Mallomonas caudata kultalevän biomassaosuus oli suurin (40 %). Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica nielulevien ja Dinophyceae panssarisiimalevien osuus biomassasta oli noin 5 %. Haitallisia sinilevälajeja, Microcystis aeruginosa, Woronichinia naegeliana ja Planktothrix agardhii, todettiin vähän. 1 korkea vuosikeskiarvo johtuu poikkeavan korkeasta pitoisuudesta: 78 a-chl, mitattu Lankiluodosta elokuussa 2009 12

Elokuussa trofiaindeksi oli korkein, ja kasviplanktonissa esiintyi rehevien vesien lajeja. Sinileviä oli 27 % kasviplanktonin biomassasta (739 ). Haitallisiksi luokiteltuja lajeja olivat seuraavat: Microcystis viridis Microcystis wesenbergii Woronichinia naegeliana Planktothrix agardhii Anabaena lemmermannii Niiden osuus sinilevien kokonaisbiomassasta oli kuitenkin hyvin pieni, noin 1 %. Valtaosa sinilevien biomassasta muodostui eri Anabaena lajeista. Muut elokuussa todetut levät kuuluivat valtaosin nielu- ja panssarisiimaleviin. Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica nielulevää oli 7 % ja Ceratium hirundinella panssarisiimalevää 13 % kasviplanktonin biomassasta. Lokakuussa sinileviä oli enää 2 % kokonaisbiomassasta (885 ). Haitallisia todettuja lajeja olivat Planktothrix agardii sekä useat Woronichinia lajit. Biomassaltaan suurin ryhmä lokakuussa oli piilevät (76 %). Valtalajeina esiintyivät: Aulacoseira ambigua Aulacoseira islandica Melosira varians 3000 2500 Keltaviherlevät Muut Viherlevä Tarttumalevä 2000 Sinilevä Silmälevä 1500 Piilevä Picoplankton 1000 Panssarisiimalevä Nielulevä 500 Monadit ja flagellaatit Kultalevä 0 9.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 22.7.2014 21.8.2014 13.10.2014 Kuva 4. Kasviplanktonin biomassaosuudet Enonselän Lankiluodossa 2014. 6.4.2 Siikasalmi Siikasalmen vesi oli vuoden neljän havainnon keskiarvon perusteella hyvin samanlaista kuin Enonselän. Sähkönjohtavuus oli tasaisesti 11 ms/m ja ph vaihteli arvoissa 7,3 7,6. Vaihtelu oli vähäisempää kuin vuonna 2013. Kloridin pitoisuus ja COD:n arvot olivat korkeimmat maaliskuussa, kun lumien sulaminen toi valumavesiä Enonselälle. Pohjan läheisyydessä kloridia oli 9,5 mg/l, kun taas COD oli korkeampi pinnassa, 5,4 mg/l. Kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat syksyn noin 350 -pitoisuuksista maaliskuun liki 700 -pitoisuuksiin. 1 m näytteiden typen vuosikeskiarvo oli 465, ja fosforin 28. Typen keskiarvopitoisuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2013, mutta fosforipitoisuus oli samaa tasoa. Fosforipitoisuuden perusteella Siikasalmi oli rehevyystasoltaan eutrofinen, rehevä. Hapen vajausta tai sisäistä kuormitusta ei vuonna 2014 todettu. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat suurimmat elokuussa. Vesipatsas oli tasalämpöinen, mikä enteili täyskierron alkua alueella. 7. KOMONSELÄN VEDENLAATU Yleisten veden laatuparametrien mukaan Komonselän Pirttiniemen vesi on lievästi sameaa ja humuksen ja raudan rusehtavaksi värjäämää. Veden happamuus, ph 7,6, ja johtokyky, 11 ms/m, ovat Vesijärvelle ominaisia. Hieman Enonselkää alhaisempi kloridipitoisuus kertoo vähäisemmästä hulevesivaikutuksesta (taulukko 10). Kloridia oli eniten, 9 mg/l, maaliskuussa. 13

Taulukko 10. Komonselän Pirttiniemen (5) yleinen vedenlaatu keskimäärin 1 m näytteissä vuonna 2014. Paikka Sameus NTU Väriluku mgpt/l ph Sähkönjohtavuus ms/m Alkaliteetti mmol/l CODMn mg/l Kloridi mg/l Mangaani mg/l Pirttiniemi 3,2 19 7,6 11 0,59 5,0 7,2 18 163 Komonselän Pirttiniemessä vesipatsas kerrostui maaliskuussa lämpötilan suhteen ja kohtalaista happitilanteen heikkenemistä oli todettavissa. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 51 %. Sisäisen kuormituksen merkit olivat näytteenottohetkellä vähäiset. Talvella kokonaistypen pitoisuus oli 510-610. Alusveden typestä 40 % oli nitraattimuotoista. Kokonaisfosforia oli talvella noin 22, josta alusvedessä 55-65 % oli epäorgaanisena fosfaattifosforina (liite 1). Toukokuussa vesipatsas oli tasalaatuinen, ja erot pinnan ja pohjan välillä olivat vähäisiä. Lievästi emäksiset ph-arvot (7,6) viittaavat kohtalaiseen levätuotantoon. Hapen ylikyllästystä vesipatsaassa ei todettu. Kesäkuun alussa vesipatsas oli kerrostunut. Alusveden hapenkyllästysaste oli tyydyttävä, 70 %. Sisäisen kuormituksen seurauksena fosforia, rautaa ja mangaania vapautui sedimentistä. Alusvesi oli sameaa ja ph-arvo pintaa matalampi. Juhannuksen jälkeen alusveden happitilanne oli parempi kuin kuun alussa ja sisäinen kuormitus vähäisempää. Heinäkuun lopussa happitilanne pohjassa oli huono, kun kyllästysaste oli 8 %. Alusvesi oli voimakkaasti raudan ja mangaanin samentama, ph alentunut. Pohjan läheisestä vesikerroksesta todettiin vuoden korkein alkaliteettiarvo, 0,67 mmol/l. Fosforista puolet oli yhteyttäville leville käyttökelpoisena fosfaattifosforina. Nitraatti- ja nitriittityppi oli sitoutunut vedestä tuottaviin leviin. Ammoniumtyppeä oli noin 20. Elokuun lopussa vesipatsas oli kiertänyt: lämpötila ja happipitoisuus olivat samat pinnassa ja pohjassa. Sameus oli vielä voimakasta. Lokakuussa sameus oli vähentynyt, kun raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin elokuussa. Rauta mg/l 7.1 Komonselän levätuotanto ja rehevyys Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21, joten Pirttiniemi ja Komonselkä oli luokiteltavissa keskireheväksi (mesotrofia). Kokonaisravinnesuhde (N/P) oli avovesikaudella 18, mikä kuvaa yhteisrajoitteisuutta. Yhteisrajoitteisuus tarkoittaa että tuottavilla levillä voi olla pulaa joko fosforista tai typestä. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa (taulukko 11, liite 7). Komonselän Pirttiniemessä levätuotannon maksimi, 10, oli heinäkuun lopussa. Toukokuussa sekä elo-lokakuussa klorofylli-a:n pitoisuus oli noin 7. Kesäkuun alussa mitattu tuotannon minimi 1,9, on tarkkailun pienimpiä arvoja (liite 8). Kesäkuun 2013 alussa klorofylli-a:n pitoisuus oli 2,8. Kasviplanktonin biomassa oli hieman pienempi kuin vuosina 2008-2013 yleensä (taulukko 11). 14

