Makrotalouden tasapaino (IS TR malli) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Makrotalouden tasapaino (IS TR malli) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 1

Monisteen sisältö Kokonaiskysyntä Hyödykemarkkinoiden tasapaino ja IS käyrä Rahamarkkinat ja TR käyrä Tasapaino, reaaliset ja monetaariset shokit Korkopariteetti Valuuttakurssijärjestelmät IS TR malli avotaloudessa (Mundell Fleming malli) 2

Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X Z = C + I + G + PCA Missä PCA (primary current account, primäärinen vaihtotase) = X Z(nettovienti) Kulutus riippuu positiivisesti varallisuudesta (tulojen nykyarvo) ja saman periodin käytettävissä olevista tuloista Y T: C = C(Ω,Y T) Investoinnit riippuvat positiivisesti Tobinin q:sta ja negatiivisesti korosta: I = I(q,r) 3

Tuonti riippuu positiivisesti kotimaisesta kysynnästä ja reaalisesta valuuttakurssista: Z = Z(A, ) Reaalisen valuuttakurssin nousu heikentää tuotannon kilpailukykyä, joten tuonti kasvaa A = C + I + G (absorptio) Vienti riippuu positiivisesti ulkomaisesta kysynnästä ja negatiivisesti reaalisesta valuuttakurssista: X = X(A*, ) Reaalisen valuuttakurssin nousu heikentää kilpailukykyä, joten vienti vähenee A* = C* + I* + G* (ulkomainen absorptio) 4

PCA = X(A*, ) Z(A, ) = PCA(A,A*, ) Usein käytetään absorption sijasta BKT:ta (Y tai Y*): PCA = PCA(Y, Y*, ) BKT (Y) vaikuttaa negatiivisesti, ulkomainen BKT (Y*) positiivisesti ja reaalinen valuuttakurssi negatiivisesti 5

Jotta tehtäisiin ero halutun ja toteutuneen kysynnän välillä, merkitään haluttua kysyntää DD (desired demand): DD = C(Ω,Y T) + I(q,r) + G + PCA(Y, Y*, ) Miten haluttu kysyntä riippuu BKT:sta? Y:n nousu kasvattaa kulutusta, mutta vähemmän kuin tulojen nousun verran: kulutuksen tasaaminen yli ajan Y:n nousu lisää tuontia, mikä vähentää PCA:ta haluttu kysyntä kasvaa vähemmän kuin BKT Hyödykemarkkinat ovat tasapainossa kun toteutunut tuotanto Y (BKT) on yhtä suuri kuin haluttu kysyntä 6

Graafinen tarkastelu (keynesiläinen risti): haluttu kysyntä DD = C(Ω,Y T) + I(q,r) + G + PCA(Y, Y*, ) DD loivempi kuin 45 asteen suora (ks. edellinen kalvo) tasapainossa kokonaistuotanto = haluttu kysyntä, Y = DD DD Y=DD DD Y Y = DD 45 º Y Tuotanto 7

Jos hyödykemarkkinat eivät ole tasapainossa: Y yli tasapaino Y:n yritykset tuottavat enemmän kuin saavat myytyä varastot kasvavat tuotantoa pudotetaan Y alenee Y alle tasapaino Y:n ylikysyntä varastot alenevat yritykset lisäävät tuotantoa Y kasvaa 8

The 45 Diagram: Equilibrium Condition Desired demand A B C 45 DD DD Y equilibrium in the goods market i.e. Y =0 DD Y excess supply of goods Y 0 Y Y Output 9

The Multiplier 10

Kerroinvaikutus: Julkisia menoja lisätään määrällä G Tämä kasvattaa haluttua kysyntää DD samalla määrällä DD käyrä siirtyy ylös Haluttu kysyntä ylittää tuotannon, joten Y kasvaa Y:n kasvaessa kulutus kasvaa, mikä jälleen DD:tä, jne. Kerroinvaikutus = Y/ G Kokonaisvaikutus teoriassa suurempi kuin alkuperäinen kysynnän lisäys (ks. edellinen kuvio) 11

