KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.



Samankaltaiset tiedostot
KASVUSTO-OIREET. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kauran kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Kiitos. Juurikkaan vahvuudet

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Ruokaperunan laadunmääritys

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Taudinaiheuttajat siemenillä

Lisälannoitus kasvukaudella

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Rehumaissin viljelyohjeet

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Avomaan vihannesviljely

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Agrimarket- Viljelijäristeily

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet

Öljykasvien tuhoeläimet 2012

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Alppiruusujen vaivoja Kristian Theqvist

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Myyntipäällyksen teksti. MAATILAN ETOFUMESAATTI Rikkakasvien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: Etofumesaatti 500 g/l. Valmistetyyppi: SC

UUTUUS. Vain vihreät lehdet tuottavat huippusadon

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Kuminan kasvattaminen Suomessa

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Kasvitautien torjunta viljoilla

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Kuminan kasvinsuojelu

Betanal Progress SE/ (5)

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Eriocraniidae. Perhoswiki

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Peltokasvien luomuviljely

Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 1 Maatiaiskanan säilytysohjelma

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis

SANEERAUSKASVIT 2016

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Glypper/ (7)

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Transkriptio:

KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset lehdet) näkyy koloja. Kuvat SjT Torjuntatarve: Torjuntakynnys ylittyy, jos kirpat ovat syöneet taimesta toisen sirkkalehden tai kirppoja on vähintään 1 kpl/taimi. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet. JUURIKASKÄRPÄNEN Kuvat SjT Oireet: Valkoisia munia rykelmänä lehtien alapinnalla. Munista kuoriutuvat toukat tekevät syömällä käytäviä lehden sisään ja nämä käytävät ruskistuvat myöhemmin solukoiden kuoltua. Torjuntatarve: Normaalikeväinä siemenen peittausaine riittää. Torjuntakynnys ylittyy, jos munia on 10 kpl/viisilehtinen taimi tai joka kolmannesta kasvista löydetään toukan käytäviä. Aiheuttaa harvemmin satotappioita. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet. Sivu 1/12 Päivitetty 22.4.2016

LUDE kevätvioitukset Tuntomerkit: Pituudeltaan noin viisi millimetriä, yleensä vihertävän (tai harmaan) ruskea, pitkät tuntosarvet, selässä kolmio. Oireet: Vioittaa kasvupisteen, jolloin syntyy moninaattinen juurikas. Torjuntatarve: Normaalikeväinä siemenen peittausaine riittää. Torjuntakynnystä ei ole. Riskialueita (metsänlaitapellot, pellonpientareet) kannattaa seurata taimettumisen jälkeen. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tuhoeläinaineet. Kuvat SjT LUDE - kesävioitukset Kuva Muntola Oireet: Lehden kärki keltainen ja mutkalla, lehtisuonissa vioituskohtia. Torjuntatarve: Ei ole. Sivu 2/12 Päivitetty 22.4.2016

SYLKIKUORIAINEN Tuntomerkit: Sylkikuorisen keskivartalo on oranssi, muuten harmaanmusta. Oireet: Ei vioita juurikkaan lehtiä. Torjuntatarve: Ei aiheuta torjuntatarvetta. Kuva Kivelä GAMMAYÖKKÖSEN TOUKKA Tuntomerkit: Toukka on noin 3 cm pitkä ja väriltään vaaleanvihreä, jossa vaaleat sivujuovat. Kuva Pests, Diseases and Disorders of Sugar beet Kuva Muntola Oireet: Toukka syö sileäreunaisia eri kokoisia reikiä lehtiin. Torjuntatarve: Esiintyy harvoin, sillä lähinnä kulkeutuu hellekesinä tuulien mukana Euroopasta heinäkuussa. Oireet havaitaan yleensä niin myöhään, että ei enää kannata ruiskuttaa. Sivu 3/12 Päivitetty 22.4.2016

BAKTEERIT PSEUDOMONAS -bakteeri Oireet: Mekaanisen vioituksen (esim. raekuuro) aiheuttamien haavapintojen kautta maassa elävä pseudomonasbakteeri pääsee kasvin sisään aiheuttaen tummia, mustia laikuja lehtiin. Sateiset, kosteat olosuhteet keväällä suosivat tautia. Oireet katoavat kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa. Torjuntatarve: Ei ole. RUPI Oireet: Juurikkaan pinnalla kohopintaisia rupilaikkuja, jotka aiheuttaa Streptomyces- eli sädebakteerit. Laikut eivät vaikuta juurikkaan satoon eikä laatuun. Torjuntatarve: Ei ole. Sivu 4/12 Päivitetty 22.4.2016

