Kappale 6 Hermosto YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 1
HERMOSTO - YLEISTÄ Hermosto on monimutkainen ja hyvin organisoitu verkosto, jossa on miljoonia hermosoluja ja vielä enemmän hermotukisoluja. Hermosto muodostuu seuraavista rakenteista: Keskushermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Keskushermosto on komentokeskus, joka tulkitsee kaikkien aistinelinten, kuten esimerkiksi silmien ja korvien välityksellä tulevan tiedon ja säätelee lihaksiin lähteviä käskyjä. Ääreishermosto Ääreishermosto sijaitsee aivojen ja selkäytimen ulkopuolella ja muodostuu hermoista, jotka lähtevät parillisina ulos selkäytimestä. Ääreishermostoon kuuluvat aivohermot, selkäydinhermot ja autonomiset hermot. Ääreishermoston aistihermot välittävät aivoihin ja selkäytimeen tietoja elimistön ja ympäristön tilasta. Motoriset hermot välittävät käskyjä keskushermostosta lihaksiin tai rauhasiin. Autonominen hermosto Autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton hermosto vaikuttaa sydämen sykenopeuteen, ruoansulatukseen, hengitykseen, syljeneritykseen, pupillien laajentumiseen, virtsaamiseen, seksuaaliseen kiihottumiseen ja eri rauhasten hormonieritykseen. Enteerinen hermosto Enteerinen hermosto on autonomisen hermoston ruuansulatuskanavaa ohjaava osa. Vaikka enteerinen hermosto on osa autonomista hermostoa, se kuitenkin toimii itsenäisesti muusta autonomisesta hermostosta riippumattomana. Aivot Aivot sijaitsevat kallon sisällä ja muodostuvat noin sadasta miljardista hermosolusta. Tuojahaarakkeet ja viejähaarakkeet Jokaisella hermosolulla on lukuisa tuojahaarakkeita (dendriittejä), jotka vastaanottavat hermoimpulsseja kudoksista ja välittävät nämä impulssit hermosoluun. Viejähaarakkeet (aksonit) vievät hermoimpulsseja hermosolusta kudokseen. Yleensä hermosolulla on vain yksi viejähaarake. Aivohermot ja niiden haarat Aivohermoja on kaksitoista paria. Kymmenen paria alkaa aivorungosta ja kaksi isoista aivoista. Selkäydin Selkäydin on aivojen jatke, joka kulkee selkärangan nikamien (selkärangan kanavien) läpi. Selkäydinhermot ja niiden haarat Selkäydinhermoja on yhteensä 31 paria. Ne lähtevät kunkin selkärangan nikaman alta; yksi pari kunkin nikaman alta. Ensimmäinen pari tulee ulos heti kallon ala puolelta. Jokainen pari hermottaa tiettyä kehon aluetta. Gangliot Ganglio eli hermosolmu on hermosolujen tiivistymä. Gangliot kuuluvat ääreishermostoon ja sijaitsevat keskushermoston ulkopuolelta. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 2
HERMOSTON TOIMINTA Hermosto mahdollistaa kehon vuorovaikutuksen ulkoisen ympäristön kanssa. Hermoja käyttämällä voimme käyttää perus aistejamme: näkö-, kuulo-, maku-, haju- ja tuntoaistia. Hermosto kontrolloi myös tasapainoaistia ja liikkumista sekä säätelee elimien toimintaa. Hermosto jaetaan kolmeen toimintaryhmään: aistinvarainen toiminta (sensory) yhdistävä toiminta (connective) motorinen toiminta (motoric) Aistinvarainen toiminta Aistit ovat kehon keino havainnoida ympäristöä. Aistit havaitsevat aistiärsykkeen ja kuljettavat tämän informaation reseptoreiden ja tuojahaarakkeiden kautta aivoihin. Aivot tulkitsevat ärsykkeen ja vastaavat joko tahdonalaisesti tai automaattisesti. Ärsykkeet voivat olla: mekaanisia - esim. kosketus, lihakset jne. kemiallisia - maku, haju jne. lämpötilaan liittyviä - lämmin, kylmä valoa - näkö kipua - kipureseptorit Yhdistävä toiminta Hermosto analysoi, säilyttää ja yhdistää aistien välittämää informaatiota. Aivojen yhdistävän toiminnan kautta