Matemaattinen tarkastelu: Annettuna numeroarvot parametreille Oletetaan suljettu talous (PCA=0) ja kiinteä I, lineaarinen kulutus joka riippuu vain käyt. tuloista Yhdistetään C = 1000 + 0.6(Y T) ja Y = C + I + G Y = 1000 + 0.6(Y T) + I + G Ratkaistaan Y: Y = (1000 0.6T + I + G)/(1 0.6) = = 2500 1.5T + 2.5I + 2.5G Tästä saadaan esim. G:n vaikutus Y:hyn: dy/dg = 2.5 Laskettuna kierroksittain yhden yksikön lisäyksestä G:ssä seuraa Y:n kasvu 1 + 0.6 + 0.6 2 + 0.6 3 + = 1/(1 0.6) = 2.5 12

Sama yleisemmässä muodossa Yhdistetään C = c 0 + c 1 (Y T) ja Y = C + I + G Y = c 0 + c 1 (Y T) + I + G Ratkaistaan Y: Y = (c 0 c 1 T + I + G)/(1 c 1 ) tästä saadaan esim. G:n vaikutus Y:hyn: dy/dg = 1/(1 c 1 ) Tämä on >1 koska 0< c 1 <1 Yleisemmän tarkastelutavan etu: voidaan helposti tehdä ajatuskokeita: miten kerroinvaikutus muuttuu, jos rajakulutusaste c 1 muuttuu? 13

Kerroinvaikutus ja siten talouspolitiikan mahdollisuus vaikuttaa tuotantoon on käytännössä selvästi pienempi kuin mitä edellä oleva yksinkertainen malli kertoo Vaikutukset korkotasoon ja investointeihin Vaikutus inflaatioon Vaikutukset valuuttakurssiin ja nettovientiin avotaloudessa Talouspolitiikan päätöksenteon ja toteuttamisen ongelmat Ennakointivaikutukset Julkinen velkaantuminen 14

15

IS käyrä Mitä tapahtuu keynesiläisessä ristissä, jos korko muuttuu? Oletetaan hintataso vakioiseksi, joten reaalikorko r = nimelliskorko i Korko alenee investoinnit kasvavat DD siirtyy ylöspäin Y (BKT) kasvaa Muuttamalla korkoa saadaan ne i:n ja Y:n yhdistelmät, joilla hyödykemarkkinoilla on tasapaino IS käyrä (investoinnit I = säästäminen S) Korolla ja BKT:lla negatiivinen yhteys 16

Deriving the IS Curve Y=DD IS curve is derived by finding Y s for all i s IS Desired demand Y Y A B i i DD i () DD() i Nominal Interest rate i i A B Y Y Output Y Y Output 17

IS käyrän ulkopuoliset pisteet eivät ole tasapainotiloja i Vajaakysyntä; korko niin korkea, että DD < Y Ylikysyntä; korko niin matala, että DD > Y IS Y 18

Jos jokin eksogeeninen tekijä muuttuu, IS käyrä siirtyy Tässä eksogeenisiksi oletettu julkiset menot G, verot T, tekijät, jotka vaikuttavat varallisuuteen Ω tai Tobinin q:hun (mm. kuluttajien ja yritysten odotukset), ulkomainen tuotanto Y* ja tekijät jotka vaikuttavat reaaliseen valuuttakurssiin (hintataso, valuuttakurssi S), jne. Jos esim. G kasvaa, DD nousee ja Y kasvaa kullakin korkotasolla jokaista korkoa vastaa aiempaa korkeampi Y IS käyrä siirtyy oikealle Y:n muutos (Y Y) suhteessa G:n muutokseen (G G) on tässä sama kerroinvaikutus kuin edellä 19

Aggregate Demand: Shift of IS Curve Y=DD Desired demand Y Y A B DD( G,i ) DD( G,i ) Nominal Interest rate i IS IS A B Y Y Output Y Y Output 20

TR käyrä (Taylor sääntö) Keskuspankin käyttäytymistä kuvataan yhtälöllä Oletetaan hintataso kiinteäksi (inflaatio=0) ja käytetään TR käyrälle yksinkertaista muotoa ) Keskuspankki nostaa korkoa, kun tuotanto ylittää potentiaalisen tuotannon ( Leaning against the wind ) TR antaa yhdistelmät korosta ja BKT:sta, jotka ovat konsistentteja keskuspankin politiikan kanssa Positiivinen yhteys koron ja BKT:n välillä 21

