MAALLE OPPIMAAN! Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen käsikirja

maalle oppimaan!

MAALLE OPPIMAAN! Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen käsikirja Julkaisija: Finfood - Suomen Ruokatieto ry, www.fi nfood.fi Toimittanut: Johanna Häkkinen Taitto: Pia Gardberg Maalle Oppimaan -logo: Kaarina Toivanen Kannen kuvat: poika ja vuohi: Pia Smeds, lapset ja lehmä: Hannele Siltala, kukko: Markku Maula, muut: Finfoodin kuva-arkisto Sisällön kuvat: Finfoodin kuva-arkisto, Pia Smeds, Markku Maula, Hannele Siltala, Anneli Nuoranne, MTT:n kuva-arkisto Painopaikka: Libris, Helsinki 2005 Rahoitus: EU:n LIFE Ympäristö -rahoitusväline, Lounais-Hämeen kunnat (Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy) sekä Maa- ja metsätalousministeriö ISBN 952-5244-20-2 2

MAALLE OPPIMAAN! Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen käsikirja 1. TERVETULOA MAALLE OPPIMAAN!...4 2. MAASEUTULÄHTÖINEN YMPÄRISTÖKASVATUS Hannele Cantell...6 3. MAALLE OPPIMAAN -LEIRIKOULUYRITYKSET TAKAAVAT LAADUN Pirjo Jokipii...12 4. KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LEIRIKOULUUN...16 5. MAALLE OPpIMAAN -TOIMINTAMALLIT Pia Smeds...22 5.1. A Maaseutumaisema ja monimuotoisuus - niityt ja pellonpientareet (5-6 lk.)...25 5.1. B Maaseutumaisema ja monimuotoisuus - metsä (7-9 lk.)...28 5.2. A Maaseutukulttuuri ennen ja nyt - esineet ja toimet (5-6 lk.)...31 5.2. B Maaseutukulttuuri ennen ja nyt - ruokakulttuuri (7-9 lk.)...34 5.3. A Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus - kummiluokka (5-6 lk.)...37 5.3. B Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus - yhteistyöprojekti (7-9 lk.)...39 5.4. A Kestävät kulutusvalinnat ja ekologinen jalanjälki (5-6 lk.)...42 5.4. B Kestävät kulutusvalinnat ja ekologinen jalanjälki (7-9 lk.)...46 5.5. A Terveellinen ja laadukas ruoka (5-6 lk.)...50 5.5. B Terveellinen ja laadukas ruoka (7-9 lk.)...53 6. LISÄTIETOJA...56 3

1. Tervetuloa maalle oppimaan! MAALAISMAISEMA ON MUUTTUNUT PALJON VIIME VUOSIKYMMENINÄ MILTÄ TOIVOISIT MAASEUDUN NÄYTTÄVÄN TULEVAISUUDESSA? MUISTATKO, ETTÄ VIIME KÄDESSÄ RUOKA TULEE MAASTA? SUURI OSA KULUTUSVALINNOIS- TAMME KOSKEE RUOKAA, MUTTA MIHIN KAIKKEEN VALINTAMME VAIKUTTAVAT? MITÄ TAPAHTUU MATKALLA PELLOLTA PÖYTÄÄN, JA MITÄ PÄÄTYY PÖYDÄSTÄ TAKAISIN PELTOON? MILTÄ VASTAMUOKATTU MAA TUOKSUU? MAALLE OPPIMAAN -LEIRIKOULUJA ON KEHITETTY HAVAINNOLLISTAMAAN NÄITÄ ASIOITA ELÄMYKSELLISELLÄ TAVALLA LAPSILLE JA NUORILLE, JOILTA YHÄ USEAMMALTA PUUTTUU OMAKOHTAINEN YHTEYS MAASEUTUUN JA RUUAN TUOTANTOON. Maalle oppimaan käsikirja ja nettiportaali Tämä käsikirja on tehty opettajille, vanhemmille ja yrittäjille, jotka suunnittelevat leirikoulua peruskoulun ala- tai yläluokalle. Aluksi selvitetään lyhyesti ympäristökasvatuksen tavoitteita ja maaseutulähtöisyyden merkitystä, mutta pääpaino on käytännönläheisissä ohjeissa leirikoulun suunnitteluun ja toteutukseen. Maalle oppimaan-leirikouluista saa tietoa myös nettiportaalista osoitteesta www.agronet.fi /leirikoulu. Portaalin kautta voi tutustua leirikoulutiloihin ja hakea näiden yhteystietoja. Lisäksi sivuilta löytyy käsikirjaa täydentävää materiaalia, kuten leikkivinkkejä, tietoa ja tulostettavia lomakkeita. Myös itse käsikirjan voi tulostaa netistä. Koulutetut yrittäjät ja testatut toimintamallit takaavat laadun Maalle oppimaan -leirikouluja järjestävät koulutetut yrittäjät, jotka toimissaan täyttävät vaaditut turvallisuus- ja ympäristönormit sekä toteuttavat leirikoulun sisältöinä testattuja toimintamalleja. Toimintamalleja on kehitetty viidestä eri teemasta kustakin erikseen peruskoulun ala- ja yläluokille soveltuvat versiot. Mallit havainnollistavat hieman eri näkökulmista muun muassa ympäristön, ruokaketjun ja kestävän kehityksen riippuvuutta toisistaan. Kokemuksellisen oppimisen menetelmät sekä normaalin koulutyön yhteydessä tehtävät ennakko- ja jälkitehtävät edesauttavat asioiden syvällistä omaksumista. 4

Uudenlaisen leirikoulumallin takana laaja asiantuntijaryhmä Maalle oppimaan -leirikoulujen kehitystyö on tapahtunut EU:n LIFE Ympäristö -rahoitteisessa Eco Learn -hankkeessa, jota ovat toteuttaneet Agropolis Oy, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Finfood - Suomen Ruokatieto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry sekä ProAgria Maaseutukeskusten Liitto yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa. Tämän käsikirjan toimittajan ja eri lukujen vastuuhenkilöiden taustatukena on ollut suuri joukko mainittujen organisaatioden muita työtekijöitä sekä eri viranomaistahoja, maaseutuyrittäjiä ja opettajia edustaneita hankkeen ohjausryhmän jäseniä. YMPÄRISTÖKASVATUS LISÄÄ LASTEN JA NUORTEN YMPÄRISTÖÖN LIITTYVIÄ Joillekin lapsille on ollut yllätys, kuinka suuria me lehmät oikeastaan olemme. Se ei ole ihme, sillä mittakaavaa on vaikea hahmottaa kaukaa auton ikkunasta tai valokuvasta. Kuva: Anneli Nuoranne 5

2. Maaseutulähtöinen ympäristökasvatus Hannele Cantell KOKEMUKSIA, ELÄMYKSIÄ, TIETOJA JA TAITOJA. SE ANTAA OSALLISTUMISEN JA VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUKSIA JA HERÄTTÄÄ VASTUUN YMPÄRISTÖSTÄ. maaseutulähtöinen ympäristökasvatus - elämyksiä ja osallistumista Maaseutulähtöinen ympäristökasvatus tukee opetussuunnitelmaa ja sen tavoitteet ovat aivan samat kuin ympäristökasvatuksessa yleisestikin, mutta toiminnan painopiste on erityisesti maaseutuympäristössä. Nämä yhteiset tavoitteet ilmenevät myös malleista (kaaviot 1 ja 2), joita on tehty havainnollistamaan ympäristökasvatuksen toteuttamista. Maaseutulähtöistä ympäristökasvatusta on luontevaa toteuttaa maatiloille suuntautuvien leirikoulujen yhteydessä, mutta yhtä lailla myös kouluopetuksessa ja luokkatilanteissa. Onkin tärkeää, että ruokaketjuun ja maaseudun ekologiseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyvä ympäristökasvatus ei jää vain yksittäisten leirikoulujen ja vierailukäyntien varaan, vaan se huomioidaan kattavasti kaikkien ympäristöasioiden oppimisessa, myös koulun toiminnassa (ympäristösuunnitelma). Kuva: Pia Smeds Monelta lapselta puuttuu nykypäivänä suhde maaseutuun. Kuitenkin suuri osa päivittäin tehtävistä kulutusvalinnoista kohdistuu nimenomaan ruokaan, joka viimekädessä aina on lähtöisin maasta. Maaseutulähtöinen ympäristökasvatus havainnollistaa ympäristön, ruokaketjun ja kestävän kehityksen riippuvuutta toisistaan. 6