opimme ja muistamme. Motorinen toiminta Kun hermosto on tulkinnut ja yhdistänyt aistiärsykkeet, se vastaa motoristen hermojen kautta ja aiheuttaa tahdonalaisia tai tahdosta riippumattomia toimintoja. Motoriset hermosolut kuuluvat molempiin sekä keskushermostoon että autonomiseen hermostoon ja liittyvät mm. lihasten supistumiseen. HERMOSTON RAKENNE Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Lääketiede pitää keskushermostoa ajatusten, tunteiden ja muistin alkulähteenä. Useimmat lihasten supistumista aiheuttavat hermoärsykkeet lähtevät keskushermostosta. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 3
Ääreishermosto Ääreishermostoon kuuluvat kaikki hermokudokset, jotka eivät ole osa keskushermostoa. Kaikki kolmekymmentäyksi selkäydinhermoparia ja useimmat aivohermot kuuluvat ääreishermostoon. Ääreishermosto on jaettu autonomiseen hermostoon, somaattiseen hermostoon ja enteeriseen hermostoon. Somaattinen hermosto (tahdonalainen hermosto) Somaattinen hermosto eli tahdonalainen hermosto on osa ääreishermostoa. Somaattinen hermosto koostuu aistihermojen verkostosta, jonka kautta tapahtuu kehon tahdonalainen liikuttaminen ja luustolihasten hallitseminen. Parasympaattinen hermosto lisää rentoutumista. Se on aktiivinen ihmisen ollessa rentona ja aiheuttaa "lepää ja rentoudu" reaktion. Parasympaattinen hermosto muun muassa laskee sydämen sykettä, hidastaa hengitysrytmiä ja nostaa vastustuskykyä. Autonominen hermosto Kehon automaattiset toiminnot ja reaktiot välitetään kehosta aivoihin ja aivoista kehoon autonomisen hermoston kautta. Autonominen hermosto vaikuttaa sileisiin lihassoluihin, sydänlihaksen liikkeisiin, rauhasten hormonien eritykseen ja osallistuu moniin elimistön säätelytoimintoihin, kuten verenpaineen säätelyyn. Autonomisen hermoston reseptorit sijaitsevat pääasiassa elimissä ja kudoksissa. Ne vievät signaaleja aivoihin. Aivot vastaavat autonomisten motoristen hermojen kautta, jotka sijaitsevat ganglioissa eli hermosolmuissa selkärangan ulkopuolella. Autonominen hermosto jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Molemmat osat säätelevät samoja kudoksia kuten rauhasia ja lihaksia, mutta niiden vaikutus on yleensä vastakkainen. a) Sympaattinen hermosto Sympaattinen hermosto lisää ihmisen valppautta ja on mukana "taistele tai pakene" reaktiossa. Sympaattinen hermosto muun muassa nostaa sydämen sykettä, nopeuttaa hengitysrytmiä ja laskee vastustuskykyä. a) Parasympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto lisää rentoutumista. Se on aktiivinen ihmisen ollessa rentona ja aiheuttaa "lepää ja rentoudu" reaktion. Parasympaattinen YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 4
hermosto muun muassa laskee sydämen sykettä, hidastaa hengitysrytmiä ja nostaa vastustuskykyä. Enteerinen hermosto Enteerinen hermosto on "suoliston aivot", joka ei ole tahdonalainen. Vaikka enteerinen hermosto on osa autonomista hermostoa, se toimii itsenäisesti. Se voi myös kommunikoida molempien sympaattisen ja parasympaattisen hermoston kanssa. Enteerinen hermosto aistii kemialliset muutokset suolistossa ja kontrolloi autonomisia toimintoja, kuten suoliston supistuksia ja haponeritystä mahalaukussa. HERMOSTON ANATOMIA Hermokudos koostuu kahdesta eri solutyypistä: hermosoluista (neuronit) ja hermotukisoluista (neurogliat) Hermosolut (neuroni) Hermosolu on hermoston toimiva osa, joka mahdollistaa aistimisen, ajattelemisen, muistamisen ja lihaksien, rauhasten sekä elimien toiminnan. Hermosolussa on kolme osaa: solun