Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Sisältö JOHDANTO... 3 VASTAAJAT... 3 KAVERISUHTEIDEN TUKEMINEN JA RYHMÄYTTÄMINEN... 3 YKSINÄISYYS JA SIIHEN PUUTTUMINEN... 3 KIUSAAMISEN EHKÄISY JA PUUTTUMINEN... 5 TUKEA HENKILÖKUNNALLE... 5 YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA... 6 MLL PALVELUT JA TOIMINTAMUODOT... 7 AVOIN PALAUTE... 7 LIITTEET... 7 2

JOHDANTO Yksinäisyys vaikeuttaa monen lapsen ja nuoren jokapäiväistä elämää, mutta se jää helposti muilta huomaamatta. MLL toteuttaa vuosina 2011 2014 Kaikille kaveri -hankkeen, jossa kehitetään toimintamuotoja lasten ja nuorten kaverisuhteiden vahvistamiseksi sekä yksinäisyyden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Hankkeessa on mukana viisi pilottikoulua, Teräsrautelan koulu Turusta, Neulamäen koulu Kuopiosta, Maikkulan yhtenäiskoulu Oulusta sekä Latokartanon peruskoulu ja Vesalan yläasteen koulu Helsingistä. Hanke rahoitetaan vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla. Lisätietoja hankkeesta: www.mll.fi/kaikillekaveri. Hanke toteutti huhti-toukokuussa 2012 kyselyn pilottikoulujen työntekijöille. Työntekijöillä tarkoitettiin kaikkia koulussa toimivia aikuisia: opettajia, koulunkäyntiavustajia, kuraattoreita ym. Kyselyssä tiedusteltiin työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden kaverisuhteiden tukemisesta sekä yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä. VASTAAJAT Kyselyyn vastasi yhteensä 96 pilottikoulujen työntekijää. 73 vastanneista oli naisia ja 23 miehiä. Eniten vastauksia saatiin Maikkulan yhtenäiskoulusta (36). Latokartanon peruskoulusta vastasi 20, Neulamäen koulusta 19, Vesalan yläasteen koulusta 17 ja Teräsrautelan koulusta 4 työntekijää. Suurin osa (57 %) vastaajista oli toiminut opetus- ja kasvatusalalla yli 15 vuotta (ks. liite 1). KAVERISUHTEIDEN TUKEMINEN JA RYHMÄYTTÄMINEN Valtaosa (80 %) vastaajista oli sitä mieltä, että koulun aikuisten tehtävänä on tukea oppilaiden kaverisuhteita. Yli puolet kuitenkin koki, että koulun aikuisten mahdollisuudet vaikuttaa oppilaiden kaverisuhteisiin ovat hyvin vähäiset. Toisaalta neljäsosa vastaajista oli tästä eri mieltä. Valtaosa koki myös, että oppilaiden välisen vuorovaikutuksen tukemiseen ei ole riittävästi aikaa (ks. liite 2). Myös ryhmäyttämisen tärkeydestä oltiin samanmielisiä. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä ryhmän toiminnan tukeminen on tärkeä osa opettajan työtä. Yksimielisiä oltiin myös siitä, että koulun aikuisten tulee tukea oppilaiden myönteistä vuorovaikutusta ja ryhmään kiinnittymistä (98 % samaa mieltä). Vastaajat kokivat, että yksi tärkeimpiä koulun sosiaalista ilmapiiriä tukevia toimintamuotoja on ryhmän turvallisuutta tukevat opetusmenetelmät. Tämän lisäksi erityisen tärkeinä koettiin tukioppilas- ja kummitoiminta, oppilaskuntatoiminta sekä koulun omat teemapäivät ja juhlat. (ks. liite 3) Vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä oman koulun toimiin oppilaiden kaverisuhteiden ja ryhmäytymisen tukemiseksi. Valtaosa (75 %) on sitä mieltä, että omassa koulussa panostetaan oppilaiden sosiaalisten taitojen ja vertaissuhteiden tukemiseen. 72 % kokee, että oman koulun opettajat tukevat oppilaiden tutustumista toisiinsa. Moni kuitenkin kokee, että tarvitsisi lisää työkaluja oppilaiden sosiaalisten taitojen ja vertaissuhteiden tukemiseen sekä ryhmän toiminnan ja turvallisuuden tukemiseen. (ks. liite 2 ja 4) YKSINÄISYYS JA SIIHEN PUUTTUMINEN Noin kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että oppilaiden yksinäisyys on ongelma omassa koulussa. Toisaalta sama määrä vastaajia (36 %) oli tästä eri mieltä. Yksin oleminen ei välttämättä tarkoita yksinäisyyttä, mutta monesti ne liittyvät yhteen. Vastaajien mielipiteitä jakoikin kysymys Jos oppilas sanoo viihtyvänsä hyvin yksin, tilanteeseen ei tarvitse puuttua. Osa oli samaa mieltä (34 %) ja osa eri mieltä (40 3