Taulukko 11. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Komonselän Pirttiniemessä 2002 2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, Kok.P, N/P Klorofylli-a, Kasviplanktonin biomassa 1 m 1 m 2*näkösyvyys, kokoomanäyte Pirttiniemi (5), Komonselkä 2002 22 19 12,3 2 500 2003 465 19 23 8,5 1 940 2004 470 20 24 9,9 2 700 2005 430 23 19 7,0 2 080 2006 413 20 20 10,3 2 410 2007 378 20 19 9,5 986 2008 423 30 15 9,6 1 627 2009 435 25 17 8,2 1 614 2010 393 21 19 7,7 1 697 2011 398 17 22 6,6 1 199 2012 468 25 19 9,2 1 840 2013 417 21 21 9,2 1 080 2014 373 21 18 6,7 1 331 7.1.1 Kasviplankton Komonselän Pirttiniemessä vuonna 2014 Komonselän Pirttiniemen kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 1 330, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä (taulukko 11, liite 2.2). Kuuden näytekerran mukainen yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 7 988, josta sinilevien osuus oli 3 %. Haitallisia sinileviä oli 19 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten lokakuussa, 54 kpl ja eniten, 84 kpl, elokuussa. Elokuussa todettiin eniten haitallisia sinileviä ja TPI-trofiaindeksi osoitti lajiston koostuvan rehevien vesien lajeista (taulukko 12). Taulukko 12. Kasviplanktonin tunnuslukuja Komonselän Pirttiniemessä 2014 Pvm, 2014 Kokonaisbiomassa () Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %- osuus TPI 9.5. 2214 58 0,31-0,61 2.6. 550 63 2,23-0,12 25.6. 757 67 7,22 0,70 22.7. 1867 76 1,59 0,16 21.8. 821 80 7,84 1,63 13.10. 1778 54 0,26 1,22 Toukokuussa leväbiomassa oli 2 214 (kuva 5, liite 2.2). Runsaimpana esiintyviä piileviä oli 47 % kokonaisbiomassasta. Asterionella formosa lajia oli 41 % piilevistä. Kultalevien osuus oli 29 % biomassasta ja panssarisiimalevien 9 %. Uroglena spp. kultalevää oli 19 % ja Gymnodinium helveticum panssarisiimalevän osuus oli 6 %. Leväbiomassa oli kesäkuun alussa 550 ja kuun lopussa 757. Pii-, nielu- ja kultalevät pysyivät vallitsevina ryhminä ja viherleviä oli runsaasti. Lajikirjo oli runsas, eikä yksittäisiä, suurina massoina esiintyviä valtalajeja ollut. Kesäkuun alussa piilevien biomassasta enemmistön muodostivat Stephanodiscus alpinus- ja Tabellaria fenestrata-lajit, kumpikin 6-7 % osuudella. Kuun lopussa Aulacoseira granulata v. granulata. -piilevää oli 6 % planktonbiomassasta. Kultalevistä Uroglena spp. biomassaosuus oli 15 % alkukuusta. Kuun lopulla kultalevien osuus oli laskenut 9 %:iin kokonaisbiomassasta. Lajistossa esiintyi Uroglena - lajien lisäksi mm Mallomonas ja Pseudopedinella lajeja. Nielulevistä alkukuussa esiintyi Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica lajia 12 % biomassaosuudella. Kuun loppua kohti sen osuus väheni, ja juhannuksen jälkeen Cryptomonadales ja Cryptomonas spp. vallitsivat lajistoa. Niiden biomassaosuus oli 45 %. Heinäkuussa kasviplanktonin biomassa oli 1 867. Planktonista 73 % oli kultaleviä, ja niistä 67 % oli Mallomonas caudata lajia. Viherlevien määrä kasviplanktonissa väheni kesäkuuhun verrattuna. Haitallisia sinileviä todettiin heinäkuussa vähän. 15

Elokuussa Pirttiniemen leväbiomassa oli 821. Kultaleviä oli enää 8 % biomassasta, ja ne olivat enimmäkseen Mallomonas- ja Pseudopedinella -lajeja. Panssarisiimaleviä, sinileviä ja viherleviä oli kaikkia noin 11-13 % kasviplanktonin biomassasta. Haitalliset sinilevät kuuluivat Aphanocapsa -, Microcystis- ja Woronichinia sukuihin. Nielulevät olivat enimmäkseen Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica lajiaja panssarisiimalevät Ceratium hirundinella lajia. Piilevistä yleisimpänä esiintyivät eri Aulacoseira lajit. Lokakuussa kasviplanktonin biomassa oli korkea, 1 778. Piilevää oli 89 % biomassasta ja niistä yleisin laji oli Aulacoseira islandica (21 %). Muita Aulacoseira- lajeja oli yhteensä yli 30 %. Haitallisia sinileviä oli vähän, mm Woronichinia karelica, Planktothrix agardhii, Anabaena spp. "twisted" ja Aphanizomenon spp. 2500 Keltaviherlevät Muut 2000 Viherlevä Tarttumalevä 1500 Sinilevä Silmälevä Piilevä 1000 Picoplankton Panssarisiimalevä 500 Nielulevä Monadit ja flagellaatit Kultalevä 0 9.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 22.7.2014 21.8.2014 13.10.2014 Kuva 5. Kasviplanktonin biomassaosuudet Komonselän Pirttiniemessä 2014. 8. KAJAANSELÄN VEDENLAATU 8.1 Vaaniansalmi Vaaniansalmen vesi oli hyvälaatuista kaikilla neljällä näytekerralla. Vesi oli kirkasta ja väritöntä ja sähkönjohtavuus tasaisesti 10 ms/m. Ravinne-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pieniä ja alkaliteetin muutokset vähäisiä. ph-arvot vaihtelivat välillä 7,4-7,6. Happitilanne oli hyvä pohjan läheisyydessä myös talvi- ja kesäkerrostuneisuuskauden aikaan. Avovesiaikana fosforin pitoisuudet olivat 11 17, mikä kuvaa keskirehevää vesistöä. Vastaavasti typpeä oli 330 470. Elokuun typpi ja fosforipitoisuuden perusteella kokonaisravinnesuhde N/P oli 20, mikä osoitti Vaaniansalmen fosforirajoitteiseksi. 8.2 Kajaanselän syvänteen vedenlaatu Kajaanselän syvänteen (34) ja Vaaniansalmen vesi on hyvin samanlaista (taulukko 13). Vaaniansalmi on matala ja altis tuulten aiheuttamille vedenlaadun muutoksille. Kajaanselällä 40 m syvänteessä vaikuttavat enemmän kerrostumisilmiöt ja ajoittain on todettavissa myös pohjavesivaikutusta. Talvella 2014 päällysvesi oli melko kirkasta, sameus alle 1,3 NTU ja väriluku 15 mg Pt/l. Humusta (COD) oli vähän, noin 4,6 mg/l ja alkaliteetti hyvä, noin 0,55 mmo/l. Syvänteen alusveden hapen kyllästysaste oli tammikuussa hyvä, mutta maaliskuussa pohjan happitilanne oli heikentynyt (44 %). Alusvesi oli raudan ja mangaanin samentama ja värjäämä. Typpeä oli pohjassa 750 ja hapen vajauksen myötä nitraattityppi pelkistyi ammoniumtypeksi. Pohjan fosforista (34 ) 67 % oli fosfaattimuotoista. Kloridipitoisuudet olivat maaliskuussa korkeimmat: välivedessä 8,4 mg/l. Toukokuussa kevättäyskierron aikaan vesipatsas oli tasalaatuinen. Lievää sameutta ja veden väriä oli todettavissa, mutta humuspitoisuus (COD) oli pieni 4,5 mg/l, ja ravinteita melko vähän. Raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat laskeneet talvesta. 16

Kajaanselän syvänne oli kesäkuun alussa lämpötilakerrostunut. Harppauskerros oli 15-20 m syvyydessä. Alusvedessä hapen kyllästysaste oli 60 %. Elokuuhun mennessä alusveden hapesta oli jäljellä enää alle 10 %, pohjan läheisyydessä vain 4 %. Alusveden heikko happitilanne aiheutti raudan ja mangaanin vapautumista sedimentistä. Suurin todettu rautapitoisuus kesällä oli 490 ja mangaanin 1700. Kokonaisfosforin pitoisuudet pohjassa olivat selvästi pintaa korkeampia: pohjassa fosforia oli 39-65 ja pinnassa 12-16. Alusveden fosforista 60 80 % oli yhteyttäville leville käyttökelpoista fosfaattifosforia. Päällysvedessä typpeä oli kesällä noin 350, mutta alusvedessä pitoisuus vaihteli arvoissa 450 680. Ammoniumtyppä oli vähän päällysvedessä. Nitriitin pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Lokakuussa vesipatsas oli vielä lämmin, yli kymmenasteinen, mutta täyskierto oli jo tapahtunut ja alusvesi oli hapettunut. Vähäisiä jäänteitä kesän hapettomasta jaksosta oli vielä nähtävissä fosfori-, fosfaatti-, rauta ja mangaanipitoisuuksissa. Taulukko 13. Kajaanselän vedenlaatu keskimäärin 1 m syvyydessä Vaaniansalmen ja Kajaanselän syvänteen havaintopaikoilla v. 2014 Paikka Sameus NTU Väriluku mgpt/l ph Sähkönjohtavuus ms/m Alkaliteetti mmol/l CODMn mg/l Kloridi mg/l Mangaani mg/l Kajaanselkä 2,0 16 7,5 10 0,55 4,4 6,4 18 103 Vaaniansalmi 1,8 15 7,5 10 0,56 4,4 6,8 17 82 Rauta mg/l 8.3 Ravinteisuus ja kokonaisravinnesuhde Kajaanselän 1 m fosforipitoisuus oli keskimäärin 15 ja typpipitoisuus 358 vuosikeskiarvona. Pitoisuudet eivät ratkaisevasti poikenneet aiemmista avovesikauden keskiarvoista (taulukko 14). Keskimääräinen fosforipitoisuus kuvaa keskirehevää vesistöä. Avovesikaudella päällysveden (1 m) kokonaistypen ja fosforin ns. minimiravinnesuhde oli Kajaanselällä keskimäärin 24 (taulukko 13). Vesialue oli ns. fosforirajoitteinen, jolloin fosfori on tuotantoa rajoittava ravinne. Suurimmillaan N/P suhdeluku, 29-30, oli toukokuussa ja heinäkuun lopussa. Lähinnä yhteisrajoitteista tilaa N/P suhdeluku oli kesäkuun alussa (liite 8). Kajaanselällä tilavuuspainotetun kokonaisfosforin pitoisuus oli maaliskuussa 11 ja elokuussa 15. Vastaavasti kokonaistypen tilavuuspainotettu pitoisuus oli talvella 464 ja kesällä 371. Fosforin tilavuuspainotetut arvot olivat edellisvuosien tasolla. Typen maaliskuinen tilavuuspainotettu pitoisuus oli hieman aiempaa korkeampi (liitteet 6 ja 7). Taulukko 14. Kasvukauden (avovesikauden) aikaiset tuotantotasoa kuvaavat keskiarvot Vesijärven Kajaanselällä 2002-2014. Vuodesta 2007 alkaen kasviplanktonin laskenta perustuu SYKE:n antamiin biovolyymeihin. Vuosi Kok.N, Kok.P, N/P Klorofylli-a, Kasviplanktonin biomassa Kajaanselkä 1 m 1 m 2*näkösyvyys kokoomanäyte 2002 404 14 30 4,3 840 2003 380 13 30 4,3 950 2004 397 14 29 6,7 1 080 2005 395 17 23 7,6 1 570 2006 338 15 23 5,9 1 100 2007 340 16 22 6,9 917 2008 400 17 24 7,8 1 432 2009 358 17 21 6,3 736 2010 363 18 22 7,3 1 012 2011 343 14 25 4,6 754 2012 387 16 26 7,7 1 615 2013 367 14 27 4,7 535 2014 358 15 24 6,3 835 17