OPPIMINEN YMPÄRISTÖSSÄ Kaavio 1. Ehkä tunnetuin ympäristökasvatuksen toteutumista kuvaava malli on Palmerin puu, joka esittää, että ympäristökasvatuksen juuret lähtevät aina henkilökohtaisen merkityksen syntymisestä. Puumallin mukaan ympäristökasvatus onnistuu parhaiten silloin, kun siinä yhdistyvät ensinnä tietojen oppiminen ympäristöstä, toiseksi toiminta ja oppiminen ympäristössä ja kolmanneksi toiminta ympäristön puolesta, eli ympäristövastuullisuuden näkökulma. Lähde: Ympäristökasvatuksen käsikirja (Cantell 2004, 68), Palmerin (1998) mukaan. Huolestuneisuus Tiedot, käsitteet, taidot, asenteet TOIMIMINEN YMPÄRISTÖN PUOLESTA Kokemukset Toiminta OPPIMINEN YMPÄRISTÖSSÄ Merkittävät elämänkokemukset HUMANISMI havainnot ympäristöstä kokemuksellisuus omakohtaiset merkitykset ja tulkinnat positiivinen ajattelu erilaisuuden kunnioittaminen KRIITTINEN AJATTELU kyseenalaistaminen yhteisöllisyys ja yhteiskunnallisuus historialliset, sosiaaliset ja poliittiset tulkinnat arvot KONSTRUKTIVISMI aktiivinen tiedon hankinta, käsittely ja käyttö (konstruointi ja prosessointi) ajattelun taitojen kehittäminen KONTEKSTUAALINEN YMPÄRISTÖKASVATUS opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen arkisiin tekoihin ja toimiin opittujen asioiden henkilökohtaiset merkitykset ja tarkoituksenmukaisuus kotien, koulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyö ja jaettu asiantuntijuus voimaantuminen aktiivinen kansalaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen elinympäristössä, yhteiskunnassa ja maailmassa asenteiden ja arvojen muutos Kaavio 2. Uusi kontekstuaalinen ympäristökasvatus nostaa erityisesti esiin oppilaiden omakohtaiset kokemukset ja merkitykset. Opittuja ympäristöasioita tulisi voida soveltaa erilaisissa konteksteissa eli yhteyksissä, esimerkiksi eri oppiaineissa ja oman elämän tilanteissa. Lähde: Ympäristökasvatuksen käsikirja (Cantell 2004, 73). 7

Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen tavoitteet Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen keskeisimmät lähtökohdat ovat: 1. Maaseutuympäristön ja ruokaketjun tarkastelu. 2. Kokemusten ja elämysten lisääminen oppimistilanteisiin 3. Osallistumismahdollisuuksien, osallisuuden ja vastuullisuuden lisääminen oppilaiden elinympäristössä 4. Kestävä kehitys ja arkielämän valintojen merkitys 1. Maaseutuympäristön ja ruokaketjun tarkastelu Suomalaisista yli 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai muissa taajamissa, ja muutto kasvukeskuksiin jatkuu. Useiden lasten ja nuorten yhteydet maaseutuun ovat vähäiset. Kuitenkin yhteiskunnan monet toiminnot ovat täysin riippuvaisia elinvoimaisesta maaseudusta, ja suuri osa päivittäisistä kulutusvalinnoistamme kohdistuu elintarvikkeisiin. Juuri kestävässä ravinnontuotannossa maaseutuympäristön merkitys onkin aivan olennainen. Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten myönteisiä kokemuksia maaseudusta. Samalla lisääntyy myös heidän tietonsa maaseudusta ja siellä asuvista ihmisistä ja heidän elinkeinoistaan. Keskeistä on ruuan elinkaareen ja ruokaketjun tunteminen. Tavoitteena on tiedostaa, mistä jokapäiväinen ravintomme on lähtöisin, ja mitä vaiheita peruselintarvikkeiden tuottamisessa on matkalla pellosta pöytään. Ruuan elinkaari ei kuitenkaan pääty valmiisiin tuotteisiin, joita ostetaan kaupasta, vaan elinkaareen kuuluu myös jätteiden syntyminen ja kierrättäminen. Ymmärrys mahdollisimman puhtaasti ja ympäristön kannalta kestävästi tuotetun ruuan tärkeydestä lisää samalla myös maaseudun ja maatilojen toiminnan arvostusta 2. Kokemusten ja elämysten lisääminen oppimistilanteisiin Kaikelle ympäristökasvatukselle on luonteenomaista kokemuksellisuuden ja elämyksellisyyden korostaminen oppimisessa. Ympäristökasvatuksessa ajatellaan, että ympäristöä ei voi oppia ja opettaa vain luokkahuoneessa, vaan tarvitaan myös aitoja kokemuksia todellisesta ympäristöstä. Asiat on helpompi omaksua, kun niihin tutustutaan useiden aistien, tekemisen ja tunteiden kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ympäristökasvatukseen kuuluvat retket, vierailut ja havaintojen tekeminen erilaisissa luonnon- ja kulttuuriympäristöissä. Kokemuksellisen oppimisen perusta on kyvyssä tehdä havaintoja. Havainnoiminen on ympäristö- ja luonnontiedon ja ylipäätään ympäristön tarkkailun perusedellytys. Ilman havaintoja emme huomaa ympäristössämme tapahtuvia muutoksia. Tämän takia erilaisten aistihavaintojen tekemistä pitää harjoitella niin luokkahuoneen sisällä kuin retkilläkin. Kokemuksellisuus ja tekemällä oppiminen onnistuvat erityisen hyvin maatilaleirikouluissa, joissa oppilailla on mahdollisuus ottaa osaa maatilan töihin ja esimerkiksi eläinten hoitamiseen. Eläinten hoitaminen ja niiden päivittäisen elämän seuraaminen tuottavat iloa, ja tärkeää on myös oman toiminnan, esimerkiksi eläinten ruokinnan, vaikutusten näkyminen käytännössä. Samalla vahvistuu ymmärrys siitä, että ihmisellä on oma paikkansa, tehtävänsä ja vastuunsa ympäristössä Kuva: Pia Smeds Ympäristökasvatuksessa kokemukset ja tunteet syventävät tietojen omaksumista. 8

3. Osallistumismahdollisuuksien, osallisuuden ja vastuullisuuden lisääminen oppilaiden elinympäristössä Ympäristökasvatuksen perimmäisenä tavoitteena on vastuu ympäristöstä. Ympäristöön liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden rinnalle ympäristökasvatuksessa on yhä painokkaammin nostettu ympäristövastuullisuuden kehittyminen. Toisten ihmisten, luonnon, eläinten ja erilaisten ympäristöjen huomioiminen eivät ole helppoja tavoitteita. Maaseutulähtöinen ympäristökasvatus tarjoaa näihin konkreettisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia. Maatilaleirikoulujen toteutuksessa keskeistä on oppilaiden, opettajien ja maaseudun asukkaiden yhteistyö ja vuorovaikutteisuus. Oppilaskeskeiset työtavat vahvistavat yhteistyötaitoja ryhmätilanteissa ja jokaiselle oppilaalle löytyy mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Ruuan elinkaareen tutustuminen tarjoaa konkreettisen tavan tarkastella yhteiskunnan eri jäsenten tehtäviä. Esimerkiksi leipäpaketti on läpikäynyt monien ihmisten työvaiheet ennen kuin sen voi ostaa kotiin. Näin ruuan elinkaareen tutustuminen lähentää kaupunkilaisten ja maaseudulla työtään tekevien ihmisten elämää. Kuva: Markku Maula Osallisuudella tarkoitetaan sitoutumista omaan ympäristöön ja yhteisöön. Osallisuuden lisääntyminen vahvistaa oppilaiden tunnetta siitä, että he ovat oman luokkansa, koulunsa ja koko yhteiskunnan vastuullisia jäseniä. Toisista ihmisistä välittäminen sekä osallistuminen oman elinympäristönsä asioihin ja laajemmin ympäristönsuojeluun ja -hoitoon liittyvät kaikki osallisuuden kehittymiseen. 9

