20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:



Samankaltaiset tiedostot
ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit


4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

S Suuntaajatekniikka Tentti

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

14. Sähkölämmitys Lattialämmitys, lämpömatto 120 W/m2 14.1

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

SET-100 Rajakytkinyksikkö Käyttö- ja asennusohje

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Suprajohtava generaattorikisko Olkiluodon ydinvoimalaan

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Tietolehti: Wilo-Drain STS 40/10-A (1~230 V)

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

VARAAJAT JATKAVAT MATKAA!

Siirtokapasiteetin määrittäminen

PRO WAVE KATU- JA ALUEVALAISTUS. easyled.fi

PRO WAVE KATU- JA ALUEVALAISTUS. easyled.fi

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

Valuhartsieristeiset jakelumuuntajat

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

Sähkötekniikan perusteet

Torkel TM 900 -sarja Akustonkuormitustesteri

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin

TUOTEPERHEEN TEKNISET TIEDOT ELEMENT

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA

Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala

04. Jatkopistorasiat ja pistotulpat

04. Jatkopistorasiat ja pistotulpat

5 mm porausrasteri. 1 napa 10 A Piirilevylle/95-sarjan kantaan A1 A2 7.5 =

mm porausrasteri 2 napaa 8 A. 1 napa 16 A. Piirilevylle tai piirilevykantaan A = Näkymä juotospuolelta

ELEC-E8419 syksyllä 2016 Sähkönsiirtojärjestelmät 1

PRO + SERIES X URHEILU TEOLLISUUS KAUPPA VAPAA-AIKA MAATALOUS

Cewe Kiertorautamittarit AC Kiertokäämimittarit DC

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

ELEC-E8419 Sähkönsiirtojärjestelmät 1 Luento: Jännitteen säätö. Kurssi syksyllä 2015 Periodit I-II, 5 opintopistettä Liisa Haarla

Pinces AC/DC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC


SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

Sinin muotoinen signaali

ITSERAJOITTUVA LÄMMITYSKAAPELI

DEE Sähkötekniikan perusteet

Tekniset tiedot. Kontaktorit ja moottorikäynnistimet CI-TI TM Aikareleet ATI, BTI, MTI 520B11309

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Tasasähkövoimansiirto Jarmo Partanen

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

PRO + SERIES URHEILU TEOLLISUUS KAUPPA VAPAA-AIKA MAATALOUS

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

Transkriptio:

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot ovat: a) 400 V, b) 20 kv, c) 110 kv ja d) 400 kv. H2 Siirtojohdon kapasiteetti Kuinka suuri teho voidaan siirtää 795 kv johdolla 1000 km?. Valitaan johdin 1095 mm 2 (johtimen säde r = 21,5 mm, kapasiteetti 1830 A). Johdon vaiheiden välinen etäisyys on d = 17 m. Entä jos nippujohdin r = 30 cm. Johdon eri päiden jännitteiden välinen maksimi tehokulma = 30 astetta. Johdon siirtämä teho saadaan tehokulmayhtälöstä: P U 1 2 XU sin Johdon induktanssi: H3 Keskijännitekaapelin kapasiteetti Kaapelin siirtokykyä rajoittaa tavallisesti pienehkön siirtoetäisyyden takia johtimen virta, joka aiheuttaa häviöitä kaapelin johtimen resistanssissa, ja sitä kautta lämpötilan nousun joka rasittaa eristystä. Keskijännitekaapeli, 20 kv, 3 * 240 mm 2, Imax = 385 A maa-asennuksessa. Kuinka suuri teho saadaan siirrettyä? Entä 3 * 50 mm 2 kaapeli, Imax = 155 A H4 Keskijänniteavojohdon kapasiteetti 20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: Otetaan r = 0.3 ohm/km, x = 0.3 ohm/km, Umax = 5%, johdon pituus 40 km Mikä on maksimiteho joka voidaan siirtää kun tehokerroin = 1 (P = S) ja jännitteen alenema max 5%? Jännitteenaleneman pitkittäiskomponentti: Up = RIp + XIq Jännitteenaleneman poikittaiskomponentti: Uq = RIq + XIp

