SEFEN RAPORTTEJA 3/2011 Kauppatieteiden kandidaattien ja maistereiden valmistumishetken palaute vuodelta 2010 Johanna Saarinen SUOMEN EKONOMILII INLANDS EKONOMFÖRBUN
Sisältö 1 Johdanto... 6 2 Kauppatieteiden maisterit... 9 2.1 Vastaajien taustatiedot... 9 2.2 Pää ja sivuaineet... 15 2.3 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 17 3 Kauppatieteellisen alan saamat arviot, maisteriaineisto... 21 3.1 Koulutus ja koulutusyksikkö sekä koulutuksen antamat valmiudet... 21 3.2 Tutkielman tekeminen ja rahoitus... 26 3.3 Kansainvälisyys opetuksessa ja koulutuksessa... 28 3.4 Suhteet elinkeinoelämään... 30 4 Sijoittuminen ja työllistyminen... 32 4.1 Työtilanne ja tyytyväisyys työtilanteeseen... 32 4.2 Työtehtävät ja palkkataso... 37 4.2.1 Työnantajasektorit ja tehtäväalueet... 37 4.2.2 Vastavalmistuneiden palkkataso... 40 5 Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, KTM... 46 5.1 Aineisto... 46 5.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 48 5.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 49 5.4 Avoin palaute... 57 5.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 58 5.6 Yhteenveto... 63 6 Jyväskylän yliopisto... 65 6.1 Aineisto... 65 1
6.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 66 6.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 68 6.4 Avoin palaute... 75 6.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 76 6.6 Yhteenveto... 81 7 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTM... 83 7.1 Aineisto... 83 7.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 85 7.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 86 7.4 Avoin palaute... 94 7.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 95 7.6 Yhteenveto... 100 8 Oulun yliopisto, KTM... 102 8.1 Aineisto... 102 8.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 103 8.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 105 8.4 Avoin palaute... 112 8.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 114 8.6 Yhteenveto... 118 9 Svenska handelshögskolan... 120 9.1 Aineisto... 120 9.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 122 9.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 124 9.4 Avoin palaute... 132 9.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 133 9.6 Yhteenveto... 138 10 Tampereen yliopisto... 140 10.1 Aineisto... 140 10.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 141 2
10.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 143 10.4 Avoin palaute... 150 10.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 151 10.6 Yhteenveto... 156 11 Turun kauppakorkeakoulu... 158 11.1 Aineisto... 158 11.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 159 11.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 161 11.4 Avoin palaute... 169 11.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 170 11.6 Yhteenveto... 174 12 Vaasan yliopisto, KTM... 176 12.1 Aineisto... 176 12.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 177 12.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 179 12.4 Avoin palaute... 186 12.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 188 12.6 Yhteenveto... 192 13 Åbo Akademi... 194 13.1 Aineisto... 194 13.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 195 13.3 Arviot opetuksesta koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 197 13.4 Avoin palaute... 204 13.5 Sijoittuminen ja työllistyminen... 205 13.6 Yhteenveto... 209 14 Yhteenveto, KTM vastaajat... 211 15 Kauppatieteiden kandidaatit... 213 15.1 Vastaajien taustatiedot... 213 15.2 Pää ja sivuaineet... 218 3
15.3 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 219 16 Kauppatieteellisen alan saamat arviot, kandidaattiaineisto... 222 16.1 Koulutus ja koulutusyksikkö sekä koulutuksen antamat valmiudet... 222 16.2 Kansainvälisyys opetuksessa ja koulutuksessa... 227 16.3 Suhteet elinkeinoelämään... 229 17 Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, KTK... 231 17.1 Aineisto... 231 17.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 233 17.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 234 17.4 Avoin palaute... 241 17.5 Yhteenveto... 242 18 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, KTK... 245 18.1 Aineisto... 245 18.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 246 18.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 248 18.4 Avoin palaute... 254 18.5 Yhteenveto... 256 19 Oulun yliopisto, KTK... 258 19.1 Aineisto... 258 19.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 259 19.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 261 19.4 Avoin palaute... 266 19.5 Yhteenveto... 268 20 Vaasan yliopisto, KTK... 270 20.1 Aineisto... 270 20.2 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt... 271 20.3 Arviot opetuksesta, koulutuksesta sekä koulutusyksiköstä... 273 20.4 Avoin palaute... 279 20.5 Yhteenveto... 280 4
21 Yhteenveto, KTK vastaajat... 282 Taulukkoluettelo... 284 Kuvioluettelo... 293 LIITTEET: Liite 1: Kyselylomake (KTK)... 295 Liite 2: Kyselylomake (KTM)... 302 Liite 3: KTK pääaineet/koulutusohjelmat vuonna 2011... 312 Liite 4: KTM pääaineet/koulutusohjelmat vuonna 2011... 314 5
1 Johdanto Suomen Ekonomiliitto Finlands Ekonomförbund SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu ja etujärjestö. SEFE toteuttaa vuosittain yhteistyössä ekonomikoulutusyksiköiden kanssa palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden kandidaateille ja maistereille. Palautetta ekonomikoulutuksesta arviointikokonaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti kauppatieteellisen koulutuksen laadun ylläpidon ja kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteina on selvittää mielipiteitä annetusta koulutuksesta ja itse koulutusyksiköistä sekä kerätä tietoja vastavalmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuonna 2010, kysely toteutettiin sekä paperisena että sähköisenä kyselylomakkeina yhteistyössä koulutusyksiköiden kanssa. Sähköinen kysely suoritettiin digium.fi ohjelmiston avulla. Molemmissa kyselymuodoissa käytössä olleet kyselylomakkeet olivat identtiset. Lomakepohjat löytyvät liitteinä raportin lopusta. Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikkö suoritti kyselylomakkeiden atk käsittelyn ja tuotti perusanalyysit tuloksista. Tutkimuksessa esitetään tulokset sekä kaikki vastaajat sisältävänä kokonaisuutena että koulutusyksikkökohtaisesti. Sekä pää että sivuaineiden nimikkeet vaihtelevat yksiköittäin, joten koko koulutusalaa tarkasteltaessa pää ja sivuainekategoriat sisältävät myös toisistaan hieman poikkeavia nimityksiä. Näin ollen pää ja sivuaineiden kohdalla ei ole pyritty täysin eksakteihin nimityksiin yksikkökohtaisesti. Myös ruotsinkielisten yksiköiden osalta päädyttiin käyttämään suomenkielistä vastinetta. Yksikkökohtaiset pääaine /ohjelmajakaumat perustuvat vastaajien omiin sanallisiin vastauksiin, eikä näitä ollut käytännössä mahdollista systemaattisesti tarkastaa. Muu aine kategoria pitää sisällään ei tiedossa luokan. Yksikkökohtaisissa tarkasteluissa on otettu huomioon pääainekategorioista vain ne, joista kerättiin yli seitsemän havaintoa. Täten vertailupohja vuoden 2009 kyselyyn pysyy lähes muuttumattomana. Alla on esitetty tutkimuksessa käytössä olevat lyhenteet koulutusyksiköittäin. Raportin lopussa, liitteissä kolme ja neljä, ovat esiteltyinä tällä hetkellä, vuonna 2011, kaikki mahdolliset pääaineet/koulutusohjelmat, jotka ovat valittavissa sekä kauppatieteiden kandidaatin että maisterin tutkintoihin yliopistoittain. 6
Aalto JY UEF/Joensuu UEF/Kuopio LTY LY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Itä Suomen yliopisto, Kuopion kampus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Svenska handelshögskolan Tampereen yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Åbo Akademi Koulutusyksikkö käsittää raportissa joko koko yliopiston (mukaan lukien kauppakorkeakoulut) tai sen osan (monialayliopistot, ekonomikoulutuksesta vastaava yksikkö). On huomioitava myös, että tässä raportissa opiskelijalla tarkoitetaan jo valmistunutta kauppatieteiden kandidaattia tai maisteria. Tuloksia tarkasteltaessa on taulukoihin kirjattu tähti, joka kertoo taulukon sisältävän tilastollisesti merkitsevää (p<0,05) eroavuutta kyseessä olevan alaryhmän ja koko vastaajaryhmän välillä. Kaksi tähteä viittaa puolestaan erittäin merkitsevään (p<0,01) eroon. Yksikkökohtaisia tuloksia on raportissa pyritty vertaamaan aina muiden yksiköiden tuloksiin ilman tarkastelun kohteena olevan yksikön tulosten vaikusta. Näin ollen vertailupohja pysyy selkeänä, ja mahdolliset eroavaisuudet tulevat esiin ilman oman yksikön vaikutusta tuloksiin. Kyselysisältöjä muokataan koulutusyksiköiden antamien palautteiden mukaan parin vuoden välein. Vuoden 2010 kyselylomake oli kuitenkin vielä lähes identtinen edellisen vuoden lomakkeen kanssa, vaikka muutamia muutoksia tehtiin vuotta 2011 silmällä pitäen. Hyviä vertailupohjia tälle, vuoden 2010, tutkimukselle ovatkin SEFEn teettämät vastaavat aikaisemmat raportit Palautetta ekonomikoulutuksesta vastavalmistuneiden palaute 2009 (SEFEn raportteja 2/2010) sekä Palautetta ekonomikoulutuksesta kysely vastavalmistuneille 2008 (SEFEn raportteja 3/2009). Verrattaessa vuoden 2010 tuloksia muutamaan aikaisempaan vastaavaan raporttiin on mielenkiintoista havaita, minkälaisia pidemmän linjan vaikutuksia vuoden 2008 tutkintouudistus on saanut aikaan. Vielä vuoden 2009 koostaman Rintalan raportin tuloksiin myös vahvasti 7
vaikuttanut heikko taloustilanne on omiaan luomaan mielenkiintoisen vertailupohjan vuoden 2010 raportille ja ekonomien parantuneelle työllisyystilanteelle. Tuloksia tulkittaessa on hyvä muistaa, että arviot perustuvat vastaajien subjektiivisiin näkemyksiin omasta koulutuksestaan, ja käsitetulkinnat saattavat näin ollen olla vastaajakohtaisesti hieman erilaisia. Huomiota kannattaa kiinnittää myös tutkimuksessa käytössä olleisiin kahteen vastausasteikkoon, joita vastaajat saattoivat arvottaa eri tavoin. Erityisesti asenneväittämäasteikkoihin, jotka ovat raportissa merkitty asteikolla 1 4 (1 = täysin samaa mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä), vaikuttavat vahvasti vastaajien henkilökohtaiset näkemykset, eikä niitä näin ollen aina välttämättä voida pitää täysin tasavälisinä. 8
2 Kauppatieteiden maisterit 2.1 Vastaajien taustatiedot Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden palautekyselyyn vastasi vuonna 2010 yhteensä 987 henkilöä. Kaiken kaikkiaan valmistuneita vuonna 2010 oli 1 630 kauppatieteiden maisteria, jolloin kyselyn vastausasteeksi muodostui 60,6 prosenttia. Vastausprosentti vastavalmistuneiden maistereiden osalta jossakin määrin laski edeltävään vuoteen (69,5 %) verrattuna. Vastaavasti vuonna 2010 vastavalmistuneita kauppatieteiden kandidaatteja oli yhteensä 1 585 henkilöä, joista 865 osallistui kyselyyn. Vastavalmistuneiden kauppatieteiden kandidaattien vastausasteeksi muodostui näin ollen 54,6 prosenttia. Alla oleva taulukko 1 osoittaa yliopistokohtaiset vastaajamäärät vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden joukossa. Lähes kolmasosa vastaajista (26 %) opiskeli Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa. Myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (17 %) ja Vaasan yliopistossa (17 %) opiskeli huomattavan suuret osat kaikista maisterivastaajista. Aktiivisimmin vastauksia kyselyyn antoivat Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet. Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastausaste muodostuikin huomattavan korkeaksi, 93 prosentiksi. Taulukko 1: Yksikkökohtaiset vastaajamäärät sekä valmistuneiden osuudet prosentteina. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA UEF/Joensuu UEF/Kuopio LY Yht. Valmistuneita 246 67 181 185 161 203 76 246 207 42 42 25 16 1630 Vastanneita 261 18 72 172 124 49 37 59 164 28 14 4 3 987 Vastausaste % * 26,9 39,8 93,0 77,0 24,1 48,7 24,0 79,2 66,7 33,3 16,0 18,8 60,6 Yksikön osuus kaikista vastanneista 26,4 1,8 7,3 17,4 12,6 5,0 3,7 6,0 16,6 2,8 1,4 0,4 0,3 100 Yksikön osuus kaikista valmistuneista 15,1 4,1 11,1 11,3 9,9 12,5 4,7 15,1 12,7 2,6 2,6 1,5 1 104 *Aalto yliopiston vastaajamäärässä on huomioitava, että lukumäärä ylittää 100 prosenttia, sillä pieni osa aineistosta oli peräisin vuodelta 2009, ja ne päätyivät erehdyksessä vuoden 2010 dataan 9