4. Kestävä kehitys ja arkielämän valintojen merkitys Kestävä kehitys ei tapahdu vain teollisuudessa, maatiloilla, jätehuollossa, kaupoissa ja siellä jossakin muualla, vaan se liittyy jatkuvasti kaikkien ihmisten arkisiin tekoihin ja valintoihin. Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää maatilalla tapahtuvien asioiden liittyvän hänen omaan elämäänsä etenkin ruoka-asioissa. Jokainen ihminen voi omilla arkisilla valinnoillaan esimerkiksi ruokakaupassa vaikuttaa maaseudun ympäristöön ja elinvoimaisuuteen. Maaseutulähtöisessä ympäristökasvatuksessa tärkeimpiä seikkoja onkin se, että oppilaat ymmärtävät maaseudun ja muun yhteiskunnan sekä yksittäisten ihmisten riippuvuuden toinen toisistaan. Opetussuunnitelma ja maaseutulähtöinen ympäristökasvatus Ympäristökasvatus on perinteisesti mielletty kuuluvaksi lähinnä ympäristö- ja luonnontiedon sekä biologian ja maantiedon opetukseen. Näiden aineiden lisäksi ympäristökasvatuksen aiheita voi luontevasti käsitellä kaikissa muissakin kouluaineissa, erityisesti taito- ja taideaineissa, katsomusaineissa ja luonnontieteissä. Ympäristö- ja luonnontiedossa sekä biologiassa ja maantiedossa ympäristön havainnoiminen ja kokemuksellinen oppiminen ovat tärkeässä asemassa. Uudessa opetussuunnitelmassa on myös korostettu lajintuntemusta ja maastotutkimusta. Opetussuunnitelmaan kuuluvia asioita ovat myös luonnonja kulttuuriympäristöjen tutkiminen, ravinnon tuottaminen ja ruuan elinkaari sekä vastuun ottaminen omasta elinympäristöstä. Uudessa opetussuunnitelmassa on mukana aihekokonaisuuksia, joita tulee käsitellä kaikissa aineissa. Maaseutulähtöisessä ympäristökasvatuksessa yhdistyvät mielekkäällä tavalla monet opetussuunnitelman aihekokonaisuudet, erityisesti ihmisenä kasvaminen, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia. Maaseutulähtöinen ympäristökasvatus ja maatiloille suuntautuvat leirikoulut tukevat erinomaisesti uuden opetussuunnitelman perusteiden toteuttamista. Kirjallisuus: Cantell, Hannele (toim.) 2004 Ympäristökasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Houtsonen, Lea ja Åhlberg, Mauri (toim.) 2005. Kestävän kehityksen edistäminen oppilaitoksissa. Helsinki: Opetushallitus. Palmer, Joy. A.1998. Environmental education of the 21st century: Theory, practice, progress and promise. London: Routledge. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. 10

11

3. MAALLE OPPIMAAN -LEIRIKOULUYRITYKSET takaavat laadun Pirjo Jokipii MAASEUTULÄHTÖISEN YMPÄRISTÖKASVATUKSEN LAADUN TAKEEKSI ON KEHITETTY MAALLE OPPIMAAN -MERKKI, JOKA MYÖNNETÄÄN VAIN TIETYT VAATIMUKSET TÄYTTÄVILLE LEIRIKOULUYRITTÄJILLE. TÄSTÄ VIHREÄN SYDÄMEN MUOTOISESTA MERKISTÄ, JONKA KESKELLÄ ON TYTÖN JA POJAN KASVOT SEKÄ SIRKKALEHTI, OPETTAJA JA VANHEMMAT TUNNISTAVAT TURVALLISEN, YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEN JA TESTATTUJA LEIRIKOULUMALLEJA TOTEUTTAVAN LEIRIKOULUN. MAALLE OPPIMAAN -MERKIN KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄÄ MERKIN HALTIJA AGROPOLIS OY, JOSTA JÄRJESTELMÄÄN MUKAAN HALUAVAT YRITYKSET VOIVAT MYÖS KYSYÄ LISÄTIETOJA. LEIRIKOULUYRITYKSEN TULEE TÄYTTÄÄ TIETTYJÄ VAATI- MUKSIA KOSKIEN LEIRIKOULUN SISÄLTÖJÄ,YHTEISTYÖKÄYTÄNTÖJÄ, LEIRIKOULU- TILAN JÄRJESTELYJÄ, TILOJA JA TOIMINTATAPOJA, TURVALLISUUTTA SEKÄ YMPÄRISTÖ- VAATIMUKSIA. 1. Yritys sitoutuu Maalle oppimaan -toimintamallien toteuttamiseen Testatut toimintamallit ovat opetuskokonaisuuksia, jotka takaavat, että leirikoulun opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet täyttyvät. Leirikoulun järjestäjällä on oltava tarjolla leirikouluohjelma, joka noudattaa vähintään yhtä toimintamallia ennakko- ja jälkitehtävineen. Toimintamallia tulee toteuttaa joko sellaisenaan tai niin sovellettuna, ettei sen perusidea katoa. Toimintamallin toteutus tapahtuu maatilalla tai maaseutuympäristössä. Yrittäjän tulee osallistua perehdyttämiskoulutukseen tai osoittaa muuten hallitsevansa vastaavat tiedot Vaatimusten toteutumista arvioidaan säännöllisin väliajoin. Toimintamallien sisällöt ja periaatteet esitellään tarkemmin luvussa 5. 2. Yrityksellä on toimivat yhteistyökäytännöt Yrityksessä on oltava etukäteen kuvatut toimintatavat siitä, miten asiakkaana toimivan koulun kanssa sovitaan leirikoulun ohjelma, työskentelytilat, majoitus, ruokailu, pelisäännöt, vastuu opettajan ja yrittäjän kesken sekä aikuisten määrä. 12

3. Yritys on ympäristövastuullinen Yrityksen tulee toimia suunnitelmallisesti ja valita tietoisesti talon tapa toimia eri ympäristöasioissa. Yritys kuvaa leirikouluprosessin ja tunnistaa ja reagoi siihen liittyviin ympäristönäkökohtiin ja luonnonsuojeluun ohjelmatoiminnoissa, veden ja energian kulutuksessa sekä hankinnoissa ja jätehuollossa. Koululaisten ruokailussa suositaan kotimaisia raakaaineita ja mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa tai luomuruokaa suomalaista ruokakulttuuria hyödyntäen. Hankinnat ovat kestävän kehityksen periaatteen mukaisia. Leirikoulussa asumisen ajan oppilaat ohjataan toteuttamaan kaikissa toimissaan ekologisia periaatteita. Arjen pienien tekojen merkitys selvitetään muun muassa energian ja veden säästämisessä sekä jätteiden vähentämisessä ja kierrättämisessä 4. Yrityksellä on asianmukaiset tilat ja toimintaympäristö Yrityksen pihapiirin, ulkoisten toimitilojen, rakennusten ja majoitustilojen on oltava siistissä kunnossa. Yrityksen tulee tietää hallussaan olevat maisemaltaan ja luonnoltaan arvokkaat kohteet ja hoitaa niitä asianmukaisesti. Maaseutumatkailuyrityksen majoitustilat on luokiteltu valtakunnallisen ohjeiston (MALO, lisätietoa www.maaseutukeskus.fi/matkailuluokitus.htm) mukaisesti, mutta leirikoulujen aikana niitä voidaan muuttaa käyttötarkoituksen mukaan. Oppilaille on oltava kunnolliset työskentelytilat (20-30 hengelle) sisätiloissa, jotta ohjelmia voidaan toteuttaa myös sateen sattuessa. 5. Yritys on turvallinen Yrittäjä huolehtii yhdessä opettajan kanssa koululaisten henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta leirikoulun aikana. Leirikouluyrittäjä varmistaa myös tilapäisten työntekijöidensä taustat ja sopivuuden lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn. Yrityksellä on oltava ajan tasalla oleva pelastus- ja turvallisuussuunnitelma toimitiloihin ja tapahtumiin. Yrittäjä tekee järjestelmällisen riskiarvioinnin, jolla varmistetaan turvallisuusseikkojen toteutuminen leirikoulussa sekä sisä- ja ulkotiloissa että ohjelmapalveluissa. Yrityksellä on oltava myös vastuuvakuutus ja nimetty toimihenkilö, jolla on voimassaoleva ensiapukortti (vähintään EA1). Yrityksen ruokapalveluille on oltava omavalvontasuunnitelma ja yrityksen ruokapalveluhenkilöstöllä on oltava voimassa olevat hygieniaosaamistodistukset. Vaaralliset aineet ja esineet tulee säilyttää lukituissa varastoissa. Yrittäjä pyytää opettajalta etukäteen tiedot oppilaiden ja muiden asiakkaiden mahdollisista erityisruokavalioista (kuten allergiat, kasvisruokavaliot sekä etniset ja uskonnolliset rajoitukset). Yrittäjän tulee selvittää ryhmän saapuessa pelisäännöt ja toimintaohjeet muun muassa rantaan menemisestä, pelastusliivien käytöstä vesillä liikuttaessa, maatalouskoneiden ja muiden laitteiden käsittelystä, saunomisesta, tulen käsittekemisestä sekä muista mahdollisesti vaarallisista asioista. Ensiapuohjeet on oltava kaikkien nähtävillä infotaulussa tai muussa näkyvässä paikassa. Myös vierailutiloilla on oltava asianmukaiset sisätilat ja asianmukaiset suojavaatteet toiminnan esittelyä varten. Kaikissa verkoston yrityksissä huolehditaan koti- ja lemmikkieläinten hyvinvoinnista. 13

