o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o

o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 9 9 Opettaja voi soveltaa Mielen hyvinvoinnin jakson arvioinnissa ter veys tiedon yleisiä arviointiperusteita. Lue lisää arvioinnista koko materiaalin johdantoluvusta. D A k u va k o r t i t ta i p o s t i k o r t i t 7. -luokan Mielen hyvinvoinnin jakson alussa tehtiin piirustus tehtävä, jossa kukin piirsi luokan sosiaalisen verkoston. Jakson lopuksi voidaan teettää vastaava tehtävä piirtäen tai toteuttaa harjoitus toiminnallisesti seuraavasti: oppilaat asettuvat luokassa (mahdollisimman isossa tilassa) lähekkäin yhden oppilaan kanssa, jonka on oppinut tuntemaan mielen hyvinvoinnin jakson/terveystiedon tuntien aikana paremmin. B k u va k o r t i t ta i p o s t i k o r t i t Mietitään kuvien pohjalta yksi OK-jakson herät tämä ajatus. Mitä olen ymmärtänyt? Oivaltanut? Mitä uutta olen harjoitusten ja tehtävien kautta oppinut? Voidaan tehdä myös keskustellen. C m i e l i h y v ä n ä -k a lv o Käydään kalvolta läpi jakson sisältämät teemat ja muistellaan millaisia harjoituksia on tehty. Mikä on ollut mukavinta? Mikä ikävintä? (Mieli hyvänä -kalvo, sivu 30). m u i s te l u Palautetaan tunnin alussa mieliin turvallisen ryhmän säännöt ja toimintatavat. Painotetaan, että niitä on tarkoitus noudattaa jatkossakin. Miten ryhmämme on kehittynyt? Millainen se on nyt? Miten koen sen nyt? Mitä muuta ryhmässä on tapahtunut? Keskustellaan ryhmän toiminnasta yhdessä. Esimerkiksi: Ovatko halukkaat saaneet äänensä kuuluville? Millainen työrauha on ollut? Miten yhteistyö ja toisten tukeminen on toiminut? Ohjeet arvioinnista opettajalle Opettaja voi koota mieleisensä kokeen koepankin (liitteen 64) kysymyksistä. Halutessaan kokeeseen voi liittää muitakin kysymyksiä terveystiedon aiheista. Itsearviointitehtävän voi tehdä nimettömänä tai nimellä. Tehtävät 7 ja 8 ovat vaihtoehtoisia, joista opet taja voi valita ryhmälleen sopivan tehtävän. Tehtävä 7 saattaa olla vaikea, jos oppilaat eivät ole tottuneet käsite kar tan piirtämiseen. Tehtävä 8 on sitä vastoin melko helppo. Lisäksi voi käyttää ekstratehtävää (tehtävä 9) nopeil le oppilaille (vapaaehtoinen). Opettaja voi kirjoittaa tämän taululle/kalvolle. Materiaalit Liite 64: Koepankki Liite 65: Kokeen ratkaisut ja pisteytysmalli Liite 66: Lukuvinkkejä terveystiedon kirjoista Sivu 30: Mieli hyvänä oppilaan kalvo (jakson teemojen mieleen palautteluun) A R V I O I N T I 7. L K 173 Suomen Mielenterveysseura

9 Arviointi: koe Liite 64 KOEPANKKI 7. LUOKKA Opettaja voi valita koepankin kysymyksistä ryhmälleen sopivat ja muokata niistä kokeen sekä yhdistää kysymyksiä halutessaan terveystiedon kokeeseen. Vastaukset pisteytysvaihtoehtoineen ovat liitteessä 65. ITSEARVIOINTI Rastita: tyttö poika 1. Merkitse ruksilla (x) mielestäsi sopivin vaihtoehto. Lue väittämät ja vastausvaihtoehdot huolellisesti. Mielestäni... 1. Minulla oli hyvä ja turvallinen olo Täysin eri mieltä Melko eri mieltä Melko samaa mieltä Täysin samaa mieltä terveystiedon tunnilla. 2. Opin tunnistamaan omia hyviä puoliani terveystiedon opetuksen kuluessa. 3. Terveystiedon tunnilla syntyi välillä mielenkiintoista keskustelua. 4. Voin vaikuttaa omaan mielen hyvinvointiini. 5. Mielen hyvinvointia voi oppia ja kehittää. 6. Mielen hyvinvointi on vaikea asia ymmärtää. 7. Tiedän kenelle voin puhua huolistani ja murheistani. 8. Minulla on koulussa sopivasti ystävä- ja kaverisuhteita. Suomen Mielenterveysseura 174

