Lahden ammattikorkeakoulun TKI-OHJELMA 2016 2018 Hyväksytty, LAMK Oy hallitus 28.1.2016
TKI-ohjelman lähtökohdat ja TKI-toiminnan perusteet Hyvä tieteellinen käytäntö ja avoin tiede ja tutkimus Lahden ammattikorkeakoulun TKl-ohjelma 2016 2018 perustuu LAMKin strategiaan ja ohjaa LAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). TKI-ohjelman taustana on LAMKin visio: Oivaltava, tutkiva ja kehittävä LAMK 2020 alueen kasvun aloitteellinen edistäjä ja kansainvälinen tulevaisuuden osaamisen uudistaja. TKI-ohjelman lähtökohtana ovat lisäksi eurooppalaisen ja kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategiset linjaukset sekä alueelliset strategiat ja ohjelmat. LAMKin TKI-toiminta on osa suomalaista ja alueellista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää, joka toimii kansainvälisissä verkostoissa ja yhä globaalimmassa kilpailuympäristössä sekä aktiivisessa kumppani- ja yritysyhteistyössä. Se on käytännönlähtöistä, kehittämispainotteista ja soveltavaa sekä tuottaa konkreettisia tuloksia. TKI-toiminta mahdollistaa osaamisen siirron ja siinä korostuvat kansainvälisyys ja arvoverkostot. Tavoitteena on avoin, käytännönläheinen, yrityksiä ja organisaatioita hyödyttävä sekä tulevaisuuden tarpeisiin vastaava toiminta, joka edistää Päijät-Hämeen kasvua ja kilpailukykyä sekä hyvinvointia että työllisyyttä painoalapohjaisesti. TKI-toiminnan viitekehyksenä toimivat LAMKin uuden strategian mukaiset monialaiset painoalat: muotoilu, älykäs teollisuus, hyvinvointi ja uudistava kasvu sekä elinvoimainen ympäristö. Painoalan määrittelytyön tuloksena on valittu TKI-teemat, joilla LAMK tavoittelee kansallista tai kansainvälistä huippua. Nämä teemat muodostavat LAMKin TKI-toiminnan ohjelmakokonaisuuden, tukevat toisiaan poikkitieteellisesti ja muodostavat rajapinnoille tulevaisuuden ratkaisuja mahdollistavat monialaiset alustat, joissa on mukana koko kumppaniverkosto. Painoalojen TKI-teemojen kautta uudistetaan myös alueen osaamista ja tuodaan kehittämisen huippualueet opiskelijoiden oppimisen kohteiksi. LAMKilla on merkittävä rooli Lahden kasvumallin toteuttamisessa. Lahden kasvumallissa kuvataan monitoimijainen, alueen kansainvälisen tason osaamiskeskittymä, joka kokoaa muotoiluosaamisen sekä kiertotalouden ratkaisut sekä yrittäjyyden ekosysteemin yhdeksi strategisesti johdetuksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. LAMKin TKI-toimintaa toteutetaan vahvasti verkosto- ja yritysyhteistyössä. LAMKin TKI-toimijat ovat aktiivisesti mukana kansallisissa ja yhä enemmän kansainvälisissä verkostoissa. Verkostot muodostuvat joko hankehakualueittain (esim. CBC, Interreg, Baltic Sea Region), ohjelmittain (esim. Horizon 2020, CBC) tai osaamispohjaisesti painoalojen yhteyteen. Keskeisiä kansallisia verkostoja ovat ARENE, ATT Avoin tiede ja tutkimus sekä useat tutkimusalakohtaiset verkostot. Kansainvälisistä verkostoista voidaan mainita European Association for Practitioner Research on Improving Learning (EAPRIL), Service Design Network (SDN) ja University Industry Innovation Network (UIIN). LAMK noudattaa sekä hyvää tieteellistä käytäntöä että avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteita ja periaatteita. Hyvä tieteellinen käytäntö pohjautuu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) tutkimuseettiseen ohjeeseen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK-ohje) ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. 