Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014
Sisältö Keskeiset muutokset toimintaympäristössä Väestökehitys Julkisen talouden tila ja kehitysnäkymät Työvoiman kysyntä ja tarjonta Kansainvälistyminen Yksityisen SOTE alan kehitys Markkinatilanne Kehitysnäkymät Tulevaisuuden mahdollisuudet ja tavoitteet Asiakkaan oma valinta lähtökohdaksi Yritykset kuntien kumppaneina ja palvelustrategioiden toteuttajina Kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet - FinlandCare
Palvelujen tarpeet muuttuvat Väestökehitys Iäkkäiden vanhusten osuuden nopea kasvu / 85 + (muistisairaudet) Nuorisoikäluokkien pieneneminen Kuluttajakäyttäytymisen muutos valmius panostaa omaa rahaa palveluihin vaatimustason kasvu Terveydentila Eliniän odote kasvaa terveitä elinvuosia lisää Väestöryhmien väliset erot kasvavat Elämäntapoihin liittyvien sairauksien lisääntyminen kakkostyypin diabetes, tuki- ja liikuntaelinten vaivat, tupakoinnista ja alkoholista seuraavat sairaudet Palvelulinjaukset Laitoksista kotiin omatoimista asumista tukevien, kotiin annettavien palvelujen lisääminen Asumisen, asuinympäristöjen, liikkumisen ja liikenteen merkitys korostuu palvelujen, yhdyskunta- ja asuntosuunnittelun yhteys
Niukkenevat voimavarat Rahoituspohja heikkenee - elinkeinorakenteen murros Riippuvuus viennistä/vientituloista Metsäteollisuuden heikentyminen teknologiateollisuus uuden edessä Mistä uudet, osaamisperusteisen talouden avaukset Hyvinvointipalvelut, niihin liittyvät teknologiat, laitteistot, apuvälineet, ohjelmistot ja koulutus uusi vientiala? Yhteys kunnan/seudun elinkeinopolitiikkaan? Julkisen talouden velkaantuminen Kuntien edellytykset vastata palvelujen järjestämisvelvoitteesta Huoltosuhteen heikentyminen, verotulojen väheneminen alueelliset isot suuret Ikäsidonnaisten menojen kasvu eläkkeet ja palvelut Järjestämisrakenteen kestävyys erikoispalvelujen keskittäminen
Työvoimakysymys Työllistävin toimiala, työllistää 16 % työllisistä, ohittanut teollisuuden Henkilöstöstä vajaat kolme neljäsosaa julkisella sektorilla Noin 87 % naisia, 50 vuotta täyttäneitä enemmän kuin muilla toimialoilla Vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle siirtyy 45 % (vuoden 2007 työllisistä). Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyvien osuus on keskimääräistä suurempi Väestön ikääntymisen ja nuorisoikäluokkien samanaikaisesti pienenemisestä muodostumassa yhtälö, jonka seurauksena parhaimmillaankin alalle kertyy merkittävä työvoimapula
Muuttuja Tavoiteskenaario 2025 Perusskenaario 2025 a) Koulutussuunnitelmsuunnitelma a) Koulutus- toteutuu toteutuu b) Koulutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus eivät nouse b) Koulutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus eivät nouse Työlliset 2007 318 000 318 000 318 000 318 000 Poistuma 2008-2025 - 150 000-150 000-150 000-150 000 Nykyisistä (v 2011) opiskelijoista valmistuvat ja työllistyvät 73 000 73 000 73 000 73 000 2012-2018 aloittavista opiskelijoista valmistuvat & työllistyvät 103 000 100 000 103 000 100 000 Työvoimakoulutus 2008-2025+ 68 000 68 000 68 000 68 000 Työvoimakoulutus 2008-2025- - 68 000-68 000-68 000-68 000 Työvoiman tarjonta yhteensä 2025 344 000 309 000 344 000 341 000 Työvoiman kysyntä 2025 395 000 395 000 430 000 430 000 Erotus kysyntään 2025-51 000-86 000-86 000-89 000 *2019-2021 aloittavista opiskelijoista valmistuvat ja työllistyvät 33 000 30 000 33 000 30 000 * Erotus kysyntään 2025-18 000-56 000-53 000-59 000 SOTE alan työvoiman tarve ja tarjonta vuoteen 2025 TEM analyyseja 43/2012
Muuttuva kysyntä Kansalaisten tulo- ja varallisuustaso on keskimäärin kohonnut Tulevaisuuden eläkeläisten työeläkkeiden taso on korkeampi kuin nykyisen vanhuuseläkeikäpolven. Rahaa halutaan käyttää enemmän niin perinteisiin terveydenhoitopalveluihin kuin turvapalveluihin ja viriketoimintaan: Turvaranneke Viriketoiminta Hoiva Ateriat 300 /kk 400 /kk 600 /kk 800 /kk Maksuhalukkuus on kuitenkin odotettavissa olevaan eläketuloon verrattuna niin suurta, että hoivan rahoittaminen edellyttää säästöjen ja varallisuuden purkamista. VATT Tutkimukset 173: Hoivakodissa vai kotihoivassa?