%), moni ei osannut sanoa (26 %). (ks. liite 2) Moni vastaaja oli tyytyväinen oman koulun toimintaan yksinäisyyden ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Valtaosa on sitä mieltä, että omassa koulussa huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin. Myös yksin välitunnilla oleviin oppilaisiin kiinnitetään huomiota 59 % mielestä. Toisaalta 15 % on tästä eri mieltä ja 17 % ei osaa sanoa. 25 % vastaajista ei osannut sanoa huolehditaanko omassa koulussa siitä, ettei kukaan jää yksin. 13 % oli sitä mieltä, että omassa koulussa ei huolehdita tästä. (ks. liite 2) Vastaukset ovat hyvin yhteneväisiä eri pilottikouluissa. Vastaajat pohtivat yksin viihtymistä luonnekysymyksenä. Onko yksin oleminen valittua, vapaaehtoista, vai onko jätetty syrjään ryhmästä. Keskustelen oppilaan kanssa onko yksin jääminen "vapaaehtoista", viihtyykö hän yksin. Jos hänet on jätetty yksin, juttelen luokkakavereiden kanssa ja pyydän heitä ottamaan yksin jätetyn mukaan touhuihin. Ristiriidat lasten välillä pitää myös selvittää ja syyt yksi jättämisen taustalla. Kysyn hienovaraisesti, eikö hänellä ole kavereita. On toki niitäkin, jotka haluavat olla yksikseen. Se on myös luonnekysymys. Keskustelu oppilaan kanssa, miten kokee yksin jäämisen. Miten toivoisi asian olevan. Koulun tukioppilaita on käytetty tällaisissa tilanteissa apuna, ovat olleet yksinäisen seurana. Mutta kaveruutta ja ystävyyttä ei voi pakottaa. Siihen tarvitaan molemmat osapuolet. Keinoja puuttua yksinäisyyteen Vastaajat toivat esiin monia eri tapoja toimia, jos he havaitsevat oppilaan jääneen koulussa yksin. Suurin osa vastaajista kertoi, että he menisivät keskustelemaan oppilaan kanssa ja yrittäisivät selvittää yksin olemisen syitä. Moni rohkaisisi, kannustaisi muiden mukaan ja ehdottaisi toimintaan liittymistä välitunnilla. Käyn juttelemassa yksinään olevien oppilaiden kanssa. Yritän rohkaista häntä mukaan johonkin tuntemaani kaveriporukkaan tai tekemiseen. Ristiriidat lasten välillä pitää myös selvittää ja syyt yksin jättämisen taustalla. Keskustelen hänen kanssaan asiasta. Keskustelun perusteella tehdään jatkotoimenpiteitä. Moni ottaisi yhteyttä oppilaan luokanvalvojaan tai veisi asian oppilashuoltotyöryhmään. Osa ottaisi yhteyttä oppilaan vanhempiin. Otan asian puheeksi kollegoiden kanssa Yritän järjestää oppilaalle jutteluaikoja koulukuraattorille ja terveydenhoitajalle Joskus se edellyttää yhteydenottoa huoltajiin Vastaajat keskustelisivat asiasta myös muiden oppilaiden kanssa ja muistuttaisivat, ettei ketään saa jättää yksin. Osa antaisi luottotehtäviä oppilaille, esim. tukioppilaille. Puhun luokassa yleisesti. Joskus saatan vinkata muille oppilaille, että ottavat yksinäisen mukaan. Vastaajat mainitsivat myös muita tapoja, joilla voidaan vaikuttaa asiaan. Eniten mainittiin tutustumista tukevat opetusmenetelmät sekä ohjatun välituntitoiminnan järjestäminen. Toisaalta välituntitoiminnan järjestäminen koettiin myös haastavaksi. 4