8.4 Kajaanselän levätuotanto ja rehevyys Tuottavien levien määrää kuvaavan klorofylli-a:n maksimipitoisuus, 8,0, todettiin toukokuussa Lievää klorofylli-a:n pitoisuuden kasvua todettiin kesäkuun lopussa ja lokakuussa (liite 9). Klorofylli-a:n keskiarvo oli 6,3. Klorofyllipitoisuuden perusteella Kajaanselkä oli keskirehevä vesistö (mesotrofinen). 8.4.1 Kasviplankton Kajaanselällä vuonna 2014 Kajaanselän kasviplanktonbiomassa oli keskimäärin 835, mikä on karua vesistöä kuvaava biomassa-arvo (liite 2.3). Kuuden näytekerran yhteenlaskettu Kokonaisbiomassa oli 5008, josta sinilevien osuus oli 2 %. Haitallisia sinileviä oli 17 % koko vuoden sinilevien biomassasta. Taksoneita oli vähiten toukokuussa, 54 kpl, mutta kokonaisuutena taksoneiden lukumäärä oli tasainen. TPI -trofiaindeksi oli karua vesistöä kuvaava (taulukko 15). Taulukko 15. Kasviplanktonin tunnuslukuja Kajaanselällä 2014 Pvm, 2014 Kokonaisbiomassa () Taksoni lkm Haitallisten sinilevien %- osuus TPI 9.5. 2166 54 0,11-1,60 2.6. 875 59 0,74 0,35 25.6. 418 56 11,5-0,15 22.7. 491 60 1,16-0,96 21.8. 349 66 2,29-0,81 13.10. 709 65 0,77 0,86 Kajaanselällä oli touko- ja lokakuussa eniten piilevää (kuva 6, liite 2.3). Alkukesästä kultaleviä esiintyi runsaasti ja nielulevät olivat yleisimpiä keskikesällä. Toukokuussa leväbiomassa oli 2166, mistä piileviä oli 67 %. Yleisin piilevälaji oli Asterionella formosa, jota oli yli 60 % biomassasta. Kultalevien biomassaosuus oli 17 % ja Uroglena spp. oli yleisin 9 % biomassaosuudella. Nielulevien biomassaosuus oli 5 %. Kesäkuun alussa kultalevät yleistyivät suhteessa piileviin, joita kuitenkin oli vielä 10 % biomassasta. Kokonaisbiomassa oli 875. Cyclotella spp. ja Stephanodiscus parvus cf. piilevä olivat yleisimmät lajit. Kultaleviä oli 53 % leväbiomassasta ja valtalaji oli Uroglena spp. Nielulevien 14 % biomassaosuudesta valtaosa kuului Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica -lajiin. Kesäkuun lopussa kultalevien biomassa oli enää 7 %, mutta nielulevien osuus oli noussut 47 %:iin. Nielulevät olivat Cryptomonadales lajeja. Piilevien biomassaosuuden muutos oli vähäinen. Kokonaisbiomassa oli 418 juhannuksen jälkeen. Anabaena lemmermannii oli yleisin haitallinen sinilevä 11 % biomassaosuudella. Heinäkuun kokonaisbiomassa oli 490. Nieluleviä oli liki 30 % biomassasta. Sekä kulta- että piilevien osuus oli noin 20 %. Nielulevät olivat Cryptomonadales lajeja. Kultalevistä 16 % oli Mallomonas caudata lajia. Piilevälajeja oli useita, joista runsaimpina esiintyivät Tabellaria fenestrata, Asterionella formosaja Cyclotella spp.. Elokuussa nieluleviä oli 62 % Kajaanselän 349 leväbiomassasta. Valtalaji oli Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica, jota oli 41 % nielulevien biomassasta. Viherlevien biomassaosuus oli kauden korkein, 16 % ja niiden lajikirjo oli hyvin runsas. Kultalevien määrä oli vähentynyt heinäkuusta ja Mallomonas akrokomos laji oli yleisin. Piileviä oli erittäin vähän. Sinileviä oli 5 % biomassasta. Todettuja haitallisia lajeja olivat: Planktothrix agardhii Anabaena lemmermannii Lokakuussa piilevät olivat runsastuneet räjähdysmäisesti elokuuhun verrattuna. Niiden osuus biomassasta oli 69 %. Lajikirjo oli runsas, mutta yleisin laji oli Aulacoseira ambigua. Nielulevien 11 % biomassan muodostivat Cryptomonas spp. ja Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica lajit. Sinilevälajit olivat samoja kuin elokuussa, mutta niiden biomassa jäi 1,6 %:iin. Kokonaisbiomassa oli 709. 18

2500 Keltaviherlevät Muut 2000 Viherlevä Tarttumalevä 1500 Sinilevä Silmälevä Piilevä 1000 Picoplankton Panssarisiimalevä 500 0 9.5.2014 2.6.2014 25.6.2014 22.7.2014 21.8.2014 13.10.2014 Nielulevä Monadit ja flagellaatit Kultalevä Kuva 6. Kasviplanktonin biomassaosuudet Kajaanselällä 2014. 9. YHTEENVETO Jääpeitteinen aika Enonselällä on ollut viimevuosina vain noin kolme kuukautta, jolloin tuulen vettä sekoittava ja hapettava vaikutusaika on vastaavasti pitempi. Säävuoden 2014 aikana poikkeuksellisia ilmiöitä olivat huhtikuun kuivuus ja heinä-elokuussa vallinnut 38 vrk hellejakso. Vesijärvestä juoksutettu Kariniemen purkutunnelin huuhteluvesimäärä ja Porvoonjokeen johdetun laimennusveden määrä oli vuonna 2014 aiempaa suurempi, ollen 90 luvun tasoa. Vuonna 2014 vettä johdettiin Porvoonjokeen 3,1 milj. m 3, mikä oli 0,5 % Vesijärven tilavuudesta ja vastasi 2,8 senttimetrin vesikerrosta järvessä. Syyskuussa tarvittavaa laimennusvesimäärää Porvoonjokeen ei voitu juoksuttaa Nikulan tasusaltaan saneerauksen takia. Kymijärven voimalaitos otti Vesijärvestä 75 milj. m 3 jäähdytysvettä. Jos koko lämpöenergia (878 TJ) olisi johdettu kerralla Enonselälle, sen lämpötila olisi noussut 1,2 C. Tehostettua lämpötilatai klorofylliseurantaa ei vuonna 2014 toteutettu, koska lämpötilaylityksiä ei ollut. Enonselälle kohdistuu tarkastelualueista voimakkaimpana Lahden kaupungin vaikutus, mikä ilmenee mm. kohonneina kloridipitoisuuksina ylivirtaamakausina ja ranta-alueiden samentumisena kesäsateiden jälkeen. Enonselän vesi on yleisesti vähähumuksista ja melko kirkasta. CODpitoisuus on tyypillisesti kohonnut huuhtoumajaksoina. Vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella Enonselän tila oli aiempaa parempi. Voimakasta leväsamennusta tai lievästi emäksisiä pharvoja, jotka viittaisivat voimakkaaseen levätuotantoon, ei todettu. Enonselkää on hapetettu joulukuusta 2007 alkaen, mistä johtuen sisäinen kuormitus on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2014 syvänteiden happitilanne oli vähintään tyydyttävä. Kuten vuosina 2012 ja 2013 sisäinen kuormitus ilmeni Isosaaren syvänteessä voimakkaimmin typen pitoisuusnousuna. Fosforin pitoisuusnousu alusvedessä oli lievää. Päällysveden fosforipitoisuus oli keskimäärin 26 ja klorofyllipitoisuus 5-6, joten Enonselkä on luokiteltavissa keskireheväksi - reheväksi vesistöksi. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa, noin 1000, on jo liki karun vesistön tasoa. Pii-, nielu- ja panssarisiimalevät dominoivat kasviplanktonissa. Toukokuussa todettu piilevämaksimi edusti voimakasta alkukesän leväkukintaa. Touko-kesäkuussa kasviplankton romahti, kun kasvuun tarvittavia ravinteita ei ollut saatavilla. Enonselän Lankiluodon kasviplanktonin biomassa ei loppukesällä saavuttanut uutta tuotannon huippua. Kasvu lisääntyi hitaasti syksyä kohti, kun piilevien saivat kilpailuetua ravinteiden suhteen. Kasviplanktonia oli aiempaa vähemmän eivätkä sinilevät yleistyneet missään vaiheessa. Piilevien (Aulacoseira islandica) runsastuminen lokakuussa 2014 oli erityisesti Enonselälle poikkeava ja uusi ilmiö. Viime vuosina sinilevä, Planktothrix agardhii, on tyypillisesti yleistynyt syksyllä. Kokonaisravinnesuhde oli heinäkuussa fosforirajoitteinen, mutta syyskesällä yhteisrajoitteinen. Yhteisrajoitteisessa tilassa tuottavilla levillä on vajausta joko typestä tai fosforista. 19