mukaan. Tämä vääristää hieman osaltaan Aalto yliopiston kauppakorkeakoulua koskevia tuloksia. Kuitenkin vaikutus kaikkia yliopistoja koskeviin tuloksiin on varsin pieni. **Myös Svenska handelshögskolanin Helsingin osalta on huomautettava, että osa datasta puuttuu lomakkeiden kadottua analyysivaiheessa mystisesti. Mukana ovat vain pääasiallisesti sähköisinä kyselylomakkeina saadut vastaukset, joten Svenska handelshögskolanin vastauksia on syytä pitää lähinnä vain suuntaa antavina. Puutteellisuuden vaikutukset tutkimustuloksiin ovat kuitenkin melko vähäiset. Taulukossa 1 on esitetty tulokset myös Itä Suomen yliopistosta valmistuneiden maisterivastaajien osalta. Tässä raportissa ei kuitenkaan jäljempänä esitetä näitä tuloksia erikseen, sillä vastaajamäärät jäivät valitettavan pieniksi. Turun kauppakorkeakoulun vastaukset sisältävät myös TSE:n Porin yksikön valmistuneiden vastaajien antamat palautteet, ja Svenska handelshögskolanin vastaajien antamat tulokset käsittävät sekä Helsingissä että Vaasassa opiskelleiden vastaukset. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön tulokset sisältyvät myös maisteriaineiston Aalto yliopiston tuloksiin. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Naiset Miehet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 1: Vastaajien sukupuolijakaumat yliopistoittain, KTM, %. Kuten yllä olevasta kuviosta 1 huomataan vastavalmistuneiden maistereiden 987 vastaajan joukosta hieman yli puolet (55 %) oli naisia miesten vastausmäärän jäädessä 45 prosenttiin. Sekä naisten että miesten vastausaktiivisuus kyselyä kohtaan on muutaman viime vuoden aikana pysynyt lähes muuttumattomana sukupuolijakauman jakautuessa lähestulkoon tasan puoliksi. 10
Kuvio 1 osoittaa kyselyyn osallistuneiden yliopistokohtaiset sukupuolijakaumat. Yliopistokohtaisesti tarkasteltuna sukupuolijakaumassa voidaan havaita pientä vaihtelua. Erityisesti Åbo Akademissa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Itä Suomen yliopistossa naisvastaajien aktiivisuus oli hieman miesten vastaavaa suurempi. Vuoden 2010 kyselyyn osallistuneiden maisterivastaajien keski iäksi muodostui 28,9 vuotta. Vuoden 2009 tulokseen (28,8 vuotta) nähden valmistuneiden keski ikä pysyi lähes muuttumattomana. Vastanneista lähes 70 prosenttia kuului ikähaarukkaan 25 30 vuotta. Valmistuneista maistereista 25 26 vuotiaiden vastausaktiivisuus oli suurin (34 %). Vuonna 2010 oli myös positiivista huomata, että yli 33 vuotiaiden vastaajien vastausaste oli yllättävän korkea, 15 prosenttia. Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden naisvastaajien keski iäksi vastaushetkellä muodostui 29,3 vuotta, joka oli lähes vuoden enemmän kuin miesvastaajien keskiikä (28,4 vuotta). Laskentatoimi Rahoitus Markkinointi Kv. liiketoiminta/markkinointi Kansantaloustiede Organisaatiot ja johtaminen Naiset Miehet Yritysjuridiikka Tietojärjestelmätiede Yrittäjyys Logistiikka 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 2: Vastaajien sukupuolijakauma pääaineittain suurimmissa pääainekategorioissa, %. Vastanneiden keskuudessa oli havaittavissa selkeitä sukupuolten välisiä eroja pääainekohtaisesti, mitä myös yllä oleva kuvio 2 havainnollistaa. Tietojohtaminen, markkinointi sekä kansainvälinen liiketoiminta olivat selkeästi naisvaltaisia pääaineita vuonna 2010 valmistuneiden maistereiden joukossa, kun puolestaan valmistuneista, joiden pääaineina olivat joko rahoitus, kansantaloustiede tai tietojärjestelmätiede, ylivoimaisesti valtaosa oli miehiä. Erityisesti rahoituksessa ja tietojohtamisessa sukupuolten välinen ero vastausaktiivisuudessa oli erittäin suuri. Kahteen edellisvuoteen verrattuna rahoitus on säilyttänyt vahvan muuttumattoman asemansa 11
miesvaltaisena pääaineena. Yllä oleva kuvio pääainekohtaisista sukupuolijakaumista on syytä pitää mielessä raportin tuloksia analysoitaessa, sillä se selittää osaltaan myöhemmin tarkasteltavia sukupuolten välisiä eroja etenkin työllistymisen ja palkkauksen osalta. Vastavalmistuneilta kauppatieteiden maistereilta tiedusteltiin myös heidän aikaisempia koulutustaustojaan sekä sitä, miten he olivat saaneet suoritusoikeuden kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon. Taulukko 2 osoittaa, että yleisimmin (67 %) vastavalmistuneilla maistereilla oli koulutustaustanaan kauppatieteiden kandidaatin tutkinto samassa koulutusyksikössä. Vastanneista reilulla kymmenesosalla suoritusoikeus perustui tradenomin tutkintoon. Huomattavaa oli, että lähes joka neljäs kyselyyn osallistuneista naisista oli tradenomeja aikaisemmalta koulutustaustaltaan. Myös Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2010 valmistuneista kauppatieteiden maistereista jopa reilulla neljäsosalla oli pohjatutkintonaan tradenomin tutkinto. 12 prosenttia kaikista maisterivastaajista oli saanut suoritusoikeuden maisterin tutkintoon muun tutkinnon perusteella. Tällöin yleisimmät tutkinnot olivat yo merkonomi sekä insinööri. Turun kauppakorkeakoulun vastaajien osalta selkeästi suurin osa, jopa 73 prosenttia, oli jättänyt vastaamatta kysymykseen koskien aikaisempaa koulutustaustaa. Kysymykseen vastanneiden valitettavan vähäinen määrä vääristää osaltaan Turun kauppakorkeakoulun tuloksia, mutta vaikutus koko alaa vastaaviin tuloksiin on kuitenkin vähäinen. Taulukko 2: Vastaajien aiemmat tutkinnot, joiden perusteella suoritusoikeus kaksivuotiseen kauppatieteiden maisterin tutkintoon koulutusyksiköittäin, %. KTK-tutkinto samassa yliopistossa 67 85 83 61 50 62 82 86 14 71 61 KTK-tutkinto toisessa kotimaisessa yliopistossa 1 3 - - 1-2 5-1 4 Ulkomailla suoritettu KTK-tutkintoa vastaava tutkinto 2 3-6 2 3 4 3-2 - Tradenomin tutkinto 12 5 17 13 22 17 8 3 12 12 14 Muun alan yliopistotutkinto kotimaassa tai ulkomailla 6 5-13 8 12 - - 2 2 11 Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden 6 - - 7 13 4 4 3-10 11 Ei vastannut 6 - - 1 5 2 - - 73 3 - Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Verrattaessa vuosien 2009 ja 2010 valmistuneiden kauppatieteiden maistereiden koulutustaustoja keskenään huomataan, että kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen samassa 12
koulutusyksikössä kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon kanssa on lisännyt suosiotaan vastanneiden joukossa lähes 15 prosenttiyksiköllä. Alla oleva kuvio 3 havainnollistaa koulutustaustojen kehitystä yli ajan. Tulkintaa hankaloittaa kuitenkin kysymykseen vastaamatta jättäneiden suuri määrä vuonna 2009. Peräti 22 prosenttia kyselyyn osallistuneista ei vastannut kysymykseen edellisvuonna mutta vuonna 2010 vastaava osuus oli selkeästi pienempi, vain kuusi prosenttiyksikköä. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% KTK tutkinto samassa yliopistossa KTK tutkinto toisessa kotimaisessa yliopistossa Ulkomailla suoritettu KTKtutkintoa vastaava tutkinto Tradenomin tutkinto Muun alan yliopistotutkinto kotimaassa tai ulkomailla Muu tutkinto, jolla sai suoritusoikeuden Ei vastannut 2009 2010 Kuvio 3: Vastaajien aiempi koulutustausta KTM tutkinnon aloitushetkellä, kehittyminen yli ajan, %. Kyselyyn osallistuneista 17 prosenttia suoritti osan maisterin tutkintoonsa sisältyvistä opinnoistaan toisessa kotimaisessa yliopistossa. Toisessa kotimaisessa yliopistossa suoritettiin keskimäärin 21 opintopistettä, ja yleisimmin toiseksi opinahjoksi ilmoitettiin Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu. Suosituinta opintojen osittainen suorittaminen toisessa kotimaisessa yliopistossa oli Itä Suomen yliopistossa ja Svenska handelshögskolanissa opiskelleiden vastaajien joukossa. Näiden molempien yliopistojen valmistuneista kauppatieteiden maistereista peräti 23 prosenttia oli suorittanut opintojaan myös kotiyliopiston ulkopuolella. Vastaavasti harvimmin maisterin tutkinnon opintoja toisessa yliopistossa olivat suorittaneet Oulun yliopistosta (7 %) ja Åbo Akademista (7 %) valmistuneet opiskelijat. 13