1. Tieteen ja tutkimuksen perusolemuksen vahvistaminen Avoimuus ja toistettavuus kasvattavat tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja laatua. VISIO: Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovia oivalluksia 2. Avoimuuteen liittyvän osaamisen vahvistaminen Suomalaisessa tutkimusjärjestelmässä toimijat osaavat hyödyntää avoimuuden mahdollisuudet niin, että kilpailukyky kasvaa. Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tavoitteena on tieteen laadun kasvattaminen avoimuuden kautta ja lisätä tutkimuksen ja tieteen yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta. Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteena on, että tieteellistä tietoa ja kaikkia tutkimuksen tuotoksia tulisi jakaa mahdollisimman aikaisin ja laajasti. Menetelmien, aineistojen ja tulosten tulisi olla läpinäkyviä ja mahdollisimman helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. LAMKin TKI-toiminta ohjautuu avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden kautta ja tulosten sekä aineistojen avoimuuteen ja jatkohyödyntämiseen kiinnitetään erityinen huomio. Tutkimuksen tulokset liikkuvat sujuvasti koko yhteiskunnassa tutkijalta ja tutkimusryhmiltä toiselle, tutkimusalojen välillä, innovaatiotoimintaan sekä päättäjille ja kansalaisille. Tiedon kulkua autetaan selkeiden linjausten ja hyvien käytäntöjen avulla sekä tarjoamalla palveluita tieteen ja tutkimuksen tulosten saatavuuden turvaamiseen. Avoimuus on yhteinen toimintamalli. Avoimuus on tuonut suomalaiselle tutkimukselle kansainvälistä kilpailuetua. 3. Tutkimusprosessin kestävän perustan vahvistaminen Hyvien ja selkeiden perusrakenteiden ja palveluiden avulla saadaan hyödynnettyä oikea-aikaisesti avaamisen mahdollisuudet ja huolehdittua kestävästi tutkimuksen perustasta. 4. Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattaminen Avoin tiede luo uusia mahdollisuuksia tutkijoille, päätöksentekijöille, elinkeino elämälle, julkis yhteisöille ja kansalaisille. OKMn julkaisuja 2014:20 2 3
YLÄVIITE Painoalojen TKI-teemat Painoalojen TKl-teemat muodostavat LAMKin TKl-toiminnan ohjelmakokonaisuuden. Ne tukevat toisiaan poikkitieteellisesti ja muodostavat rajapinnoille tulevaisuuden ratkaisuja mahdollistavia monialaisia osaamisia. Painoalapohjaisen TKI-toiminnan tavoitteena on edistää Päijät-Hämeen kasvua ja kilpailukykyä sekä hyvinvointia ja vahvistaa alueen yritysten ja yhteisöjen kansainvälistymistä. Valitut teemat toteutuvat verkosto- ja yritysyhteistyössä alueen teollisuuden, pk-sektorin, julkisen sektorin ja 3. sektorin kanssa. Valittujen teemojen kautta LAMK on haluttu kumppani, jolla on vahva kansallinen asema ja kansainvälinen kumppanuusverkosto. Teemojen kautta LAMK kasvattaa osaamistaan kohti kansainvälistä huippua. Painoalat Profiilit Kokeilut, protot ja demot Uudistava oppiminen Muotoilu Älykäs teollisuus Yrittäjyys Hyvinvointi ja uudistava kasvu Elin voimainen ympäristö 4 5
Muotoilu Muotoilun painoalan TKl-toiminnan fokus on muotoiluosaamisen integrointi osaksi työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä, kiertotaloutta ja hyvinvointia. Tavoitteena on, että muotoilun TKl-toiminta on merkittävä osa alueellista ja kansallista suunnittelualojen ekosysteemiä. Teollinen muotoilu -teema on käyttäjälähtöistä, ympäristömyötäistä tuote- ja palvelukehitystä ja resurssitehokkuutta. Muotoilun avulla kehitetään ja tuotteistetaan biopohjaisia ja muita ekotehokkaita materiaaleja sekä suunnitellaan vastuullisesti