sooma, yksi aksoni (viejähaarake) ja lukuisia dendriittejä (tuojahaarakkeita). Solun sooma Sooma on hermosolun runko-osa. Se sijaitsee viejähaarakkeen (aksonin) ja tuojahaarakkeiden (dendriittien) ja välillä. Solun tuma sijaitsee soomassa. Aksoni Jokaisella hermosolulla on yksi aksoni (viejähaarake), joka vie hermoimpulssit toisille hermoille, lihaksille tai rauhasille. Dendriitti Jokaisella hermosolulla on lukuisia dendriittejä (tuojahaarakkeita), jotka ottavat vastaan hermoimpulsseja ja välittävät nämä impulssit hermosolun runko-osaan (soomaan). Neuroglia Neurogliat ovat hermokudoksen tukisoluja ja muodostavat melkein puolet koko hermojärjestelmän massasta. Neurogliat tukevat, suojaavat ja ravitsevat hermosoluja. Ne myös ylläpitävät homeostaasia hermosolujen ympärillä olevissa nesteissä. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 5
MITEN HERMOT TOIMIVAT Niin kuin lihassolut, hermosolut ovat kiihtyviä ja tarvitsevat tarpeeksi vahvan ärsykkeen, jotta niiden aktiopotentiaali aktivoituu. Aktiopotentiaali on ärsyke, joka muuttaa hermosolun sähkövarausta. Tämä on verrattavissa siihen mitä tapahtuu, kun sytytystulppa käynnistää auton moottorin. Hermosolun sähkövaraukseen liittyy mineraaleja mm. natriumia, kaliumia, fosforia ja kloridia. Kun ärsyke on aiheuttanut aktiopotentiaalin, sähköinen impulssi matkustaa dendriittien kautta aivoihin ja sieltä lähtee vastaus aksonien kautta takaisin kehoon. Esimerkiksi kynän nostaminen pöydältä aktivoi aktiopotentiaalin, joka aiheuttaa kosketusärsykkeen kudoksessa, mikä välittyy dendriittien kautta aivoihin. Aivot tulkitsevat toimintaimpulssin ja välittävät vastausimpulssin somaattisen hermoston kautta takaisin lihaksiin. Synapsit Hermosolut eivät ylety suoraan ärsyke- tai impulssikohdasta aivoihin, vaan siirtyvät hermosolusta toiseen hermosolujen välissä olevien synapsien kautta. Synapsi on kahden hermosolun liitospinta, jonka kautta hermoimpulssi siirtyy tai jää siirtymättä hermosolusta toiseen. Välittäjäaineet liittyvät tähän tapahtumaan. Välittäjäaineet Hermoimpulssin tullessa synapsin kohdalle välittäjäaineet vapautuvat aksonin synapsipäätteestä, ja impulssi hyppää kahden hermon välissä olevaan synapsirakoon. Synapsiraosta impulssi pääse vastaanottavan hermosolun dendriittin reseptoriin ja aktivoi uuden aktiopotentiaalin. Kehossa on monia stimuloivia ja hillitseviä välittäjäaineita, joista jokaisessa synapsissa on käytössä tuhansia. Stimuloivat välittäjäaineet (esim. asetyylikoliini) nopeuttavat informaation kulkua. Hillitsevät välittäjäaineet (esim. amino happo glysiini) hidastavat informaation kulkua. Välittäjäaineet ovat tärkeä kohderyhmä länsimaalaisessa lääketieteessä. Synapsi YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 6
AIVOT JA AIVOHERMOT Aivot osallistuvat homeostaasiin vastaanottamalla aistiärsykkeitä sekä tulkitsemalla ja yhdistämällä uutta ja tallennettua tietoa. Tämän lisäksi aivot tekevät päätöksiä ja aiheuttavat motorisia vastauksia. Aivot ovat kuin kehon kovalevy. Aikuisen aivojen neljä tärkeintä osaa ovat: aivorunko pikkuaivot väliaivot aivokuori Aivorunko Aivorunko on aivojen evoluution vanhin osa ja sen toiminta liittyy eloonjäämiseen. Aivorunko yhdistää selkäytimen aivoihin. Aivorunkoon kuuluvat: ydinjatke (medulla oblongata) aivosilta (pons) keskiaivot (mesencephalon) Aivoista lähtee kaksitoista paria aivohermoja. Ne kuuluvat ääreishermostoon. Kaikki aivohermot, paitsi näkö- ja hajuhermo, alkavat aivorungosta. Pikkuaivot Pikkuaivot sijaitsevat aivorungon