1 (33)
Johdanto... 3 1. Henkilöstövoimavarat... 4 1.1 Lukumäärä...4 1.2 Sukupuolijakauma... 6 1.3 Ammattiluokkajakauma... 6 1.4 Ikäjakauma... 8 1.5 Eläköityminen... 10 2. Henkilöstön työpanos...13 2.1 Tehdyn työn hinta... 13 2.2 Henkilötyövuodet ja työpanokset... 14 2.3 Poissaolot... 15 2.4 Sairastavuus... 16 3. Osaamisen kehittäminen...19 3.1 Koulutustoiminta... 19 3.2 Kehityskeskustelut... 20 3.3 Henkilöstön kehittämishankkeet... 21 4. Henkilöstöinvestoinnit...25 4.1 Henkilöstötuloslaskelma... 25 4.2 Työterveyshuolto... 26 4.3 Työsuojelu... 28 4.4 Työnohjaus... 29 4.5 Kuntoutuspäivät... 29 4.6 Toimipaikkaruokailu... 30 4.7 Tyky-toiminta... 30 4.8 Virkistystoiminta... 30 5. Yhteistoiminta...32 5.1 Yhteistyötoimikunta... 32 5.2 Henkilöstöryhmä... 33 Tilastoihin on otettu tilanne 31.12.2006 2 (33)
Johdanto Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoa henkilöstövoimavarojen määrän ja rakenteen kehityksestä viimeisten vuosien aikana, henkilöstön työpanoksesta, osaamisen kehittämisestä, henkilöstöinvestoinneista ja yhteistoiminnasta, jotka meidän on hyvä tuntea, jotta voimme tulevaisuudessakin turvata tasokkaat erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi meidän on ennakoitava muutokset työvoimantarpeessa ja sekä kilpailu osaavasta työvoimasta. Henkilöstökertomus toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Hyvä henkilöstöjohtaminen luo pohjan työsuoritusten tuloksellisuuden optimointiin ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Johtaminen, työn hallinta, työtehtävien vaatima osaaminen sekä työn organisointi vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin. Hyvällä henkilöstöjohtamisella voidaan pienentää henkilöstön vaihtuvuutta, vähentää henkilöstökustannuksia, parantaa sitoutumista ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Päättyneenä vuonna on erityisesti panostettu esimieskoulutukseen. Satakunnan ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirien yhteistyönä järjestämään keväällä 2006 päättyneeseen Varsajohtamiskoulutukseen samoin kuin syksyllä alkaneeseen koulutukseenkin sairaanhoitopiiristämme osallistui 9 henkilöä. Lokakuussa aloitettiin 5 koulutuspäivää sisältävä Palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutus, johon osallistui 50 esimiestä. Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa henkilöstöjohtamista ja oleellinen osa esimiesalaisyhteistyötä. Päättyneenä vuonna Satakunnan sairaanhoitopiirissä on korostettu kehityskeskustelujen tärkeyttä. Valtuusto asetti vuoden 2006 talous- ja toimintasuunnitelmaan tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 70 prosenttisesti jokaisen vähintään 6 kk palveluksessa olleen kanssa. Käytössä ollut kehityskeskustelulomakkeisto uudistettiin ja esimiehille ja työntekijöille järjestettiin yhteensä 25 koulutustilaisuutta kehityskeskusteluista, apuna käytettävästä lomakkeesta sekä seurantajärjestelmästä. Vaikka tavoitetta ei tällä kertaa vielä saavutettukaan, on syytä olettaa, että kehityskeskustelut lunastavat vähitellen paikkansa luonnollisena ja vakiintuneena osana Satakunnan sairaanhoitopiirin toimintaa. Lähivuosina olemme mielenkiintoisen tilanteen edessä. Henkilöstömme ikääntyy ja suuri osa siitä lähtee seuraavien 5-10 vuoden kuluessa vanhuuseläkkeelle. Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan n. joka viides vakituisista työntekijöistämme jää eläkkeelle vuosien 2006 2010 välisenä aikana. Tämä asettaa meille työnantajana suuria haasteita. Meidän on mietittävä, millä tavalla varmistamme edelleenkin, että meillä on korkeata osaamista omaavaa henkilökuntaa, jonka avulla voimme taata jatkossakin laadukkaat palvelut käyttäjillemme. Helena Tuomisaari henkilöstöjohtaja 3 (33)
1. Henkilöstövoimavarat 1.1 Lukumäärä Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osaaikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumäärinä tai henkilötyövuosina. Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2006 on 3291, josta määrästä vakituisia on 73 % ja määräaikaisia 27 % Vakinaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosentuaalinen osuus tulosalueittain 2004 2006 Tulosalue 2004 2005 2006 Lkm % Lkm % Lkm % Kuntayhtymähallinto 21 84,2 28 75,7 29 85,3 Hallinto ja huolto 244 80,5 248 80,8 239 80,2 Konservatiivinen tulosalue 503 68,6 514 70,6 509 67,2 Operatiivinen tulosalue 546 72,5 554 72,3 546 71,3 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 688 77,1 694 78,5 680 76,7 Psykiatrian tulosalue 400 72,5 405 75,7 400 72,9 Koko sairaanhoitopiiri 2 402 73,7 2 443 75,0 2 403 73,0 4 (33)