Taulukko 3: Vastavalmistuneiden maantieteellinen sijoittuminen valmistumishetkellä, KTM, %. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Helsinki 41 76 33 24 37 10 59 24 31 31 7 Muu pääkaupunkiseutu 9 13 11 6 12 2 14-5 9 4 Oulu 8 - - 3-63 - - - 1 - Vaasa 5 - - - - - 8 - - 25 4 Jyväskylä 4 - - 47 1 - - 3-1 - Tampere 4 1-4 1 1-51 5 5 - Lappeenranta 3-6 1 17 - - - - - - Turku 3 1 6 1 1 1 - - 8 3 63 Muu Uusimaa 2 2-3 2 2 - - 2 3 - Päijät-Häme 2 - - 4 8 1-5 - 1 - Varsinais-Suomi 2 - - - - - - - 27 1 7 Etelä-Karjala 1 - - - 4 - - - - - - Etelä-Pohjanmaa 1 - - - - - - - - 7 - Etelä-Savo 1-6 1 - - - - - 1 - Häme 1 - - - - 1 - - 2 1 4 Joensuu 1-22 - 1 1-3 2 - - Kuopio 1-11 - 2 - - - 2 1 - Kymenlaakso 1 - - - 5 - - - - - - Lappi 1 - - - - 5 - - - - - Mikkeli 1 - - - 3 1 - - - - - Pirkanmaa 1 - - 1 - - - 8 2 1 - Pohjanmaa 1 - - 1 - - 6 - - 4 7 Pohjois-Pohjanmaa 1 - - - - 6 - - - 1 - Pori 1 - - - - - - - 8 - - Ahvenanmaa - - - - - - - - - - - Kainuu - - - - - 1-3 - - - Rovaniemi - - - - - 2 - - - - - Satakunta - - - - - - - - 3 1 - Pohjois-Karjala - 1 - - - - - - - - - Pohjois-Savo - - 6 - - - - - - 1 - Ulkomaat 5 6-3 6 4 12 3 3 4 4 Taulukko 3 kuvaa kyselyyn vastanneiden maantieteellistä sijoittumista valmistumishetkellä vuonna 2010. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) työskenteli tai, jos työpaikkaa ei ollut, asui valmistumishetkellään noin puolet vastanneista. Verraten kahteen edellisvuoteen prosenttiosuus on hieman laskevassa trendissä, sillä vuonna 2008 peräti 62 prosenttia ja vuonna 2009 53 prosenttia vastanneista kertoi työ tai asuinpaikkakuntansa olevan pääkaupunkiseudulla. Taulukosta voidaan myös havaita, että vastavalmistuneista 14
kauppatieteiden maistereista selkeä osa jää opiskelupaikkakunnalleen myös valmistumisen jälkeen. Tämä on yleistä erityisesti Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä Åbo Akademista että Tampereen yliopistosta valmistuneiden kohdalla. 2.2 Pää- ja sivuaineet Tarkastellaan seuraavaksi kauppatieteiden maistereiden suosituimpia pää ja sivuaineita koulutusyksiköittäin. Kuten aikaisemmin jo mainittiin, on hyvä muistaa, että eri yliopistot käyttävät toisistaan poikkeavia nimityksiä opintokokonaisuuksista, vaikka nämä kokonaisuudet olisivatkin sisällöltään pitkälti toisiaan vastaavia. Tämä hankaloittaa omalta osaltaan pääainekohtaista vertailua. Myös pääainevaihtoehdot vaihtelevat yliopistoittain, joten eri yliopistojen välillä löytyy eroavaisuuksia eri pääaineiden opiskelijoiden osuuksissa. Raportin lopussa, liitteessä neljä, ovat esiteltyinä tällä hetkellä, vuonna 2011, kaikki mahdolliset pääaineet/koulutusohjelmat, jotka ovat valittavissa kauppatieteiden maisterin tutkintoon yliopistoittain. Jäljempänä olevissa raportin yksikkökohtaisissa tarkasteluissa syvennytään tarkemmin pää ja sivuainekokonaisuuksiin, jolloin tarkastellaan myös eri pääaineryhmien sisällä suosituimpia sivuaineita. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskellaan pääaineiden sijaan ohjelmakohtaisesti. Taulukossa 4 on lueteltu vastaajien suosituimpia pääainekategorioita koulutusyksiköittäin. Perinteisesti vastavalmistuneiden maisterivastaajien suosituin pääaine on ollut laskentatoimi, eikä se menettänyt valtasijaansa vieläkään vuonna 2010. Laskentatoimea pääaineenaan opiskeli lähes viidesosa maisterivastaajista. Myös markkinointi (16 %) sekä organisaatiot ja johtaminen (16 %) säilyttivät paikkansa suosituimpien pääaineiden joukossa. 15
Taulukko 4: Yleisimmät pääainekategoriat, KTM, %. Aalto UEF/JoY JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Laskentatoimi 17 15 21-12 27 14-21 18 32 Markkinointi 16 15 36 11-40 29 19 22 12 - Organisaatiot ja johtaminen 16 16 29-18 13 14 38 14 20 29 Kv. liiketoiminta/markkinointi 9 10 - - 19 - - - 12 9 36 Rahoitus 9 16 - - 10-20 - - 10 - Kansantaloustiede 6 8-11 - 11-19 - - - Yritysjuridiikka 5 3 - - 10 - - - 69 10 - Tietojärjestelmätiede 4 - - 42 - - - - - - - Logistiikka 3 - - - 9 - - - - - - Tietojohtaminen 2 - - - 13 - - - - - - Tuotantotalous 2 - - - - - - - - 13 - Yrittäjyys 2 - - 11 - - - - - - - Ei vastannut 1 2 - - 2 - - - 2 1 4 Vastaajilta tiedusteltiin kyselyssä myös sivuainevalintoja. Maisterivastaajilla oli mahdollisuus mainita useampi kuin yksi sivuaine, joten taulukossa 5 huomioidaankin vain vastaajan tärkeimpänä valintana mainittu sivuaine yksiköittäin. Taulukosta 5 nähdään siis kaikkien vastanneiden prosenttijakaumat sekä kolme suosituinta sivuainetta jokaisesta yksiköstä. On huomattava, että Vaasan yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa laskentatoimi ja rahoitus on yhdistetty. Kuten jo edeltävinä kolmena vuotena, myös vuonna 2010, suosituimmat sivuaineet vastaajien joukossa olivat laskentatoimi (21 %), organisaatiot ja johtaminen (15 %) sekä yritysjuridiikka (12 %). Taulukosta 6 näkyvät myös kolme suosituinta sivuainetta yksikkökohtaisesti yleisyysjärjestyksessä. Huomataan, että suosituimmat sivuaineet olivat lähes jokaisessa yksikössä samat. Ainoastaan muutama yksikkö teki poikkeuksen, jossa sekä rahoitus että markkinointi pääsivät kolmen suosituimman sivuaineen joukkoon. Muuten kolme yleisintä sivuainetta olivat lähes jokaisessa yksikössä samat, vain yleisyysjärjestyksessä oli hieman eroavaisuuksia yksikköjen välillä. Kuusi prosenttia maisterivastaajista ei ilmoittanut sivuainetta lainkaan. 16