materiaalivirtoja. Ympäristömyötäinen muotoilu on myös ympäristöä säästävää markkinointia, tuotteiden uudelleen muotoilua ja korjaamista, virtuaalisen tuotannon mahdollisuuksia sekä jakamistalouden kehittämistä. lnformaatiomuotoilu-teema on tiedon jakamista visuaalisin keinoin, jolla konkretisoidaan monimutkaisia järjestelmiä kuten ekosysteemisiä ympäristöratkaisuja, hyvinvoinnin palveluprosesseja, Big Dataa ja erilaisia käyttöliittymiä. lnformaatiomuotoilua voidaan hyödyntää laajasti eri toimialoilla. Tavoitteena on kehittää informaation muotoiluun ja visualisointiin liittyvää osaamista. Palvelumuotoilu-teema on käyttäjälähtöisten eri toimialoihin kiinnittyvien palveluprosessien kehittämistä. Palvelumuotoilun keinoin pyritään kasvattamaan palveluliiketoimintaa, tuottamaan uusia palvelukonsepteja, tukemaan kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja ja hyvinvointia. Muotoilun avulla hyvinvointia tuetaan arjen ennakoivana toimintana, työhyvinvointina ja merkityksellisyyden kokemisena. Monikanavainen brändiviestintä Systeemien visualisointi ja konkretisointi Informaatiomuotoilun käytettävyyspsykologia ja käytettävyystestaukset Informaatiomuotoilu Teollinen muotoilu Ympäristömyötäinen tuote- ja palvelukehitys Resurssitehokkuus viestintä- ja muotoilu tuotteissa Ekotehokkaiden materiaalien tuotteistaminen Palvelumuotoilu Käyttäjälähtöinen palveluprosessien ja palvelukonseptien muotoilu Kiertotalouteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelumuotoilutehtävät ja viestintä 6 7
YLÄVIITE Älykäs teollisuus Älykäs teollisuus vahvistaa alueen teollisuuden ja yritystoiminnan kilpailukykyä ja luo edellytyksiä vastata globaaleihin haasteisiin ja asiakastarpeisiin. Älykkään teollisuuden kehittäminen perustuu paitsi teknologioiden, myös tiedon ja verkostojen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Digitaaliset sovellukset tuotannossa ja palveluliiketoiminnassa -teema perustuu digitalisaation (mm. pilviteknologiat, teollinen internet, mobiili-internet, kehittyneet materiaalit, 3D-tulostus, robotiikka) ja Big Datan hyödyntämiseen sekä tiedon käytettävyyteen liiketoiminnan arvon muodostuksessa ja uuden liiketoiminnan luomisessa. Tehokkaat prosessit ja toimintatavat -teema kohdistuu joustavien, kustannusja resurssitehokkaiden sekä laadukkaiden teknologisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä pääpaino on kiertotalouden ratkaisujen, LEAN -periaatteiden ja asiakasohjautuvuuden hyödyntämisessä. Verkostomaiset Iiiketoimintamallit ja palvelukonseptit -teemassa korostuvat globaalit arvoketjut, asiakaslähtöisyys, joukkoistaminen ja avoimet innovaatiot ja niihin perustuva liiketoiminnan uudistuminen ja kasvu sekä sen kautta viennin vahvistuminen. Hyvinvointia tukevat sosiaaliset innovaatiot ovat kehittämiskohde, joka muodostaa teollisuuden palveluliiketoiminnan merkittävän kasvupotentiaalin. Asiakaskeskeisyys Joukkoistaminen Avoimet innovaatiot Viennin vahvistaminen Uudet verkostomaiset liiketoimintamallit ja palvelukonseptit Digitaaliset sovellukset tuotannossa ja palveluliiketoiminnassa Teknologiset ratkaisut Big data Digitalisaation hyödyntäminen Tehokkaat prosessit ja toimintatavat Ketterät menetelmät Kiertotalouden ratkaisut LEAN-periaatteet 8 9