The TR Curve Nominal nterest rate i i TR Central Bank reacts by raising the interest rate from i to i. Output increases from Y to Y Y Y Output 22

TR käyrä voidaan ajatella johdetuksi rahamarkkinoiden tasapainosta Kun BKT (Y) kasvaa, rahan kysyntä k(i)y kasvaa Riippuen siitä, mitä keskuspankki tekee, saadaan erilaisia yhteyksiä koron ja BKT:n välille Rahan tarjonta kiinteä: rahan kysynnän kasvu kanavoituu pelkästään koron nousuun TR jyrkkä (b suuri) Rahan tarjonta kasvaa kysynnän lisääntyessä TR loiva (b pieni) Keskuspankki lisää raha tarjontaa niin, että korko pysyy kiinteänä TR vaakasuora (b = 0) 23

The Slope of the TR Curve 24

TR käyrä siirtyy, kun keskuspankki muuttaa tavoitekorkoaan Tavoitekorko laskee TR siirtyy oikealle, kutakin korkotasoa vastaa aiempaa suurempi Y Tavoitekorko nousee TR siirtyy vasemmalle, kutakin korkotasoa vastaa aiempaa pienempi Y 25

Shifts of the TR Curve Central bank raises its target rate: TR curve shifts to the left. TR TR Nominal interest rate Y Output TR Central bank reduces its target rate: TR curve shifts to the right 26

Makrotalouden tasapaino 27

Talouden (eksogeenisten) shokkien vaikutukset Reaaliset shokit vaikuttavat IS käyrään Finanssipolitiikka (G, T) Kulutus tai investointishokit (Ω,q) Ulkomaankauppaan liittyvät shokit (Y*, ) 28

Positiiviset reaalishokit (esim. G:n kasvu) siirtävät IS käyrää oikealle, keskuspankki reagoi nostamalla ohjauskorkoa Osa menojen lisäyksen vaikutuksesta häviää Korko nousee vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja kulutukseen (ns. syrjäytysvaikutus, crowding out) Negatiiviset reaalishokit (esim. T:n kasvu) siirtävät IS käyrää vasemmalle, keskuspankki reagoi alentamalla ohjauskorkoa Korko vaimentaa negatiivista shokkia Korko alenee vaikuttaa positiivisesti investointeihin ja kulutukseen 29

Macroeconomic Shocks: Real (IS) Shocks TR Exogenous increase in demand: IS curve shifts to the right. Nominal interest rate i i i C A Y Y B Y IS In response to output expansion, the central bank raises the interest rate. IS IS Output Exogenous decrease in demand: IS curve shifts to the left. In response to output contraction, the central bank lowers the interest rate. 30

Monetaariset shokit siirtävät TR käyrää Rahapolitiikka (ī) Rahapolitiikan kiristäminen TR vasemmalle korko nousee, investoinnit ja tuotanto alenevat Rahapolitiikan keventäminen TR oikealle korko laskee, investoinnit ja tuotanto kasvavat 31

Macroeconomic Shocks: TR Shocks Nominal interest rate i i i TR TR E TR A D IS Y Y Y Output Central bank lowers its target interest rate: TR curve shifts to the right Central bank raises its target interest rate: TR curve shifts to the left 32

IS LM Perinteisemmin edellä oleva on esitetty IS LM mallina IS: sama kuin edellä LM: rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino Keskuspankin välineenä rahan tarjonta (eikä korko niin kuin edellä) LM käyrä: Positiivinen yhteys koron i ja tuotannon Y välillä Mallin implikaatiot samat kuin IS TR mallissa IS TR kuvaa paremmin nykyaikaista rahapolitiikkaa 33

Kun Y kasvaa, rahan kysyntä M D = k(i)py kasvaa kullakin korkotasolla i S M D Y kasvaa M 34

Niistä i:n ja Y:n kombinaatioista, joilla rahan kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, saadaan LM käyrä i LM Y 35

Rahapolitiikan muutos rahan tarjonnan kautta i S M D M 36

Rahan tarjonnan muutos siirtää LM käyrää i LM IS Y 37

Malli käytännössä (USA ja Euroalue) Lyhyellä aikavälillä koron nousu johtaa tuotannon laskuun ja työttömyyden nousuun, mutta sillä on vähän vaikutusta hintatasoon. Kuvioissa 1% koron nousun vaikutukset. Pystyakselilla %-muutos. Vaaka-akselilla vuosineljännekset (4 v.). Punainen viiva: arvioitu vaikutus. Sininen + vihreä viiva: luottamusväli. 38