Taulukko 5: Yleisimmät sivuainekategoriat, KTM, %, ja yksikkökohtainen yleisyysjärjestys. Aalto UEF/JoY JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Laskentatoimi 21 1. 1. 3. 1. 3. 1. 1. 1. 1. 3. Organisaatiot ja johtaminen 15 2. 3. 2. 2. 1. 2. 2. 2. 1. Yritysjuridiikka 12 3. 2. 3. 3. 3. 2. Rahoitus 8 3. 2. 3. Markkinointi 7 2. 1. Kansantaloustiede 5 Tietojärjestelmätiede 3 Kv. liiketoiminta/markkinointi 2 Logistiikka 2 Tietojohtaminen 2 Ei sivuainetta 6 2.3 Valmistumisajat ja opintojen viivästymisen syyt Vastavalmistuneita pyydettiin kyselyssä arvioimaan myös valmistumisaikaa sekä mahdolliseen viivästymiseen johtaneita syitä. Vastanneiden keskuudessa keskimääräinen kauppatieteiden maisterin tutkinnon valmistumisaika kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tai muun alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen oli 2,0 vuotta. Vuonna 2010 valmistuneet maisterin suorittivat tutkintonsa yhtä nopeassa ajassa kuin vuoden 2009 vastaajat. Vuonna 2008 tehty tutkintouudistus hankaloittaa keskimääräisen valmistusajan pidemmän aikavälin tarkastelua, sillä vuonna 2008 tehdyt muutokset pakottivat kyseisenä vuonna pitkään jo työelämässä olleet opiskelijat suorittamaan tutkintonsa loppuun. Näin ollen keskimääräinen valmistumisaika vuonna 2008 oli suhteellisen korkea, 3,3 vuotta. Kuvio 4 kuvastaa kauppatieteiden maistereiden valmistumisaikojen keskinäistä vertailua viimeisten kolmen vuoden ajalta. Huomattava on, että maisteriohjelmaan valittujen opiskelijoiden poikkeavat, normaalia lyhyemmät, valmistumisajat hankaloittavat omalta osaltaan tulosten analysointia ja vertailua. 17
3,5 3 3,3 2,5 2 1,5 2,0 2,0 1 0,5 0 Kuvio 4: Valmistumisaikojen kehittyminen yli ajan. Taulukossa 6 sitä vastoin ovat nähtävissä keskimääräiset valmistusajat kauppatieteiden maisteriksi kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tai muun alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen yksiköittäin vuonna 2010. Taulukosta huomataan, että kovin suuria yksikkökohtaisia eroavaisuuksia ei valmistumisajoissa ole havaittavissa. Nopeimmin kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittivat Tampereen yliopistosta valmistuneet opiskelijat. Heillä maisterin tutkinnon suorittamiseen kului keskimäärin 1,6 vuotta, joka on noin puoli vuotta vähemmän kuin pisimpään opiskelleilla maisterivastaajilla. Sukupuolten välisiä suuria eroja ei myöskään valmistumisajoissa ollut havaittavissa. Naiset valmistuivat kauppatieteiden maisteriksi keskimäärin 2,0 vuodessa miesten opiskellessa keskimäärin 1,9 vuotta. Taulukko 6: Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suoritusajat yksiköittäin, %. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Vuotta 2008 2009 2010 Alle 2 v. 41 34 44 49 38 38 53 54 51 41 39 2-3 v. 35 46 22 21 35 33 33 35 26 27 32 Yli 3, max 4 v. 10 10 11 10 11 13 2 5 9 9 11 Yli 4 v. 15 9 22 21 16 15 12 5 13 23 18 Keskiarvo (vuotta) 2,0 1,9 2,1 2,0 2,1 2,1 1,7 1,6 1,8 2,1 2,1 18
Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös omaa valmistumistaan suhteessa tavoiteaikaansa. Tarkoitus oli selvittää myös mahdollisia viivästymiseen vaikuttaneita tärkeimpiä tekijöitä. 38 prosenttia vastaajista koki, että heidän opinnot eivät viivästyneet lainkaan suhteessa tutkinnon normisuoritusaikaan. Prosenttiosuus oli runsaat 12 prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaa vähemmän. Vastaavasti hieman reilut puolet vastaajista oli sitä mieltä, että opinnot viivästyivät, jolloin selvästi yleisin viivästymisen syy oli kokopäiväinen työskentely opintojen ohella (taulukko 7). Vastaajat, jotka ilmoittivat käyvänsä kokopäiväisessä työssä opintojensa ohessa, työskentelivät keskimäärin 11,2 kuukautta kauppatieteiden maisterin tutkinnon lukukausien aikana. Taulukossa 7 on kuvattu vastaajien opintojen ensisijaisia viivästymisen syitä. Vastaajat saivat mainita 1 3 mahdollista syytä viivästymiseen. Taulukosta huomataan, että lähes kymmenesosa maisterivastaajista koki pro gradu tutkielman viivästymisen olleen opintojen ensisijainen viivästymisen syy. Vastaajat, jotka valitsivat viivästymisen syyksi kategorian muu syy, mainitsivat viivästymisen johtuneen useimmiten joko perhesyistä, vanhempainvapaasta tai työharjoittelusta ulkomailla. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on opiskelijoiden oma näkemys opintojen etenemistahdista. Vuoden 2009 opintojen viivästymisen syihin nähden ei vuoden 2010 tuloksissa ollut havaittavissa suuria muutoksia. Taulukko 7: Opintojen viivästymisen ensisijaisia syitä yksikkökohtaisesti, KTM, %. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti 26 28 29 36 28 28 17 14 28 24 17 Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti 7 9 12 4 1 5 19 14 6 7 8 Varusmiespalvelu/vanhempainloma 2 3-1 1 3 4 3 - - 4 Pro gradu -tutkielman viivästyminen 9 11 6 10 8 6 8 8 13 10 9 Opiskelu ulkomailla 3 2 - - 4 3 6 8 4 2 - Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa 1 1 - - - - 2-2 - 4 Opetusjärjestelyt (esim. kurssien ajoitus) 1 1-3 1 2 - - - 2 - Opiskelumotivaation puute 2 1 6-1 4-3 2 2 - Harrastukset 1 1 - - - - 2-2 - 4 Opintojen vaativuus/puutteelliset opiskelutaidot - - - - 1-2 - - - - Opintojen ohjauksen puutteet 1 - - 3-2 - - - 1 4 Sairaus 1 1-1 1 4-3 2 1 - Aktiivinen toiminta ylioppilaskunnassa/ainejärjestössä 1 1 - - 1 1 - - - - 4 Muu syy KTM -opintojen viivästymiseen normiajassa 4 2 18 6 2 3 8 5 6 2 - Opinnot eivät viivästyneet, osuus vastaajista 38 42 29 35 51 41 31 43 36 48 46 19
Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien kiinnostusta mahdollisia tieteellisiä jatko opintoja kohtaan. Taulukko 8 kertoo, että puolet maisterivastaajista ei ole harkinnut vakavasti tieteellisiä jatkoopintoja maisterin tutkintonsa jälkeen. Vastaavasti neljännes kertoi harkinneensa jatkoopintomahdollisuutta, mutta ei aikonut ryhtyä jatko opiskelijaksi. Sitä vastoin lähes viidesosa kyselyyn osallistuneista ilmoitti aloittavansa jatko opinnot. Suuri osa vastaajista, jotka aikovat jatkaa opintojaan, kertoivat sen tapahtuvan lähitulevaisuudessa, muutaman vuoden kuluttua: vastaajat halusivat työskennellä ensin jonkin aikaa ja kartuttaa työkokemustaan ennen kuin aloittavat tieteelliset jatko opinnot. Myös yksikkökohtaisissa vastauksissa on havaittavissa melko selkeää suuntautumista. Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010 valmistuneista kauppatieteiden maistereista reilu kolmannes ilmoitti ryhtyvänsä jatko opiskelijaksi. Myös Itä Suomen yliopistosta (29 %) ja Tampereen yliopistosta (22 %) valmistuneista vastaajista suhteellisen suuri osa aikoi jatkaa tieteellisiä opintojaan maisterin tutkinnon jälkeen. Sitä vastoin Åbo Akademista valmistuneilla suurimmalla osalla (75 %) ei ollut kiinnostusta jatko opintoja kohtaan. Taulukko 8: Vastaajien kiinnostus tieteellisiä jatko opintoja kohtaan yksiköittäin, %. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Ei 50 51 44 43 45 48 49 62 51 49 75 Kyllä, mutta ei aio jatko-opiskelijaksi 25 28 28 22 28 27 16 14 34 22 11 Kyllä 18 19 28 32 14 16 12 22 12 17 7 Ei vastannut 8 3-3 12 10 22 3 3 12 7 20