Pirttiniemi Komonselällä on keskirehevä ja lievästi humuksinen vesialue. Lähivaluma-alueelta tulevat huuhtoumat ovat ajoittain näkyneet Pirttiniemen vedenlaatutuloksissa kohonneina ravinneja COD-pitoisuuksina. Alusveden happitilanne oli maaliskuussa 2014 heikentynyt, mutta ei kuitenkaan siinä määrin tai pitkäaikaisesti, että sisäinen kuormitus ehtinyt vaikuttaa vedenlaatuun. Happitilanne oli huonoin heinäkuussa. Sisäinen kuormitus oli tuolloin voimakkainta, ja samanaikaisesti levätuotanto nosti veden ph:n lievästi emäksiseksi. Heinäkuussa alusvesi oli raudan ja mangaanin samentama ja fosforipitoisuus pohjanläheisessä vesikerroksessa kaksinkertainen (36 ) pintaan verrattuna. Kerrostuneisuus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä elokuussa alusveden hapettomuutta ei enää todettu. Vesipatsas oli tasalämpöinen ja syvyyssuuntaiset laatuerot pienentyneet. Avovesiajan keskimääräinen fosforipitoisuus oli 21 ja klorofyllipitoisuus 6,7. Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa oli noin 1300. Näiden tunnuslukujen perusteella Komonselkä on luokiteltavissa keskireheväksi vesistöksi. Fosforirajoitteisuus oli voimakkainta touko- ja heinäkuussa, mutta muutoin vesialue on yhteisrajoitteinen. Enonselän Lankiluodosta Komonselän Pirttiniemeen siirryttäessä typpipitoisuus aleni 13 % ja fosforipitoisuus 19 % vuonna 2014. Komonselän Pirttiniemen kasviplankton oli alkukesästä piilevävaltainen. Juhannuksen jälkeen nielulevät olivat yleisempiä ja heinäkuun lopulla kultalevät. Elokuussa, jolloin planktontrofiaindeksi osoitti rehevintä vesistöä, lajisto oli monipuolisin. Sinileviä oli runsaasti, mutta nielu- ja piilevät olivat niitä yleisempiä. Piileväsukkessio, lajimäärien ja biomassan vaihtelu, olivat Komonselällä normaalit: keväällä oli piilevämaksimi, mitä seurasi kasviplanktonin väheneminen keskikesää kohti, kun ravinteet vedestä tulivat käytetyksi. Syksyä kohti, kun ravinteita jälleen vapautui levien käyttöön, lajisto runsastui ja biomassa kasvoi. Piilevät olivat lokakuussa vallitseva kasviplanktonryhmä ja Aulacoseira islandica yleisin laji. Kajaanselällä happikato ja sisäinen kuormitus ovat muita alueita lievempiä ja vesi on kirkasta ja vähähumuksista. Maaliskuussa 2014 alusveden happitilanne oli heikentynyt, mutta sisäinen kuormitus oli vielä lievää. Elokuussa hapettomuus ja sisäinen kuormitus olivat selvästi voimakkaampia. Loppukesällä alusvesi oli hapettomuuden seurauksena samea, kun ravinteita ja metalleja vapautui pohjasedimentistä. Päällysveteen verrattuna alusvesi oli myös happamampi humuksesta ja ammoniumista johtuen. Kajaanselän tuotantotaso vaihtelee karun ja keskirehevän rajalla: vuonna 2014 klorofylli-a pitoisuus oli keskimäärin 6,3, fosforipitoisuus 15 ja kasviplanktonin biomassa 835. Kajaanselkä on selvästi fosforirajoitteinen vesistöalue. Komonselältä Kajaanselälle siirryttäessä fosforipitoisuus aleni 29 % ja typpipitoisuus 4 % vuonna 2014. Kajaanselällä piileväkukinta oli toukokuussa voimakasta. Ravinteiden vähetessä myös levien kasvu heikkeni ja juhannuksen jälkeen todettiin ns kasviplankonin minimi. Kultalevien runsain esiintymä oli kesäkuun alussa ja pienempi biomassan nousu todettiin heinäkuun lopussa. Nieluleviä esiintyi eniten juhannuksen jälkeen ja elokuussa. Selvää loppukesän kasviplanktonmaksimia ei Kajaanselällä ilmennyt, ja todennäköisesti piilevät runsastuivat vielä lokakuun tutkimuskerran jälkeenkin. Aulacoseira ambigua oli lokakuussa yleisin piilevälaji Kajaanselällä. Lahdessa 18. päivänä toukokuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Ramboll Analytics Outi Salonen yksikön päällikkö Paula Jäntti limnologi 20

10. KIRJALLISUUS Ambiotica 2012: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön vuoden 2011 tulokset. Tutkimusraportti 55/2012. Ambiotica 2013: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön vuoden 2012 tulokset. Tutkimusraportti 46/2013. Malinen, T., Vinni, M, Ruuhijärvi, J, ja Ala-Opas P.2013: Vesijärven Enonselän ravintoverkkotutkimuksen kalatutkimukset vuosina 2009-2012. Helsingin yliopisto ja Riista- ja kalataloden tutkimuslaitos. -Moniste 26 s Ketola M. & Vakkilainen K. 2012: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto ja kalibrointiaineisto.- Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. julkaisematon aineisto-. Lahden Tutkimuslaboratorio 2004: Muutosehdotus Vesijärven tarkkailuohjelmaan 14.6.2004. Lahti Energia Oy. Moniste 2 s. + liitteet. Nykänen M., Vakkilainen K. ja Kairesalo T.2010: Vesijärven automaattiasemien vertailunäytteenotto. Kalibrointiraportti mittauskaudelta 2010. JVP-hanke, raportti Vesijärvisäätiölle 4.1.2011. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos. -Moniste 21 s. Ramboll Analytics Oy 2009: Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy - Vesijärven velvoitetarkkailuohjelma. -Moniste 5 s.+liite. Vesi-Eko Oy (2012): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2011. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2013): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2012. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2013. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 13 s. Vesi-Eko Oy (2014): Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2014. Lahden kaupunki, Lahden seudun ympäristöpalvelut. Moniste 16 s. +liitteet. 21