IS TR ja pienet Euroalueen maat Euroalueen mailla ei ole omaa rahapolitiikkaa Pienen maan reaaliset kysyntäshokit eivät vaikuta paljoa koko Euroalueen kysyntään Siksi EKP ei reagoi yksittäisen (pienen) maan shokkeihin Pienen maan kannalta voidaan siksi ajatella, että TR käyrä on vaakasuora Suuressa maassa (kuten Saksa) tapahtuvilla kysyntäshokeilla on sen sijaan vaikutusta koko Euroalueen kysyntään 39

Korkopariteetti avotaloudessa Vapaiden pääomaliikkeiden vallitessa sijoituksen odotetun tuoton tulisi olla sama riippumatta siitä, missä valuutassa se on tehty (arbitraasi) Tuotto sisältää koron lisäksi valuuttakurssituoton i = nimellinen korko = tuotto kotimaan valuutassa i* = ulkomainen nimellinen korko = tuotto ulkomaan valuutassa S t = valuuttakurssi hetkellä t S e t+1 = odotettu valuuttakurssi hetkellä t+1 40

1) Kun sijoitetaan Euroopassa 1 tänä vuonna, saadaan 1+i ensi periodilla 2) 1 vastaa $ S t dollareina 3) Kun sijoitetaan $ S t USA:han tänä vuonna, saadaan $ S t (1+i*) ensi periodilla 4) $ S t (1+i*) ensi periodilla vastaa euroina (odotettua) summaa S t (1+i*)/S e t+1 5) Koska koti ja ulkomaisten sijoitusten tuoton oltava sama, 1 + i = S t (1+i*)/S e t+1 = (1 + i*)(s t /S e t+1) 41

Vuosi t Vuosi t+1 Sijoitetaan eurobondeihin Sijoitetaan US bondeihin 1 1 (1+i t ) S t (1+i t *)/S e t+1 $ E t $ S t (1+i t *) Näiden tulisi olla yhtä suuret 42

Tätä kutsutaan kattamattomaksi korkopariteetiksi (uncovered interest parity, UIP) Kattamaton: kurssiriskiä ei ole katettu Katetussa korkopariteetissa valuuttakurssiodotus korvataan valuuttafutuurin hinnalla Jos merkitään s e = valuuttakurssin odotettu suhteellinen muutos = (S e t+1 S t )/S t, saadaan 1+i = (1+ i*)/(1 + s e ) Josta saadaan approksimaatio korkopariteetille (käyttäen tulosta ln(1+x) x, kun x on pieni): i = i* s e Maiden väliset tuottoerot tasoittuvat, kun valuuttakurssin odotettu muutos otetaan huomioon 43

Toimiiko korkopariteetti käytännössä? Ei aina kovin hyvin. Esim. USA:n ja euroalueen korot ja $/ valuuttakurssin kehitys ei täysin sopusoinnussa pariteetin kanssa Odotusten mittaaminen hankalaa Pariteetti perustuu arbitraasiin Käytännössä sijoituskohteen vaihtamisesta aiheutuu transaktiokustannuksia Ei ota huomioon riskiä, joka liittyy tulevaan valuutakurssiin koroissa voi olla riskipreemio Riski voidaan kattaa valuuttafutuureilla Usein suositaan kotimaisia investointikohteita, vaikka tuotto olisi alhaisempi 44

45

IFM suora Perusidea: Korkopariteetti asettaa rajoituksen kotimaiselle korolle Vaikutukset riippuvat valuuttakurssijärjestelmästä; kiinteät vs. kelluvat valuuttakurssit Merkitään yksinkertaisuuden vuoksi i*:llä tuottoa, joka sisältää odotetun valuuttakurssin muutoksen Pienen maan voidaan olettaa ottavan ulkomaisen tuoton annettuna IFM suora (International Financial Markets) Jos kotimainen korko i > i*, pääomaa virtaa maahan Jos kotimainen korko i < i*, pääomaa virtaa ulos Oletuksena vapaat pääomaliikkeet 46