SIENET RAMULARIA Kuvat Muntola Oireet: Ramularia beticola sienen aiheuttama lehtilaikkutauti, jolloin lehtiin muodostuu epämääräisen muotoisia ruskeareunaisia laikkuja, jotka ovat keskiosaltaan vaaleita. Myöhemmin laikut voivat yhdistyä ja koko lehti tuhoutuu. Jos lehtiä tuhoutuu paljon, juurikas kasvattaa tilalle uusia, jolloin sokeripitoisuus laskee. Vaikutus satoon ja varsinkin sokerisatoon on merkittävä, jos tartunta ehtii levitä laajalle ja kasvustoa tuhoutuu. Torjuntatarve: Tarkkailu aloitetaan heinä-elokuun vaihteessa. Kun ensimmäiset Ramularia laikut havaitaan ja sääolosuhteet ovat sienelle suotuisat, eli on sateista ja lehdet sekä maa pysyvät kosteina, ruiskutusta suositellaan tehtäväksi heti. Jollain lajikkeilla on parempi Ramularian sieto. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tautiaineet. Ruiskutus ei hävitä oireita, vaan pysäyttää sienen etenemisen. Myös viljelykierto vähentää tautipainetta. PHOMA Kuva Muntola Oireet: Phoma betae sienen aiheuttama lehtilaikkutauti, jolloin lehtiin muodostuu melko isoja, pyöreän muotoisia tummanruskeareunaisia laikkuja, jotka ovat myös keskiosaltaan ruskeita. Ei ole vaikutusta satoon. Torjuntatarve: Ei ole. Siemenen peittaus suojaa tainta alkuvaiheessa ja myöhemmin kasvukaudella tautia voidaan havaita vain yksittäisissä kasveissa. Sivu 5/12 Päivitetty 22.4.2016

RHIZOCTONIA Kuvat SjT Oireet: Rhizoctonia solani on Basidiomycete-heimoon kuuluva kantasieni. Se elää maassa ja esiintyy pelloilla luontaisesti maalajista riippumatta. Sieni leviää pellolta toiselle helposti maa-aineksen mukana. Sienirihmasto säilyy maassa ja kasvijätteessä eikä häviä, vaikka pellolla ei viljeltäisi sen isäntäkasveja. Torjuntatarve: Riittävän pitkä viljelykierto. HÄRMÄ Oireet: Härmä on Eryspihe betae sienen aiheuttama tauti, joka leviää ilmassa itiöinä. Voi esiintyä jos loppukesä on sateinen ja lämmin (20 o C) sekä on yökastetta, jolloin sienirihmasto näkyy lehden pinnalla vaaleana jauhona. Ei vaikutusta satoon, koska esiintyy Suomessa harvoin ja niin myöhään. Torjuntatarve: Torjuntatarvetta ei ole. Sivu 6/12 Päivitetty 22.4.2016

SÄÄILMIÖT RAEKUUROT Kuva Muntola Oireet: Lehdet repaleiset, reikäiset. Naatit saattavat olla maata myöten. Pari päivää raekuuron jälkeen juurikas on saanut haavapinnat umpeen ja nostaa naatin takaisin pystyyn. Kesällä raesateiden aiheuttamat vioitukset vaikuttavat satotasoon alentavasti riippuen vioituksen voimakkuudesta. PAKKANEN -kevätvioitukset Kuvat Muntola Oireet: Yleensä kevätpakkasvioitusten aikaan juurikkaan taimet ovat sirkkalehtivaiheessa. Vasemmanpuoleinen taimi on mustunut kokonaan kasvupistettä myöden, jolloin taimi ei jää eloon. Oikeanpuoleisen taimen lehtien kärjet ovat mustuneet, mutta kasvupiste on elossa, joten taimi jää henkiin, kunhan sää lämpenee. Uusintakylvön kynnys ylittyy, jos henkiin jääviä taimia on lohkolla keskimäärin alle 2 kpl / metri. Sivu 7/12 Päivitetty 22.4.2016