Oppitunneilla parit ja ryhmät muodostetaan niin, että kukaan ei jää yksin eikä joudu kiusalliseen tilanteeseen ryhmiä muodostettaessa. Luokanvalvojana olen myös pyrkinyt järjestämään toimintaa, jossa ryhmäytymistä on tapahtunut ja sopinut, että joku huolehtii uudesta oppilaasta tms. Yritän järjestää esim. välitunneiksi tai tunneiksi yhteistä, ryhmäännyttävää toimintaa. Käymme luokan kanssa myös paljon keskusteluja kaverisuhteista, kiusaamisasioista jne. Tunneilla tilanteeseen voi yrittää puuttua esimerkiksi istumajärjestyksen avulla ja määräämällä oppilaita yhteistyöhön. Välitunneilla asiaan on vaikea puuttua jo pelkästään ajan puutteen vuoksi. KIUSAAMISEN EHKÄISY JA PUUTTUMINEN Kyselyyn vastanneissa kouluissa käytetään säännöllisesti monia kiusaamisen ehkäisy- ja puuttumistapoja. Lähes kaikki (96 %) vastaajat kertoivat, että välituntivalvojat kiinnittävät huomiota kiusaamiseen. Valtaosa mainitsi tukioppilas- ja kummitoiminnan (95 %) sekä KiVa koulu -ohjelman (93 %). Kiusaamista on myös käsitelty oppilaiden kanssa luokittain (93 % vastaajan mielestä). Myös muita tapoja mainittiin, kuten koulun positiivisen yhteishengen lisääminen, henkilökunnan mahdollisuus osallistua kiusaamisen ehkäisyä käsittelevään koulutukseen sekä aamunavaukset teemasta. (ks. liite 5) Lähes kaikki vastaajat (99 %) tiesivät, että omassa koulussa on suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseen ja kiusaamistapauksiin puuttumiseen. Vastanneilla oli kuitenkin epätietoisuutta ohjelman läpikäymisestä henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Tilanne oli sama kaikissa kouluissa. 61 % vastasi, että suunnitelma käydään vuosittain läpi henkilökunnan kanssa. 21 % vastasi ei ja 18 % en tiedä. (ks. liite 6) 50 % vastaajista ilmoitti, että suunnitelma käydään läpi vanhempien kanssa vanhempainillassa ja 46 %, että suunnitelma on luettavissa koulun lukuvuosioppaassa tai sähköisessä järjestelmässä. 25 % ei tiennyt käydäänkö suunnitelma läpi vanhempien kanssa ja 5 % vastasi, että suunnitelmaa ei käydä läpi. (ks. liite 7). Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman vastausvaihtoehdon. TUKEA HENKILÖKUNNALLE Koulun työntekijöiltä kysyttiin millaista tukea he toivovat oppilaiden kaverisuhteisiin, yksinäisyyteen tai kiusaamiseen liittyvissä asioissa. Vastaajat toivovat ennen kaikkea konkreettisia työkaluja, keinoja ja menetelmiä oppilaiden kaverisuhteiden tukemiseen ja yksinäisyyden havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen. Harjoitusmalleja miten ryhmäyttämistä voidaan luokassa harjoitella. Haluaisin tietää, mitä voin tehdä, jos joku oppilas jää yksin. Tärkeänä nähtiin myös koulun aikuisten yhteinen linja ja sovitut menettelytavat. Koko henkilökunnan sitoutumista ja vastuuta korostettiin. Moni peräänkuulutti johdonmukaista puuttumista ja nollatoleranssia kiusaamistapauksissa. Myös riittäviä resursseja toivottiin: aikaa, lisäkoulutusta, koulun ulkopuolista tukea sekä moniammatillista yhteistyötä. Koko hlökunnan tulisi sitoutua asiaan ja esim. Kiva koulu -systeemiin. Aina näin ei ole. Enemmän aikaa, koska ne vaativat aikuisten läsnäoloa. Entistä enemmän koulutusta ja sitä, että asia nostetaan esille ja sitä pidettäisiin koulun toimintasuunnitelmaan kuuluvana. 5