9 Arviointi: koe Liite 64 2. Arvioi itse, miten mielestäsi toimit opetuskokonaisuuden aikana: Mielestäni minä... Tein kotitehtävät vihkoon Lähes aina Silloin tällöin En koskaan Olin aktiivinen tunneilla Toimin ryhmän sääntöjen mukaan Otin tunneilla myös muut ryhmäläiset huomioon Tuin luokkatovereita 3. Opettaja arvioi, miten oppilaan tuntityöskentely sujui: Mielestäni oppilas... Teki kotitehtävät vihkoon Lähes aina Silloin tällöin En koskaan Tuki luokkakavereita tunneilla Toimi ryhmän sääntöjen mukaan 4. Mitä ovat perustunteet? a) Nimeä 9 perustunnetta. (4,5 p) b) Valitse nimeämistäsi tunteista kolme ja kerro, missä tilanteissa niitä voi tuntea. (1,5 p) Suomen Mielenterveysseura 175

9 Arviointi: koe Liite 64 5. Nimeä koulun turvalliset aikuiset, jotka työkseen auttavat nuoria koulussa ja joihin voit ottaa yhteyttä pulmatilanteissa. (2 p) 6. Luettele, miten ikäisesi nuori voi tukea omaa mielen hyvinvointiaan. Kerro 6 esimerkkiä koululaisen arjesta. (6 p) 1) 2) 3) 4) 5) 6) Suomen Mielenterveysseura 176

9 Arviointi: koe Liite 64 7. Muistele 7. luokan terveystiedon tunneilla mielen hyvinvoinnista oppimaasi. Mitkä asiat tukevat mielen hyvinvointia? Piirrä käsitekartta aiheesta mielen hyvinvointi. Mieti, mitä asiat tukevat mielen hyvinvointia ja mitkä asiat liittyvät edelleen näihin asioihin. Anna ajatustesi rönsyillä! (6 p) Mielen hyvinvointi Suomen Mielenterveysseura 177

9 Arviointi: koe Liite 64 8. Mitkä ovat mielen hyvinvoinnin perustekijät arjessa? (5 kpl) Piirrä mielen hyvinvoinnin käsi ja nimeä mielen hyvinvoinnin perustekijät arjessa. Kirjoita kustakin mielen hyvinvoinnin perustekijästä esimerkki, miten voit tukea sitä omassa elämässäsi. (6 p) Suomen Mielenterveysseura 178

9 Arviointi: koe Liite 64 9. Seurasit muutaman päivän ajan omassa arjessasi Mielen hyvinvoinnin käsi -tehtävän avulla mielen hyvinvointia tukevien tekijöiden toteutumista. (3 p) a) Mitkä tekijät olivat arjessasi vahvuuksia ja mitkä toimivat hyvin? b) Oliko jokin kohta sellainen, joka kaipasi muutosta? Mikä se oli? c) Millaisen muutossuunnitelman teit muutosta kaipaavan osan vahvistamiseksi omassa arjessasi? d) Onko muutosta tapahtunut? Miltä muutos tuntuu? Suomen Mielenterveysseura 179

9 Arviointi: koe Liite 65 EKSTRA: Tarina turvallisesta ryhmästä. (5 p) Kirjoita tarina (1 A4), jossa tulevat esille turvallisen ryhmän elementit. Tarina voi sijoittua esimerkiksi 7. luokan alkuun, jolloin uusi luokka aloittaa yläkoulutaivaltaan ja ryhmässä on erilaisia ja toisilleen vieraitakin oppilaita. Suomen Mielenterveysseura 180