Vakituisen henkilöstön määrä 2004-2006 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 21 28 29 244 248 239 Hallinto ja huolto 503 514 509 546 554 546 Operatiivinen tulosalue 688 694 680 Kuntayhtymähallinto Konservatiivinen tulosa- Sairaanhoidollisten palveluiden tulosa- 400 405 400 Psykiatrian tulosalue 2004 2005 2006 Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä ja prosentuaalinen osuus tulosalueittain 2004 2006 Tulosalue 2004 2005 2006 Lkm % Lkm % Lkm % Kuntayhtymähallinto 4 16,0 9 24,3 5 14,7 Hallinto ja huolto 59 19,5 59 19,2 59 19,8 Konservatiivinen tulosalue 236 31,9 214 29,4 248 32,8 Operatiivinen tulosalue 207 27,5 212 27,7 220 28,7 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 204 22,9 190 21,5 207 23,3 Psykiatrian tulosalue 152 27,5 130 24,3 149 27,1 Koko sairaanhoitopiiri 862 26,5 814 25,0 888 27,0 Määräaikaisen henkilöstön määrä 2004-2006 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 9 5 59 59 59 236 Kuntayhtymähallinto Hallinto ja huolto Konservatiivinen tulosalue 248 214 207 212 220 204 Operatiivinen tulosalue 190 207 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 152 130 149 Psykiatrian tulosalue 2004 2005 2006 5 (33)
1.2 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2006 oli naisia 85,7 prosenttia ja 14,3 prosenttia miehiä Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain 2004 2006 Tulosalue 2004 2005 2006 Miehiä Naisia Miehiä Naisia Miehiä Naisia Kuntayhtymähallinto 6 15 6 22 5 24 Hallinto ja huolto 90 154 90 158 89 150 Konservatiivinen tulosalue 33 470 37 477 34 475 Operatiivinen tulosalue 58 488 58 496 61 485 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 52 636 50 644 53 627 Psykiatrian tulosalue 105 295 106 299 101 299 Yhteensä 344 2 058 347 2 096 343 2 060 1.3 Ammattiluokkajakauma Ammattiluokka 2004 2005 2006 Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Erikoislääkärit 148 25 155 30 152 33 Lääkärit 4 97 2 78 4 86 Hammaslääkärit 2 2 2 2 3 1 Eriasteiset sairaanhoitajat 1 076 405 1 098 379 1 098 406 Muut hoitohenkilöt 276 73 282 67 264 76 Muut henkilöt 423 117 410 120 415 132 Laitoshuoltajat 217 88 217 72 202 90 Hallinto 56 8 58 12 47 13 Keskustoimisto 14 0 15 1 12 1 Tutkimus- ja kehittämistehtävät 0 0 16 7 18 4 Huolto 186 52 188 46 188 46 Yhteensä 2 402 867 2 443 814 2 403 888 6 (33)
56 % henkilöstöstä on eriasteisia sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilöstöä Vakituinen henkilöstö 2004-2006 ammattiluokittain 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lääkärit Erikoislääkärit Hammaslääkärit Eriast. sairaanhoitajat Muut henkilöt Hallinto Muut hoitohenkilöt Laitoshuoltajat Keskustoimisto Tutk.-ja keh.tehtävät Huolto 2004 2005 2006 Määräaikainen henkilöstö 2004-2006 ammattiluokittain 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Lääkärit Erikoislääkärit Hammaslääkärit Eriast. sai- raanhoi- Muut henkilöt Hallinto Muut hoitohenkilöt Laitoshuoltajat Keskustoimisto Tutk.-ja keh.tehtävät Huolto 2004 2005 2006 7 (33)
1.4 Ikäjakauma Sairaanhoitopiirin vakituisten työntekijöiden enemmistö on 41-50 -vuotiaita Vakinaisen henkilökunnan ikäjakaumamäärä tulosalueittain 2006 Ammattiluokka 18-25 26-30 31-35 Kuntayhtymähallinto 0 0 2 3 7 7 2 3 5 0 Hallinto ja huolto 2 5 13 30 44 43 29 42 28 3 Konservatiivinen tulosalue 0 16 35 73 99 113 70 60 41 2 Operatiivinen tulosalue 0 11 31 93 118 112 79 62 38 2 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 0 14 38 69 104 115 110 133 89 8 Psykiatrian tulosalue 0 7 40 48 89 74 62 48 28 4 Yhteensä 2 53 159 316 461 464 352 348 229 19 Prosenttiosuus 0,1 2,2 6,6 13,2 19,2 19,3 14,6 14,5 9,5 0,8 36-40 41-45 46-50 51-54 55-58 59-62 63-500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Vakituisen henkilöstön ikäjakaumamäärä 2006 0 18-25 v 26-30 v 31-35 v 36-40 v 41-45 v 46-50 v 51-54 v 55-58 v 59-62 v -63 v 8 (33)
