Asuinkiinteistöjen energiankulutus ja säästömahdollisuudet Hotelli Presidentti 24.11.2008 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistöliitto Uusimaa Rakentamismääräysten kehittyminen Rakennusosien U-arvot C3 1976 C3 1978 C3 1985 C3 2003 C3 2007 C3 2010 Ulkoseinä 0,40 0,29 0,28 0,25 0,24 0,14 Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,10 Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,14 Ikkuna 2,10 2,10 2,10 1,40 1,40 1,00 Ovet 0,70 0,70 0,70 1,40 1,40 1,00 Muut laskennan lähtöarvot n 50 -luku 6 6 6 4 4 2 LTO:n vuosihyötysuhde 0 0 0 0,3 0,3 0,5 1
Lämmitysenergian kulutus normikerrostaloissa Lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutusluokat Normitalot 1970 1980 200 250 kwh/htm 2 a Normitalot 1980 1985 200 kwh/htm 2 a Normitalot 1985 2007 150 kwh/htm 2 a Normitalot 2007 2010? 100 kwh/htm 2 a Normitalot 2010? 2012? 65 kwh/htm 2 a Matalaenergiatalot 30 50 kwh/htm 2 a Minimienergiatalot 16 30 kwh/htm 2 a Passiivitalot 15 kwh/htm 2 a 2
Normikerrostalon 2003 lämmitysenergian kulutus 11 % 20 % 48 % Ilmastointi Alapohja Yläpohja Ulkoseinät Ikkunat Ilmavuoto 16 % 4 % 1 % 5 3
Energian kulutuksen arvioinnissa esiintyviä ongelmia alkuperäisen ulkoseinärakenteen laskennallisen ja todellisen lämmönläpäisykertoimen välisen eron arviointi alkuperäisen ulkoseinärakenteen rakenteellisten ja työvirheistä aiheutuvien kylmäsiltojen vaikutusten arviointi ja mahdollisesti huomioimatta jättäminen lisälämmöneristyksestä aiheutuvat muutokset alkuperäisen ulkoseinärakenteen kosteuspitoisuuteen ja lämpötilaan sekä vaikutukset lämmönläpäisykertoimeen ja niiden arviointi ja mahdollisesti huomioimatta jättäminen ulkoseinärakenteen tiivistymisen vaikutusten arviointi Investointikustannukset betonijulkisivut JUKO 09/2008 Hankintakustannukset Betonipinta (ei sis. rakennuttamiskustannuksia) yks /yks saumauksen purku ja uusiminen (ei ongelmajätettä) jm 10-20 saumauksen purku ja uusiminen (PCB-pitoinen) jm 30-40 maalaus kahteen kertaan: helppo-normaali-vaativa m 2 10-30-50 lisäeristys 50 mm + kuitusementti- tai polymeeribetonilevy m 2 140-170 lisäeristys 50 mm + ohutrappaus m 2 130-170 lisäeristys 50 mm + kolmikerrosrappaus m 2 140-190 lisäeristys 50 mm + metalliverhous m 2 170-210 lisäeristys 50 mm + tiiliverhous m 2 180-230 eristyspaksuus + 100 mm % 13-15 ulkoseinäelementin purku, normaali m 2 60-80 ulkoseinäelementin purku, vaativa ( sis.asbestia) m 2 100-130 lämmöneristys 200 mm + tukiranka+ kuorielementti m 2 210-260 4
Investointikustannukset tiiliverhous JUKO 09/2008 Hankintakustannukset Tiiliverhous (ei sis. rakennuttamiskustannuksia) yks /yks yksittäisen tiilen vaihto kpl 130-380 tiiliverhouksen pullistuman korjaus m 2 260-510 tiiliverhouksen saumauksen uusiminen jm 10-20 tiiliverhouksen purkaminen m 2 30-40 tiiliulkoseinän purku ja uusiminen m 2 190-310 tiiliverhouksen rappaaminen pintalaastilla m 2 30-50 Investointikustannukset rappaus JUKO 09/2008 Hankintakustannukset Rappaus (ei sis. rakennuttamiskustannuksia) yks /yks hyväkuntoisen rappauksen maalaus (helppo, normaali, vaativa) m 2 15-40 rappauksen kunnostus (10 %) ja maalaus m 2 50-80 rappauksen kunnostus (30 %) ja maalaus m 2 80-120 rappauksen purku ja uusiminen (värilaasti) m 2 130-170 lisäeristysvaihtoehdot, ks. betoniseinän korjaus 5