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1: Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot ovat: a) 400V b) 20 kv c) 110 kv d) 400 kv Kolmivaiheteholle pätee: P = Sqrt(3) U I cos a) P = 1.732 * 400 * 100 * 0,9 W = 62 kw b) P = 1.732 * 20 * 100 * 0,9 kw = 3,1 MW c) P = 1.732 * 110 * 100 * 0,9 kw = 17,1 MW d) P = 1.732 * 400 * 100 * 0,9 kw = 62,3 MW H2: Siirtojohdon kapasiteetti Kuinka suuri teho voidaan siirtää 795 kv johdolla 1000 km? Valitaan johdin 1095 mm 2 (johtimen säde r = 21,5 mm, kapasiteetti 1830 A) Johdon vaiheiden välinen etäisyys on d = 17 m Johdon eri päiden jännitteiden välinen maksimi tehokulma = 30 astetta. Johdon siirtämä teho saadaan tehokulmayhtälöstä: P U 1 2 XU sin Missä U1 on alkupään jännite, U2 on vastaanottavan pään jännite ja on näiden välinen kulma. X on johdon reaktanssi, joka saadaan induktanssin avulla X = L, on kulmataajuus (2 f), f on taajuus (50 Hz) Johdon induktanssi:

L = 2 10-7 (0.25 + ln (17/0.0215)) H/m ~ X = 0.43 ohm/km P = [(795 kv) 2 / (1000 km * 0.43 ohm/km)] * sin 30 o = 735 MVA (MW) Mitä virtaa vastaa: S = Sqrt(3) * U * I I = 533 A Entä jos nippujohdin r = 30 cm X = 0.27 ohm/km P = 1170 MVA (MW)

H3 Keskijännitekaapelin kapasiteetti Kaapelin siirtokykyä rajoittaa tavallisesti pienehkön siirtoetäisyyden takia johtimen virta, joka aiheuttaa häviöitä kaapelin johtimen resistanssissa, ja sitä kautta lämpötilan nousun joka rasittaa eristystä. Keskijännitekaapeli, 20 kv, 3 * 240 mm 2, Imax = 385 A maa-asennuksessa. Kuinka suuri teho saadaan siirrettyä? Tehokerroin = 1 S = P Teho : P = S = Sqrt(3) * U * I U on pääjännite (20 kv), I on vaihevirta (385 A) P = Sqrt(3) * 20 kv * 385 A = 13,3 MW Entä 3 * 50 mm 2 kaapeli, Imax = 155 A P = Sqrt(3) * 20 kv * 155 A = 5,37 MW

H4 Keskijänniteavojohdon kapasiteetti 20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: Otetaan r = 0.3 ohm/km, x = 0.3 ohm/km, Umax = 5%, johdon pituus 40 km Mikä on maksimiteho joka voidaan siirtää kun tehokerroin = 1 (P = S) ja jännitteen alenema max 5%? Jännitteenaleneman pitkittäiskomponentti: Up = RIp + XIq Jännitteenaleneman poikittaiskomponentti: Uq = RIq + XIp (Ip = I cos & Iq = I sin ). Puhtaasti resistiivisellä kuormalla siirtyy vain pätötehoa ja = 0 o. Tehokerroin = 1 I = Ip & Iq = 0 Up = RIp & Uq = XIp Ratkaisu pelkällä pitkittäiskomponentilla: Up = RIp = 0.05 * 20 kv / Sqrt(3) (0.3 ohm/km * 40 km) Ip = 0.05 * 20 kv/ Sqrt(3) Ip = 48 A Mitä tehoa vastaa: P = 3 Uv * Iv = 3 * 11,5 kv * 48 A = 1,65 MW Poikittaiskomponentin vaikutus: U = Sqrt[(1 0.05) 2 + 0.05 2 ] = Sqrt[0.9025 + 0.0025] = Sqrt [0.905] = 0.9513 (vrt 0.95) HARJOITUKSEN OPETUS: Lyhyillä johdoilla siirtokapasiteettia rajoittava tekijä on kuormavirta johtuen häviöiden aiheuttamasta johtimen ja eristeiden lämpötilan noususta. Vähän pitemmillä johdoilla, kuten tyypillisesti keskijännitteisillä avojohdoilla, on jännitteen alenema siirtokykyä määräävä tekijä. Pitkillä suurjännitteisillä siirtojohdoilla siirtokyvyn määrää johdon päiden välinen vaihekulma yhdessä johdon reaktanssin ja jännitetason kanssa.