Vakinaisesta henkilöstön laskennallinen keski-ikä on noussut 0,5 vuotta vuoteen 2005 verrattuna ja 0,8 vuotta vuoteen 2004 verrattuna. Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuosina ammattiluokittain 2004 2006 Ammattiluokka 2004 2005 2006 Erikoislääkärit 49,4 49,2 50,1 Lääkärit 29,0 29,5 30,7 Hammaslääkärit 49,5 50,5 46,0 Eriasteiset sairaanhoitajat 44,2 44,5 45,2 Muut hoitohenkilöt 49,2 49,7 50,4 Muut henkilöt 48,2 48,9 49,3 Laitoshuoltajat 51,1 51,5 52,0 Hallinto 48,1 48,8 49,4 Keskustoimisto 53,9 52,5 52,2 Huolto 47,4 47,6 47,9 Yhteensä 46,9 47,2 47,7 60 50 40 30 20 10 0 Hallinto Huolto Eriasteiset sairaanhoitajat Erikoislääkärit Hammaslääkärit Laitoshuoltajat Muut henkilöt Muut hoitohenkilöt Keskustoimisto Lääkärit 2004 2005 2006 Sairaanhoitopiirin työntekijöistä 38 % kuuluu ikäluokkaan 41-50 -vuotiaat. Vakituisesta henkilöstöstä 25 % on yli 54-vuotiaita. 9 (33)
1.5 Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää ja on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan, paljonko tarvitaan korvaavaa henkilöstörekrytointia. Vanhuuseläkkeiden määrä on lähtenyt kasvuun vuodesta 2003 KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 1995 2006 eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke 1995 68 30 6 14 12 6 0 1996 56 34 10 4 4 3 1 1997 57 28 11 10 4 2 2 1998 60 28 9 9 1 4 9 1999 83 32 13 11 4 4 19 2000 58 23 15 8 0 2 10 2001 65 32 10 9 3 6 5 2002 82 34 12 8 2 5 21 2003 69 31 17 11 1 2 7 2004 64 43 8 8 1 4 0 2005 80 45 15 12 1 1 6 2006 77 46 12 7 1 2 9 10 (33)
Eläkepoistuman lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2006 2020 verrattuna koko kunta-alaan prosentuaalisesti (Lähde: KEVA) Vuosi Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % Koko kunta-ala % 2006 73 2,3 2,4 2007 82 2,6 2,5 2008 90 2,8 2,6 2009 100 3,1 2,9 2010 98 3,1 3,2 2011 85 2,7 3,3 2012 86 2,7 3,3 2013 93 2,9 3,4 2014 102 3,2 3,4 2015 108 3,4 3,3 2016 84 2,6 3,2 2017 89 2,8 3,3 2018 104 3,3 3,2 2019 82 2,6 3,1 2020 100 3,2 3,1 Vuoden 2005 alusta on tullut voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien 62 68 välillä. Keski-ikä vuosina KuEL-eläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 1995 2006 eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyys-eläke Kuntoutustuki Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke 1995 56,1 59,5 53,3 47,1 57,3 60,3 1996 57,8 59,7 53,4 49,8 58,0 60,0 1997 57,0 60,2 54,0 50,2 59,0 60,0 1998 56,1 60,2 53,2 43,7 61,0 60,0 1999 56,4 60,0 54,9 45,2 59,5 60,0 2000 55,9 60,3 53,9 45,5 59,9 60,0 2001 57,8 61,2 51,8 49,9 60,3 60,5 2002 58,0 61,1 55,0 46,9 60,5 61,4 2003 57,9 60,9 57,0 50,1 59,0 60,0 2004 59,2 60,8 55,8 53,6 59,0 60,0 2005 58,2 61,2 54,8 50,9 63,0 61,0 2006 60,2 61,6 57,8 55,4 61,0 60,0 11 (33)
KuEL-omavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2002 2006 (Lähde: KEVA) Vuosi Omavastuuosuudemyyseläke Työkyvyttö- Yksilöllinen Työttömyyseläke varhaiseläke 2002 318 903 255 056 41 122 22 725 2003 429 042 348 508 29 208 51 326 2004 335 288 214 957 62 822 57 509 2005 293 386 239 147 19 672 34 567 2006 258 552 Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan on tullut Varhe-maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun määrä perustuu jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella. Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Vakituisista osastonhoitajista on jäämässä eläkkeelle 31,7 % ja laitoshuoltajista 26 % tarkastelujaksolla 2006 2010 Henkilökunnan arvioitu eläkepoistuma Satakunnan sairaanhoitopiirissä ammattiryhmittäin 2006 2020 (Lähde: KEVA) Ammattiryhmä Henkilöstö 2006-2010 2006-2015 2006-2020 Erikoislääkärit ja osastonlääkärit 93 10 23 36 Farmaseutit 12 2 2 4 Fysioterapeutit 54 2 5 10 Johdon sihteerit, osastosihteerit 217 23 59 103 Keittiöapulaiset 65 7 17 24 Kiinteistöhuoltomiehet 15 1 3 3 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 28 6 12 18 Koneasentajat ja -korjaajat 77 15 32 42 Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym. 11 0 2 6 Kätilöt 54 4 14 21 Laboratoriohoitajat 108 22 38 48 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 49 9 17 29 Lähetit 16 0 1 1 Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat 28 3 7 12 Mielenterveyshoitajat 100 21 34 52 12 (33)