6. Maatila täyttää ympäristötuen ehdot Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on vapaaehtoinen ja se perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen. Järjestelmä takaa, että tila täyttää tietyt ympäristökriteerit, jolloin se voi myös saada ympäristötukea. Leirikoulutoiminnassa mukana olevan alkutuotantoa edustavan yrityksen tulee täyttää ympäristötuen ehdot. Vähimmäisvaatimuksiin voi tutustua tarkemmin valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa www.ymparisto.fi. 7. Yhteistyöverkoston yritykset ovat turvallisia ja ympäristövastuullisia Kaikkien yhteistyöverkoston yritysten tulee täyttää edellä mainitut ympäristö- ja turvallisuuskriteerit. Jos leirikoulussa käytettävä toimintamalli on koostettu yhteistyössä useamman yrittäjän kanssa, verkostolla tulee olla vastuullinen vetäjä, joka koordinoi leirikoulutoiminnan ja kerää palautteen toiminnan jatkuvaksi kehittämiseksi. Leirikoulua koordinoiva yrittäjä valitsee yhteistyökumppaneikseen ympäristötukiehdot täyttäviä maanviljelijöitä, jotka osaavat kertoa havainnollisesti ympäristön kannalta oleelliset asiat nuorille. Myös yhteistyökumppanin tulee kuvata yrityksessään tapahtuvan toimintapäivän tai ohjelman prosessi ja huomioida omalta osaltaan turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. 14

Kuva: Pia Smeds Heinälato on hauska pomppulinna, mutta senkin turvallisuus on tarkistettava ennakkoon. 15

4. käytännön vinkkejä leirikouluun LEIRIKOULUN SUUNNITTELEMINEN JA TOTEUTTAMINEN ON AIKAA VIEVÄ, JOPA VUOSIA KESTÄVÄ PROSESSI. PITKÄN ODOTTAMISEN JA TYÖNTEON JÄLKEEN ODOTUKSET OVAT KORKEALLA. MAALLE OPPIMAAN -LEIRIKOULUISSA ON KIINNITETTY ERITYI- SESTI HUOMIOTA SIIHEN, ETTÄ KYSEESSÄ ON NIMENOMAAN LEIRIKOULU, JOLLE ON HAUSKANPIDON LISÄKSI SELKEÄT OPPIMISTAVOITTEET. TAVOITTEISIIN PÄÄSYÄ TUKEVAT ENNAKKO- JA JÄLKITEHTÄVÄT SEKÄ HUOLELLISET VALMISTELUT, JOISSA SELVITETÄÄN ETUKÄTEEN MUUN MUASSA TURVALLISUUSASIAT, OPETTAJAN, VANHEMPIEN JA LEIRIKOULUYRITTÄJÄN VASTUUJAOT SEKÄ MUITA HUOMIOITAVIA SEIKKOJA. tästä valmistelu alkaa Tutustu ympäristökasvatuksen tavoitteisiin sekä kokemuksellisen oppimisen, osallisuuden ja maaseutulähtöisyyden merkityksiin (luku 2). Tutustu toimintamalleihin (luku 5). Kaikki teemat kannattaa silmäillä läpi, vaikka ne eivät sopisikaan suoraan omaan ikäryhmään tai toivottuun aihealueeseen, sillä niistä voi silti saada monikäyttöisiä vinkkejä toiseen teemaan. Listaa omat tavoitteesi leirikoululle. Leirikoulu on aina koulunkäyntiä eli se merkitään vuosisuunnitelmaan. Opetussuunnitelmaan kirjatuissa leirikouluissa oppilaiden vakuutukset ovat yleensä voimassa samoin kuin koulussa. Miettiessäsi leirikoulun ajankohtaa, muista vuodenkierron vaihtelu maatilan töissä. Keväällä ajankohtaisia ovat mm. kylvöt, eläinten syntyminen ja villivihannekset. Syksyllä on sadonkorjuuaika ja talvella taas voidaan huolehtia eläimistä, valmistaa mm. ruokaa tai käsitöitä ja korjata puita metsästä. Sadonkorjuun jälkeinen aika syksyllä on varsin hyvä leirikoululle muun muassa siksi, että tiloilla on silloin vähemmän kiirettä ja leirikoulun luokkahenkeä parantava vaikutus kestää pisimpään. Tärkeää on myös huomioida, että luokalle jää yhteistä aikaa jälkitehtävien suorittamiseen eli esimerkiksi kuudennen luokan myöhäinen kevät ei ole hyvä ajankohta, jos luokka hajoaa syksyllä eikä pysty jatkamaan teemaa yhdessä. 16

Leirikoulun valinta ja sisällön tarkentaminen Maalle oppimaan -nettiportaalista voi hakea leirikoulutilojen yhteystietoja sekä mm. tietoja tilasta ja sen toteuttamista Maalle oppimaan -toimintamalleista (yritys voi järjestää myös muita leirikouluja). Koulun ja leirikouluyrittäjän kannattaa tehdä kirjallinen sopimus. Suunnitelkaa yhteistyössä leirikouluyrittäjän kanssa leirikoulun tarkempi sisältö. Varsinaisen opetussisällön lisäksi huomionarvoisia asioita ovat mm. - miten oppilaiden kanssa valmistaudutaan vierailuun - minkälaisiin ryhmiin oppilaat jaetaan vierailun ajaksi - kuinka monta aikuista tarvitaan ohjaamaan vierailua - miten huolehditaan lasten turvallisuudesta - minkälaista aikataulua noudatetaan - mitä varatehtäviä kuhunkin tilanteeseen sopii - mitä ohjelmaa on tarjolla vapaa-aikana (kannattaa huomioida, että moni lapsi voi olla ensimmäistä kertaa yötä pois kotoa ja tarvitsee tukea) - miten ruokailu järjestetään - minkälaista vaatetusta tarvitaan Suunnitelkaa yhteistyössä leirikouluyrittäjän kanssa myös vastuujaot leirikoulun aikana. Opettaja selvittää osallistuvien oppilaiden ja vanhempien allergiat (esim. ruoka-aineet, kasvit, eläimet, lääkkeet) sekä muut toimintaa rajoittavat tekijät (esim. uimataito, sairaudet, liikuntarajoitteet). Allergioista on muistettava kertoa myös yrittäjälle. Valitkaa toteutettavaan toimintamalliin sopivat ennakkotehtävät ja jälkitehtävät. Kaikkiin teemoihin sopii hyvin esimerkiksi luokan oman leirikoululehden toimittaminen. Lehteen on helppoa ja motivoivaa koota mm. asiatekstejä, haastatteluja, kuvia ja oppilaiden suunnittelemia tehtäviä. Lehdestä voi olla iloa myös koulun muille luokille, jotka suunnittelevat leirikoulua. Suunnitelkaa kuljetukset leirikouluun. Tarjouksia kannattaa pyytää useilta yrityksiltä, myös leirikoulupaikkakunnalta. Myös leirikouluyrittäjä voi olla avuksi. Leirikoulun rahoitus Maalle oppimaan -nettiportaalista voi hakea leirikoulutilojen yhteystietoja ja sitä kautta myös ajan tasalla olevaa tietoa kyseisen leirikoulun hinnoista. Varmista, mitkä palvelut sisältyvät leirikoulun perushintaan ja mistä peritään lisämaksua. Opettajalle leirikoulu on virkamatka, josta maksetaan virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Opettaja tai vanhemmat hoitavat rahoituksen ja valitsevat keskuudestaan käytännön toimista ja kirjanpidosta vastaavat henkilöt. Tärkeimmistä raha-asioista on hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Sopikaa, miten toimitaan, jos joku oppilas ei voikaan tai ei halua osallistua leirikouluun (esim. muuton takia), mutta on osallistunut rahankeruuseen. Jos luokalle tulee uusi oppilas, häntä ei voi velvoittaa korvaamaan aikaisemmin kerättyjä varoja tai työsuorituksia. Sopikaa, mitä tehdään, jos rahaa ei saada riittävästi kasaan tai sitä jää yli. Sopikaa, miten leirikoulun maksu suoritetaan, ja miten maksetaan mukaan lähtevien vanhempien kustannukset. Oppilaiden valmistaminen tilavierailulle Kerro oppilaille perustiedot maatilasta, sen toiminnasta, isäntäväestä ja vierailun ohjelmasta. Sopikaa tarkat pelisäännöt. Lisäksi oppilaat voisivat muun muassa kirjoittaa yhteisen kirjeen tilan isäntäväelle, esitellä luokkansa, tehdä itselleen nimilaput, sekä suunnitella ja tehdä oman tuliaisen tai kiitoslahjan. Tehkää toimintamalleihin kuuluvia ennakkotehtäviä ja miettikää valmiiksi kysymyksiä kiinnostavista asioista. 17