LIITE 1. VESIJÄRVEN VELVOITETARKKAILUN TULOKSET 2014 22

Vesijärven velvoitetarkkailu 2014: Lahti Aqua Oy ja Lahti Energia Oy Näyt. Näkö Maks.s Ulkonäkö ila us Haju Lämpöt Same Näyt Pvm ottos. syv. yv. enro 2014 14V V0 Nimi m m m C NTU Värilu ph Sähkö Alkalit Happipi Hapen Kiinto CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta ku njoht. eetti toisuus kylläst aine (Cl) (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l is- N) N) N) is- P), Kajaanselkä 0005 8.1. 1 3 40 k,v h 1 1,1 15 7,5 10 0,53 13,6 96 4,4 6,4 390 96 2 11 13 4 15 90 0006 8.1. 10 k,v h 1 13,5 95 0007 8.1. 15 k,v h 1 13,6 96 0008 8.1. 20 k,v h 1 1,3 15 7,5 10 0,55 13,5 95 4,6 6,3 400 99 2 11 11 4 16 97 0009 8.1. 25 k,v h 1 13,6 96 0010 8.1. 30 k,v h 1 13,5 95 0011 8.1. 35 k,v h 1 13,7 96 0012 8.1. 39 k,v h 1 1,2 15 7,5 10 0,54 13,6 96 4,7 6,3 400 100 2 12 12 4 17 98 0243 5.3. 1 4 40 k,v h 0,8 0,81 15 7,4 10 0,55 14 98 4,4 7,9 440 110 <2 <4 10 <2 6,6 <50 0244 5.3. 10 k,v h 1 12,2 86 0245 5.3. 15 k,v h 1,1 13,6 96 0246 5.3. 20 k,v h 1,2 1,7 20 7,2 10 0,57 11,8 83 4,6 8,4 520 180 <2 9 13 6 71 110 0247 5.3. 25 k,v h 1,3 9,8 70 0248 5.3. 30 k,v h 1,4 8,9 63 0249 5.3. 35 k,v h 1,4 7,4 53 0250 5.3. 39 k,v l 1,5 3,9 30 7 11 0,69 6,1 44 4,6 8,1 750 210 2 170 34 23 1500 240 1039 9.5. 0-5 k,v h 7,3 8 otettu 1037 9.5. 1 2,5 40 k,v h 7,3 2,8 15 7,5 10 0,55 12,1 100 4,4 6,5 380 29 <2 5,3 13 <2,0 17 82 1038 9.5. 39 k,v h 7,2 3,3 15 7,5 10 0,54 12,1 100 4,5 6,5 380 23 <2 5,1 17 2,5 37 180 1295 2.6. 0-5 k,v h 13,4 4,3 otettu 1287 2.6. 1 2,5 40 k,v h 13,3 2,8 15 7,6 10 0,55 10,6 101 4,9 6,3 360 <4 <2 <4,0 20 <2,0 17 98 1288 2.6. 10 k,v h 12,1 10,3 96 1289 2.6. 15 k,v h 11,8 10,3 95 1290 2.6. 20 k,v h 10,9 2,7 15 7,4 10 0,56 10,1 91 4,7 6,4 350 11 <2 30 15 2,1 34 140 1291 2.6. 25 v h 10,4 10 89 1292 2.6. 30 v h 10,3 10 89 1293 2.6. 35 v l 10,1 9,8 87 1294 2.6. 39 v l 9,4 5,1 20 7,4 10 0,57 9,4 82 5,3 6,4 390 17 <2 71 27 12 280 280 1456 25.6. 0-5 k h 14 6,3 otettu 1448 25.6. 1 2,5 40 k,v h 14 2,6 20 7,6 10 0,56 9,7 94 3,9 6,3 370 <4 <2 5 16 2,6 22 120 1449 25.6. 10 lo h 14 9,5 92 1450 25.6. 15 k,v h 13,5 8,7 83 1451 25.6. 20 k h 11,4 6,2 25 7,2 10 0,57 6,8 62 3,9 6,3 450 36 <2 120 28 16 240 250 1452 25.6. 25 k h 11,3 6,9 63 1453 25.6. 30 k h 11,3 6,8 62 1454 25.6. 35 k h 11,3 6,6 60 1455 25.6. 39 k h 11,3 12 30 7,2 10 0,59 6,5 59 4,4 6,3 450 40 <2 130 39 24 370 490 1731 22.7. 0-7,5 k, v lle 21 3,7 otettu 1723 22.7. 1 3,8 40 k, v lle 22,4 1,1 15 7,7 10 0,55 9,3 107 4,6 6,4 360 <4 <2 18 12 <2,0 6,3 <50 1724 22.7. 10 k, v h 14,5 6,9 68 1725 22.7. 15 k, v h 14 5,7 55 1726 22.7. 20 k, v h 12,4 4,6 25 7 10 0,55 3,4 32 4,3 6,3 560 220 <2 10 37 26 360 80 1727 22.7. 25 k, v h 11,9 2,1 19 1728 22.7. 30 k, v h 11,8 2 18 1729 22.7. 35 k v h 11,7 1,7 16 1730 22.7. 39 k, v h 11,6 10 30 7 11 0,6 1,3 12 4,6 6,3 680 290 <2 <4,0 65 54 1700 270 2089 21.8. 0-6 k,v h 18,2 4,7 otettu 2081 21.8. 1 3 40 k,v h 18,3 2,3 15 7,5 10 0,56 8,3 88 4,3 4,7 320 <4 <2 <4,0 13 <2,0 22 110 2082 21.8. 10 k,v h 17,1 6,8 71 2083 21.8. 15 k,v h 13,2 1,4 13 2084 21.8. 20 ls,ke h 12,8 4 20 6,9 10 0,57 0,8 8 4 6,3 510 220 <2 9,9 42 34 270 170 2085 21.8. 25 ls,ke h 12,7 0,7 7 2086 21.8. 30 ls,ke h 12,6 0,8 8 2087 21.8. 35 ls,ke h 12,6 0,6 6 2088 21.8. 39 ls,lrv l 12,5 4,9 20 6,8 10 0,55 0,4 4 4 5,8 540 240 <2 17 61 39 400 170 2803 13.10. 0-5 k h 10,5 5 otettu 2801 13.10. 1 2,5 40 k h 10,6 2,3 15 7,5 10 0,58 10,2 92 4,1 6,4 360 35 <2 12 17 5,9 37 120 2802 13.10. 39 ls h 10,4 4,8 15 7,4 10 0,58 9,6 86 4,3 6,4 380 36 <2 32 30 15 190 370 Kasvi plankt on 23

Näyt enro Pvm 2014 Näyt. Näkösy Maks.s ottosy v. yv. v. Haju Ulkonäkö Lämpötila Same us 14VV0Nimi m m m C NTU Vaaniansalmi Värilu ph Sähkö Happipi Hapen Alkalit Kiinto toisuus kylläst CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ku njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l 0251 5.3. 1 4,2 5 k,v h 0,7 0,93 15 7,5 10 0,57 14,2 99 4,4 8 460 11 6,7 73 0252 5.3. 4 k,v h 1 1,1 15 7,5 10 0,56 14,2 100 4,5 8,3 470 11 6 61 1040 9.5. 1 k,v h 7,2 2 15 7,5 10 0,54 12,1 100 4,6 6,5 380 12 15 74 1041 9.5. 4 k,v h 7,2 2,3 15 7,5 10 0,55 12 99 4,7 6,5 380 14 19 100 2090 21.8. 1 2,5 5 k,v lle 18,2 1,9 15 7,4 10 0,56 8,5 90 4,6 6,4 330 16 22 94 2091 21.8. 4 k,v lle 18,2 1,9 15 7,4 10 0,55 8,3 88 4,3 5,2 340 17 21 93 2804 13.10. 1 2,5 5 k lle 10,5 2,2 15 7,5 10 0,58 10,5 94 4 6,4 350 17 26 85 2805 13.10. 4 k lle 10,4 2,2 15 7,6 10 0,57 10,3 92 4,2 6,5 340 16 27 78 Pirttiniemi 0019 8.1. 1 2 9 k,v h 1,1 2,7 20 7,5 11 0,55 13,3 94 5 6,9 520 200 2 6 22 12 9,1 200 0020 8.1. 8 k,v h 1,1 2,8 20 7,5 11 0,56 13,3 94 5,4 6,8 510 200 2 6 22 12 9,4 210 0253 5.3. 1 3,2 9 k,v h 1,3 1,9 20 7,6 11 0,6 14,5 103 5 9 610 21 8 <5,0 130 0254 5.3. 8 k,v h 2,7 2,8 25 7 11 0,62 6,9 51 4,7 8,6 600 22 14 28 180 1044 9.5. 0-4 v h 8,2 6,8 otettu 1042 9.5. 1 2 9 v h 8,2 4,1 20 7,6 11 0,58 11,6 98 5,2 7,1 400 <4 <2 <4,0 18 2,6 15 160 1043 9.5. 8 v h 8,2 4,9 20 7,6 11 0,57 11,6 98 5 7,1 390 <4 <2 <4,0 19 <2,0 15 180 1298 2.6. 0-4 ke l 14,8 1,9 otettu 1296 2.6. 1 1,9 9 ke l 14,9 3,6 20 7,6 10 0,57 10,1 100 5,5 7 370 <4 <2 <4,0 18 <2,0 18 140 1297 2.6. 8 ke h 11,8 5,6 20 7,2 11 0,59 7,6 70 5,4 7,1 480 29 <2 44 36 10 41 260 1459 25.6. 0-4 k, le h 14,5 7,6 otettu 1457 25.6. 1 2 8,8 k, le h 14,5 3,6 20 7,6 11 0,58 9,6 94 5,4 6,9 400 <4 <2 6,4 26 3,3 22 150 1458 25.6. 8 k, le h 14,5 4,7 20 7,6 10 0,58 9,6 94 5 6,9 380 <4 <2 5,4 22 2,7 30 230 1734 22.7. 0-6 k, ke lle 21,8 10 otettu 1732 22.7. 1 3 9 k, ke lle 23,3 1,4 20 7,7 11 0,64 9,3 109 4,9 7 380 <4 <2 21 15 2 7,9 <50 1733 22.7. 8 k, ke h 15,5 5,4 25 7,1 12 0,67 0,8 8 5,1 6,9 420 5 <2 19 36 19 830 240 2094 21.8. 0-4 ke lle 18,8 7,5 otettu 2092 21.8. 1 2 9 ke lle 18,9 5 20 7,5 10 0,57 8,3 89 4,6 7 360 <4 <2 10 28 9,8 42 260 2093 21.8. 8 ke lle 18,6 7,1 20 7,5 10 0,56 8,2 88 4,5 7 360 <4 <2 8,1 24 8,2 50 410 2808 13.10. 0-4,5 ls lle 9,6 6,3 otettu 2806 13.10. 1 2,3 9 ls lle 9,7 3,2 15 7,6 11 0,59 10,6 93 4,6 6,9 330 <4 <2 <4,0 22 4,2 13 99 2807 13.10. 8 ls lle 9,7 4 15 7,6 11 0,59 10,5 92 4,6 7 410 <4 <2 <4,0 19 2,8 13 120 Siikasalmi 0255 4.3. 1 3,2 7 k,v h 1,1 2,7 20 7,4 11 0,6 13,7 97 5,4 8 690 32 5,7 110 0256 4.3. 6 k,v h 1,2 1,8 20 7,3 11 0,63 12,8 91 5,2 9,5 610 23 12 140 1045 9.5. 1 1,9 v l 8,2 3,9 20 7,6 11 0,57 11,8 100 5,1 7,3 400 20 14 140 1046 9.5. 6 v l 8 3,9 20 7,7 11 0,66 11,8 100 5,2 7,5 410 20 15 150 2095 21.8. 1 1,8 7 ls lle 18,7 4,2 20 7,5 11 0,6 8,5 91 5,2 7,3 400 36 100 220 2096 21.8. 6 ls lle 18,6 5,3 20 7,5 11 0,59 8,4 90 4,9 7,3 400 38 100 300 2809 13.10. 1 2 7 ls lle 10,1 2,8 15 7,6 11 0,6 10,7 95 4,6 7,3 370 24 16 100 2810 13.10. 6 ls lle 9,9 5,4 15 7,6 11 0,6 10,5 93 4,6 7,1 340 25 24 220 Isosaari 0257 4.3. 1 3,8 18 k,v h 1,1 1,4 20 7,4 11 0,59 13,3 94 5,2 8,1 670 27 6,6 110 0258 4.3. 10 k,v h 1,2 3,4 30 7,2 12 0,61 11,8 83 5,8 8,1 820 29 13 260 0259 4.3. 15 k,v h 1,7 9,7 70 0260 4.3. 17 k,v h 2,1 5,1 35 7 12 0,65 8,4 61 6,3 9,8 1100 42 41 430 1047 9.5. 1 2 18 v l 7,9 2,5 20 7,7 11 0,61 12,2 103 5,5 7,7 450 25 13 100 1048 9.5. 17 v l 7,9 3,8 20 7,7 11 0,59 12 101 5,5 7,7 460 26 16 180 2097 21.8. 1 1,8 18 ls lle 18,6 4,7 20 7,5 11 0,6 7,8 83 5,2 6,2 410 34 53 220 2098 21.8. 10 ls lle 18,6 4,8 20 7,4 11 0,6 7,8 83 4,8 7,1 410 35 52 370 2099 21.8. 15 ls l 18,5 7,7 82 2100 21.8. 17 ls l 18,5 9,6 20 7,4 11 0,62 7,6 81 5,1 6,9 400 42 80 560 2811 13.10. 1 2 18 k lle 10,4 2,9 15 7,6 11 0,61 10,3 92 4,8 7,4 380 30 20 89 2812 13.10. 17 ls lle 10,4 4,7 15 7,6 11 0,61 10,3 92 4,6 7,4 430 31 28 170 Kasvi plankt on 24