9 Arviointi: kokeen ratkaisu Liite 65 7. luokan kokeen ratkaisu- ja pisteytysehdotus - Opettaja voi hyödyntää kokeen arvostelussa alla olevaa pisteytystä. - Tehtävien ratkaisut ovat arvosanalle kiitettävä. - Opettaja voi soveltaa pisteytystä kokeen arvostelussa. ITSEARVIOINTI Tehtäviä 1, 2 ja 3 ei pisteytetä. Niillä opettaja saa oppilailta palautetta opetusjaksosta. Niitä voi myös tarvittaessa hyödyntää oppilasarvioinnin tukena. 4. Mitä ovat perustunteet? (6 p) a) Nimeä 9 perustunnetta. (4 p) Ilo, suru, viha, pelko, rakkaus, yllätys, inho, häpeä, nautinto. (0,5 p/tunne) b) Valitse nimeämistäsi tunteista kolme ja kerro missä tilanteissa niitä voi tuntea. (1,5 p) Oppilas osaa antaa kolme erilaista esimerkkitilannetta arkielämästä, jossa valittu tunne ilmenee. (0,5 p/esimerkkitilanne) 5. Nimeä koulun turvalliset aikuiset, jotka työkseen auttavat nuoria koulussa ja joihin voit ottaa yhteyttä pulmatilanteissa. (2 p) - Oppilas osaa mainita ainakin seuraavat tahot: koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveyden hoitaja, opettaja (0,5 p/taho) 6. Miten ikäisesi nuori voi tukea omaa mielen hyvinvointiaan? Kerro 6 esimerkkiä koululaisen arjesta. (6 p) - Oppilas tuo vastauksessaan esille esimerkkejä seuraavista tavoista tukea mielen hyvinvointia ja osaa antaa vastukselleen perustelun. (1p/esimerkki) arjen rytmistä kiinni pitäminen riittävä uni ja lepo, vapaa-aika monipuolinen ravinto, ateriat ystävien seurassa riittävä liikunta omien mieltymysten mukaan itselle sopivat rentoutumismuodot mielihyvää tuottava tekeminen, kuten käsityöt, lukeminen, musiikin kuuntelu, tanssiminen kavereiden kylään kutsuminen, kylään meneminen yhteydenpito läheisiin ja ystäviin omista kuulumisista kertominen, kysyminen toiselta, miten tämä voi lupausten pitäminen avun tarjoaminen, avun pyytäminen huolista puhuminen läheiselle, turvalliselle aikuiselle toisen kuunteleminen ja läsnäolo toisen kohtaamisessa harrastukset, myös yhdessä kaverin kanssa kiinnostus elämään, toivon näkökulman säilyttäminen elämässä osana hyvinvointia? Suomen Mielenterveysseura 181

9 Arviointi: kokeen ratkaisu Liite 65 7. Muistele 7. luokan terveystiedon tunneilla mielen hyvinvoinnista oppimaasi. Mitkä asiat tukevat mielen hyvinvointia? Piirrä ajatuskartta (mind map) aiheesta mielen hyvinvointi. Mieti, mitkä asiat tukevat mielen hyvinvointia ja mitkä asiat liittyvät edelleen näihin asioihin. Anna ajatustesi rönsyillä! (6 p) - Arvioinnissa voi hyödyntää tehtävän 6 ratkaisua sekä Mielen hyvinvoinnin käsi -harjoituksessa esiin tulleita mielen hyvinvoinnin perustekijöitä (uni & lepo, ravinto & ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen, harrastus ja luova tekeminen, arjen rytmi). (0,5 p/asia) - Oppilas osaa antaa esimerkkejä. (0,5 p/esimerkki) 8. Mitkä ovat mielen hyvinvoinnin perustekijät arjen elämässä (5 kpl)? Piirrä Mielen hyvinvoinnin käsi. Nimeä perustekijät. Kirjoita jokaisesta perustekijästä esimerkki siitä, miten voit tukea niitä omassa elämässäsi. (6 p) - Oppilas osaa nimetä mielen hyvinvoinnin perustekijät (uni & lepo, ravinto & ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen, harrastus ja luova tekeminen, arjen rytmi). (0,5 p/asia) - Oppilas osaa antaa esimerkkejä. (0,5 p/esimerkki) 9. EKSTRA: Seurasit muutaman päivän ajan omassa arjessasi Mielen hyvinvoinnin käsi -tehtävän avulla mielen hyvinvointia tukevien tekijöiden toteutumista. (4 p) a) Mitkä olivat arjessasi vahvuudet ja toimivat hyvin? - Oppilas osaa eritellä vähintään kaksi löytämäänsä vahvuutta. (1p) b) Oliko jokin kohta sellainen, joka kaipasi muutosta? Mikä se oli? - Oppilas osaa eritellä yhden muutoskohdan. (0,5 p ) c) Millaisen muutossuunnitelman teit sen osan vahvistamiseksi omassa arjessasi? - Oppilas osaa antaa esimerkin muutossuunnitelmastaan. (1 p) c) Onko muutosta tapahtunut? Miltä muutos tuntuu? - Oppilas osaa kertoa mitä muutosta on tapahtunut ja miltä se on tuntunut. (0,5 p) EKSTRA: Tarina turvallisesta ryhmästä (5 p) - Oppilas tuo tarinassa esille ainakin seuraavat turvallisen ryhmän elementit: luottamus, hyväksyntä, avoimuus, tuen antaminen ja halukkuus yhteistyöhön. Suomen Mielenterveysseura 182