Elinvoimainen ympäristö Elinvoimainen ympäristö -painoala edistää kiertotaloutta. TKI-toiminta kehittää alueen resurssien tehokasta käyttöä ja uusiutuvia energiaratkaisuja yhteistyössä yritysten kanssa sekä edistää kestäviä kaupunkirakenteita. Materiaalitehokkuus-teema edistää Päijät-Hämeen alueen puun, kuitumateriaalien, muovien ja tekstiilien resurssiviisasta käyttöä. Alueen jätteiden ja sivuainevirtojen hyötykäyttöä edistetään ja niiden jalostusarvoa nostetaan siten, että niitä voidaan käyttää muiden tuotteiden raaka-aineena. Näin mahdollistetaan alueella teollisia symbiooseja ja uutta liiketoimintaa. Kestävä kaupunkiympäristö -teema edistää yhdyskuntasuunnittelulla tulevaisuuden kestäviä kaupunkirakenteita kuten asuinalueiden vihreyttä ja viihtyvyyttä sekä energiatehokkuutta. Kehittämisessä huomioidaan pinta- ja pohjavedet sekä ympäristön turvallisuuteen vaikuttavat seikat kuten pilaantuneet maa-alueet ja vaarallisten aineet. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia -teema edistää alueen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Teemassa pilotoidaan uusiutuvia energiaratkaisuja kuten aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa kiinteistöissä sekä kehitetään bioenergian käyttöä edistäviä ratkaisuja. Kiertotalouden ratkaisut Puun, kuitumateriaalien, muovien ja tekstiilien resurssiviisas ja älykäs käyttö Sivuainevirtojen hyötykäyttö Teolliset symbioosi t Kehittyvä jätehuolto Materiaalitehokkuus Energiatehokkuus ja uusiutuva energia Yhdyskunnan uusiutuvat energiaratkaisut Energiatehokkuus Bioenergia Energiaekosysteemit Kestävä kaupunkiympäristö Kaupunkiympäristön vihreys ja viihtyvyys Yhdyskuntasuunnittelu ja tekniset ratkaisut Hulevesiratkaisut Elinympäristön turvallisuus 10 11
Hyvinvointi ja uudistava kasvu Hyvinvointi ja uudistava kasvu -painoalalla edistetään ja vahvistetaan terveyttä, osallisuutta, osaamista ja työllisyyttä. Painoalan keskiössä on hyvinvoiva ja voimaantunut yksilö ja yhteisö kompleksisessa, dynaamisessa ja digitalisoituvassa maailmassa. Käyttäjälähtöisten hyvinvointipalvelujen uudistaminen -teemassa kehitetään sosiaali- ja terveysalan ennaltaehkäiseviä ja omahoitoa korostavia toimintoja ja palveluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi lisätään yksilöiden ja yhteisön osallisuutta yksilöityjen/personoitujen ratkaisujen myötä ja vahvistetaan ennaltaehkäisevien ja omahoitoa vahvistavien toimintojen osaamista sekä kehitetään hyvinvointiteknologisia sovelluksia. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö -teema on osallistavan ja elämyksellisen ympäristön kehittämistä esteettömien ja älykkäiden ratkaisujen avulla. Teeman kautta vahvistetaan hyvinvointia lisäävien ja vahvistavien toimintojen osaamista sekä luonto ja terveysliikunnan hyvinvointiosaamista. Palveluinnovaatiot-teeman kehittämiskohteina ovat palvelumuotoilun keinoin tuotettavat sosiaaliset tuote-, toimintatapa- ja palveluinnovaatiot sekä liikkuvat ja digitaaliset palvelut, joiden kautta luodaan uutta yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Uudistava johtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita, joiden myötä ihmisten osaamista, osallisuutta ja työllisyyttä voidaan edistää. Ennaltaehkäisevä toiminta Omahoito Yksilöidyt/personoidut ratkaisut Hyvinvointiteknologia Käyttäjälähtöinen hyvinvointipalveluiden uudistaminen Terveellinen ja turvallinen, elinympäristö Esteettömät, älykkäät ratkaisut Osallisuus, elämyksellisyys Luonto Terveysliikunta Palveluinnovaatiot Palvelumuotoillut tuotteet, toimintatavat ja palvelut Liikkuvat ja digitaaliset palvelut Yrittäjyys, työllisyys Uudistava johtaminen Työhyvinvointi Kuva: www.outdoorsfinland.fi Kuva: www.zorarobot.fi 12 13