Nämä ovat hankalia asioita aineenopettajalle, joka ei ole saanut asiaan opiskeluaikana mitään koulutusta. Vastaajat toivovat myös erityisesti tukea maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tukemiseen. Nettimaailman tuntemukseen ja netissä tapahtuvaan kiusaamiseen toivotaan myös asiantuntija-apua. Joitain konkreettisia keinoja, joilla varsinkin eri kulttuureista tulevat löytävät ystäviä. Ei olisi pahitteeksi saada lisää tietoa nykykoululaisten sosiaalistumisen muodoista ja tavoista. Esim. virtuaalisen maailman ja sosiaalisen median ymmärtämisessä me aikuiset tunnemme olevamme monesti pihalla. Joskus on käynyt mielessä, että yksinäisiltä näyttävillä voi olla hyvinkin vilkkaita kontakteja ja vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Vähän kuitenkin tällainen "uussosiaalistuminen" pelottaa. Ehkä se näkyy kouluissa, siis reaalimaailmassa, jo nyt jonkinlaisena kontaktinoton muuttumisena. Keinoja, miten koulussa voi puuttua esim. Facebookissa tapahtuvaan kiusaamiseen. Olen jauhanut asiaa eri kanteilta oppilaitteni kanssa ja edelleen sitä ilmenee silloin tällöin. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Vastaajilta kysyttiin miten oppilaiden kaverisuhteita, yksinäisyyttä tai kiusaamista voidaan käsitellä vanhempien kanssa. Monen mielestä näitä asioita voidaan käsitellä vanhempien kanssa joko vanhempainilloissa, kahdenkeskisissä palavereissa tai sähköisesti. Säännöllinen yhteydenpito vanhempiin nähtiin tärkeäksi. Otan kaveritilanteen esiin 2 kertaa vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa, jolloin läsnä on oppilas, huoltaja ja opettaja. Sen aikana käydään läpi lapsen täyttämä lomake, jossa kysytään mm. sosiaalisesta tilanteesta. Ottamalla asia puheeksi vanhempainilloissa, joissa myös asiantuntijat voivat olla kertomassa asiasta. Asiat tulee ottaa rohkeasti puheeksi ja tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Totuudenmukaisesti ja kaunistelematta. Vanhempien tulee tuntea, että koulu ja koti ovat samalla puolella ja että koulu on aidosti kiinnostunut jokaisen oppilaan hyvinvoinnista. Vanhempainilta voitaisiin järjestää yksittäiselle luokalle tai yhteisesti. Vanhempainiltaan toivotaan asiantuntijoita puhumaan. Ehdotettiin myös tositapahtumia, jotta vanhemmat ymmärtäisivät asian vakavuuden. Illoissa voisi käyttää myös toiminnallisuutta ja keskustelutehtäviä, joissa vanhemmat pääsevät jutteleman keskenään. Myös nuorten äänen kuulumista pidettiin tärkeänä. Yhteiset/luokkakohtaiset vanhempainillat luovat foorumin asioiden yleiselle käsittelylle. Varhainen puuttuminen yksittäisiin tapauksiin taas lisää luottamista ja vähentää kiusaamista. Soitot, tapaamiset ym. yhteydenpitoa tilanteen mukaan. Joissakin tilanteissa oppilashuoltotyöryhmän tuki on tarpeen. Vanhemmille on tärkeä kertoa koulun toimenpiteistä näiden asioiden suhteen. Vanhempia voidaan pyytää mukaan yhteistyöhön kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Vanhemmille on myös hyvä antaa vinkkejä oman lapsensa kaverisuhteiden tukemiseen. Osa vastaajista toi esille, että yhteistyö vanhempien kanssa voi olla joskus haastavaa. Olisiko vanhempia mahdollista saada mukaan tukitoimintaan tai toimintaan kiusaamista vastaan? Se on paljon vaikeampaa kuin käsitellä asiaa kollegoiden kanssa. Huoltajilla on joskus täysin epärealistinen kuva lapsestaan ryhmässä ja ennen kuin totuus saadaan selvitettyä, aikaa on kulunut. Positiivisempia tapauksia toki on ollut ja yhteisten palaverien kautta ollaan päästy parempaan. Joskus olen pitänyt 6