Ammattiryhmä Henkilöstö 2006-2010 2006-2015 2006-2020 Museoalan erityisasiantuntijat, arkistotyöntekijät 15 0 0 0 Muut 166 21 59 88 Muut lääkärit 68 1 3 5 Osastonhoitajat 120 38 61 78 Palkanlaskijat, kassanhoitajat 13 2 6 8 Perushoitajat ja lähihoitajat 183 38 77 110 Psykologit 41 5 13 19 Puhelinvaihteenhoitajat 11 3 6 8 Röntgenhoitajat 54 14 19 30 Sairaanhoitajat 987 60 145 257 Sihteerit 95 16 34 51 Siivoojat 301 78 152 200 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat 28 5 8 13 Sosiaalityöntekijät 30 8 14 19 Välinehuoltajat 45 10 19 28 Ylihoitajat 13 5 5 6 Ylilääkärit 76 16 29 45 2. Henkilöstön työpanos 2.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hinta Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuonna 2006 on 5,15 % suurempi verrattuna vuoteen 2005 Tehdyn työn hinta euroina 2005 2006 tulosalueittain Tulosalue 2005 2006 Palkat Tunnit / tunti Palkat Tunnit / tunti Kuntayhtymähallinto 1 207 411 44 925 26,88 1 476 458 54 486 27,10 Hallinto ja huolto Konservatiivinen tulosalue Operatiivinen tulosalue Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Psykiatrian tulosalue 7 682 206 467 590 16,43 7 533 421 436 106 17,27 21 883 544 1 070 935 20,43 22 595 937 1 043 660 21,65 23 253 593 1 080 472 21,52 23 860 846 1 051 485 22,69 22 330 878 1 282 491 17,41 23 136 113 1 262 300 18,33 15 954 667 711 808 22,41 16 139 798 698 070 23,12 Yhteensä 92 312 299 4 658 222 19,82 94 742 573 4 546 108 20,84 13 (33)
2.2 Henkilötyövuodet ja työpanokset Vuonna 2006 tehtiin noin 35 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2005 Henkilötyövuodet 2004 2006 tulosalueittain Tulosalue 2004 2005 2006 Kuntayhtymähallinto 18,09 24,09 29,44 Hallinto ja huolto 242,62 245,14 230,32 Konservatiivinen tulosalue 544,58 547,03 540,45 Operatiivinen tulosalue 534,81 543,83 534,52 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 659,59 667,44 664,56 Psykiatrian tulosalue 403,17 403,16 396,81 Tutkimus- ja hoitojono-purku 0,41 Yhteensä 2 403,27 2 430,69 2 396,10 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Osan vuotta kestänyt tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Tehdyt työpanokset ovat laskeneet 22:lla työpanoksella vuoden 2005 työpanoksista Työpanokset laskennallisina virkoina 2004 2006 tulosalueittain Tulosalue 2004 2005 2006 Kuntayhtymähallinto 17,8 24,7 30,3 Hallinto ja huolto 242,2 244,9 232,4 Konservatiivinen tulosalue 538,9 541,0 534,4 Operatiivinen tulosalue 531,4 543,2 534,4 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 655,3 665,1 667,0 Psykiatrian tulosalue 411,5 412,1 411,2 Yhteensä 2 397,1 2 431,0 2 409,7 Työpanos = henkilötyövuosien lukumäärä poissaolot (laskennallinen henkilölukumäärä) 14 (33)
2.3 Poissaolot Yhden sairauspäivän hinta vuonna 2006 on keskimäärin 56. Poissaolot 2006 tulosalueittain ja lajeittain Tulosalue Vuosilomat Palkat Päivät kpl Sairauspoissaolot Palkat Päivät kpl Lakisääteiset Palkat Päivät kpl Muut poissaolot Palkat Päivät kpl Yhteensä Palkat Päivät kpl Kuntayhtymähallinto 143 144 1 394 60 814 610 464 339 18 379 330 222 801 2 673 Konservatiivinen tulosalue 2 410 824 29 301 659 219 9 728 160 127 18 005 205 354 8 343 3 435 524 65 377 Operatiivinen tulosalue 2 533 999 30 709 768 799 11 252 166 441 18 218 218 941 12 793 3 688 180 72 972 Hallinto ja huolto 869 158 12 815 331 835 6 491 16 361 3 849 37 627 1 021 1 254 981 24 176 Sairaanhoidolliset palvelut 2 583 116 36 453 978 352 16 688 181 497 18 244 153 324 6 657 3 896 289 78 042 Psykiatrian tulosalue 1 693 003 20 246 383 641 5 710 125 635 11 386 108 603 7 785 2 310 882 45 127 Yhteensä 10 233 244 130 918 3 182 660 50 479 650 525 70 041 742 228 36 929 14 808 657 288 367 + Laskennalliset sivukulut 29,0% 13 200 885 4 105 631 893 177 957 474 19 103 168 Hoitovapaat 2006 tulosalueittain Tulosalue Osittainen hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Hoitovapaa Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Henkilöt Päivät Kuntayhtymähallinto 1 30 1 4 0 0 Konservatiivinen tulosalue 38 6358 123 418 27 4628 Operatiivinen tulosalue 40 8797 119 416 28 3752 Hallinto ja huolto 2 393 28 110 2 217 Sairaanhoidolliset palvelut 22 5575 87 337 17 2528 Psykiatrian tulosalue 10 1833 73 231 12 2050 Yhteensä 113 22986 431 1516 86 13175 Hoitovapaalla oli yhteensä 86 henkilöä 13 175 päivää. Osittaisella hoitovapaalla tehtiin 22 986 lyhennettyä työpäivää, ja tilapäisellä hoitovapaalla äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamista varten oli 431 vanhempaa. 15 (33)