Investointikustannukset ikkunat JUKO 09/2008 Ikkunat yks /yks ikkunan ulkopuolinen maalaus m 2 30-40 ikkunan tiivistäminen, 2-lasinen ikkuna m 2 30-40 ikkunan tiivistäminen, 3-lasinen ikkuna m 2 30-40 ikkunoiden tilkinnän uusim + sisäp kunnostus m 2 130-190 ikkunoiden vesipeltien uusiminen jm 10-20 ikkunan etupuitteen uusiminen m 2 130-180 etuikkunan asennus 130-180 ikkunan uusiminen, MSE+ sel m 2 320-380 ikkunan uusiminen, MSE + välikaasu + sel m 2 360-410 Ylläpitokustannukset nykytila vs. korjattu Lisäeristämisellä saavutettava säästö ΔQ missä Q joht joht = ΔU A S 24 1000 = lisäeristyksen aikaansaama energiansäästö, W ΔU = vanhan ja uuden U- arvon erotus, 2 m K 2 A = lisäeristettävä pinta - ala, m Kd S = lämmitystarveluku, a kwh a Lämmitystarveluvun korjaus (esim. S 21 = S 17 + 4 C x lämmityskauden kesto (d)) 6
U-arvon paraneminen eristettäessä mineraalivillalla 0,7 U-arvon paraneminen ΔU [W/m 2 K] 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Lisäeristys 50 mm Lisäeristys 100 mm Lisäeristys 200 mm 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 Rakenteen alkuperäinen U-arvo [W/m 2 K] Central European passive house in Jyväskylä region THERMAL INSULATION REQUIRED: 500 600 mm in exterior walls 700 800 mm in roofs about 400 mm in floors windows with U-values (total) less than 0.5 W/m 2 the window area should be minimized CONCLUSION: THE CENTRAL EUROPEAN PASSIVE HOUSE DEFINITION IS NOT ECONOMICALLY VIABLE IN FINLAND AS IT IS source: Ståhl, Fredrik. University of Lund,Sweden. 7
Lisälämmöneristyksellä saavutettavaan kustannussäästöön vaikuttavat toteutunut lämmitysenergiansäästö lämmitysenergian hinta kustannussäästö kasvaa energianhinnan kasvaessa tarkastelujakson pituus kustannussäästö kasvaa tarkastelujakson pidetessä vallitseva korkokanta kustannussäästö kasvaa korkokannan aletessa Päätelmät lisäeristäminen ei ole energiataloudellisesti kannattavaa koska investointi ei maksa itseään takaisin suunniteltuna pitoaikana (30- ja 50-vuotta) lisäeristäminen voi olla kannattavaa energiansäästön (ilmastonmuutos) näkökulmasta (materiaalien valmistukseen käytettävä energia otettava huomioon!) jos energianhinta nousee kolminkertaiseksi, lisäeristämisestä (200 mm) rappauksella tai levyrakenteilla tulee kannattavampaa kuin paikkausja pinnoitekorjaus korjausajankohdan määrittelee usein esteettiset seikat lisälämmöneristämisen yhteydessä kannattaa tehdä myös vaipan tiivistäminen korjausvaihtoehtojen kannattavuuden vertailu edellyttää, että vaihtoehdot saatetaan yhteismitallisiksi 8
Päätelmät korjausvaihtoehtojen perusteeksi tarvitaan lähes poikkeuksetta kuntotutkimuksia huonokuntoisen ulkokuoren pulttaus kohottaa investointikustannuksia merkittävästi käytännössä ulkokuoren pulttaus tehdään aina mikrobivaurioitunut eriste edellyttää ulkokuoren poistamista arvotekijät otetaan tarpeen mukaan huomioon muut tulevaisuudennäkymät on tarpeen mukaan otettava huomioon normiohjaus (korjausrakentaminen?, energiatehokkuusdirektiivi?), energianhinta jne. rahoituslaskelmissa otettava huomioon myös valtion avustukset 9