vanhempainiltoja vain poikien vanhemmille (usein isät edustettuina enemmistönä) ja joskus on juteltu tyttöjen huoltajien kanssa. Eräänä vuonna luokan seinällä oli "kiusaamisbarometri", joka päivitettiin perjantaisin ("Tällä viikolla luokassamme oli 0/1/2/3..kiusaamistapausta.) Idea tuli huoltajilta ja se toimi oikeasti! MLL PALVELUT JA TOIMINTAMUODOT MLL:n palveluista ja toimintamuodoista selvästi tunnetuin oli Lasten ja nuorten puhelin ja netti (86 % tunsi). Seuraavaksi parhaiten tunnettiin Koulurauha -ohjelma (71 % tunsi) sekä Nuortennetti -verkkosivusto (41 % tunsi). (ks. liite 8) AVOIN PALAUTE Avointa palautetta jätti 14 vastaajaa. Vastaajat kiittivät hankkeesta, mutta toisaalta pohtivat aikaresurssien riittävyyttä. Osa kommentoi hankkeen teemoja. Koulussa on aika paljon projekteja. Tämäkin on oikeasti tärkeä asia, mutta on valitettavasti osana tuomassa henkilökunnalle suorituspaineita ja jatkuvaa kiirettä. On hienoa että koulua ei enää jätetä yksin näiden asioiden kanssa! MLL:n toiminta koulullemme on tervetullutta. Olen ollut 25 vuotta opettajana eli kaikki on nähty ja koettu sekä kokeiltu. Lisää vinkkejä/koulutusta/apuja tarvitsen silti. LIITTEET Liite 1. Työkokemus opetus- tai kasvatusalan tehtävissä Liite 2. Kaverisuhteiden tukeminen ja yksinäisyys Liite 3. Koulun sosiaalista ilmapiiriä tukevien toimintojen tärkeys Liite 4. Ryhmän toiminnan ja turvallisuuden tukeminen Liite 5. Kiusaamisen ehkäisy- ja puuttumistavat Liite 6. Kiusaamisen ehkäisysuunnitelman läpikäyminen henkilökunnan kanssa Liite 7. Kiusaamisen ehkäisysuunnitelman läpikäyminen vanhempien kanssa Liite 8. MLL:n palvelut ja toimintamuodot 7

Liite 1. Työkokemus opetus- tai kasvatusalan tehtävissä 8

Liite 2. Kaverisuhteiden tukeminen ja yksinäisyys 9

Liite 3. Koulun sosiaalista ilmapiiriä tukevien toimintojen tärkeys 10

Liite 4. Ryhmän toiminnan ja turvallisuuden tukeminen 11

Liite 5. Kiusaamisen ehkäisy- ja puuttumistavat 12

Liite 6. Kiusaamisen ehkäisysuunnitelman läpikäyminen henkilökunnan kanssa 13

Liite 7. Kiusaamisen ehkäisysuunnitelman läpikäyminen vanhempien kanssa 14

Liite 8. MLL:n palvelut ja toimintamuodot 15