TKI-toiminnan kehittämisen painopisteet Osaamiskeskittymien kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen Hallitusohjelman toimintasuunnitelman mukaisesti on Lahden alueen vahvuuksien pohjalta käynnistetty monitoimijainen kehittämistyö Lahden kasvumallin kehittämiseksi. Sen kantavia teemoja ovat yrittäjyyden ekosysteemin rakentaminen sekä muotoiluosaamiseen ja kiertotalousratkaisuihin pohjautuva kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Toiminnallisia kokonaisuuksia ovat Niemen kampus, referenssiympäristöjen muodostaminen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen sekä tiivis yhteys pääkaupunkiseutuun (mm. Radanvarren pilottiympäristö, Niemen innovaatioalue, Kujalan kiertotalouden edelläkävijäalue, valtakunnallinen muotoilun innovaatiokeskittymä). Tavoitteena on tiivistää merkittävästi korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja sitä kautta parantaa uuden yrittäjyyden synnyttämisen, tutkimuksen kaupallistamisen ja yritystoiminnan kasvun edellytyksiä. Alueellinen korkeakouluyhteistyö toteutetaan Lahden yliopistokeskuksen kanssa solmitun yhteistyöohjelman puitteissa. Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja kokeilukulttuurin vahvistaminen Strateginen profiili kokeilut, protot ja demot ohjaavat TKI-toimintaa vahvistamaan kokeilukulttuurin toteutumista LAMKissa. Kokeilukulttuurilla tuetaan innovaatio- ja kehittämistoiminnan vahvistamista ja siten erityisesti opiskelijayritysten ja uusien kaupallistettavien tuotteiden ja palveluiden syntyä. Toimintatapoja kehittämällä edistetään tutkimustulosten vaikuttavuutta ja niiden kaupallistamista. TKI-hankkeet tuodaan osaamisen kehittämisen oppimisympäristöksi ja uuden kehittäminen kokeilemalla oppimisen kohteeksi. Kokeilukulttuurin vahvistamiseksi kehitetään olemassa olevia innovaatioympäristöjen toimintoja ja niiden uudenlaista pedagogiikkaa palvelemaan paremmin TKI-toiminnan ja oppimisen kehittämistä (mm. Dynastart, Fumatec, Simulti). Tavoitteena on käynnistää myös uusia monialaisia kokeilu- ja kehitysympäristöjä. Nopeiden kokeilujen, niiden pohjalta synnytettyjen pilotointien ja ratkaisun välitön käytännön kokeileminen tuovat työelämän osaksi LAMKin toimintaa. Kansainvälisten osaamisverkostojen muodostaminen ja kansainvälisen kilpaillun rahoituksen hankkiminen Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan uusi vaihe liittyy kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamiseen ja kansainvälisen kilpaillun rahoituksen hankkimiseen. Keskeisenä tavoitteena on, että LAMK on painoaloillaan haluttu kumppani, jota pyydetään mukaan kansainvälisiin osaamisverkostoihin. Painoalakohtaisen teemojen ympärille muodostetaan kansainväliset hankekonsortiot, joissa LAMK on päätoimijan tai partnerin roolissa. LAMKin osaamista kansallisen ja alueellisen TKI-rahoituksen hankinnassa kehitetään edelleen ja kohdennetaan vahvasti kansainvälisiin rahoituselementteihin. Myös projektihallinnon osaamista kehitetään uusien rahoituselementtien suhteen. Painoalojen TKI-teemojen osaaminen ja niiden ympärille muodostuvat verkostot hyödynnetään alueen ulkopuolisen TKI-rahoituksen kanavoimiseksi alueen kehittämiseen. TKI-toimijoiden lisääminen ja osaamisen kehittäminen Työelämän kehittämis- ja uudistamistarpeiden ja ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan entistä vahvempi kytkentä luo henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita. Opettajan rooli oppimisen