3 Kauppatieteellisen alan saamat arviot, maisteriaineisto Tässä luvussa käydään läpi maisterivastaajien antamaa palautetta yleisesti kauppatieteellisestä koulutuksesta ja eri koulutusyksiköistä. Lisäksi kiinnitetään huomiota opetuksen ja koulutuksen kansainvälisyydestä sekä koulutusyksiköiden elinkeinoelämäsuhteista annettuihin palautteisiin. Lopuksi käsitellään kyselyn avoimissa kysymyksissä esiin nousseita teemoja koskien koulutusyksiköiden valmiuksia sekä kauppatieteellistä alaa yleensä. 3.1 Koulutus ja koulutusyksikkö sekä koulutuksen antamat valmiudet Tarkastellaan ensin, mitkä tekijät vaikuttivat ensisijaisesti vastaajien opiskelupaikan valintaan. Vastaajilla oli mahdollisuus valita 1 3 tärkeimmäksi koettua perustetta. Taulukkoon 9 on koottu vastaajien ilmoittamat tärkeimmät valintaperusteet. Yleisesti havaitaan, että yksikön sijaintipaikkakunta (27 %) sekä maine (19 %) ja tietyn pääaineen/koulutusohjelman opiskelumahdollisuudet (18 %) erottuivat tärkeimmiksi perusteiksi yksikön valinnalle. Myös oletetusti hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan kyseiseen yliopistoon arvostettiin suhteellisen korkealle (13 %) verraten muihin kriteereihin. Muutaman edellisen kyselyn tapaan, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta (46 %) sekä Svenska handelshögskolanista (38 %) valmistuneilla kauppatieteiden maistereilla yksikön maine oli selvästi keskimääräistä merkittävämpi valintakriteeri vuonna 2010. Vaasan yliopistosta valmistuneista sitä vastoin kolmasosa kertoi ensisijaisen valintaperusteen olleen hyvät sisäänpääsymahdollisuudet. Merkitsevää oli myös havaita, että yli puolet sekä Itä Suomen että Tampereen yliopistojen maisterivastaajista oli kertonut opiskelupaikan ensisijaiseksi valintaperusteeksi yksikkönsä sijaintipaikkakunnan. Muiksi valintaperusteiksi mainittiin muun muassa mahdollisuudet opiskella työn ohella sekä työpaikan sijaintipaikkakunta. 21
Taulukko 9: Koulutusyksiköiden ensisijaiset valintaperusteet, KTM, %. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Yksikön maine 19 46** - 1 6 6 38** 3 15 10 4 Katsoin sinne opiskelemaan pääsemisen mahdollisuudet hyviksi 13 1 17 7 23 9 2 8 12 32* - Sain siitä enemmän tietoa kuin muista yksiköistä 1 1 - - 1 2 - - - 1 - Valintamenettely 7 3 6 7 7 6 2 8 14 17 - Yksikön sijaintipaikkakunta 27 19 67* 38 24 44-53* 29 15 38 Tietty pääaine/ohjelma 18 10-30 22 23 19 25 19 16 19 Tietty aineyhdistelmämahdollisuus 2 1-4 3 4 2 3-1 8 Ystävien/sukulaisten vaikutus 3 3-7 6 2 2-2 3 - Halu itsenäistyä 1 - - 1 1-2 - 2 2 4 Opetuskieli 1 1 - - - - 8 - - - 19 Laajat opiskelumahdollisuudet/valinnanvara 6 12 6 1 2 4 23-8 3 4 Muu syy opiskelupaikan valintaan 2 2 6 3 4-2 - - 1 4 Taulukossa 10 tarkastellaan vastaajien antamia arviointeja liittyen opetuksen eri osa alueisiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä kouluarvosanoin asteikolla 4 10. On hyvä muistaa, että vastaajien näkemykset ovat henkilökohtaisia ja voivat poiketa toisistaan vaihtelevissa määrin. Taulukosta 10 nähdään, että korkeimmat keskiarvot opetukseen liittyvistä osa alueista maisterivastaajat antoivat pääaineen/koulutusohjelman opetukselle (8,3) sekä maisterin tutkintoon sisältyvien kielten opetukselle (8,2), kuten myös vuosina 2008 ja 2009 valmistuneet antoivat. Heikoimman keskiarvon 7,6 sai tutkinnon yhteisten opintojen opetus. Myös yksikkökohtaisia poikkeamia oli jonkin havaittavissa. Näitä poikkeamia tarkastellaan tarkemmin jokaisen koulutusyksikön omissa luvuissaan jäljempänä. Edellisvuoden tuloksiin verrattaessa merkittäviä muutoksia ei kuitenkaan ole tapahtunut. Taulukko 10: Arviot opetukseen liittyvistä osa alueista yliopistoittain, KTM, asteikko 4 10. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Opetusmenetelmät 7,8 7,9 7,9 7,8 8,0 7,7 7,8 7,6 7,7 7,8 7,7 Tutkinnon yhteisten opintojen opetus 7,6 7,3 7,9 7,5 7,9 7,8 7,8 7,7 7,4 7,6 7,7 Pääaineen/koulutusohjelman opetus 8,3 8,3 8,1 8,2 8,6 8,1 8,1 8,2 7,9 8,3 8,1 Tutkintoon sisältyvien kielten opetus 8,2 8,5 8,4 8,3 7,9 8,1 8,5 8,3 8,3 8,0 8,2 22
Vastaajat arvioivat kyselyssä myös kauppatieteellisen koulutuksen avulla saatuja valmiuksia kouluarvosanoin asteikolla 4 10. Nämä vastaukset on koottu taulukkoon 11. Heikoimmiksi osaalueiksi koettiin koulutuksen antamat sekä tiedolliset (7,2) että asenteelliset (7,3) valmiudet yrittäjyyteen. Sama toistuvuus on ollut havaittavissa jo vuonna 2007 vastavalmistuneiden maisterivastaajien palautteista lähtien. Edellisvuodesta alkaen myös viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä on arvioitu koulutuksen yhdeksi heikoimmista osa alueista. Vuonna 2010 viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä saikin keskiarvokseen 7,2. Vastaavasti vuonna 2010 kauppatieteellisen koulutuksen vahvimmiksi osa alueiksi maisterivastaajat arvioivat valmiudet uusien asioiden omaksumiseen (8,9) sekä ryhmätyöskentelyvalmiudet (8,8). Suurta hajontaa edeltävän vuoden vastaaviin keskiarvoihin ei kuitenkaan ollut havaittavissa. Vastaajien arvioihin saaduista valmiuksista palataan tässä raportissa myöhemmin yksikkökohtaisten tulosten kohdalla, jolloin tarkastellaan vastauksia myös pääainekohtaisesti 1. Taulukko 11: Kauppatieteellisen koulutuksen antamat valmiudet yksiköittäin, KTM, asteikko 4 10. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Talouden yleinen tuntemus 8,0 8,1 8,2 7,8 8,2 7,8 8,1 7,9 8,0 8,0 7,7 Valmiudet pääaineessa 8,4 8,5 8,7 8,4 8,5 8,2 8,4 8,5 8,3 8,5 8,6 Valmiudet sivuaineessa 7,9 8,0 7,9 7,9 7,9 7,9 7,8 8,0 7,9 8,0 8,1 Viestintävalmiudet äidinkielellä 8,3 8,4 8,6 8,3 8,3 8,3 8,1 8,3 8,2 8,2 7,5 Viestintävalmiudet toisella kotimaisella kielellä 7,2 7,1 7,2 6,7 7,0 7,3 7,7 7,4 7,9 7,3 7,2 Viestintävalmiudet vierailla kielillä 8,2 8,3 8,2 8,1 8,0 8,4 8,0 8,1 8,3 8,1 7,8 Tieteelliset valmiudet 8,1 8,1 8,1 8,1 8,0 8,1 8,0 8,0 8,1 8,1 8,1 Yrittäjävalmiudet, tiedolliset 7,2 7,0 7,3 7,3 7,6 6,9 7,3 7,1 6,9 7,3 6,6 Yrittäjävalmiudet, asenteelliset 7,3 7,2 7,2 7,4 7,7 7,2 7,1 7,4 7,1 7,4 6,9 Valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä 8,4 8,8 8,1 8,2 8,3 8,3 8,6 8,1 8,5 8,4 7,9 Valmiudet ryhmässä työskentelyyn 8,8 9,0 8,8 8,6 8,9 8,6 8,7 8,6 8,9 8,8 8,7 Yleiset johtamisvalmiudet 7,9 8,0 7,8 7,7 8,1 7,7 7,9 7,6 7,8 8,0 7,9 Henkilöstöjohtamis- / esimiesvalmiudet 7,7 7,7 7,8 7,4 8,0 7,6 7,7 7,5 7,6 8,0 7,4 Tietotekniset valmiudet 8,0 8,0 8,1 8,1 8,1 8,0 7,6 7,7 8,2 8,0 7,0 Valmius omaksua uusia asioita 8,9 9,0 8,9 8,8 8,9 8,9 8,4 8,5 9,0 8,8 8,5 Ongelmanratkaisuvalmiudet 8,6 8,7 8,7 8,6 8,6 8,7 8,3 8,5 8,6 8,6 8,4 Esiintymisvalmiudet 8,3 8,4 8,8 8,3 8,3 8,3 8,1 8,2 8,4 8,1 8,0 Vuorovaikutusvalmiudet 8,5 8,6 8,8 8,4 8,7 8,6 8,3 8,3 8,5 8,5 8,4 1 Koulutuksen antamia valmiuksia vastavalmistuneiden opiskelijoiden näkökulmasta on mielenkiintoista peilata esimerkiksi työnantajien näkemyksiin ekonomin valmiuksista sekä osaamisesta työelämän tarpeita ajatellen. ( Työnantajien arviot kauppatieteiden maistereiden ja kandidaattien osaamisesta ja kilpailukyvystä suomalaisilla työmarkkinoilla, Empiros Oy, syksy 2011). 23