Kuva: Pia Smeds Kuva: Markku Maula Pelisäännöt Oppilaat kannattaa ottaa mukaan tekemään leirikoulun pelisääntöjä. Ennen leirikoulua sekä vanhemmat että oppilaat allekirjoittavat leirikoulusopimuksen ja sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin. Huomionarvoisia asioita ovat mm. yleiset käyttäytymissäännöt: - toisten ihmisten huomioiminen - eläinten huomioiminen ja hoito - turvallisuus erityisesti maatilaympäristössä - käyttäytyminen eri tilanteissa, kuten ruokailu, luonnossa liikkuminen jne. paljonko rahaa, karkkia tai muuta sellaista kukin voi ottaa mukaan kännyköiden ja muiden laitteiden käyttö nukkumaanmenoajat luvat huoltajalta ratsastukseen, veneilyyn, melontaan, mönkijällä ajamiseen, kiipeilyyn yms. jos leirikoulutilalla on niihin mahdollisuus toiminta mahdollisten henkilö- ja omaisuusvahinkojen sattuessa toimenpiteet mahdollisten rikkomuksien sattuessa (esim. huono käytös, luvattomat tavarat, päihteet, omalla kustannuksella kotiin lähettäminen, huoltajan lähteminen vastaan). Leirikoulussa Alussa esittäydytään puolin ja toisin, tutustutaan paikkoihin ja sääntöihin. Leirikoulussa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä sekä leirikoulutilalla annettuja erityisohjeita. Maatilalla voi olla vaarallisia paikkoja ja tilanteita, joita kaupunkilainen ei ehkä tule luonnostaan huomioineeksi, joten isäntäväen ohjeita on ehdottomasti noudatettava. Oppilaille kannattaa myös teroittaa, että he ovat vierailulla maatilalla toisen kotona. Opettaja vastaa oppilaiden käyttäytymisestä ja sääntöjen noudattamisesta koko ajan. Opettaja vastaa opetuksesta, mutta leirikouluyrittäjä voi sopimuksen mukaan järjestää opetustuokioita. Maalle oppimaan -leirikouluissa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöystävällisiin toimintatapoihin kaikissa arkiaskareissa, kuten veden ja sähkön käytössä ja jätteiden lajittelussa. Ruokailun yhteydessä kiinnitetään huomiota ruuasta ja seurasta nauttimiseen, hyviin ruokatapoihin sekä maaseudun, ruuan ja suomalaisen ruokakulttuurin arvostukseen. Leirikoulun jälkeen Luokka kirjoittaa tilalle kirjeen ja kiittää vierailusta. Tilalle kannattaa antaa palautetta siitä, mikä toimi hyvin, ja missä mahdollisesti olisi kehittämisenvaraa. Syvennetään oppimista jälkitehtävillä. 18

MUKAVAA, LÄMMINTÄ JA SATEENKESTÄVÄÄ PAKKAUSVINKKEJÄ OPPILAILLE LEIRIKOULUA VARTEN Leirikoululaisen viihtymisen kannalta on tärkeää, että vaatteissa on mukava olla. Kastumisen ja palelemisen voi välttää. Aidot villasukat, välikerrasto, pipo ja käsineet, sadevaatteet ja kumisaappaat kannattaa pakata varmuuden vuoksi mukaan melkein mihin vuodenaikaan tahansa. Ne eivät vie paljoa tilaa, mutta voivat pelastaa päivän. Tottumaton ulkoilija ei aina tule ajatelleeksi, että sama lämpötila voi tuntua kaupungissa ja maalla erilaiselta. Melko vähissäkin vaatteissa tarkenee esimerkiksi siirtyä koulusta bussipysäkille tai kauppaan, mutta pidempään ulkona seisoskelu tuntuukin jo todella kylmältä. Tätä asiaa kannattaa korostaa, sillä usein se yllättää myös ison osan aikuisista. Vaatteiden kannattaa olla myös muuten mukavat päällä ja mieluiten sellaiset, että likaantumista ei tarvitse pelätä. Kunnolliset ulkoilukengät ovat niin ikään tarpeen leirikoulussa. Rastita oma pakkauslista oheisista vinkeistä. Mukaan otettavista tarvikkeista kannattaa myös keskustella yhteisesti, esimerkiksi paljonko rahaa saa ottaa, milloin kännyköitä voi pitää auki ja missä niitä säilytetään, saako ottaa omia pelejä tms. Sopikaa myös, mitä askartelutarvikkeita tarvitaan mukaan koulusta ja mitä kukin oppilas ottaa itse penaali: lyijykynä, kumi, teroitin tai varalyijyä viivoitin värikynät sakset liimapuikko, teippiä vihko aiheeseen sopivia oppikirjoja alusvaatekerta ja sukkia jokaiselle päivälle paitoja lämmin pusero housuja välikerrasto oloasu tai verkkarit illaksi yöpuku takki sadeasu (sateenvarjo ei riitä) uimapuku pipo ja käsineet villasukat saappaisiin villasukat tai sisätossut sisätiloihin (lattiat voivat olla viileitä) lenkkarit sandaalit/varvastossut kumisaappaat (vaikka ei olisi luvassa sadetta, maa voi olla kurainen ja heinikko kostea) vuodevaatteet ja pyyhe, jos niitä ei tarjota leirikoulusta saippua ja shampoo, jos niitä ei tarjota leirikoulusta hammasharja ja hammastahna deodorantti ja muita mahdollisia hygieniatuotteita henkilökohtaiset lääkkeet omaa rahaa kännykkä ja laturi tärkeitä puhelinnumeroja pelejä iltalukemista laulukirja ja soittimia taskulamppu (uusilla pattereilla) kamera ja fi lmiä/riittävän suuri digikortti juomapullo/kenttäpullo retkiä varten pieni reppu retkiä varteen

LEIRIKOULUSOPIMUS OPPILAAN HUOLTAJA TÄYTTÄÄ JA ALLEKIRJOITTAA Olen saanut tiedon leirikoulusta, joka pidetään..., sekä perehtynyt laadittuihin pelisääntöihin koskien leirikoulussa ja matkoilla käyttäytymistä sekä toimenpiteitä, jos sääntöjä rikotaan (mm. ylimääräiset kustannukset, jos lapsi joudutaan lähettämään kotiin kesken leirikoulun). Olen myös keskustellut leirikouluun lähtevän lapsen kanssa pelisääntöjen noudattamisen tärkeydestä. Leirikoulun ajan minut tavoittaa numerosta... Päiväys:... Oppilaan nimi:... Huoltajan allekirjoitus:... Huoltajan nimenselvennys:... LEIRIKOULUSOPIMUS OPPILAS TÄYTTÄÄ JA ALLEKIRJOITTAA Olen tutustunut yhteisiin pelisääntöihin, joita noudatetaan leirikoulussa ja matkoilla. Noudatan niitä sekä muita opettajan, leirikoulun henkilökunnan tai valvojien ohjeita. Maaseutuleirikoulussa olen vieraana toisen kotona ja käyttäydyn huomaavaisesti kaikkia ihmisiä ja omaisuutta kohtaan. Lupaan myös kohdella eläimiä ja luontoa kunnioittavasti. Teen parhaani, jotta leirikoulu onnistuu hyvin, kaikki viihtyvät ja oppivat. Päiväys:... Oppilaan allekirjoitus:... Oppilaan nimenselvennys:...