When domestic and foreign rates of return are not the same, capital will flow towards the higher returns until returns are equalized. Interest rate i > i*, capital flows in i* IFM i < i*, capital flows out Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Output

Pääomaliikkeiden säätelyn kehitys; Korkeampi indeksin arvo: vähemmän rajoituksia; Indeksi=1 v. 1970 kehittyneissä talouksissa Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Sources: Chinn and Ito (2008); IMF

Valuuttakurssijärjestelmät Kelluvat kurssit (floating) Valuutan arvo määräytyy vapaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella valuuttamarkkinoilla Välimuotoja Hallittu kellunta (managed floating): keskuspankki pyrkii vaimentamaan suuria vaihteluita Valuuttaputki: valuuttakurssi voi vaihdella putken sisällä (esim. EMS) 49

Kiinteät valuuttakurssit (fixed exchange rate) Keskuspankki pyrkii pitämään valuuttakurssin suhteessa johonkin valuuttaan (esim. Euro tai dollari) ilmoittamallaan tasolla Esim. Tanskan kruunun kurssi kiinnitetty euroon Kultakanta: Kiinnitys kultaan Devalvaatioilla ja revalvaatioilla valuuttakurssia voidaan muuttaa Ääritapaus: valuuttaunioni, esim. Euroalue 50

Valuuttasubstituutio: maa ottaa toisen maan valuutan käyttöön USD käytössä ainoana valuuttana tai oman valuutan rinnalla useissa maissa; Euro käytössä mm. Montenegrossa, Kosovossa ja Euroopan minivaltioissa Valuuttakatejärjestelmä, currency board: Valuuttakurssi kiinnitetty ulkomaiseen valuuttaan; valuuttavaranto määrittää rahamäärän esim. Viro: maan itsenäistyessä Kruunu kiinnitettiin Saksan markkaan (1 DM = 8 kroonia) 51

Valuuttakurssijärjestelmien kehitys 2. maailmansodan jälkeen Bretton Woods järjestelmä 2. maailmansodan lopusta 1970 luvun alkupuolelle Valuuttojen arvot kiinnitetty dollariin ja dollari kultaan Kurssit muutettavissa devalvaatioilla tai revalvaatioilla epätasapainotilanteissa (esim. Suomen devalvaatiot) 1970 luvun öljykriisien aiheuttamat suuret epätasapainot (mm. inflaatioerot) johtivat BW järjestelmään romuttumiseen EMS järjestelmä (European Monetary System) 1978 1998 Tähän liittyi valuuttakurssijärjestelmä ERM Järjestelmään osallistuvien maiden keskinäiset valuuttakurssit oli kiinnitetty, mutta saattoivat vaihdella tietyissä rajoissa (±15%) Kriisi 1992, jolloin osa maista jättäytyi pois EMS:stä; johtui mm. korkotason noususta Saksassa yhdistymisen jälkeen 52

ERM II Voimassa 1999 alkaen Antaa euroalueeseen kuulumattomille maille mahdollisuuden kytkeä valuuttansa euroon Tällä hetkellä (2016) mukana enää Tanska Euroalueeseen liittyneet maat poistuneet ERM:sta EU maista ei mukana ERM:ssa: Tsekki, Unkari, Puola, Ruotsi, Iso Britannia, Romania, Bulgaria Euroalue Ennen yhteisen rahan käyttöönottoa kiinteät muuntokurssit 1999 Yhteinen raha euro 2002 alkaen Euro kuitenkin kelluu suhteessa muihin valuuttoihin 53

Ruotsi: EU:ssa, mutta ei ERM II:ssa Norja: ei EU:ssa, ei ERM II:ssa Tanska: EU:ssa, ja ERM II:ssa 54

Suomen markka 2. maailmansodan jälkeen: Bretton Woods järjestelmässä 1948 71 Kiinnitettynä valuuttaindeksiin 1971 91 Kiinnitettynä Ecuun 1991 92 Kurssi kelluva 1992 96 Markka ERM:ssä 1996 98 Markalla kiinteä muuntokurssi Euroon 1999 2001 1 = 5.94573 FIM Yhteinen raha euro 2002 55