ohjaajana, työelämäsuhteiden ja verkostojen hoitajana, TKI-työn osaajana ja opiskelijan kehittämisosaamisen vahvistajana luo perustan osaamisen kehittämiselle. Opiskelijoiden osallistumista TKI-toimintaan kannustetaan ja lisätään. Perustutkinto-opiskelijoiden rinnalla erityisesti YAMK opiskelijoiden roolia TKI-työssä vahvistetaan nykyisestä. TKI-toiminnan, aluekehitystyön ja opetuksen integroinnilla edistetään opiskelijoiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovalmiuksien vahvistumista, jotka ovat keskeisiä nopeasti kehittyvässä työelämässä tarvittavia kompetensseja. Tämän totuttamiseksi TKI-toiminnan vaatimukset huomioidaan opetussuunnitelmatyössä, opetuksen suunnittelussa ja opetusjärjestelyissä. Avoimuuden lisääminen TKI-työssä Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta määrittää miten vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa. Tavoitteena on saada tietoa laajempaan käyttöön hyödynnettäväksi, jalostettavaksi ja kumuloitavaksi muiden asiantuntijoiden tuottaman tiedon kanssa. Tutkimus, aineistot ja tulokset tulee tehdä näkyväksi. LAMK on mukana tieteen ja tutkimuksen avoimuuden kehittämisessä osana ammattikorkeakoulukenttää sekä kehittämällä systemaattisesti osaamistaan ja toimintaansa kohti avoimia toimintatapoja. Tavoitteena on, että toimijat osaavat hyödyntää avoimuuden mahdollisuudet niin, että yhteiskunnan kilpailukyky kasvaa. 14 15
YLÄVIITE TKI-toiminnan laadun kehittäminen TKI-toiminnan laadun kehittäminen perustuu LAMKin laatujärjestelmään ja siellä kuvattuihin käytänteisiin. Kehittäminen toteutuu LAMKin strategisten kehittämiskohteiden ja TKI-ohjelman kehittämisen painopisteiden kautta. TKI-ohjelman pohjalta laaditaan kehittämisen vuosisuunnitelmat, joissa määritellään osatavoitteet, toimenpiteet, vastuut, mittarit, palautemekanismit ja arviointimenettelyt. PLAN Suunnittelu ACT Kehittäminen J A T K U V A DO Toteuttaminen DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ CHECK Seuranta ja arviointi P A R A N T A M I N E N TKI PLAN DO CHECK ACT LAMKin strategia ja toteuttamissuunnitelma TKI-ohjelma ja vuosikello Toiminta- ja taloussuunnitelma TKI:n vuosisuunnitelma ja alojen toimintasuunnitelmat EU:n kasvustrategia, kansalliset ja alueelliset ohjelmat sekä strategiat Projektitoiminta Ohjeistus Julkaisutoiminta Ohjeistus Kumppanuudet ja verkostot TKI- ja projektipalvelut Seuranta ja raportointi Osaamisen kehittäminen Projektisuunnittelun tuki Viestintä Projektitalous Projektihallintajärjestelmä Strategian ja TKIohjelman toteutumisen arvionti Ulkoiset arvioinnit TKI-katselmukset TKI-itsearviointi Palautekyselyt Hanketoiminnan menettelyt (lausuntokierros, Repotronic, TKI-hanketiimi) Osavuosikatsaukset ja tulosanalyysi Jatkuva dialogi toimijoiden kanssa Mittarit, järjestelmät, tilastot Kehittämisen työkirja TKI-toiminnan strategiset kehittämishankkeet Kehittämissuunnitelmat Ohjeistusten päivitykset Kehittämisfoorumit Kehityskeskustelut 16 17
Yhteystiedot Lahden ammattikorkeakoulu Ilkka Väänänen, tutkimusjohtaja ilkka.vaananen@lamk.fi p. 050 321 8895 Toimintatapainnovaatiot ja älykäs teollisuus Ulla Kotonen, TKI-johtaja ulla.kotonen@lamk.fi p. 044 708 0588 Elinvoimainen ympäristö Kati Manskinen, TKI-johtaja kati.manskinen@lamk.fi p. 050 301 8167 Muotoilu Kristiina Soini-Salomaa, TKI-johtaja kristiina.soini-salomaa@lamk.fi p. 044 708 1813 Hyvinvointi ja uudistava kasvu Leena Liimatainen, yksikön johtaja leena.liimatainen@lamk.fi p. 044 708 1808 18
20