Näyt. Näkösy Maks.s ottosy v. yv. v. Ulkonäkö Lämpötila Same us Näyt enro 14V Pvm 2014 Haju V0 Nimi m m m C NTU Lankiluoto Värilu ph Sähkö Happipi Hapen Alkalit Kiinto toisuus kylläst CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ku njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l 0013 8.1. 1 2,2 30 k,v h 1,3 2,1 20 7,5 11 0,57 13,2 94 5,1 7,5 600 270 <2 6 28 20 14 160 0014 8.1. 10 k,v h 1,3 13,1 93 0015 8.1. 15 k,v h 1,3 2,2 20 7,5 11 0,57 13,5 96 5,2 7,5 600 260 2 5 30 22 15 180 0016 8.1. 20 k,v h 1,3 13,3 94 0017 8.1. 25 k,v h 1,3 13,3 94 0018 8.1. 29 k,v h 1,3 2,3 20 7,5 11 0,57 13,3 94 5,5 7,4 590 260 2 4 30 21 16 170 0261 4.3. 1 3,6 30 k,v h 1 1,5 15 7,4 11 0,58 13,4 94 <2,0 5,1 8,3 650 280 <2 <4 27 17 5,8 95 0262 4.3. 10 k,v h 1,4 12,7 90 0263 4.3. 15 k,v h 1,5 2,1 20 7,3 12 0,61 12,6 90 <2,0 5 10 670 300 3 <4 29 20 17 130 0264 4.3. 20 k,v h 1,6 12,3 88 0265 4.3. 25 k,v h 1,8 11,7 84 0266 4.3. 29 k,v h 1,9 3 20 7,2 12 0,63 10,6 76 2,2 4,9 8,7 690 320 <2 5 36 27 36 180 1051 9.5. 0-4 v l 7,9 6,2 otettu 1049 9.5. 1 1,9 30 v l 7,9 2,5 20 7,7 11 0,59 12,1 102 5,3 7,7 430 30 <2 9,2 23 2,6 14 110 1050 9.5. 29 v l 7,9 3,5 25 7,7 11 0,59 11,9 100 5,5 7,7 440 32 <2 11 23 3,8 21 180 1132 20.5. 1 1,9 30 ke l 11,3 7,8 440 22 1305 2.6. 0-4 ke lle 14,6 1,9 otettu 1299 2.6. 1 1,9 30 ke lle 14,5 3,1 20 7,6 11 0,59 9,8 96 5 7,5 420 6 <2 33 36 6,8 16 120 1300 2.6. 10 ke sle 12,6 9,4 88 1301 2.6. 15 ke lle 11,5 4,8 25 7,4 11 0,6 8,8 81 5,4 7,5 420 21 <2 55 26 10 43 250 1302 2.6. 20 ke l 9,7 7,9 69 1303 2.6. 25 ke l 9,3 7,1 62 1304 2.6. 29 ke l 9,3 4,6 25 7,2 11 0,65 6,4 56 5,7 7,5 510 29 <2 160 48 31 320 280 1422 12.6. 1 2 3 ke lle 18,1 7,6 470 24 1466 25.6. 0-4 o, le h 14,6 6,3 otettu 1460 25.6. 1 2 30 o, le h 14,5 3,3 15 7,6 11 0,6 9,2 90 5,2 7,4 470 19 2 38 35 11 38 160 1461 25.6. 10 o, le h 14,5 9,2 90 1462 25.6. 15 o, le h 14,5 3,7 20 7,5 11 0,6 9,2 90 5,3 7,4 510 19 2 39 25 7,3 40 160 1463 25.6. 20 s, le h 13,4 6 57 1464 25.6. 25 s, le h 12,1 3,6 33 1465 25.6. 29 s, le h 13 7,6 30 7,2 11 0,63 5,3 50 5,1 7,5 550 57 <2 130 48 28 290 350 1579 7.7. 1 2,2 30 ke lle 18,6 8,2 480 23 1741 22.7. 0-7 k, ke lle 21,2 5,8 otettu 1735 22.7. 1 3,5 30 k, ke lle 23 0,82 15 7,7 11 0,6 9,3 108 5,2 7,4 430 <4 <2 30 15 2,5 5,6 <50 1736 22.7. 10 k, ke lle 15,7 5,1 51 1737 22.7. 15 k, ke h 15,5 2,8 25 7,2 11 0,61 5,1 51 5 7,4 470 82 <2 <4,0 33 22 76 76 1738 22.7. 20 k, ke h 15,3 4,6 46 1739 22.7. 25 ls h 15,1 4,3 43 1740 22.7. 29 ls h 15 4,8 30 7,2 12 0,63 3,9 39 5,1 7,4 560 82 <2 62 61 47 270 200 1848 5.8. 1 3,5 30 k,v lle 23,1 7,8 380 17 2107 22.8. 0-4 ke lle 18,4 8,7 otettu 2101 22.8. 1 1,7 ke lle 18,5 3,6 20 7,5 11 0,62 7,7 82 4,5 5,1 7,2 410 41 <2 11 38 18 55 190 2102 22.8. 10 ke lle 18,3 7,5 80 2103 22.8. 15 ke lle 17,9 4,6 25 7,2 11 0,61 3,2 34 5,1 4,6 7,2 480 110 3 23 50 37 150 240 2104 22.8. 20 ls h 17,8 1,8 19 2105 22.8. 25 ls h 17,8 1,6 17 2106 22.8. 29 ls l 17,7 9 30 7,2 11 0,62 1,4 15 7,7 4,9 7,1 510 130 3 42 69 53 500 480 2815 13.10. 0-4,5 ls lle 10,5 8,4 otettu 2813 13.10. 1 2,2 30 k lle 10,5 3,3 15 7,6 11 0,61 10,3 92 4,8 7,4 380 10 <2 19 31 17 26 140 2814 13.10. 29 ls lle 10,4 3,6 15 7,6 11 0,61 10,2 91 4,8 7,4 380 11 <2 20 32 17 31 170 Kasvi plankt on 25