2.4 Sairastavuus Sairauspäiviä Satakunnan sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2006 50 479, lisäystä edellisvuoteen oli 1,9 %. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2006 oli 4,3 %. Sairastavuus tulosalueittain 2004 2006 Tulosalue 2004 2005 2006 2005/2006 Lkm Lkm Lkm % Muutos Lkm Erotus % Kuntayhtymähallinto 258 335 610 1,2 275 82,1 Hallinto ja huolto 10069 5 679 6 491 12,9 812 14,3 Konservatiivinen tulosalue 9926 9 679 9 727 19,3 49 0,5 Operatiivinen tulosalue 5174 10 969 11 252 22,3 283 2,5 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 16219 16 617 16 688 33,1 71 0,4 Psykiatrian tulosalue 6178 6 265 5 710 11,3-555 -8,9 Koko sairaanhoitopiiri 47824 49 544 50 479 100 935 1,9 Sairauspäivien lukumäärä on kasvanut eniten kuntayhtymähallinnon sekä hallinnon ja huollon tulosalueella. Psykiatrian tulosalueella sairauspäivät ovat vähentyneet lähes 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten sairauspoissaoloja vuonna 2006 on aiheuttanut tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden osuus on 29,1 prosenttia kaikista poissaoloista, toiseksi eniten on hengityselinten sairaudet, jotka ovat aiheuttaneet noin 15 prosenttia sairauspoissaoloista. Seuraavaksi eniten on psyykkiset sairaudet sekä vammat ja myrkytykset, joiden kummankin ryhmän osuus on vajaa 13 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Sairastavuus on lisääntynyt eniten 59-62 -vuotiaiden ikäryhmässä 16 (33)
Sairastavuus ikäryhmittäin Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2003-2006 Ikäryhmä 2003 2004 2005 2006 Muutos 2005/2006 % 0-17 9 21 5 0 18-25 858 687 961 972 1,1 26-30 2 325 3 391 2 889 2 271-21,4 31-35 3 276 2 561 3 196 2 902-9,1 36-40 6 181 5 819 5 875 5 293-9,9 41-45 5 871 6 806 6 465 8 732 35,0 46-50 8 631 8 875 8 169 8 561 4,8 51-55 8 723 9 199 9 461 8 838-6,6 56-58 7 294 6 573 7 656 6 194-19,1 59-62 3 038 3892 4 179 6 537 56,4 63-150 210 689 179-74 Yhteensä 46 356 48 034 49 545 50 479 1,9 Sairauslomista ovat eniten lisääntyneet 1 3 päivän sekä 31-90 päivän mittaiset sairauslomat Sairastavuus sairauslomien pituuden mukaisesti vuosina 2005 2006 14000 12000 10000 8000 6000 2005 2006 4000 2000 0 1-3pv 4-7pv 8-14pv 15-30pv 31-90pv 91-180pv 181-365pv 17 (33)
Keskimäärin 30 prosentilla vakituisesta henkilökunnasta ei ole ollut päivääkään sairauslomia vuonna 2006 Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuosina 2004 2006 vuositasolla niiden vakituisten henkilöiden määrä, joilla ei ole yhtään sairauspoissaolopäivää vuositasolla Tulosalue 2004 2005 2006 Vak. henkilöstön määrä 2006 % vakituisesta henkilöstöstä 2006 Kuntayhtymähallinto 6 11 9 29 31,0 Hallinto ja huolto 79 63 68 239 28,0 Operatiivinen tulosalue 182 160 164 509 32,0 Konservatiivinen tulosalue 193 173 157 546 28,0 Sairaanhoidolliset palvelut 184 196 193 680 28,0 Psykiatrian tulosalue 124 126 131 400 32,0 Yhteensä 768 729 722 2 403 30,0 Vakituinen henkilökunta oli vuoden 2006 aikana keskimäärin 17,4 kalenteripäivää sairauslomalla. Vakituisen henkilöstön sairauslomat vuosina 2004 2006 koko henkilöstöä kohti Tulosalue 2004 2005 2006 Hlökunta Hlökunta Hlökunta yht. Päiviä Pv/hlö yht. Päiviä Pv/hlö yht. Päiviä Kuntayhtymähallinto 21 199 9,5 28 287 10,3 29 537 18,5 Hallinto ja huolto 244 4418 18,1 248 5011 20,2 239 5895 24,7 Konservatiivinen tulosalue 503 7921 15,7 514 7828 15,2 509 7798 15,3 Operatiivinen tulosalue 546 8133 14,9 554 8906 16,1 546 8759 16,0 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 688 14045 20,4 694 14871 21,4 680 14084 20,7 Psykiatrian tulosalue 400 5437 13,6 405 4867 12,0 400 4730 11,8 Yhteensä 2402 40153 16,7 2443 41770 17,1 2403 41803 17,4 Pv/hl ö 18 (33)