Kuva: Pia Smeds 21

5. Maalle oppimaan - toimintamallit Pia Smeds MAATALOUDESSA - NÄKYVIMMIN MAALAISMAISEMASSA JA MAASEUDUN RAKEN- NETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ - ON TAPAHTUNUT SUURIA MUUTOKSIA. PYSYVÄÄ ON KUITENKIN YHTEISKUNNAN TOIMINTOJEN RIIPPUVUUS MAASEUDUSTA. MAALLE OPPIMAAN -TOIMINTAMALLIT OVAT TESTATTUJA OPETUSKOKONAISUUKSIA, JOTKA HAVAINNOLLISTAVAT YMPÄRISTÖN, RUOKAKETJUN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN RIIPPUVUUTTA TOISISTAAN. SAMALLA PERUSKOULULAISET SAAVAT OMAKOHTAISIA KOKEMUKSIA JA ELÄMYKSIÄ MAASEUDUSTA. Kuinka toimintamalleja käytetään Mallit on kehitetty opetus- ja maatalousalan asiantuntijoiden yhteistyönä ja niiden tavoitteet tukevat opetussuunnitelman perusteita. Opettaja voi valita toimintamalleista sopivan opetuskokonaisuuden tai yhdistellä eri malleja haluamallaan tavalla. Maalle oppimaan -leirikoulutilat ovat sitoutuneet toteuttamaan vähintään yhtä malleista. Lisätietoa toimintamalleihin liittyvistä aihealueista sekä leikki- ja pelivinkkejä saa Maalle oppimaan -nettiportaalista www.agronet.fi /leirikoulu. Tällaiset aiheet on merkitty tekstiin @ -tunnuksella. Portaalista löytyvät myös Maalle oppimaan -leirikoulujen yhteystiedot sekä vinkkejä muista eri tahojen tuottamista aihealueeseen liittyvistä opetusaineistoista. Kuva: Anneli Nuoranne 22

ToimintamalliEn kuvaus Toimintamalleja on rakennettu viidestä eri teemasta ja kustakin on tarjolla omat versionsa perusopetuksen ala- ja yläluokille. Teemat ovat 1. maaseutumaisema ja monimuotoisuus 2. maaseutukulttuuri ennen ja nyt 3. maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus 4. kestävät kulutusvalinnat ja ekologinen jalanjälki 5. terveellinen ja laadukas ruoka Arvostetaan maaseutua ja suomalaista ruokakulttuuria. Nautitaan ruuasta ja yhteisistä aterioista. Opitaan sosiaalisuutta, yhdessäoloa ja ryhmätyötaitoja. Harjoitetaan havaintojen tekemistä ja kehitetään ajattelua. Opitaan ja noudatetaan ekologisia elämäntapoja leirikoulussa. Eri toimintamallien tarkoituksena on oman tekemisen ja kokemisen kautta havainnollistaa lapsille ja nuorille eri näkökulmista ruuan reittejä pellolta pöytään ja takaisin peltoon, luonnon kunnioitusta sekä ihmisen ja luonnon kestävää yhteiseloa. Lisäksi annetaan tosiasioihin perustuva, myönteinen kuva maaseudusta. Toimintamalli voi sisältää vaikkapa maidon reittiin tutustumisen. Pelkkä lehmän taputtaminen ei riitä tavoitteiden saavuttamiseen, vaan mallin toteuttamiseen tarvitaan tietoa lehmästä (mm. sen vaiheista vasikasta lypsäväksi lehmäksi, rehusta, hoidosta yms.), itse kokemista ja tekemistä (mm. hoito, ruokkiminen, lypsy, työaika, maidon jatkojalostus), sekä pohdintaa (mitä opittiin, maatalouden ja ruuan arvot, ravinteiden kierto yms.). Kaikkiin toimintamalleihin kuuluu varsinaisen leirikouluosuuden lisäksi myös ennakko- ja jälkitehtäviä, joista opettaja koostaa luokalleen sopivan kokonaisuuden. Hyvä tapa sitoa opitut asiat yhteen on esimerkiksi leirikoululehden toimittaminen. Kaikki tutkimustyö, kirjoittaminen ja haastattelut saavat lisäarvoa, kun ne päätyvät lopuksi yhteiseen julkaisuun. Myös puuhatehtävien, sanaristikoiden ym. keksiminen lehteen on hauska tapa oppia. Oppimistavoitteet Oppimistavoitteet kertovat ytimekkäästi, mitä kyseisellä mallilla halutaan saavuttaa. Lisäksi Maalle oppimaan -leirikoululla on muutamia tavoitteita, jotka on tarkoitus huomioida jokaisessa mallissa ja joita ei enää erikseen luetella eri mallien kohdalla. Yhteiset tavoitteet ovat: Ymmärretään maaseudun merkitys toimivalle yhteiskunnalle. Ymmärretään ekologisten valintojen merkitys. Hahmotetaan elintarvikkeiden reittejä pellolta pöytään. Ennakko- ja jälkitehtävät Ennakko- ja jälkitehtävät sitovat leirikoulukokemukset syvemmäksi oppimisprosessiksi. Käsikirja tarjoaa joitakin valmiita esi- ja jälkitehtäviä sekä niiden lisäksi aiheita, joiden pohjalta oppilaat voivat tehdä pienimuotoisia selvityksiä ja esitelmiä esimerkiksi kirjallisuutta ja internetiä hyödyntäen. Opettajan valitsemat tehtävät toteutetaan koululla ja ne sopivat käsiteltäviksi useisiin eri oppiaineisiin, kuten ympäristö- ja luonnontietoon, biologiaan, maantietoon, matematiikkaan, äidinkieleen, yhteiskuntaoppiin ja kuvaamataitoon. Tehtäviä valittaessa kannattaa tutustua hyvin myös muiden teemojen sisältöihin ja poimia sopivia vinkkejä myös niistä. 23

Leirikouluosio Varsinainen leirikoulu tapahtuu maatilalla. Maalle oppimaan -nettiportaalista voi hakea leirikoulutilojen tietoja muun muassa sen perusteella, mitä toimintamalleja tila on sitoutunut toteuttamaan. Opettaja räätälöi leirikouluyrittäjän kanssa kullekin luokalle sopivan ohjelmasisällön. Kaikessa toiminnassa toteutetaan Maalle oppimaan -leirikouluille asetettuja oppilaslähtöisiä tavoitteita ja turvallisuusohjeita sekä noudatetaan maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen periaatteita. Leirikoulussa huomioidaan myös seuraavia seikkoja: Maatila on yritys, jota johtaa maanviljelijä. Tietotekniikka ja tutkimus ovat keskeisiä myös maataloudessa. Tila on maanviljelijälle sekä koti että työpaikka. Maanviljely tapahtuu luonnon ehdoilla, ihmisen ja luonnon yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Toiminnan on oltava myös taloudellisesti kannattavaa. Maaseudulla on tiettyjä ominaispiirteitä kaupunkiin verrattuna, kuten luonnonläheisyys, hiljaisuus ja eläintenhoitomahdollisuudet. Myös vuodenaikojen vaihtelun erot näkyvät maalla selvemmin kuin kaupungissa (kevään tuoksut, syksyn aito pimeys ja tähtitaivaan kirkkaus jne.). Kansainvälisellä tasolla elintarvikehuolto on hyvin monitahoinen asia, ja ruokahuollon taso eripuolilla maailmaa on hyvin erilainen. Euroopan unionilla on yhteinen maatalouspolitiikka, johon liittyy erilaisia tukijärjestelmiä. Leirikoulussa voi olla tarvetta käydä läpi myös mahdollisia maaseutuun liittyviä ennakkoluuloja, kuten sitä, minkä vuoksi eurooppalainen yhteiskunta tukee ja ohjaa maataloutta. MAALLE OPPIMAAN -NETTIPORTAALI www.agronet.fi /leirikoulu Leirikouluhaku Toimintamallien kuvaukset tulostettavassa muodossa Lisätietoa toimintamallien aihealueista Lisää leikki- ja pelivinkkejä Ruuan reitti -julistesarja ja opetusaineistoa Vinkkejä muista sopivista opetusaineistoista kuva: Pia Smeds 24