56

57

IS TR kiinteiden kurssien järjestelmässä Keskuspankki keskittyy valuuttakurssin vakaana pitämiseen Siksi kotimaista korkoa rajoittaa ulkomainen korko Oletetaan maa niin pieneksi, ettei sillä ole vaikutusta kansainväliseen korkotasoon Jos i>i*, pääomaa virtaa maahan; jotta valuuttakurssi ei nousisi, keskuspankki ostaa valuuttaa (myy kotimaan rahaa), jolloin rahan tarjonta kasvaa ja korko i laskee Jos i<i*, pääomaa virtaa ulos maasta; jotta valuuttakurssi ei laskisi, keskuspankki myy valuuttaa (ostaa kotimaan rahaa), jolloin rahan tarjonta supistuu ja korko i nousee Käytännössä ei TR käyrää; se on vaakasuora kansainvälisen koron tasolla (IFM suora) 58

Reaalinen (kysyntä) shokki, esim. julkisten menojen lisäys, siirtää IS käyrää Jos ei olisi kiinteän valuuttakurssin rajoitetta, korko nousisi (pitkin TR käyrää) Koska valuuttakurssi kuitenkin halutaan pitää kiinteänä, keskuspankki joutuu tekemään valuuttaoperaatioita (lisäämään rahan tarjontaa) Siirrytään oikealle IFM suoraa pitkin Rahapolitiikka menettänyt itsenäisyytensä, joutuu myötäilemään finanssipolitiikkaa Negatiivisen kysyntäshokin tapauksessa tapahtuu toisin päin, rahapolitiikkaa kiristetään 59

Demand Shock with Capital Mobility i Positive demand shock: IS curve shifts to the right. Interest rate A i* IFM B At point B, output has risen to Y. IS IS Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Y Y Output

Ulkomainen shokki siirtää IFM suoraa Esim. kysynnän kasvu nostaa korkoja USA:ssa Jotta valuuttakurssi ei muuttuisi, keskuspankki myy valuuttaa (ostaa kotimaan valuuttaa), jolloin rahan tarjonta supistuu ja korko nousee Siirrytään IS käyrää pitkin ylös ja tuotanto alenee Ulkomaisen koron laskiessa tapahtuu tosin päin; IFM alenee ja siirrytään alas IS käyrää pitkin kun rahapolitiikka kevenee 61

Int. Financial Shock: Fixed Exchange Rates i i* B IFM Interest rate i* A IFM IS Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Y Y Output

Devalvaatio parantaa viennin kilpailukykyä (reaalinen valuuttakurssi alenee) ja IS siirtyy oikealle Korko nousisi, joten keskuspankki antaa rahan tarjonnan kasvaa Siirrytään oikealle IFM suoraa pitkin Revalvaation tapauksessa IS siirtyy vasemmalle 63

A Devaluation: Shift in Demand for Goods A devaluation increases the demand for domestic goods: IS curve shifts to the right; output expands from Y to Y. Interest rate i* A B IFM IS IS Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Y Y Output

65

Kiinan valuuttavaranto on kasvanut, kun valuuttaoperaatioilla on pidetty valuuttakurssia alhaisena Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Source: IMF

30 25 20 15 10 5 0 67 D:1990/06/05 D:1990/07/26 D:1990/09/14 D:1990/11/05 D:1990/12/31 D:1991/02/20 D:1991/04/15 D:1991/06/05 D:1991/07/26 D:1991/09/16 D:1991/11/05 D:1991/12/31 D:1992/02/21 D:1992/04/13 D:1992/06/08 D:1992/07/29 D:1992/09/17 D:1992/11/06 D:1992/12/30 D:1993/02/22 D:1993/04/15 D:1993/06/07 D:1993/07/28 D:1993/09/16 D:1993/11/05 D:1993/12/29 D:1989/12/29 D:1990/02/20 D:1990/04/11 % 0,3 0,25 0,2 $/FIM Dollarin kurssi ja korko Suomen 90 luvun talouskriisissä 1 kk Helibor, asteikko vas. $/FIM valuuttakurssi, asteikko oik. 0,15 0,1 0,05 0

Esimerkki valuuttakriisistä kiinteillä kursseilla: EMS 1992 1993 Länsi ja Itä Saksan yhdistyminen nosti korkoja Saksassa Korkoero muihin maihin johti paineeseen valuuttakursseja kohtaan Osa maista jäi pois EMS:tä ja antoi valuuttansa heiketä Valuutta heikkeni myös EMS:iin kuulumattomissa maissa (Suomen markka oli kiinnitettynä ecuun) Valuuttakurssit Saksan markkaa vastaan 68