3. Osaamisen kehittäminen 3.1 Koulutustoiminta Koulutuksen suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia ohjaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän suunnitelmallinen toiminta sekä sen edellyttämä henkilökunnan osaaminen, ammatillinen kasvu ja kehittyminen työn muuttuessa. Erityisesti alueellisen koulutuksen avulla pyritään kehittämään myös potilaiden/ asiakkaiden hoidon saatavuuteen, jatkuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä Satakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Yhteistyö koulutuspalveluja tarvitsevien ja tuottavien tahojen kanssa on ollut aktiivista ja monimuotoista. Yhteistyön onnistumisella on ollut suuri merkitys, sillä koulutusten toteutuminen edellyttää hyvää suunnittelua, koordinointia ja organisointia sekä oikea-aikaista tiedottamista. Koulutuksista on kerätty strukturoidusti palautetta ja koulutustarpeet on kartoitettu tulosalueittain. Niistä saadut tiedot vaikuttavat myös tuleviin koulutusvalintoihin. Sairaanhoitopiirin henkilökunta on osallistunut sekä ulkoisiin että Satakunnan sairaanhoitopiirin järjestämiin sisäisiin koulutuksiin. Ulkoisten koulutuspäivien lukumäärä on laskenut 26,6 prosenttia ja sisäisten koulutuspäivien määrä on vastaavasti noussut 50,3 prosenttia verrattuna vuoden 2005 määriin. Satakunnan sairaanhoitopiirin järjestämiä alueellisia koulutustilaisuuksia toteutettiin runsaasti (60). Niihin osallistui sairaanhoitopiirin henkilökuntaa sekä Satakunnan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatioissa toimivaa henkilökuntaa. Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä on lisääntynyt 52,3 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Henkilökunnan täydennyskoulutus 2004 2006 2004 2005 2006 Muutos 2005/2006 % Täydennyskoulutukseen osallistuneiden henkilöiden lukumäärä 2494 2400 2958 23,5 Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä (täydet päivät, sisäiset ja ulkoiset koulutukset) 11089 9815 9874 0,6 Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) 4623 3358 5135 52,3 Ulkoiset koulutuspäivät 6466 6457 4739-26,6 19 (33)
Ulkoisten koulutusten määrä on laskenut 26,6 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Ulkoiset koulutuspäivät tulosalueittain 2004 2006 Tulosalue 2004 2005 2006 Muutos 2005/2006 % Kuntayhtymähallinto 55 149 112-24,5 Hallinto ja huolto 428 294 287-2,4 Konservatiivinen tulosalue 1 629 1 686 1 096-6,3 Operatiivinen tulosalue 1 831 1 939 1 633-15,8 Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue 1 509 1 519 868-42,9 Psykiatrian tulosalue 1 014 870 743-14,6 Yhteensä 6 466 6 457 4 739-26,6 Ulkoiset koulutuspäivät ammattiluokittain 2004 2006 Ammattiluokka 2004 2005 2006 Lääkärit 1 642 1 506 1383 Eriasteiset sairaanhoitajat 3 035 3 265 2137 Muut hoitohenkilöt 465 336 232 Muut henkilöt 819 798 592 Laitoshuoltajat 49 191 52 Hallinto ja Keskustoimisto 176 177 109 Huolto 279 186 234 Yhteensä 6 465 6 459 4739 3.2 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa johtamisjärjestelmäämme ja oleellinen osa esimiesalaisyhteistyötä. Kehityskeskustelun käyminen kuuluu kaikkien esimiesten tehtäväkenttään. Niiden hyvä hallinta on myös osa esimiesammattitaitoa. Kehityskeskustelu on oleellinen linkki siinä ketjussa, joka johtaa organisaation visioista ja strategioista päivittäiseen työhön. Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2006 talous- ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 70 prosenttisesti jokaisen vähintään 6 kk palveluksessa olevan kanssa. 20 (33)