9 Lukuvinkkejä Liite 66 Lukuvinkkejä oppilaille Opetuskertojen aihepiireistä tietoa myös terveystiedon oppikirjoissa: Orkovaara, P., Cacciatore, R., Furman, B., Hirvihuhta, H., Hämäläinen, A., Kekki, M. & Korteniemi-Poikela E. 2006. Dynamo. Terveystietoa luokille 7 9. Helsinki: Tammi. Reinikkala, P., Ryhänen, E., Penttinen, H., Penttilä, S., Pesonen, J. & Vertio, H. 2005. Terveydeksi 1 3. Terveystietoa luokille 7 9. Helsinki: WSOY. Eloranta, T., Kalaja, S., Korhonen, J., Nykänen, M. & Välimaa, 2007. R. Terveyden portaat. Helsinki: Otava. Lehtinen, I., Lehtinen, T., Lukkari, T. & Soisalo, S. 2006. Terveystiedon Syke. Helsinki: Edita. AIHEPIIRIT: m u k a v a s t i ry h m ä s s ä Miten saan ystäviä ja miten saan pidettyä ystävinä Miten selvitä töppäyksistä Ystävyyden merkitys Minä ryhmän jäsenenä Hoidan mieltäni Sosiaaliset suhteeni m i e l i pi r t e ä n ä Pienet hyvät hetket Keskittymismestari ottaa rennosti Rentoutuminen hyvää oloa ilmaiseksi Mielenterveys Mielikin voi sairastua Hoidan mieltäni Elämän voimaa k y v y t kä y t t ö ö n Itseluottamuksen tehotreenit Tunne itsesi Hoidan mieltäni Itsetuntemus a r v o t p u n t a r i s s a Vaikuttavat valinnat Voinko itse vaikuttaa terveyteeni a i n u t l a a t u i n e n el ä m ä n i Muuttuva minä Ihmisen elämänkaari Minä muutun Peili: ystävä, vihollinen vai alituinen seuralainen Suomen Mielenterveysseura 183

9 Lukuvinkkejä Liite 66 l a p s u u s ja nu o r u u s en n e n ja ny t Muuttuva minä Ihmisen elämänkaari Minä muutun Minä ja perhe Perhe t u n t e e t tu t u i k s i Tunteet Saako tunteista puhua? Tunteet ohjaavat Minä ryhmän jäsenenä Tunnenko tunteeni? h u o l e t pu h e e k s i Elämänilo kadoksissa? Koulukiusaaminen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista väkivaltaa Pärjääminen eroperheessä Alkoholi Huumeet Yksin oleminen Hoidan mieltäni Minä ja perhe Pelko Koulukiusaminen t u r v a v e r k o s t o n i Elämän ilo jokaisen oikeus Perheen merkitys Minä ja perhe Sosiaalinen tuki ja turvaverkosto Suomen Mielenterveysseura 184