1.A Maaseutumaisema ja monimuotoisuus niityt ja pellonpientareet (5-6 lk) Tässä toimintamallissa tutustutaan maaseutumaisemaan erityisesti niittyekosysteemin näkökulmasta. Maaseutumaisema on muuttunut ja muutoksella on maisemallisten ulkonäköseikkojen lisäksi vaikutuksia myös muun muassa moniin kasvi- ja eläinlajeihin. Näkyvimmät muutokset liittyvät maiseman yksipuolistumiseen, ulkoilevien laiduneläinten ja niittyjen vähenemiseen, pensastumiseen ja maiseman umpeenkasvuun. Monimuotoisessa maalaismaisemassa on paljon vaihtelevia elementtejä, kuten pensasvyöhykkeitä, latoja, kiviä, aitoja, avo-ojia ja laidunmaata, joilla kaikilla on oma merkityksensä ekosysteemissä. Eritavoin muokatuilla sekä luonnonvaraisilla alueilla on omanlaisiaan kasvilajeja, joilla osalla on hyvinkin tarkat kasvuvaatimukset. Jotkut lajit esimerkiksi tarvitsevat lyhyeksi syötyä nurmea saadakseen tarpeeksi valoa tai sorkan rikkomaa maata itääkseen. Eri kasvilajit puolestaan houkuttavat tiettyjä hyönteisiä, lintuja ja muita eläimiä. Ekosysteemi on kuin palapeli, joka vaatii toimiakseen monen eri osatekijän yhteensopivuuden. Kasvit ja niiden elinkaaret ovat oleellinen osa niityn tai kedon ekosysteemiä ja aineiden kiertokulkua. Monimuotoinen luonto selviää mahdollisista ympäristön häiriötekijöistä paremmin kuin yksipuolinen vähälajinen luontoalue. Tässä teemassa paneudutaan myös maaperän moninaisiin merkityksiin, joita usein emme tule edes ajatelleeksi. @ Lue Maalle oppimaan -nettiportaalista lisää maaseutumaisemasta ja monimuotoisuudesta. Leirikoulutila Mallin toteuttaminen edellyttää, että leirikoulutilan läheisyydessä kasvaa niittyä. Vaihteleva maaseutumaisema on eduksi, mutta varsinaista perinnemaisemaa ei vaadita. Isäntäväen kasvilajituntemuksesta on hyötyä. Oppimistavoitteita Tutustutaan ekosysteemiin käsitteenä. Opitaan tavallisimmat niittykasvit @. Perehdytään kasvin elinkaareen siemenestä tuleentumiseen. Opitaan kasvin kasvun edellytyksiä, kasvupaikan ja maaperän merkitykset kasville. Opitaan kartan lukemisen ja tulkitsemisen perusteet. Tutustutaan jokamiehenoikeuksiin 25

Ennakkotehtäviä Jokamiehenoikeudet Tutustutaan jokamiehenoikeuksiin. Sallituista ja kielletyistä asioista voi tehdä esimerkiksi suunnistusrasteja lähimetsikköön, jolloin samalla perehdytään kartan lukuun @. Niittykasvit Opetellaan tavallisimmat niittykasvit ja selvitetään, miksi ne viihtyvät juuri niityillä @. Koulupihan kasvit Selvitetään keväällä koulupihan kasvilajistoa tutkimalla, mitä pihalta löytyy. Mitkä ovat kasvien kasvupaikkavaatimukset? Mikä vaikuttaa kasvien viihtymiseen? Kerätään ja prässätään kasveja. Syksyllä kerätään samat kasvit ja tutkitaan kasvin kehitystä (katso jälkitehtävät). Havainnollistetaan koulupihan ekosysteemiä ajatuskarttana ja selvennetään, mikä vaikutta mihinkin. Perehdytään ravintoketjuihin toimintaleikin avulla @. Kasvin kehitys Tutkitaan kasvin kasvua siemenestä taimeksi esimerkiksi seuraavilla kokeilla. Idätetään herneitä lasipurkissa kiilattuna kostean paperin ja lasin väliin, jolloin nähdään myös juuren kasvu. Istutetaan taimi lasitölkkiin tai maitopurkkiin, johon on tehty ikkunaluukku juurten kasvun seuraamiseksi. Tutkitaan, mitataan ja piirretään tasaisin väliajoin taimen ja juurien kasvut. Pohditaan, mitä taimi tarvitsee kasvaakseen. Mistä ravinteet tulevat multaan luonnossa? Miten uutta multaa syntyy? Mikä on kompostoinnin merkitys? Herneen taimet voi lopuksi eli noin kymmensenttisinä syödä vaikkapa voileivän päällä. Mielikuvamatka niitylle Oppilaat sulkevat silmänsä ja kuvittelevat loikoilevansa kesäisellä niityllä. Mitä ääniä voisi kuulua? Miltä tuoksuu? Kirjataan mielikuvia ylös ja verrataan kaverin kanssa. Tai opettaja voi kirjata koko luokan ääneen lausuttuja mielikuvia. Jos oppilas vietäisiin silmät sidottuna niitylle, voisiko hän jostain päätellä olevansa juuri niityllä eikä esimerkiksi nurmikolla? Käsitellään lopuksi, mitä monimuotoisuus tarkoittaa @. Mitä nimet kertovat paikasta? Tutkitaan tulevan leirikoulukohteen tai oman asuinympäristön paikannimiä. Kertooko nimi paikan luonnosta? Miten paikka on saanut nimensä (oikeasti tai keksittynä)? Mitä ovat keto, haka tai aho? Leirikoulu Niittyyn tutustuminen Isäntäväki esittelee niityn ja kertoo alueen synnystä, merkityksestä maisemaan ja siitä, miten niitty erottuu muista alueista. Selvitetään, miten maaperä ja sen eliöstö vaikuttavat kasvillisuuteen. Kaivetaan yhdessä n. 50 cm syvä kuoppa maahan ja tutkitaan niityn maakerroksia. Kaivetaan myöhemmin vertailun vuoksi kuoppa metsään ja pohditaan eroja. Kerrotaan niityn kasvillisuudesta ja tyypillisistä eläimistä, hyönteisistä ja kasveista. Tämän jälkeen tutustutaan lähemmin eri luonnonkasveihin ja selvitetään myös, että joitain niistä voi käyttää vihanneksina tai yrttiteenä. Poimitaan syötäviä kasveja ja valmistetaan maistiaisia. @ Poimitaan ja prässätään tyypillisiä niittykasveja. Prässätyistä kasveista voidaan tehdä jälkitehtävinä niittykollaasi, tauluja tai vaikkapa muistipelikortit. Jos koulun lähelle on mahdollista perustaa oma kumminiitty, voidaan leirikoulussa kerätä niittykasvien siemeniä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan kokeilla kasvivärjäystä esim. villalangoille. 26

Maalaismaisema Mikä tekee maalaismaiseman? Katsotaan maisemaa ja kirjataan pareittain ylös, mitä elementtejä maisemasta löytyy (peltoa, niittyä, ojia, kiviä, aitoja, latoja, muita rakennuksia, ihmisiä, laiduntavia eläimiä jne.). Piirretään fl äppitaululle yksi yhteinen maisema, jossa esiintyy kaikki luetellut elementit sekä mahdollisesti vielä muita maalaismaisemaan sopivia asioita. Pohditaan, millaista esteettistä arvoa niillä on. Paneudutaan myös niiden arvoon ja vaikutuksiin luonnon kannalta. Kasvilajiviesti Kasvilajien kertaukseen sopii esimerkiksi kasvilajiviesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen. Ohjaaja kirjoittaa kasvilajien nimiä paperilapuille: yhtä monta lajia kuin on joukkueessa on jäseniä ja jokainen laji kummallekin joukkueelle. Laput laitetaan kahteen kulhoon ja joukkueet asettuvat jonoon niiden eteen. Jonon ensimmäinen nostaa lapun ja lähtee etsimään kyseistä kasvia lähistöltä, poimii sen mukaansa ja tuo lapun ja kasvin sovittuun paikkaan. Kun opettaja on tarkistanut kasvin, jonon seuraava voi nostaa lapun. Viestin voittaa se joukkue, joka ensimmäisenä on löytänyt kaikki lapuilla mainitut kasvit. Jälkitehtäviä Koulupihan kasvit, jatkotehtävä Yritetään löytää syksyllä samoja kasveja, joita kerättiin aikaisemmin koulun ympäristöstä. Tutkitaan, miten kasvi on muuttunut ja millaisia siemeniä se on tuottanut. Prässätään kasvi ja lisätään se nuoremman yksilön viereen. Tutkitaan siemeniä ja kasvinosia mikroskoopilla (kuorikerroksia, karvoitusta, väkäsiä, siivekkeitä jne.). Tutustutaan lähemmin kerättyihin kasveihin. Nimen lisäksi opitaan kasvuvaatimuksia sekä mahdollisesti historiaa ja käyttömahdollisuuksia. Tehdään prässätyistä kasveista niittykollaasi luokan seinälle, kortteja ja tauluja tai vaikkapa muistipelikortit. Kumminiitty Löytyykö koulun läheltä joutomaata tai nurmikkoa, johon voisi perustaa oman niityn? Niittyhankkeeseen kannattaa houkutella mukaan vanhempia tai alueen asukasyhdistyksiä, jotka voisivat auttaa niittytalkoissa. Jos laiduneläimet eivät pidä niittykasvustoa lyhyenä, kasvit pitää niittää kerran tai kaksi vuodessa ja niittojäte kerätä pois, jotta niitty pysyisi pohjakerroksiin asti valoisana ja niukkaravinteisena. Alkuvaiheessa niitylle kannattaa kylvää leirikoulusta kerättyjä tai kaupasta ostettuja niittykasvien siemeniä. Niityn menestymistä, sen kasvi- ja hyönteislajirunsautta seurataan ja raportoidaan koulussa ja vaikkapa alueen paikallislehdessä. Maisema, jatkotehtävä Verrataan leirikoulussa piirrettyä maalaismaisemaa ja maisemaa koulun ympäristössä. Löytyykö samoja elementtejä ja piirteitä? Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on havaittavissa? Oma peli Roolipeli: Kukin pelaaja valitsee kasvin, jonka ulkonäköön ja kasvuvaatimuksiin tutustuu. Sitten seurustellaan muiden kanssa ja keskustellaan heidän päivästään tai elämästään tyyliin Päivää, nimeni on Kissankello. Miten sinun päiväsi on sujunut herra Päivänkakkara, tänään kun on ollut niin helteistä? Mitä ajattelen peli: Tehdään kortteja, joissa on tietoja tutuista kasvilajeista. Pelaaja nostaa kortin ja muut yrittävät arvata, mikä kasvi on kyseessä. Esitetään vuorotellen kysymyksiä, joihin saa vastata ainoastaan kyllä, ei tai en tiedä. Muistipeli: Tehdään prässätyistä kasveista muistipelikortit. Liimataan noin 8 cm x 8 cm kokoisille pahveille toiseksi pariksi prässätty kukka sekä kukan nimi ja toiseksi pariksi kukan lehtiä ja vartta sekä nimi. Ensin kannattaa tehdä halutun kokoinen ruudukko pahville, liimata kasvit, kirjoittaa tekstit ja päällystää koko arkki kontaktimuovilla. Viimeiseksi leikataan kortit toisistaan irti. 27