takana isojen aivojen takaosan alla. Pikkuaivoilla on keskeinen rooli opittujen liikesarjojen suorittamisessa ja näiden liikesarjojen koordinoinnissa isojen aivojen ja lihasten välillä. Pikkuaivolla on tärkeä rooli pikkutarkkojen toimintojen suorittamisessa ja myös ajallisesti tarkkojen toimintojen suorittamisessa. Väliaivot (diencephalon) Väliaivot sijaitsevat aivorungon päälläja jatkuvat isoihin aivoihin asti. Väliaivot olivat aivojen evoluution seuraava askel. Väliaivot toimivat välittäjänä aivorungon ja isojen aivojen välillä. Väliaivoihin kuuluvat: hypotalamus talamus epitalamus YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 7
Väliaivot on myös osa limbistä järjestelmää, joka liittyy mm. tunneperäiseen käyttäytymiseen. Aivokuori Aivokuori on aivojen tietoiset tai tahdonalaiset aivot. Aivokuori peittää väliaivot ja ovat pikkuaivojen päällä. Aivokuori jakautuu neljään lohkoon, joista kukin liittyy tiettyihin tehtäviin kuten näkökykyyn, kuulemiseen jne. Lisäksi aivokuori on jakautunut kahteen puoliskoon - oikeaan ja vasempaan. Oikea aivopuolisko liitetään yleensä luoviin ja kokonaisvaltaisiin kykyihin ja vasen abstrakteihin ja erityisiin kykyihin. Aivopuoliskojen välissä on aivokurkiainen, joka yhdistää sillan tavoin aivopuoliskot toisiinsa. Lohkojen välillä on aivopoimuja ja aivouurteita, jotka mahdollistavat aivojen suuremman pinta-alan. Aivokuori ja niiden lohkot jaetaan edelleen moniksi toimiviksi alueiksi, jotka ovat erikoistuneet toiminnallisesti eri tehtäviin. Nämä tehtävät ovat ensisijaisesti motorisia, aistillisia ja yhdistäviä. Lisäksi aivoissa on harmaata ja vaaleaa ainetta (aivosoluja). Vaalea aine näyttää vaalealta, koska myeliinikuori, joka ympäröi nämä aivosolut, on vaaleaa. Myleliinikuori mahdollistaa aivosolujen hyvin nopean toiminnan. Harmaalla aineella ei ole myeliinikuorta ja näiden aivosolujen toiminta on hitaampaa. SELKÄYDIN JA SELKÄYDINHERMOT Selkäydin on aivorungon jatke ja se sijaitsee selkärangankanavassa. Selkäranka muodostuu 26 nikamasta (24 nikamaa, ristiluu ja häntäluu), jotka ovat pinossa päällekkäin. Nikamien takaosien välillä ovat kaksi sivuaukkoa (oikea ja vasen), joista selkäydinhermot lähtevät ulos selkäkanavasta. Kehossa on 31 selkäydinhermoa. Ne toimivat viestintäjärjestelmänä aivojen, ääreiselimien ja raajojen välillä. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 8
Selkärangan luuston lisäksi selkäydin on suojattu kahdella tavalla: Aivokalvot - Kolme kerrosta aivokalvoa peittää ja suojaa koko selkäydintä. Ensimmäinen ja uloin kerros on kovakalvo (dura mater), joka on erittäin vahvaa ja sitkeää. Keskimmäinen kerros on lukinkalvo (arachnoid mater) ja sisimmäinen kerros on pehmeäkalvo (pia mater) joka on tosi herkkä ja joustava. Aivo selkäydinneste - Aivo-selkäydinneste on läpinäkyvä neste. Se erittyy aivoista ja virtaa aivojen ympäri ja koko selkäytimen pituudelta. Aivo-selkäydinneste suojaa aivoja ja kuljettaa ravintoaineita aivojen soluille ja kuona-aineita niiltä pois. Hermopunokset Hermopunokset ovat aksonien verkostoja, jotka ryhmittyvät yhteen jonkin tietyn kehon alueen tarpeisiin. Neljä tärkeintä hermopunosta ovat kaula-, hartia-, lanne- ja ristipunos. Selkäydinhermot jakautuvat nikama-aukoista poistumisen jälkeen etu- ja takahaaraan. Hermojen takahaarat huoltavat selän lihaksia ja selän ihoa. Etuhaarat vastaavat muista kehon alueista. Osa etuhaaroista yhtyy hermopunoksiksi, joista lähtee jälleen yksittäisiä hermoja. Tärkeimmät hermopunokset ovat: Kaulapunos Hartiapunos Lannepunos Ristipunos Huom! Joogan tieteessä jotkut hermopunokset liitetään chakroihin JOOGAOHJAAJA KANNATTAA TIETÄÄ Biokemiallisien välittäjäaineita lukuun ottamatta hermosto on kehon tärkein viestintäjärjestelmä. Jooga asanat, pranayama ja meditaatio vaikuttavat suoraan hermostoon ja sen kautta ne vaikuttavat kaikkiin elimiin, kudoksiin, lihaksiin ja rauhasiin. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 9
