Markku Kokkonen 01/2012 www.oph.fi Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten arviot
Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5) Opetushallituksen tulee avustaa tutkintotoimikuntia selvitettäessä oppilaitosten edellytyksiä tutkintojen järjestämisestä. Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten selvitysten hakuohje uusitaan kevään 2012 Hakuohje löytyy myöhemmin osoitteessa www.oph.fi/nayttotutkinnot Lisäksi Opetushallitus antaa lausuntoja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä Selvitysmallia on testattu vuoden 2011 aikana (16 kpl)
Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten selvitykset (1) Tutkintotoimikunta edellyttää arvion Tutkintotoimikunta lähettää asiakirjat Oph:lle sähköpostilla tai postissa Tutkintotoimikunta päättää lähetettävistä asiakirjoista Selvitystä voidaan hakea ennen sopimuksen solmimista tai sopimuksen voimassaolon aikana Asiakirjoja voivat olla näyttötutkintojen järjestämissopimus liitteineen (voimassaoleva sopimus) tai näyttötutkintojen järjestämissopimushakemus liitteineen.
Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten selvitykset (2) Erillistä sisäistä ohjetta ei ole. Selvitys perustuu ammatillista aikuiskoulutusta ohjaavaan lainsäädäntöön, Opetushallituksen määräyksiin ja ohjeisiin, Näyttötutkinto-oppaaseen ja tutkintotoimikunnan ohjeistukseen Selvityksen tekemiseen osallistuu vähintään kaksi Oph:n asiantuntijaa Tavoitteena on käsittelyaikojen lyhentäminen Selvityksen tekemiseen voidaan sisällyttää vierailu. Aloitteen vierailuun tekee tutkintotoimikunta tai Opetushallitus.
Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten selvitykset (3) Selvitys lähetetään tutkintotoimikunnalle postissa ja sähköpostilla sekä selvityksen kopio postissa näyttötutkinnon järjestäjälle Selvityksen pohjana olevien asiakirjojen ja selvityksen julkisuudesta päättää Opetushallitus. Lähtökohtaisesti asiakirjat ja selvitys ovat julkisia kolmannelle osapuolelle Selvityksen tuloksia seurataan SPSS:ssa Selvitykset ovat maksutonta viranomaistoimintaa Selvityksiä tehdään suomen ja ruotsin kielellä
Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten selvitykset (4) Näyttötutkintojen järjestämisedellytyksistä ei anneta arvosanoja Selvityksessä todetaan 1) voidaanko Opetushallitukselle toimitettujen asiakirjojen perusteella solmia näyttötutkintojen järjestämissopimus tai 2) vastaako näyttötutkinnon järjestäjän toiminta voimassaolevaa näyttötutkintojen järjestämissopimusta Selvitysmalli on tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä, jonka takia käyttöönotto on viivästynyt.
Järjestämisedellytysten arviot, tilastotietoja 6/2008-1/2012 274 arviota ja 22 lausuntoa näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä Keskimääräinen käsittelyaika 3,4 kuukautta Arvosana näyttötutkintojen järjestämisedellytyksistä Arvioidut kokonaisuudet ja arvioinnin tulokset (%:na enimmäismäärästä), esim. työelämäyhteistyö ja verkostoituminen 80 % henkilökohtaistaminen 80 % tutkinnon perusteiden ja muiden säädösten noudattaminen tutkintotilaisuuksien järjestelyissä 83 % näyttötutkinnon järjestäjän itsearviointi ja laadunhallinta 83 % näyttötutkinnon järjestäjän henkilöstön asiantuntemus 83 %
Arviohakemukset, 6/2008-1/2012 0% 3% 11% 10% Hum+kasv Kulttuuri 8% Liike+hall Luon.tiet Tekn+liik 39% Luont+ymp 29% Sos+terv Marata 0%
Arvioidut tutkinnot, top ten (76/371) yritysjohtamisen eat puusepänalan at sisustusalan at myynnin at puualan pt johtamisen eat yrittäjän at kotityöpalvelujen at liiketalouden pt varastoalan at
Arvosanojen jakauma 4% 5% 44% 47% <tyydyttävä tyydyttävä hyvä erinomainen
Arvion tulokset osa-alueittain Vaihteluväli arvioissa Maksimi arvioissa Keskiarvo Keskihajonta Työelämäyhteistyö Henkilökohtaistaminen Tutkinnon per. noudattaminen Itsearviointi ja laadunhallinta Henkilöstön osaaminen Näyttötutkintojen järjestäminen yht. 5-11 12 8,91 1,300 8-23 24 14,40 2,696 10-47 51 28,32 7,267 3-9 9 6,47 1,404 7-17 18 12,30 2,142 37-97 114 70,34 11,454
Näyttötutkintojen järjestämisen kriittiset kohdat Suunnittelu Ammattitaidon osoittaminen Arviointi Asiakirjat Kehittäminen
Suunnittelu Riittävän kattava ja monipuolinen työelämäverkosto Yhteistyö koulutuksen ja tutkinnon hankkijoiden kanssa Rahoitusosaaminen, tutkinnon suorittajilta perittävät maksut Näyttötutkintostrategia Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö
Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen Noudatetaan tutkinnon perusteita Miten valtakunnallisia tutkinnon perusteita sovelletaan työpaikoilla tutkinnon suorittamisessa? Henkilökohtaistamisen kolmen vaiheen yhteys Miten? Missä? Milloin? Kuka? Tutkintotilaisuuksien suunnittelu arvioinnin kohteiden (ammattitaitovaatimusten) pohjalta Kattavuuden varmistaminen Suunnitelman hyväksyminen ja päivittäminen Salassa pidettävät tiedot
Ammattitaidon osoittaminen Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti työtehtävissä Muut ammattitaidon osoittamistavat ovat täydentäviä menetelmiä Erillispätevyydet Hyvä tutkintotilaisuus ei poikkea työpaikan normaalista työpäivästä muuten kuin arvioinnin osalta
Tutkintosuoritusten arviointi työpaikalla Suunnitelmallisuus Ammattitaito arvioidaan pääsääntöisesti suoraan työtehtävistä Arvioijien työnjako Arvioijat arvioivat keskeiset työvaiheet, jatkuvan arvioinnin periaatetta ei ole näyttötutkintojärjestelmässä Yksittäisen arvioijan, kolmikantaisen arvioijaryhmän ja tutkintotoimikunnan välinen työnjako Tutkinnon suorittajan ohjaus
Arviointiaineisto Käytännön työtehtävien arvioinnit Tutkinnon suorittajan itsearviointi Todistukset erillispätevyyksien suorittamisesta (mainittu tutkinnon perusteissa) Tutkinnon perusteissa nimeltä mainitut asiakirjat Muut ammattitaidon osoittamistavat (kirjalliset ja digitaaliset dokumentit, haastattelu) Ainoastaan ne asiakirjat, joita tutkinnon suorittaja itse tuottaa tutkintosuorituksensa aikana
Arviointikeskustelun kulku > poistuu jatkossa Todetaan tehdyt arvioinnit Varmistetaan kattavuus ja arvioinnin luotettavuus Tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti Kuullaan tutkinnon suorittajan itsearviointi suullisesti Arviointikeskustelu ei tarkoita käytännön työtehtävien arviointien arviointia
Asiakirjat Sopimukset (koulutuksen järjestäminen, näyttötutkinnon järjestäminen, sopimukset koulutuksen ja tutkinnon hankkijoiden kesken, työssä oppimista koskevat sopimukset) Arviointilomakkeet Henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat (erikseen erityisopetus ja oppisopimus) Arviointiaineisto Todistukset Tilastotiedot rahoitusta varten
Kehittäminen Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Aipal-palautejärjestelmän käyttö ja tulosten hyödyntäminen Palautteen kerääminen arvioijilta, koulutuksen ja tutkinnon hankkijoilta Osallistuminen toiminnan ulkoiseen arviointiin
Aikuisten ammatilliset tutkinnot Euroopassa
Aikuisten ammatilliset tutkinnot Euroopassa 1. EU:n ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisen painopisteitä 2. Tutkintojen kansainvälisen vertailun periaatteita 3. Esimerkkejä joistakin maista
Eurooppalainen koulutuspolitiikka ja ammattikoulutus Jokainen Euroopan Unionin jäsenvaltio päättää itsenäisesti koulutuspolitiikasta, koulutusjärjestelmästä ja tutkintojärjestelmästä Eurooppalaisena yhteistyönä (Kööpenhamina- ja Bologna-prosessit) on luotu erilaisia välineitä tutkintojen kansainvälisen vertailun helpottamiseksi On luotu eräitä yhteisiä erillispätevyyksiä ja tutkinnon osia (esim. hygieniapassi ja kuljettajan perustason ammattipätevyys Lisätietoja http://www.eurooppalainenulottuvuus.com
Kööpenhamina-prosessissa kehitettyjä välineitä Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys, EQF - kansalliset viitekehykset vahvistetaan v. 2010 mennessä - kirjattu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007-2012 - työryhmän raportti 8/2009 > HE 9/2010 > uusi HE 2012 Europassi on käytössä koko Euroopan Unionin alueella > www.europass.fi Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) > Euroopan Unionin suositus v. 2009 > Suomessa v. 2014 KESUn mukaan Yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys (CQAF) > Suomessa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Euroopan Unionin koulutuspolitiikan strategiset tavoitteet 2020 Elinikäinen oppimisen ja liikkuvuuden edistäminen Koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen Tasa-arvon, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen Luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen Elinikäisen oppimisen käsitteestä on tullut pääperiaate koulutusta kehitettäessä Elinikäisen oppimisen ohjelman muodostavat neljä ohjelmaa: Comenius, Erasmus, Leonardo da Vinci ja Grudtwig.