Vastaajat saivat arvioida kyselyssä myös koulutuksen aikana saamaansa opinto ohjausta kouluarvosanoin 4 10. Tulokset näkyvät seuraavassa taulukossa 12. Kuten edeltävänäkin vuonna parhaan keskiarvon 8,4 vastaajat antoivat oman tiedekunnan opintoneuvonnalle. Opintooppaaseen (8,1) oltiin myös tyytyväisiä. Sen sijaan opettajatutorointi arvioitiin selkeästi heikoimmaksi opinto ohjauksen osa alueeksi (7,0). Avoimessa palautteessa moni maisterivastaajista ihmettelikin, mitä opettajatutorointi edes on. Kyselyn paljastamat opintojen ohjauksen osa alueiden arviointitulokset olivat kutakuinkin samat kuin edellisvuoden vastavalmistuneiden vastaavat arviot. Koulutusyksiköittäin opintojen ohjauksen arvioinneissa on kuitenkin havaittavissa jonkin verran eroavaisuuksia, joita käsitellään raportissa jäljempänä yksikkökohtaisesti. Taulukko 12: Arviot opintojen ohjauksesta yksiköittäin, KTM, asteikko 4 10. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Orientaatiopäivät 7,7 7,6 8,4 7,4 8,4 7,7 7,6 7,7 7,7 7,5 7,4 Opintotoimiston palvelut 7,9 7,1 8,3 8,2 8,6 8,3 7,1 7,8 8,0 8,2 7,8 Oman tiedekunnan opintoneuvonta 8,4-8,9 8,4 8,9 8,3-8,2-8,3 8,3 Ohjaus opintojaksolla 7,6 7,3 7,8 7,8 8,1 7,6 7,3 7,6 7,3 7,7 7,5 Opinto-opas 8,1 7,9 8,3 7,8 8,3 8,5 7,9 8,3 8,1 8,3 7,0 Informaatio www-sivuilla 7,8 7,4 7,5 7,8 8,3 8,0 8,0 8,1 7,9 7,9 7,5 Tutor-toiminta, opiskelijatutorointi 7,4 7,4 8,2 7,1 7,7 7,2 7,1 7,5 7,4 7,6 7,0 Tutor-toiminta, opettajatutorointi 7,0 6,8 7,1 7,1 7,4 7,0 7,0 7,3 6,4 7,0 7,5 Taulukossa 13 näkyvät maisterivastaajien antamat kouluarvosanat koulutusyksiköiden tiloista, laitteista ja palveluista opintotehokkuuden kannalta. Taulukosta huomataan, että tyytyväisimpiä oltiin kirjastopalveluihin, jotka saivat keskiarvokseen 8,6. Vastaavasti heikoimman keskiarvon saivat maisterivastaajilta koulutusyksiköiden atk tuet (7,8). Vastaajien antamat arviot koulutusyksiköittäin vaihtelevat selkeästi erityisesti yliopistojen tilojen arvioinneissa. Åbo Akademista valmistuneet arvioivat yliopistonsa tilat huomattavasti keskitasoa heikommaksi (6,9), kun taas Itä Suomen yliopistossa opiskelleet arvostivat yliopistonsa tilat huomattavasti keskitasoa korkeammalle (9,1). Myös koulutusyksikkönsä laitteet saivat Åbo Akademin maisterivastaajilta verrattain heikon keskiarvon 6,8. Vuoteen 2009 nähden koulutusyksiköiden tilojen, laitteiden ja palveluiden keskiarvot nousivat kahdella kymmenyksellä lukuun ottamatta opiskelijoiden saamaa atk tukea, jonka keskiarvo laski yhdellä kymmenyksellä. 24
Taulukko 13: Keskiarvot koulutusyksikköön liittyvistä osa alueista, KTM, asteikko 4 10. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Yliopiston tilat 8,3 8,1 8,9* 8,6 8,7 8,0 7,4 8,1 8,6 8,7 6,9** Yliopiston laitteet 8,0 7,4 8,6 8,2 8,6 8,3 7,5 8,1 8,2 8,0 6,8** ATK-tuki 7,8 7,3 8,5 8,2 8,2 8,0 7,5 8,0 8,3 8,1 7,1 Kirjastopalvelut 8,6 8,6 8,3 8,3 8,7 8,7 8,1 8,5 8,5 8,7 8,8 Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan myös koulutukseen ja opiskeluun liittyviä väittämiä asenneasteikoilla 1 4 (1 = täysin eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä). Taulukko 14 osoittaa vastausten keskiarvot yksiköittäin, pois lukien vastaukset, joiden arvoksi kirjattiin 0 (0 = en osaa sanoa). Tuloksia tulkittaessa on hyvä kuitenkin muistaa, että vastaukset perustuvat vastaajien omiin, henkilökohtaisiin näkemyksiin ja kokemuksiin saadusta koulutuksesta. Saatuja vastauksia on siis hyvä pitää ainoastaan suuntaa antavina, sillä tällaista asenneasteikkoa ei välttämättä voida pitää täysin tasavälisenä. Kuten kolmessa aikaisemmissakin vastaavissa raporteissa parhaan keskiarvon sai opiskeluilmapiiri arvosanalla 3,4. Edellisvuoden tapaan heikoimman keskiarvon (2,7) maisterivastaajat antoivat väitteelle, jonka mukaan oma koulutusyksikkö osallistaa opiskelijat kurssien kehitystyöhön merkittävästi. Otettaessa huomioon kaikkien kyselyyn osallistuneiden vastaajien mielipiteet koulutukseen ja opiskeluun liittyviä väittämiä kohtaan erot esitettyjen väittämien välillä olivat varsin vähäisiä. Sen sijaan yliopistokohtaisia eroja oli jonkin verran havaittavissa. Erityisesti sekä Itä Suomen yliopistosta että Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet maisterit kokivat, että heidän omat yksikkönsä ottivat opiskelijat ja opiskelijoiden mielipiteet huomioon koulutusta kehittäessä erityisen hyvin. Yksikkökohtaisia tuloksia tarkastellaan tarkemmin jäljempänä. 25
Taulukko 14: Vastaajien arviot väittämiin koulutuksesta ja koulutusyksiköstään, KTM, asteikko 1 4. Koulutus vastasi odotuksia 3,2 3,3 3,1 3,1 3,3 3,1 3,2 3,1 3,1 3,3 3,1 oli laadukasta 3,2 3,2 3,1 3,1 3,3 3,1 3,3 3,1 3,0 3,2 3,0 oli vaativaa 3,0 3,0 3,2 2,9 3,1 3,0 3,1 2,9 2,7 3,0 2,8 oli motivoivaa 3,0 3,0 3,5 3,0 3,2 3,0 3,0 2,9 2,8 3,0 3,0 antoi hyvät valmiudet työelämään 3,0 3,1 3,0 2,8 3,1 2,8 2,8 3,0 2,9 3,0 2,5 Opinnot olivat mielenkiintoisia 3,3 3,3 3,6 3,2 3,5 3,2 3,4 3,2 3,2 3,3 3,3 Opiskeluilmapiiri oli hyvä 3,4 3,3 3,5 3,4 3,6 3,3 3,3 3,4 3,5 3,6 3,4 Koulutusyksikkö on kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä koulutuksesta 2,9 2,7 3,3 2,9 3,3 2,8 2,8 2,7 2,8 2,8 2,7 osallistaa opiskelijat kurssien kehitystyöhön merkittävästi 2,7 2,7 3,1 2,7 2,9 2,8 2,7 2,7 2,7 2,7 2,4 Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA 3.2 Tutkielman tekeminen ja rahoitus Kyselyn tavoitteena oli selvittää myös muutamia vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden tutkielman tekemiseen ja sen rahoitukseen liittyviä asioita. Kyselyyn vastanneet kertoivat käyttäneensä pro gradu tutkielmansa tekemiseen keskimäärin 11,6 kuukautta, josta nettoaikaa oli keskimäärin 5,7 kuukautta. Jo useampien vuosien ajan pro gradu tutkielman teon keskimääräinen nettoaika on vaihdellut viidestä kuuteen kuukauteen. Vastaajat antoivat kouluarvosanoin 4 10 arvosteltuna arvosanat myös tutkielman ohjaukselle sekä omalle panostukselle tutkielmaprosessissa. Maisterivastaajat arvioivat omaa panostustaan tutkielmaprosessiin keskimäärin kouluarvosanalla 8,2. Vastaavasti tutkielman ohjaus sai keskiarvokseen 7,8. Toimeksiantona tutkielmansa teki 31 prosenttia vastaajista. Taulukko 15: Tutkielmaa koskeva ensisijainen rahoitus yksiköittäin, %. 26
Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Ei saanut rahallista tukea 66 64 65 58 59 69 76 75 59 70 79 Sai tutkielmasta kertapalkkion 8 8 6 11 8 2 2 8 15 12 11 Sai stipendin 5 4 6 1 10 4 2-5 2 7 Ainoastaan tutkielmasta suoranaisesti aiheutuneet kulut maksettiin 2 1 12 6 2 1 4 - - 1 - Teki tutkielmaa kokopäivätoimisesti ja sai toimeksiantajalta palkkaa 9 13 6 13 13 5 2 11 2 5 4 Muu rahoitus pro gradu -tutkielman tekoon 7 8 5 8 5 11 2 6 14 5 - Taulukosta 15 osoittaa, millaista rahoitusta maisterivastaajat ovat mahdollisesti saaneet pro gradu tutkielmansa tekemistä varten. Vuonna 2010 valmistuneista lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista ei saanut minkäänlaista rahallista tukea pro gradu tutkielmansa tekoon. Kauppatieteellisellä alalla pro gradu tutkielman teko toimeksiantona on vielä edelleen melko harvinaista, sillä myös vuosina 2008 sekä 2009 vain vajaa kolmasosa oli tehnyt tutkielmansa toimeksiantona suoraan yritykselle. Kuitenkin osuus on kasvussa, ja vuonna 2010 kyselyyn osallistuneista 34 prosenttia sai tehdä tutkielmansa toimeksiantona. Yliopistoittain tarkasteltuna Jyväskylän yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneista vastaajista jopa reilut 40 prosenttia teki pro gradu tutkielmansa toimeksiantona. Sitä vastoin Åbo Akademin sekä Hankenin vastavalmistuneista selvästi suurin osa, peräti lähes 80 prosenttia, ei saanut minkäänlaista rahallista tukea tutkielmansa tekemiseen. Huomattavaa onkin, että edellisvuonna, vuonna 2009, eniten rahallista tukea tutkielmansa tekemistä varten saivat Åbo Akademin vastavalmistuneet maisterit, kun vuonna 2010 tilanne oli täysin päinvastainen pienin osuus rahallista tukea saaneista vastaajista löytyi Åbo Akademin vastaajien joukosta. Tässä on kuitenkin syytä huomata havaintojen pienen määrän mahdollinen vääristävä vaikutus. Mikäli opiskelija sai rahallista tukea tutkielmansa tekemistä varten, yleisin rahoitusmuoto oli toimeksiantajalta saatu kuukausipalkka, jonka sai kolmannes tutkielmansa toimeksiantona tehneistä maisterivastaajista. Lähes 90 prosenttia niistä vastaajista, jotka saivat tehdä tutkielmaansa kokopäiväisesti toimeksiantajaan lukuun, saivat palkkaa korkeintaan seitsemältä kuukaudelta keskimäärin 1 863 euroa kuukaudessa. 27 prosenttia niistä vastaajista, jotka saivat rahoitusta pro gradu tutkielman tekoon, saivat rahallisen tuen kertapalkkion muodossa. Kertapalkkion keskimääräinen summa oli 3 292 euroa ja mediaani puolestaan 2 700 euroa. Stipendin tutkielmansa tekemisestä sai 16 prosenttia rahallista tukea saaneista maisterivastaajista. Vuonna 2010 stipendin suuruus oli keskimäärin 4 304 euroa ja mediaani 3 500 euroa. 27
Molemmissa kertaluontoisissa rahoitustavoissa on syytä huomata, että saatujen korvaussummien välillä oli havaittavissa erittäin suurta vaihtelua. Esimerkiksi kertapalkkion saaneista lähes puolet ilmoitti saaneensa palkkion, jonka suuruus oli välillä 1 501 3 000 euroa. Vastaavasti stipendin ansainneista 32 prosenttia kertoi saaneensa maksimissaan 1 500 euron suuruisen stipendin, kun taas yli 6 000 euron korvauksen sai 30 prosenttia stipendin saaneista. Ilmoitettuihin lukuihin onkin syytä suhtautua varauksella, sillä havaintojen määrä oli melko pieni ja hajonta suhteellisen suuri. Rahallista tukea saaneista vastaajista 22 prosenttia ilmoitti saaneensa muunlaisen rahoituksen pro gradu tutkielman tekoon, jolloin useimmat vastaajat kertoivat tehneensä tutkielmaansa muun työn ohessa työajalla. 3.3 Kansainvälisyys opetuksessa ja koulutuksessa Tarkastellaan seuraavaksi koulutuksen ja opetuksen kansainvälisyyteen liittyviä osa alueita, joita arvioitiin kahden asenneväittämän (asteikko 1 4) ja yhden kouluarvosana asteikollisen kysymyksen avulla. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko he suorittaneet osan maisterin tutkintonsa opinnoistaan ulkomailla, esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman koulutusyksikkönsä kansainvälisyyttä taulukossa 16 esitettyjen väittämien perusteella asteikolla 1 4 (1 = täysin samaa mieltä, 2 = melko eri mieltä, 3 = melko samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä). Taulukosta 17 voidaan puolestaan nähdä vastaajien antamat kouluarvosanat (asteikko 4 10) valmiuksilleen työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Taulukko 16: Vastaajien arviot koulutuksen ja koulutusyksikön kansainvälisyydestä yksiköittäin, KTM, asteikko 1 4. Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Koulutuksessa huomioitiin kansainvälisyys 3,2 3,4 2,9 3,0 3,2 3,0 3,2 2,7 3,0 3,3 3,0 Koulutusyksikköni on kansainvälisesti aktiivinen 3,2 3,3 2,9 3,1 3,3 3,0 3,4 2,7 2,9 3,3 3,2 Taulukko 17: Valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä yksikkökohtaisesti, KTM, asteikko 4 10. 28
Koulutuksen antamat valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä 8,4 8,8 8,1 8,2 8,3 8,3 8,6 8,1 8,5 8,4 7,9 Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Vastaajat olivat melko yhtä mieltä siitä, että kauppatieteellisen alan koulutuksessa huomioidaan kansainvälisyys hyvin. Joitakin yksikkökohtaisia eroja oli kuitenkin havaittavissa. Myös arvioitaessa koulutusyksiköiden kansainvälistä aktiivisuutta maisterivastaajat olivat arvioinneissaan suhteellisen yhdensuuntaisia. Kuten jo useampana edellisenäkin vuotena, myös vuonna 2010, erityisesti Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu pärjäsi kansainvälisyyttä koskevissa arvioissa muiden yksiköiden keskiarvoa paremmin. Kutakuinkin jokainen koulutusyksikkö sai hyvän arvosanan vastaajien arvioidessa koulutuksen antamia valmiuksia toimia kansainvälisessä ympäristössä vain Åbo Akademista valmistuneet antoivat tässä yksikölleen keskiarvoksi alle 8. Yleisesti ottaen verraten vuosien 2008 ja 2009 tuloksiin Tampereen yliopisto näyttäisi parantaneen asemaansa kansainvälisissä asioissa opiskelijoiden silmissä, vaikka arvosanat jäivätkin yhä alle keskitason. 40% 35% 30% 25% 30 32 28 26 34 35 31 38 34 20% 18 15% 10% 5% 7 0% Aalto UEF JY LTY OY Hanken TaY TSE VY ÅA Kuvio 5: Ulkomailla opintojaan suorittaneiden vastaajien prosenttiosuudet yksiköittäin, KTM. Kuten kuviosta 5 havaitaan, kyselyyn vastanneista kolmannes ilmoitti suorittaneensa osan kauppatieteiden maisterin tutkintoonsa kuuluvista opinnoistaan ulkomailla joko 29