Näyt. Näkösy Maks.s ottosy v. yv. v. Ulkonäkö Lämpötila Same us Näyt enro 14V Pvm 2014 Haju V0 Nimi m m m C NTU Kiikkula Värilu ph Sähkö Happipi Hapen Alkalit Kiinto toisuus kylläst CODMn Kloridi Typpi Nitraatt Nitriittit Ammon Fosfori Fosfaat Klorof Mangaa Rauta (N), ityppi yppi iumtyp (P), tifosfori ku njoht. eetti aine (Cl) ylli-a ni (Mn) (Fe) mg (O2) ys% kokona (NO3- (NO2- pi (NH4- kokona (PO4- Pt/l ms/m mmo/l mg/l % mg/l mg/l mg/l 0267 4.3. 1 3,6 22 k,v h 1 1,1 20 7,5 11 0,59 14 98 5,2 9,8 650 26 <10 75 0268 4.3. 10 k,v h 1,4 1,9 20 7,3 12 0,62 12,2 87 5,2 8,6 680 28 15 120 0269 4.3. 15 k,v h 1,4 12,1 86 0270 4.3. 21 k,v h 1,5 2,2 20 7,2 12 0,6 11,9 85 5,2 11 680 31 20 130 1052 9.5. 1 2 22 v l 7,9 3 20 7,7 11 0,6 11,8 99 4,8 7,7 450 22 16 110 1053 9.5. 21 v l 7,9 5,1 25 7,6 11 0,6 11,7 99 5,5 7,7 450 29 30 300 2108 22.8. 1 1,7 22 ke lle 18,4 3,5 20 7,4 11 0,6 7 75 4,9 6,9 410 36 54 160 2109 22.8. 10 ke lle 18 5,8 25 7,2 11 0,61 4 42 5 7,2 470 51 180 310 2110 22.8. 15 ls h 17,9 4 42 2111 22.8. 21 ls l 17,8 13 40 7,2 11 0,62 3,7 39 5,5 6,7 490 75 360 900 2816 13.10. 1 2,1 22 ls lle 10,4 3,8 15 7,6 11 0,61 10,4 93 4,8 7,4 390 33 28 220 2817 13.10. 21 ls l 10,4 4,3 15 7,6 11 0,61 9,9 89 4,6 7,4 380 34 36 230 Satama 0271 4.3. 1 3,4 14,3 k,v h 1 1,6 20 7,5 11 0,6 14 98 5,2 8,2 650 27 <10 78 0272 4.3. 10 k,v h 1,4 2,2 20 7,2 12 0,6 11,5 82 5,2 9,6 640 29 22 130 0273 4.3. 13,5 k,v h 1,5 2 20 7,2 12 0,62 11,2 80 5,1 8,1 660 30 46 200 1054 9.5. 1 v l 8,1 2,6 20 7,7 11 0,6 11,9 101 5,4 7,8 450 20 16 120 1055 9.5. 13,5 v l 8 4,9 25 7,7 11 0,6 11,8 100 5,5 7,9 430 26 23 260 2112 22.8. 1 1,9 14,5 ke 18,3 3,5 20 7,4 11 0,61 6,7 71 4,8 7,2 420 32 55 160 2113 22.8. 10 ke 17,9 3,4 20 7,5 11 0,61 6,4 67 4,9 7,2 420 33 59 170 2114 22.8. 13,5 ke 17,8 3,5 20 7,4 11 0,61 6,4 67 4,7 7,2 420 34 69 240 2818 13.10. 1 1,9 14,5 ls lle 10,4 2,7 15 7,6 11 0,61 10,5 94 4,8 7,4 380 31 28 130 2819 13.10. 13,5 ls l 10,4 3,4 15 7,6 11 0,68 11,1 99 4,9 7,4 380 32 26 230 Kaksossaaret 0274 4.3. 1 3,5 5 k,v h 1,1 1,3 20 7,6 11 0,61 13,8 97 <2,0 5,4 9,9 670 30 33 150 0275 4.3. 4 k,v h 1,3 1,3 20 7,5 11 0,6 13,7 97 <2,0 5,3 9,1 660 28 33 150 1134 20.5. 1 1,8 11,5 ke l 11,5 7,9 420 21 1424 12.6. 1 2 5 ke lle 18,4 7,7 430 29 1581 7.7. 1 1,9 5 ke lle 19 8,1 470 31 1850 5.8. 1 3,5 5 k,v lle 23,1 7,8 390 19 2115 22.8. 1 1,9 5 ke 18,3 3,1 20 7,5 11 0,6 7,6 81 3,6 5,1 7,2 410 36 46 160 2116 22.8. 4 ke 18,3 3,2 20 7,5 11 0,6 7,6 81 3,8 4,9 7,2 420 35 48 170 Kahvisaari 0276 4.3. 1 3 4 k,v h 1,1 1,1 20 7,5 11 0,6 13,9 98 <2,0 5,3 9,5 680 30 33 140 0277 4.3. 3 k,v h 2,3 2,6 20 7,5 12 0,6 14,4 105 <2,0 5,2 9,8 680 26 36 170 1133 20.5. 1 1,7 11,7 ke l 11,7 7,7 430 20 1423 12.6. 1 2 4 ke lle 18,4 7,7 430 28 1580 7.7. 1 1,8 4 ke lle 17,6 7,8 460 25 1849 5.8. 1 2,5 4 k,v lle 21,9 7,6 410 26 2117 22.8. 1 2 4 ke 18,3 2,9 20 7,6 11 0,6 8,2 87 3,5 5,1 7,2 420 32 33 130 2118 22.8. 3 ke 18,1 3,4 20 7,6 11 0,6 8,1 86 5,4 5 7,3 410 32 35 230 Kasvi plankt on 26

LIITE 2.1 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, LANKILUOTO Taksonit Kpl/l Biomassa () Biomassa %-osuus 9.5.2014 21354539 2714,14 100,00 Kultalevä 742094 76,37 2,81 Monadit ja flagellaatit 4921139 103,66 3,82 Muut 142970 15,44 0,57 Nielulevä 1633035 182,38 6,72 Panssarisiimalevä 100622 250,61 9,23 Picoplankton 6169995 12,34 0,45 Piilevä 2341612 1989,80 73,31 Sinilevä 109833 4,12 0,15 Tarttumalevä 4222674 50,67 1,87 Viherlevä 970565 28,76 1,06 2.6.2014 21819490 389,91 100,00 Kultalevä 286911 24,37 6,25 Monadit ja flagellaatit 5857116 32,39 8,31 Muut 34965 4,44 1,14 Nielulevä 2339478 250,34 64,20 Panssarisiimalevä 693 10,24 2,63 Picoplankton 11687500 23,38 5,99 Piilevä 18729 6,95 1,78 Sinilevä 71712 6,55 1,68 Tarttumalevä 772650 9,27 2,38 Viherlevä 749736 22,00 5,64 25.6.2014 10195789 559,84 100,00 Kultalevä 656391 114,73 20,49 Monadit ja flagellaatit 2061027 25,81 4,61 Muut 34088 2,40 0,43 Nielulevä 1369070 309,09 55,21 Panssarisiimalevä 197 2,91 0,52 Picoplankton 4791875 9,58 1,71 Piilevä 95318 7,43 1,33 Silmälevä 2202 3,11 0,56 Sinilevä 48864 15,89 2,84 Tarttumalevä 17044 0,20 0,04 Viherlevä 1119713 68,69 12,27 22.7.2014 14349516 709,42 100,00 Kultalevä 283476 314,15 44,28 Monadit ja flagellaatit 5941374 39,19 5,52 Muut 36707 6,75 0,95 Nielulevä 771552 102,70 14,48 Panssarisiimalevä 8479 93,26 13,15 Picoplankton 5726875 11,45 1,61 Piilevä 24034 26,52 3,74 Silmälevä 7644 20,75 2,92 Sinilevä 453916 15,19 2,14 Tarttumalevä 240282 2,88 0,41 Viherlevä 855177 76,57 10,79 21.8.2014 18885987 738,89 100,00 Kultalevä 102657 43,19 5,84 Monadit ja flagellaatit 3324299 29,29 3,96 Muut 88146 15,01 2,03 Nielulevä 843569 93,24 12,62 Panssarisiimalevä 4137 122,07 16,52 Picoplankton 10604230 21,21 2,87 Piilevä 239730 69,94 9,47 Silmälevä 4439 7,20 0,97 Sinilevä 2396417 200,96 27,20 Tarttumalevä 234654 2,82 0,38 Viherlevä 1043709 133,96 18,13 13.10.2014 8346874 884,92 100,00 Keltaviherlevät 1062 0,26 0,03 Kultalevä 40572 26,55 3,00 Monadit ja flagellaatit 2255100 16,35 1,85 Muut 490 0,50 0,06 Nielulevä 307449 87,54 9,89 Panssarisiimalevä 490 7,24 0,82 Picoplankton 4082575 8,17 0,92 Piilevä 616082 676,73 76,47 Silmälevä 3186 3,42 0,39 Sinilevä 241722 21,56 2,44 Tarttumalevä 333450 4,00 0,45 Viherlevä 464696 32,62 3,69 Kaikki yhteensä 94952195 5997,13 600,00 Keskiarvo 999,52 27