IS TR kelluvien kurssien järjestelmässä Rahapolitiikkashokki siirtää TR käyrää oikealle (rahapolitiikka kevenee) Korko i alle ulkomaisen koron i*, mikä johtaa pääomavirtaan ulkomaille ja valuutta heikkenee Valuutan heikkeneminen alentaa reaalista valuuttakurssia ja vienti kasvaa, joten IS siirtyy oikealle Viennin kasvu tukee kevyttä rahapolitiikkaa, joten kysyntävaikutus suurempi Rahapolitiikan kiristyessä tapahtuu toisin päin: korko nousee, valuutta vahvistuu ja IS siirtyy vasemmalle 69

Monetary Policy Shock: Shift in TR Curve Interest rate A TR TR i* IFM i IS C IS B i < i*: capital outflow, depreciation increases demand for domestic goods. Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Y Y Output

Kysyntäshokki (positiivinen) siirtää IS käyrää oikealle Korko nousee (siirrytään pitkin TR käyrää) Korko i yli ulkomaisen koron i*, pääoma virtaa maahan, valuutta vahvistuu Reaalisen valuuttakurssin nousu johtaa viennin vähenemiseen ja IS siirtyy takaisin Negatiivinen kysyntäshokki vaikuttaa toisin päin: IS siirtyy vasemmalle, korko alenee, valuutta heikkenee ja IS siirtyy takaisin 71

Demand Shock Under Flexible Exchange Rates Interest rate i B i A C i* IFM Oxford University Press, 2012. All rights reserved. TR IS IS Expansionary demand shock: IS curve shifts to the right. Y At point B: i > i* capital inflow appreciation IS curve shifts back

Ulkomainen shokki nostaa IFM suoraa Kotimainen korko i alle ulkomaisen koron i*, pääoma virtaa ulos, valuuttakurssi heikkenee Reaalinen valuuttakurssi alenee, (netto)vienti kasvaa, IS käyrä siirtyy oikealle Negatiivinen ulkomainen korkoshokki vaikuttaa toisin päin: IFM laskee, valuutta vahvistuu ja IS siirtyy vasemmalle 73

Int. Financial Shock: Flexible Exchange Rates Interest rate i i* i* At point A: i=i* A C IS TR IS i* increases to i* : capital flows out, exchange rate depreciates, demand for domestic goods increases, IS curve shifts to the right. Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Y Y Output

Joskus korkopariteetti esitetään omana käyränään (koron ja valuuttakurssin yhteys), esim. Blanchardin kirja Kysyntäshokin vaikutus IS LM mallilla IS nousee valuuttakurssi nousee i LM i Korkopariteetti i* IS IS Y valuuttakurssi 75

Valuutan vahvistuminen johtaa nettoviennin alenemiseen IS siirtyy takaisin alas, kunnes korko taas sama kuin kansainvälinen korko ja valuutta heikkenee LM i Korkopariteetti i=i* IS Y E 76

Lisähuomioita: Kiinteiden kurssien järjestelmässä rahapolitiikalla ei itsenäistä roolia, finanssipolitiikka tehokasta Kelluvilla kursseilla rahapolitiikka tehokasta, finanssipolitiikka menettää tehoaan Vaikutukset tapahtuvat kuitenkin viiveellä, joten vaikka kysyntäshokin vaikutus kuihtuu ajan myötä, lyhyellä aikavälillä sillä on vaikutusta Suuria maita voidaan käsitellä suljetun talouden IS TR mallilla Usein ulkomaankaupan rooli pienempi kuin pienissä maissa Ulkomaista korkoa ei voi pitää annettuna Euroalueen maat ottavat EKP:n ohjauskoron annettuna, ei omaa TR käyrää 77

The Mundell-Fleming Model: Summary Fixed exchange rates Effect on real GDP Fiscal policy expansion Increase No effect Monetary policy expansion No effect Increase Increase in foreign interest rate Decrease Increase Flexible exchange rates Fixed exchange rates Flexible exchange rates Exogen. monetary policy instrument Exchange rate Interest rate (or money supply) Endogen. monetary policy instrument Interest rate Exchange rate (or money supply) Oxford University Press, 2012. All rights reserved.