Yksityisen SOTE alan kehitys SOTE palvelujen vuotuinen arvo noin 22 miljardia Noin 75 % tuotetaan julkisella sektorilla Sosiaalipalveluissa yritysten ja järjestöjen tuotanto kuntia suurempaa asumispalveluissa, lastensuojelun laitoshoidossa ja päihdehuollossa. Terveyspalveluissa yritysten palvelutuotanto merkittävää hammashuollossa ja työterveyshuollossa Markkinoiden keskittymistä palveluasumisessa, kuvantamisessa ja laboratoriopalveluissa Ongelmana kapasiteetin epätasainen käyttö Julkisella puolella jonotetaan Yksityisellä valinnanvaraa ja nopea pääsy erikoislääkärivastaanotoille Työterveydenhuollon kautta jopa erikoissairaanhoidon tasoisia tutkimuksia ja konsultaatioita
Markkinat keskittyvät TERVEYSPALVELUT Terveyspalveluissa yksityinen toiminta on keskittynyt vahvasti suuriin yrityksiin. Lääkäriasema- ja yksityislääkäritoiminnassa 13-14 suurimman yrityksen markkinaosuus oli 50-60 prosenttia. Hammaslääkäripalvelussa, laboratoriotutkimuksessa ja ensihoidon palveluissa 2-3 suurimman yrityksen markkinaosuus oli työllisyydellä mitattuna noin 30 prosenttia vuonna 2011. Suomessa toimi runsaat 8 000 osa-aikaista terveyspalvelun yritystä vuonna 2011. Eniten sivutoimisuutta on yksityislääkäritoiminnassa. Tämä on tulosta siitä, että julkisen puolen henkilöstöä työskentelee myös lääkäriasemilla ja muussa yksityisessä terveydenhuollossa.
SOSIAALIPALVELUT Koko 2000 luvun kestänyt kehitys eli sosiaalipalvelualan yritysten määrän kasvu on taittunut. Yritystoiminta keskittyy asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa, mutta kehitys ei ole edennyt yhtä pitkälle kuin terveydenhuollossa. Yritysten määrä on kääntynyt laskuun asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa yrityskauppojen ja yritystoiminnan muun omaehtoisen lopettamisen myötä. Myös avohuollon palveluissa yritysten määrän kasvun on pysähtynyt.
Hankinnat muovaavat markkinoita 2,7 miljardin euron SOTE -hankinnat Julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAn tiedoista koottujen tilastojen mukaan terveydenhuollon julkisten hankintojen arvo oli noin 1,2 miljardia euroa vuonna 2012. Sosiaalipalveluissa julkisten hankintojen arvo oli arviolta 1,5 miljardia euroa. Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajat ovat verrattain riippuvaisia kuntayhteisöjen palveluostoista.
Tulevaisuuden mahdollisuudet ja tavoitteet SOTE järjestelmän kehittämisessä ydinkysymys on asiakkaan rooli: Suomi poikkeaa muista maista siinä, että asiakas ei itse voi valita palveluntuottajaa Vastoin EU:n potilasdirektiiviä Kootaanko kaikki resurssit yhteen rahoituskanavaan, jossa asiakas valitsee tuottajan ja eri tuottajat joutuvat kilpailemaan keskenään asiakkaista laadulla ja hoitoon pääsyn nopeudella asiakas tulee palvelujen kehittämisen ohjaajaksi Työvoimatarpeiden tyydyttäminen Tarpeiden mukaiset tehtävät ja henkilöstörakenteet avustavat tehtävät Uusia palvelukonsepteja yhdistämällä eri alojen osaamista ja ylittämällä sektoreiden välisiä rajoja (esim. kotiin annettavat palvelut) Hoito- ja hoivapalvelujen rooli viennin kehittämisessä Venäjän matkailun hyödyntäminen erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa
Kiitos! www.tem.fi/hyva