Vuoden 2006 aikana otettiin käyttöön uudistetut kehityskeskustelulomakkeet. Jokaisen tulosalueen esimiehille järjestettiin koulutusta kehityskeskusteluista, niissä apuna käytettävistä lomakkeista sekä kehityskeskustelujen seurantajärjestelmästä. Koulutuksiin osallistui 158 esimiestä. Työntekijöille järjestettiin jokaisessa eri sairaalassa 5 koulutustilaisuutta, joissa osallistujia oli yhteensä 366. Kuntayhtymähallinto sekä hallinnon ja huollon tulosalue ylittivät valtuuston asettaman 70 %:n kehityskeskustelutavoitteen. Käydyt kehityskeskustelut 2006 tulosalueittain Tulosalue Henkilömäärä Käydyt keskustelut Keskustelut % Käytetty aika tunteina Kuntayhtymähallinto 29 25 86 44,0 Hallinto ja huolto 292 249 85 378,9 Operatiivinen tulosalue 745 448 60 709,1 Konservatiivinen tulosalue 657 453 69 673,7 Sairaanhoidolliset palvelut 843 390 46 571,2 Psykiatrian tulosalue 449 255 57 345,3 Yhteensä 3 015 1772 60 2 722,1 3.3 Henkilöstön kehittämishankkeet Aggression hoidollinen hallinta (AHHA) -koulutus Aggression hoidollisessa hallinnassa on kyse yhteisestä toimintamallista hoitamisen näkökulmasta aggression kohtaamiseen. Tarkoituksena on mahdollisimman pitkälle ennalta ehkäistä tilanteiden syntymistä. Aggression hoidollinen hallinta -koulutus on alkanut psykiatrian tulosalueella marraskuussa 2005. Vuoden 2006 aikana koulutettiin käytännössä koko vuodeosastojen henkilökunta ja vuoden 2007 aikana on tarkoitus kouluttaa avohoidon väki hiukan rajatummalla ohjelmalla. Aggression hoidollinen hallinta- koulutus muodostuu teoria- ja käytäntö-osuudesta. Teoria-opetuksen kesto on yhteensä 10 tuntia, käytäntö-opetuksen osuudessa fyysisen väliintulon opetukselle on varattu 29 tuntia ja irtautumistaidoille ja tekniikoille kolme (3) tuntia. Koulutuskokonaisuuden sisällön rakenne perustuu suurilta linjoiltaan englantilaisen Reaside klinikan MAPA- koulutusohjelman runkoon, ollen kuitenkin puolet sitä lyhyempi kestoltaan (MAPA 10 päivää, AHHA 5 päivää). Lyhyempi koulutus (kuin 5 pv) ei ole AHHA- koulutusta, eikä niin ollen ole suositeltavaa käyttää lyhyemmillä koulutuksilla AHHA nimeä. 21 (33)
Suomalaisen ja englantilaisen psykiatrisen hoitokulttuurien eroihin liittyvät yksityiskohdat on huomioitu koulutusmateriaalissa sen englannin kielestä suomenkieleen kääntämisen vaiheessa sekä koulutusmateriaalin kokoamisen vaiheessa. Tulosalueen sisäinen aiheeseen liittyvä toimintaohjeisto sisällytettiin koulutusmateriaaliksi. Lisätiedot: tulosalueen ylihoitaja Jussi Hänti, puhelin 627 4420 Psykoedukatiivinen koulutus- ja kehittämisprosessi Satakunnan sairaanhoitopiirissä Mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa käytettävän psykoedukatiivisen työtavan koulutus alkoi suunnitteluvaiheella jo v. 1999. Koko psykiatrian henkilöstö sai yleiskoulutuksen v. 2000 ja osa jatkoi syventäviä opintoja vv. 2001 2002. Uutta työtapaa on sovellettu alusta saakka käytäntöön suurimmassa osassa psykiatrian toimipisteitä. Koulutus on jatkunut edelleen v. 2003 eteenpäin syventävän koulutuksen laajentumisella, lukuisilla yksittäisillä koulutuspäivillä sekä psykiatrian henkilöstölle että yhteistyökumppaneille. Vuosina 2004 2005 toteutettiin ryhmämuotoinen koulutus yhteistyökumppaneille neljän mielenterveyskeskuksen alueella psykoedukatiivisen mallin hyödyntämiseksi perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Osallistujia oli n. 100. Vuosina 2006 2007 keskitytään erityisesti lasten ja nuorten huomioimiseen aikuispsykiatrisessa hoidossa mm. perheinterventiokoulutuksella. Lisätiedot: tulosalueen ylihoitaja Jussi Hänti, puhelin 627 4420 Palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutusohjelma Lokakuussa aloitettiin 5 koulutuspäivää sisältävä palvelussuhdeasiat esimiestyössä koulutus, johon oli mahdollista ottaa 50 esimiestä mukaan. Ohjelma päättyi maaliskuussa 2007. Koulutuksen aihealueina olivat kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen kokonaisuus, kunnallinen henkilöstöoikeus, KVTES:in palkkausmääräykset ja niiden soveltaminen kannustavasti, toiminnan tarpeet työaikojen ja vuorojen suunnittelun lähtökohtana, jaksotyön työvuorosuunnittelun perusteet, lääkärisopimuksen erityispiirteet, vuosilomamääräykset, virka-ja työvapaat sekä perhevapaat, työsuojelun vastuukysymykset sekä yhteistyö ja käyttäytyminen työssä. Kouluttajina toimivat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimiehet. Lisätiedot: henkilöstöjohtaja Helena Tuomisaari, puhelin 627 7791 Varsa-johtamiskoulutus Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyönä Varsa-johtamiskoulutus on Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteistyönä organisoimaa esimiehille suunnattua hallinnon koulutusta. Koulutuksen järjestää HAUS Oy. Esimieskoulutus