On monia aivoihin tai selkäytimeen liittyviä hermostollisia ongelmia. Jotkut näistä ongelmista johtuvat fysiologiasta, toiset ympäristötekijöistä, emootioista, psyykkisistä, henkisistä ja muista tunnetuista tai tuntemattomista tekijöistä. Jumissa olevat hermot Rakenteelliset ongelmat selkärangassa voivat aiheuttaa sen, että nikaman välilevy puristaa hermoa. Ylijännittyneet lihakset selkärangassa voivat aiheuttaa saman tilanteen. Nikama-aukkojen välillä oleva tila pienenee lihasjännityksen vuoksi ja nikamien luut tai nikaman välilevy puristavat aukosta läpi menevää hermoa. Tällaisia tapauksia esiintyy paljon kiropraktikkojen vastaanotoilla. Jumissa olevat hermot voivat aiheuttaa kipua ja sekoittaa aivojen ja kohde-elimien välillä olevan viestintäjärjestelmän. Jooga asanat, erityisesti pidennys- ja spiraalimaisia kiertoliikkeet avaavat nikama-aukkojen välistä tilaa ja normalisoivat hermojen toimintaa. Tasapainoisesti suunniteltu joogaohjelma tukee ja tasapainottaa hermostoa; epätasapainoinen joogaohjelma voi aiheuttaa häiriötiloja. Aivo-selkäydinesteen virtaus Aivo-selkäydinnesteen virtaus on elintärkeää aivojen ja koko hermoston toiminnalle, koska se hoitaa useita eri toimintoja. Näiden toimintojen joukossa on ravintoaineiden tuonti soluille ja kuona-aineiden poisvienti. Lisäksi muun muassa kiropraktiikka, osteopatia ja kinesiologia ovat osoittaneet, että normaali selkäydinnesteen virtaus on riippuvainen selkärangan vapaasta liikkumisesta. Selkärangan vapaa liikkuminen pumppaa aivo-selkäydinestettä virtaamaan aivojen ympäri ja selkäytimessä. Jos jostakin syystä selkäranka ei pysty liikkumaan vapaasti, selkäydinnesteen virtaus vähenee. Meditaatio & Pranayama Meditaatio rentouttaa koko hermostoa ja lihaksistoa pienentämällä ajatusten määrää ja stressin vaikutusta kehoon. Tavallisesti pranayama vaikuttaa hengitysrytmiin ja siitä kautta aiheuttaa muutoksia hermosolujen aineenvaihdunnassa (esim. happo-emäs epätasapainoa), mikä normalisoi hermoston toimintaa. Stressi Stressi on molempien sekä hermostohäiriöiden aiheuttaja että tulos. Stressi vaikuttaa koko kehon biokemialliseen toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa niin, että keho muuttuu stressikehoksi". Stressikeho on keho, joka on biokemiallisesti ja hormonaalisesti koko ajan stressitilassa. Siksi kyky hoitaa ja käsitellä jokapäiväistä stressiä tehokkaasti, on tärkeä terveyden ylläpitämisen ja palauttamisen ensimmäinen askel, joka vaikuttaa kaikkiin soluiin kehossa. Säännöllinen joogaharjoitus on yksi parhaita tapoja hoitaa jokapäiväistä stressiä. YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 10
Asanat hoitavat rakenteellista stressiä (mm. ryhti paranee) ja normalisoivat lihasten lihasjänteyden eli lihaksissa jatkuvasti olevan supistustilan. Meditaatio hoitaa tunne, ajatus ja henkistä stressiä. Pranayama vahvistaa pranan virtaa ja säätelee happo-emäs tasapainoa. Sattviset ruoat antavat keholle terveellisiä ravintoaineita, jotka tukevat kehon aineenvaihduntaa ja auttavat rakentamaan uusia terveitä soluja YOGASOURCE FINLAND 2016 HERMOSTO 11