PAKKANEN -syksyvioitukset Kuvat Muntola Oireet: Juurikas jäätyy osittain tai kokonaan, jolloin solukon väri muuttuu valkeasta kellertävän ruskeahkoksi. Aumassa jäätynyt juurikas alkaa pilaantua sulamisen jälkeen, jolloin mikrobit ja bakteerit hajottavat sokeria ja tuottavat pilaantumistuotteita juurikkaaseen. Pellossa jäätynyt juurikas yleensä palautuu, jolloin väri muuttuu takaisin vaaleahkoksi, mutta juurikas käyttää palautumiseen varastoitua sokeria. Vaikuttaa satoaan alentaen sokeripitoisuutta, paitsi jos juurikas on vielä jäässä saapuessaan tehtaalle, silloin se on täysin prosessoitavissa. Jäätynyttä juurikasta ei saa nostaa aumaan, jollei ajovuoro ole noin viikon sisällä (riippuu lämpötilasta). Tarvittaessa ota yhteyttä konsulenttiisi. KASVINSUOJELUAINEVIOITUKSET SAFARI -vioitus Kuvat Tanner Oireet: Safari-ruiskutus aiheuttaa lehtiin keltaisia laikkuja, jotka helposti voidaan sekoittaa Mangaanin puutosoireisiin (kts. kuva alta). Oireet häviävät kasvukauden aikana. Kuva Muntola Sivu 8/12 Päivitetty 22.4.2016

VILJA-AINE vioitus Huom. Toisen kasvilajin kasvinsuojeluaineet voivat kulkeutua pitkänkin matkan tuulen mukana tai huonosti pestyn kasvinsuojeluruiskun kautta. Vaikutus satoon riippuu käytetyistä aineista ja ainemääristä. Oireet: Lehtisuonet muuttuvat ruskeiksi ja lehdet kuolevat hiljalleen kokonaan. Viljan hormonivalmiste Kuva Muntola Oireet: Lehdet kipristyvät ja liimaantuvat toisiinsa. Selvästi nähtävillä kasvuhäiritöitä. LIIAN VAHVA TANKKISEOS -vioitus Oireet: Lehdet kiertyvät rullalle ja niiden reunassa on polttovioituksia. Oireet häviävät kasvukauden aikana. Kuvat SjT Sivu 9/12 Päivitetty 22.4.2016

MUUT GEENIVIRHE Oireet: Lehtivihreä puuttuu, jolloin lehti on valkea. Esiintyy yksittäisinä lehtinä tai koko kasvissa, mutta ei ole vaikutusta satoon. EI OLE VIRALLISESTI HAVAITTU SUOMESSA CERCOSPORA -sieni Oireet: Cercospora beticola sienen aiheuttama lehtilaikkutauti. Lehtiin muodostuu pieniä, pyöreän muotoisia punaruskeareunaisia pilkkuja. Vaatii esiintyäkseen korkeampia lämpötiloja kuin Ramularia. On Suomessa vielä harvinainen, mutta voi yleistyä ilmaston lämmetessä. Torjuntatarve: Tarkkailu aloitetaan heinä-elokuun vaihteessa. Kun ensimmäiset Cercospora pilkut havaitaan ja sääolosuhteet ovat sienelle suotuisat, eli on sateista jasekä lehdet että maa pysyvät kosteina ja on lämmintä, ruiskutusta suositellaan tehtäväksi heti. Torjunta: Juurikkaalle sallitut tautiaineet. Ruiskutus ei hävitä oireita, vaan pysäyttää sienen etenemisen. Myös viljelykierto vähentää tautipainetta. Kuvat SjT Sivu 10/12 Päivitetty 22.4.2016

VERTICILLIUM -sieni Kuvat Nordic Beet Research, Ruotsi Oireet: Puolet lehdestä kellastuu ja kasvusto nuutuu. Torjuntatarve: Taudin analysointi vielä keskeneräinen, mutta havaittu Ruotsissa. STEMPHYLIUM -sieni Kuva IRS, Hollanti Oireet: Pieniä, epämääräisiä kellertäviä pilkkuja, joiden keskustassa ruskea piste. Vanhetessa pilkut yhdistyvät ja lehdet tuhoutuvat. Torjuntatarve: Taudin analysointi vielä keskeneräinen, mutta havaittu Hollannissa. Sivu 11/12 Päivitetty 22.4.2016

RHIZOMANIA -sieni Kuva Pests, Diseases and Disorders of Sugar beet Rhizomania: ei tavattu vielä onneksi Suomessa, sillä se on pelätyin kasvitauti. Rhizomania on virustauti (BNYWV), jonka kantaja on maassa elävä Polymyxa betae-sieni. Rhizomania aiheuttaa lehtisuonten kellastumista, vioittaa juurta ja johtojänteet tummuvat. Tunnistaa parhaiten pienestä juuresta, jossa on lukuisia juurihaaroja. Torjuntatarve: Ei ole torjuntamenetelmää, viljelykierto pakollinen. Kaikki lajikkeet on jalostettu Rhizomanian kestäväksi. Sivu 12/12 Päivitetty 22.4.2016