Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava ja MKJ monimuotoisuus Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 1
Metsästäjät kosteikkoluonnon hoitajina Metsästäjäkunnan toimesta kosteikkoja on perustettu ja kunnostettu 1970-luvun jälkeen noin 2000 (Metsästäjäin Keskusjärjestö: selvitys 1994, Metsästysseurakysely 2000 ja 2005) Perustettu lähes 1 000 uutta kosteikkoa Kunnostettu lähes 1 000 kosteikkoa. Näiden lisäksi vuosittain tehdään mittavissa määrin mittakaavaltaan vaatimattomampia vesilintujen elinympäristöjen parantamistoimenpiteitä (vesikasvien niitto, suojan lisääminen, pöntötys, pienpetopyynti) Metsästäjät tehneet kosteikoita jo kauan ennen kuin suojelu- ja muut tahot heräsivät aiheen ympärille Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 2
Riistanhoito merkittävä motiivi maatalousympäristön luonnonhoidossa Suomessa yli 300 000 metsästäjää noin 40 % omistaa maata Suomen pinta-alasta noin 28 % on metsästäjien omistamaa. Esimerkiksi yli 90 % maamme pinta-alasta on käytettävissä hirven metsästykseen Riistaelinympäristöjen kunnostus ja hoito sekä vesiensuojelu, maisemanhoito ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat saman asian ja toiminnan eri puolia. Peltoriistalle: Suojavyöhykkeitä, pientareita ja luonnonhoitopeltoja Vesilinnuille Kosteikkoja Peltoriistalle, vesilinnuille, kaloille ja ravuille Luonnonmukaista peruskuivatusta Metsästäjät ja varsinkin metsästävät viljelijät ovat usein aktiivisimpia luonnonhoitajia maaseudun kylissä. Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 3
Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle Metsästäjien perustamat kosteikot on usein toteutettu patoamalla, mikä jäljittelee mainiosti majavan luomaa, luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä. Kunnostettujen ja perustettujen kosteikkojen allikoissa viihtyy vesilintujen lisäksi suuri joukko muita kosteikkolajeja kuten vesilisko, jättisukeltaja ja monet sudenkorennot. Kosteikoilla ja niiden lähiympäristössä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista. Rehevät kosteikot ovat arvokkaita vesilintujen poikueympäristöjä. Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 4
Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet 50 % avovettä 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta Mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä erityisen rehevillä kosteikkoalueilla voi olla syvempää hidastaa umpeenkasvua Riittävä avoimuus. Rantaviivan pituus tärkeä: Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus (eroosio, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus) Vaihteleva syvyys ja lietekuoppa Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 5
Perustettavan kosteikon rakenne Pato ja laskuoja Suojavyöhyke Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, tyhjennetään tarvittaessa Luonnonhoitopelto Saarekkeet jakavat virtauksen tasaisesti koko kosteikkoon ja toimivat Kasvillisuusmosaiikki loivat Avoimet ja Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 6 pesäpaikkoina rannat
Hyvän vesilintuelinympäristön ominaisuudet Avoimet rannat 50 % kasvillisuus mosaiikkia 50 % avovettä Pitkä rantaviiva Keskisyvyys n. 50 cm Loivat rannat Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 7
Kosteikon perustaminen Uusi kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Kosteikko perustetaan edulliseen maastonkohtaan, kuten tulva-alttiille alueelle tai kosteaan notkoon Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöinä, varsinkin jos ne ovat laajaalaisia (yli 0,5 ha) Patoamisella tavoitellaan n. puolen metrin keskisyvyyttä Kosteikon hyötyjä: Riistaelinympäristö Vesiensuojelu Maisema Rahoitus: Ei-tuotannollisten investointien tuki Metsäluonnon hoitohankkeet Yhdistyksille Leader toimintaryhmien kautta Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 8
Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Kosteikkohankkeen vaatimukset Kosteikkohankkeen valuma-alueesta on oltava peltoa vähintään 20 % Kosteikkohankkeen pinta-alan on oltava vähintään 0,5 % valuma-alueen pinta-alasta (hankkeen pinta-ala sisältää kosteikon, tulva- ja reuna-alueet ja penkereet sekä uomien luonnontilaa parantavat toimenpiteet) Aiemmin perustetut tai luontaiset kosteikot voidaan lukea mukaan vähimmäispinta-alaan Kosteikon perustamisen jälkeen on tehtävä hoitosopimus Alue on oltava hakijan/hakijoiden hallinnassa, ei tarvitse olla sitoutunut ympäristötukeen ennen kosteikkotuen hakemista Yhdistysten vuokrattava alue riittävän pitkäksi ajaksi (esim. 8 tai 13 vuotta) Yhdistyksen hakemuksiin Leader toimintaryhmän lausunto (ELY-keskus hakee) Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 9
Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Monivaikutteisten kosteikkojen rakentamiseen voidaan maksaa tukea toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten perusteella, ottaen huomioon tulonmenetykset ja alueelta saatava hyöty Tukitaso enintään 11 500 euroa hehtaarilta Pienialaisille hankkeille (0,3-0,5 ha), tukitaso enintään 3 226 euroa kohteelta Useamman maanomistajan maalle ulottuvassa hankekokonaisuudessa on tarkasti sovittava rahoituksen jakoperusteet Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 10
Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen Jos perustettavat kosteikot muodostavat hankekokonaisuuden, edellä mainittua 20 % osuutta arvioidaan hankekokonaisuuden kannalta Kosteikot on perustettava luontaisille paikoille ensisijaisesti patoamalla. Kosteikossa on oltava syvemmän veden alue, joka on tyhjennettävissä. Uomien luonnontilaa parantavat hankkeet voidaan toteuttaa siten, että palautetaan tulva-alueita, perustetaan useita pieniä kosteikoita tai rakennetaan pohjakynnyksiä. Hankkeen valuma-alue punaisella, peltoa yli 20 % Kosteikko vaalean sinisellä rasterilla Kosteikon perustamiseen liittyvä uoman luonnontilan parantaminen tumman sinisellä Kosteikko ja/tai uoman luonnontilan parantamisen hankekokonaisuus ja jo olemassa olevat kosteikot vähintään 0,5 % valuma-alueesta Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 11
Monimuotoisuuspelto riistalle Perustettava viimeistään 30.6. Vähäinen lannoitus mahdollista Suosituksena kylvö sänkeen kotimaisin siemenin (1. vuonna ei suorakylvöä nurmen sänkeen) Kylvettävä vuosittain Seoksessa oltava vähintään kahta kasvia (myös 1-v.) Ei vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen
Monimuotoisuuspelto riistalle Voidaan viljellä samoilla lohkoilla yksi tai useampi kasvukausi Niittäminen ei ole pakollista; pensaiden ja puiden kasvu on kuitenkin estettävä Ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita Saa päättää kylvöä seuraavana keväänä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla
Kiitos! reima.laaja@riista.fi Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi 14