Kuva: Markku Maula 1.B Maaseutumaisema ja monimuotoisuus metsä (7-9 lk) Yli kaksi kolmasosaa maamme pinta-alasta on metsää ja metsätalous on tärkeä osa Suomen maatilataloutta. Metsä on näkyvä elementti myös maaseutumaisemassa. Tässä toimintamallissa tutustutaan maaseutumaisemaan ja monimuotoisuuteen metsänäkökulmasta. Metsän monimuotoisuus syntyy sen maaperästä, iästä, käytöstä ja muista tekijöistä, jotka säätelevät sen eläinten, hyönteisten ja kasvillisuuden lajirikkautta. Tutustutaan metsäekosysteemiin, metsätyyppeihin ja niiden yleisimpiin kasvilajeihin sekä elottoman ja elollisen luonnon vuorovaikutukseen. Myös metsätutkimuksen ja arvioinnin perusteita selvitetään. @ Lue Maalle oppimaan -portaalista lisää metsätaloudesta. Leirikoulutila Mallin toteuttaminen edellyttää tilan läheisyydestä löytyvää metsää, jossa mielellään voisi havainnoida eri puulajeja, metsätyyppejä sekä eri-ikäisen metsän kehitysvaiheita. Yrittäjän olisi hyvä olla perehtynyt metsätalouteen tai hyödyntää metsäalan ammattilaisia leirikoulun opetustilanteissa. Oppimistavoitteita Paneudutaan maaseutumaiseman monimuotoisuuteen metsänäkökulmasta. Metsän monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat: maaperä/maalaji, ihmisen ja eläinten toiminnan vaikutus (laidun, talousmetsä, metsän ikä), muut maaperän muotoihin liittyvät, ilmastolliset ja paikalliset ominaisuudet, mahdolliset saasteet ja luonnonkatastrofi t (tulipalo, myrsky). Tutustutaan ekosysteemin tekijöiden vuorovaikutussuhteisiin. Tutustutaan metsän antimiin, joita ovat puutavara, marjat, sienet, syötävät kasvit, riista. Opitaan tutkimuksenteon perusteet, tulokseen vaikuttavat tekijät ja raportin teko. Syvennetään kartanlukutaitoa. Käytetään matematiikkaa käytännön tehtävissä. 28

Ennakkotehtäviä Metsän ekosysteemi Otetaan selvää, miten metsän ekosysteemi toimii. Tutustutaan eri metsätyyppeihin. Opetellaan tyyppikasvit, -puut ja eläimet. Tutustutaan metsän elinkaareen ja vanhan metsän ja nuoren talousmetsän eroihin. Pieni ilmanlaatututkimus jäkälien avulla Tutkitaan koulun lähialueen puiden runkojen jäkäliä. Jäkälät kärsivät herkästi saastuneesta ilmasta, joten niiden määrästä voi päätellä ilman laadun tilaa. Kaupunkipuiden rungoilla saattaa kasvaa jäkälän sijaan vain sammalta. Tehdään jäkälätutkimus, jossa oppilaan käyvät ryhmissä laskemassa jäkäliä hieman eri alueilta. Kukin ryhmä saa mukaansa läpinäkyvän piirtoheitinkalvolle piirretyn 10 cm x 10 cm ruudukon, joka asetetaan vuorollaan 10 puun rungolle aina samalle korkeudelle ja samasta ilmansuunnasta. Kalvon läpi arvioidaan, kuinka monta prosenttia jäkälä peittää puun rungosta kyseisessä kohdassa. Lopuksi lasketaan luokan keskiarvot alueen puista. Tuloksia verrataan myöhemmin leirikoulussa maaseudulla tehtävään vastaavaan tutkimukseen. Suunnistus ja kartanluku Suunnistetaan koulun lähimetsässä ja tutustutaan metsän puulajeihin sekä maaston muotoihin ja niiden syntyhistoriaan. Tutustutaan suunnistusalueen historiaan. Onko alueella ollut asutusta, laiduntamista ja miten maa on alueella noussut? Mahdollisuuksien mukaan voidaan tutustua myös vanhoihin karttoihin. Jokamiehenoikeudet Tutustutaan jokamiehenoikeuksiin. Sallituista ja kielletyistä asioista voi tehdä esimerkiksi suunnistusrasteja lähimetsikköön, jolloin samalla perehdytään kartan lukuun. @ Leirikoulu Leirikoulutilaan tutustuminen Tutustutaan isäntäväen johdolla tilan vaiheisiin ja maaseutuympäristöön vaikuttaneisiin seikkoihin. Kerrataan jokamiehenoikeudet. Metsätyypit Metsässä tutustutaan erilaisiin metsätyyppeihin ja niiden tunnistukseen. Tutustutaan puulajeihin, metsän kasveihin ja eläimiin. Kaivetaan eri metsätyyppien maaperään noin 0,5 m syvät kuopat, joista voidaan havainnoida eri maakerroksia ja niiden paksuuksia. Metsänhoito Leirikouluyrittäjä perehdyttää metsänhoitoon ja sen merkitykseen. Miten metsää hoidetaan? Miten määritetään kasvavan puun ikä, pituus ja arvo? Arvioidaan jonkin vanhan puun ikä ja pohditaan, mitä kaikkea lähialueella ja koko Suomessa on tapahtunut puun elinaikana. Lasketaan vuosirenkaita kannosta tai sahatusta puukiekosta. Mahdollisuuksien mukaan jokainen oppilas voi saada oman kiekon, johon kirjoitetaan tussilla vuosilukuja, kuten milloin puuntaimi on itänyt, minkä vuosirenkaan kohdalla on oma syntymävuosi, koulun aloittaminen tai muita itselle merkittäviä tapahtumia. Keskustellaan kasvurenkaiden mahdollisista paksuuseroista ja siitä, mistä ne johtuvat. Puukiekon voi myös viedä mukanaan kotiin pannunaluseksi. Tutustutaan metsän kehitysvaiheisiin hakkuusta vanhaksi metsäksi. Tutkimustyö Havainnoidaan ryhmissä metsän kasveja esimerkiksi 2 m x 2 m tutkimusruuduista tai kymmenen metrin tutkimusjanalta. Kukin ryhmä saa oman tutkimusalueen mieluiten eri metsätyyppien alueelta ja ruutu tai jana merkitään maastoon kepeillä ja naruilla. Suunnistaminen kartan ja kompassin avulla tutkittavalle alueelle. Tutkitaan luonnon merkeistä (esim. muurahaisten pesät), voiko niistä päätellä ilmansuuntia. 29