on 10 opintoviikon kokonaisuus, jossa lähiopiskelupäivien aikana käydään läpi monipuolisesti hallintoon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistujat ovat johtavissa tehtävissä työskenteleviä viranhaltijoita: ylilääkäreitä, ylihoitajia, hallintokeskuksen ja tulosyksiköiden esimiehiä jne. Koulutus suoritetaan työn ohella ja jokainen osallistuja tekee koulutuksen aikana projektityön valitsemastaan aiheesta. Satakunnan sairaanhoitopiiristä osallistui keväällä 2006 päättyneeseen Varsa II koulutusjaksoon yhdeksän henkilöä. Syksyllä 2006 alkoi Varsa III koulutusjakso, johon myös osallistui yhdeksän henkilöä. Lisätiedot: johtajaylilääkäri Olli Wanne, puhelin 627 7782 22 (33)
Työyhteisön kehittämishanke kuvantamistoiminnan taseyksikkössä Kuvantamistoiminnan taseyksikön Rauman toimipisteessä toteutettiin vuonna 2006 Turun aluetyöterveyslaitoksen työpsykologin johdolla työyhteisön kehittämishanke, jonka tavoitteena oli työilmapiirin ja henkilöstön yhteistoiminnan kehittäminen. Toteutettujen yksilö- ja ryhmäkeskustelujen avulla pyrittiin selkeyttämään työnjakoa, tarkistamaan ja kehittämään yksikön toimintakäytäntöjä, kehittämään esimiestyötä ja kohentamaan yksikön työilmapiiriä. Hankkeen seurantatilaisuus on tarkoitus toteuttaa keväällä 2007. Kuvantamistoiminnan taseyksikön Satakunnan keskussairaalan toimipisteessä toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa joulukuussa 2006 henkilöstökysely, jonka tavoitteena on löytää keinoja työssä jaksamisen ja työyhteisön toimivuuden parantamiseksi. Vastausten perusteella on käynnistymässä työyhteisön kehittämishanke. Lisätiedot: ylihoitaja Marita Koivunen, puhelin 627 7203 Työaika-autonomiakokeilua ja henkilöstön kehittämistä laboratoriotoiminnan taseyksikkössä Laboratoriotoiminnan taseyksikön Satakunnan keskussairaalan kliinisen kemian yksikössä aloitettiin työaikaautonomiakokeilu joulukuussa 2006. Kokeilun tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen työaikajärjestelyin. Kokeilusta saadaan ensimmäiset tulokset kevään 2007 aikana. Laboratorion taseyksikön Satakunnan keskussairaalan kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian yksiköissä aloitettiin syksyllä 2006 henkilöstön kehittämishanke, jonka tavoitteena oli näiden kahden yksikön henkilöstön yhteistyön tiivistäminen ja erilaisten työn kierto- ja perehdyttämismallien kehittäminen. Hankkeen yhteenvetotilaisuudet ja esitykset toimintamallien kokeiluista on toteutettu tammi-helmikuussa 2007. Tuloksena käynnistettiin kliinisen kemian päivystävien laboratoriohoitajien perehdyttäminen kliinisessä mikrobiologiassa päivystysaikana tarvittaviin mikrobiologisiin tutkimuksiin. Lisäksi on käynnistetty ohjatut työhön tutustumispäivät yksiköiden välillä. Lisätiedot: ylihoitaja Marita Koivunen, puhelin 627.7203 Toimivat ja terveet työajat osana työhyvinvointia Satalinnan kuntoutusosasto A12:ssa toteutettiin toimivat ja terveet työajat osana työhyvinvointia projekti, jonka tarkoituksena oli tarkastella ergonomista työvuorosuunnittelua ja sen mahdollisia vaikutuksia henkilökunnan jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Toivomus työvuorojärjestelmän kehittämiseen tuli hoitajilta, mutta myös keväällä 2004 tutkimusprofessori Mikko Härmän luento herätti kiinnostuksen asiaa kohtaan. Työaikojen ergonomiassa painotetaan työntekijän terveyden, turvallisuuden ja työtehon näkökulmaa. Työvuorojen kiertonopeudella, pituudella sekä kiertosuunnalla voidaan vaikuttaa ergonomisiin työaikoihin. Projektin seurauksena ergonominen työvuorosuunnittelu otettiin käyttöön A 12 osastolla. Suurin osa kaikista hoitajista pitää ergonomisesti suunnitelluista työvuoroista. Vapailta aamuvuoroon tuloa ei pidetä enää ongelmana ja illasta vapaalle jääminen koetaan positiiviseksi asiaksi. Käyttöön otettu työvuorosuunnittelu on helpottanut jaksamista ja sillä on myös terveydellisiä vaikutuksia. Työvuorolista on myös joiltain osin ennakoitavissa. Kokemukset ergonomisesta työvuorosuunnittelusta ovat niin hyviä, että A 12 osasto ei halua enää palata entiseen tapaan tehdä työvuorosuunnittelua. Lisätiedot: osastonhoitaja Hanna Aarikka, puhelin 627 3255 23 (33)