LIITE 2.2 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, PIRTTINIEMI Taksoni Kpl/l Biomassa () Biomassa %-osuus 9.5.2014 25749987 2213,95 100,00 Kultalevä 5125528 639,67 28,89 Monadit ja flagellaatit 4367954 69,15 3,12 Nielulevä 820698 91,11 4,12 Panssarisiimalevä 59050 206,55 9,33 Picoplankton 7480000 14,96 0,68 Piilevä 1213006 1055,14 47,66 Sinilevä 218032 10,81 0,49 Tarttumalevä 5317780 63,81 2,88 Viherlevä 824934 21,66 0,98 Muut 320840 33,74 1,52 Keltaviherlevät 2165 7,35 0,33 2.6.2014 25259329 549,73 100,00 Kultalevä 1167947 132,02 24,01 Monadit ja flagellaatit 4393397 45,51 8,28 Nielulevä 1043221 95,42 17,36 Panssarisiimalevä 765 11,30 2,06 Picoplankton 13219870 26,44 4,81 Piilevä 341975 116,99 21,28 Sinilevä 979747 22,54 4,10 Tarttumalevä 1577212 18,93 3,44 Viherlevä 2371405 59,78 10,88 Muut 163790 20,80 3,78 25.6.2014 10541634 757,36 100,00 Kultalevä 294959 70,64 9,33 Monadit ja flagellaatit 1331768 29,38 3,88 Nielulevä 733737 347,72 45,91 Panssarisiimalevä 18425 15,85 2,09 Picoplankton 5919723 11,84 1,56 Piilevä 117456 116,29 15,35 Sinilevä 587958 60,05 7,93 Tarttumalevä 329886 3,96 0,52 Viherlevä 1177177 98,44 13,00 Muut 30545 3,19 0,42 22.7.2014 30227724 1867,26 100,00 Kultalevä 870755 1374,39 73,60 Monadit ja flagellaatit 5142459 38,37 2,06 Nielulevä 1146173 139,80 7,49 Panssarisiimalevä 42092 35,60 1,91 Picoplankton 19227450 38,45 2,06 Piilevä 90637 60,72 3,25 Silmälevä 4392 6,21 0,33 Sinilevä 1359627 41,49 2,22 Tarttumalevä 1562504 18,75 1,00 Viherlevä 722986 98,67 5,28 Muut 56453 7,35 0,39 Keltaviherlevät 2196 7,46 0,40 21.8.2014 25642359 821,42 100,00 Kultalevä 300351 68,92 8,39 Monadit ja flagellaatit 2973158 39,37 4,79 Nielulevä 1672897 175,33 21,35 Panssarisiimalevä 26682 96,73 11,78 Picoplankton 15636810 31,27 3,81 Piilevä 202185 162,12 19,74 Silmälevä 11955 11,74 1,43 Sinilevä 2947956 105,90 12,89 Tarttumalevä 340953 4,09 0,50 Viherlevä 1420386 107,54 13,09 Muut 106884 14,51 1,77 Keltaviherlevät 2142 3,90 0,48 13.10.2014 19394524 1777,82 100,00 Kultalevä 43504 3,78 0,21 Monadit ja flagellaatit 3360340 25,51 1,43 Nielulevä 565676 86,82 4,88 Picoplankton 12726840 25,45 1,43 Piilevä 1191522 1585,86 89,20 Silmälevä 2744 5,27 0,30 Sinilevä 487537 13,71 0,77 Tarttumalevä 649026 7,79 0,44 Viherlevä 367335 23,63 1,33 Kaikki yhteensä 136815557 7987,54 600,00 Keskiarvo 1331,26 28

LIITE 2.3 KASVIPLANKTON JA BIOMASSAOSUUDET 2014, KAJAANSELKÄ Taksoni Kpl/l Biomassa () Biomassa %-osuus 9.5.2014 21594723 2166,33 100,00 Kultalevä 2741816 362,94 16,75 Monadit ja flagellaatit 4449098 58,18 2,69 Nielulevä 1325090 109,83 5,07 Panssarisiimalevä 34750 34,77 1,61 Picoplankton 7341390 14,68 0,68 Piilevä 1703067 1456,37 67,23 Sinilevä 202224 4,29 0,20 Tarttumalevä 1694142 20,33 0,94 Viherlevä 1711610 60,44 2,79 Muut 391536 44,49 2,05 2.6.2014 22163081 875,22 100,00 Kultalevä 4426419 465,80 53,22 Monadit ja flagellaatit 4709150 40,51 4,63 Nielulevä 1376472 126,70 14,48 Panssarisiimalevä 1364 12,08 1,38 Picoplankton 6875270 13,75 1,57 Piilevä 545980 85,89 9,81 Silmälevä 1070 1,70 0,19 Sinilevä 1256790 25,37 2,90 Tarttumalevä 591778 7,10 0,81 Viherlevä 2138878 65,84 7,52 Muut 239910 30,47 3,48 25.6.2014 12010666 418,24 100,00 Kultalevä 296668 30,04 7,18 Monadit ja flagellaatit 1717785 13,41 3,21 Nielulevä 693202 199,55 47,71 Panssarisiimalevä 591 8,73 2,09 Picoplankton 6661875 13,32 3,19 Piilevä 49652 52,29 12,50 Silmälevä 1451 1,31 0,31 Sinilevä 611667 53,67 12,83 Tarttumalevä 1025724 12,31 2,94 Viherlevä 901216 27,79 6,64 Muut 50835 5,83 1,39 22.7.2014 22080815 490,54 100,00 Kultalevä 280298 105,15 21,43 Monadit ja flagellaatit 3052213 27,13 5,53 Nielulevä 1469878 144,71 29,50 Panssarisiimalevä 27012 40,40 8,24 Picoplankton 15325690 30,65 6,25 Piilevä 109794 94,23 19,21 Sinilevä 434542 9,43 1,92 Tarttumalevä 786144 9,43 1,92 Viherlevä 488787 15,87 3,24 Muut 106457 13,52 2,76 21.8.2014 12699279 349,15 100,00 Kultalevä 221358 31,36 8,98 Monadit ja flagellaatit 2288182 18,42 5,27 Nielulevä 2153831 182,80 52,36 Picoplankton 6113640 12,23 3,50 Piilevä 19119 9,04 2,59 Silmälevä 2676 4,26 1,22 Sinilevä 877266 14,86 4,26 Tarttumalevä 197179 2,37 0,68 Viherlevä 680188 54,96 15,74 Muut 145741 18,51 5,30 Keltaviherlevät 99 0,34 0,10 13.10.2014 13610509 708,64 100,00 Kultalevä 173097 55,11 7,78 Monadit ja flagellaatit 2421470 16,14 2,28 Nielulevä 611439 74,24 10,48 Panssarisiimalevä 196 2,90 0,41 Picoplankton 8465080 16,93 2,39 Piilevä 538129 490,53 69,22 Sinilevä 486042 10,95 1,55 Tarttumalevä 417924 5,02 0,71 Viherlevä 408725 26,36 3,72 Muut 88407 10,46 1,48 Kaikki yhteensä 104159073 5008,12 600,00 Keskiarvo 834,69 29

LIITE 3 VESIJÄRVEN HAPETTIMIEN JA AUTOMAATTIASEMIEN SIJAINTI 30

16.4.14 23.4.14 30.4.14 7.5.14 14.5.14 21.5.14 28.5.14 4.6.14 11.6.14 18.6.14 25.6.14 2.7.14 9.7.14 16.7.14 23.7.14 30.7.14 6.8.14 13.8.14 20.8.14 27.8.14 3.9.14 10.9.14 17.9.14 24.9.14 1.10.14 8.10.14 15.10. 22.10. 29.10. 5.11.14 12.11. 19.11. VESIJÄRVEN TILA LIITE 4. AUTOMAATTIASEMIEN MITTAUSTULOKSET 2014 Enonselän syvänteen (Enonselkä) ja Myllysaaren (velvoitetarkkailun piste Satama 33) automaattiasemien mittauksista esitetään kuvaajina a-klorofyllin pitoisuus. Lankiluodon, Paimelanlahden ja Vähäselän automaattiasemien mittausaineistosta kuvaajissa on klorofyllin ja sinilevien pitoisuus. Sinileväpitoisuus on yksikössä mg/l. Kuvien asteikot vaihtelevat. Enonselkä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 25,0 Lankiluoto A-klorofylli [ug/l] Sinilevät [mg/l] µg/ 4,0 3,5 20,0 3,0 15,0 2,5 2,0 10,0 1,5 5,0 1,0 0,5 0,0 0,0 31

22.4.14 29.4.14 6.5.14 13.5.14 20.5.14 27.5.14 3.6.14 10.6.14 17.6.14 24.6.14 1.7.14 8.7.14 15.7.14 22.7.14 29.7.14 5.8.14 12.8.14 19.8.14 26.8.14 2.9.14 9.9.14 16.9.14 23.9.14 30.9.14 7.10.14 14.10.14 21.10.14 28.10.14 VESIJÄRVEN TILA 25,0 Myllysaari 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 23.4.14 23.5.14 23.6.14 23.7.14 23.8.14 23.9.14 23.10.14 30,0 Paimelanlahti A-klorofylli [ug/l] Sinilevät [mg/l] mg/l 1,4 25,0 1,2 20,0 1,0 15,0 0,8 0,6 10,0 0,4 5,0 0,2 0,0 22.4.14 22.5.14 22.6.14 22.7.14 22.8.14 22.9.14 22.10.14 0,0 µg Vähäselkä A-klorofylli [ug/l] Sinilevät [mg/l] mg/l 60,0 3,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Laadunvarmennettu aineisto / Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 32

LIITE 5. TILAVUUSPAINOTETUN FOSFORIN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 33

LIITE 6. TILAVUUSPAINOTETUN TYPEN PITOISUUS ENON- JA KAJAANSELÄLLÄ 34

LIITE 7. KOKONAISRAVINNESUHDE N/P ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄLLÄ V. 2014 35

LIITE 8. KLOROFYLLI-A PITOISUUDET ENON-, KOMON- JA KAJAANSELÄN HAVAINTOPAIKOILLA V. 2014 36