Opetushallituksen tehtävät (1) Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon antamasta ammattipätevyydestä mm. seuraaviin säänneltyihin ammatteihin Kuka voi hakea? - Henkilö, joka on suorittanut ulkomailla vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon - Henkilö, joka on suorittanut ulkomailla sellaisen korkeakoulun opintosuorituksen, joka voidaan rinnastaa Suomessa kelpoisuusvaatimuksena olevaan opintosuoritukseen (esim. opettajan pedagogiset opinnot) - EU/ETA- valtion kansalainen, joka on pätevöitynyt muussa EU/ETA-valtiossa kuin Suomessa ammattiin, joka on Suomessa säännelty.
Opetushallituksen tehtävät (2) Mitä voi hakea? Korkeakoulututkinnon tason rinnastamista tietyntasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon Kelpoisuutta säänneltyyn ammattiin Opetushallitus päättää kelpoisuudesta mm. seuraaviin säänneltyihin ammatteihin: opettajat tehtävät, joihin edellytetään oikeustieteen alalla suoritettua tutkintoa sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja pelastustoimen kelpoisuus
Opetushallituksen tehtävät (3) Opetushallituksen lausunnot ulkomaisista ammatillisista tutkinnoista Lausunto voidaan laatia loppuun suoritetusta tutkinnosta, joka kuuluu lähtömaan viralliseen tutkintorakenteeseen Lausunnossa ulkomaisista tutkinnoista annetaan tietoa tutkinnon sisällöstä ja tasosta sekä tutkinnon antamasta pätevyydestä lähtömaassa. Lausunto on asiantuntijaviranomaisen arvio, joka ei anna virkakelpoisuutta.
Lisätietoja www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen www.europass.fi recognition@oph.fi
Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007) Jos kelpoisuutta ei voida myöntää suoraan, voidaan edellyttää kelpoisuuskoe tai sopeutumisaika Opetushallituksen päätöksessä määrätään kelpoisuuskokeen pääasiallinen sisältö ja toimeenpanija Kelpoisuuskoe on järjestettävä korkeakoulussa tai oppilaitoksessa, jolla on toimivalta antaa tutkintoon johtavaa koulutusta alalla, jota ammattipätevyyden tunnustaminen koskee Kelpoisuuskokeeksi voidaan määrätä myös ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu näyttötutkinto tai sen osa. Muutokset lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.1.2008 alkaen (631/1998, muut. 1097/2007, 8 ja 12 )
Ammatillinen aikuiskoulutus Euroopassa aikuiset suorittavat nuorille tarkoitetun koulutusrakenteen mukaisia tutkintoja; yleisempi tapa aikuisille on kehitetty omia tutkintoja, joiden suorittaminen on riippumatonta ammattitaidon hankinnasta; Iso- Britannia, Suomi, Viro
Esimerkkejä joistakin maista Iso-Britannia Viro Saksa Venäjä
Iso-Britannia National Vocational Qualifications (NVQ) vuodesta 1986 neljä päätoimijatahoa: 1. Qualifications and Curriculum Development Agency, QCDA; hyväksyy uudet tutkinnot ja valvoo Awarding Bodyjen toimintaa 2. Awarding Bodies; tutkintojen kehittäminen, uusien tutkintojen esittäminen, tutkinnon järjestäjien auditointi ja hyväksyminen, tutkintotodistusten antaminen
Iso-Britannia, jatkuu 3. Sector Bodies; kolmikantainen edustus, laativat tutkintojen kansalliset vaatimukset 4. Assessment Centres; järjestävät tutkintojen suorittamisen ja arvioivat näytöt Arvioijat (assessors), sisäiset tarkastajat (internal verifiers), ulkoiset tarkastajat (external verifiers) 5. Valmistavan koulutuksen järjestäjät ovat erikseen, esim. Further Education Colleges tutkinnon suorittaminen riippumatonta ammattitaidon hankkimistavasta tutkinnot sijoittuvat viidelle tasolle, 11 koulutusalaa lisätietoja www.qcda.gov.uk
Viro Opetus- ja tiedeministeriö (Haridus- ja Teadusministeerium) vahvistaa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet koordinoi ammattikoulutuksen ja tutkintojen suunnittelua ja kehittämistä Viron Kansallinen Tutkintokeskus (REKK) opetussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden valmistelu ja kehittämine opetussuunnitelmien käytön tukeminen oppilaitoksissa oppimistulosten arviointijärjestelmän ja opettajien koulutuksen kehittäminen metodologisen tukiaineiston laatiminen Viron Ammattitutkintosäätiö (Kutsekoda) yhtenäisen ja vertailukelpoisen näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen edellytysten luominen tutkintojen tunnustamiselle ammattineuvostojen työn koordinointi ammattistandardien suunnittelun, täydentämisen ja tarkistamisen sekä arviointiperusteiden suunnittelun koordinointi näyttötutkintojen arviointijärjestelmän metodiikan kehittäminen valtakunnallisen tutkintorekisterin ylläpitäminen www.kutsekoda.ee
Viro jatkuu.. Kutsenõukogu (Professional Council) 16 kpl, kokoonpano kolmikantainen Tehtävänä tutkinnon perusteiden (standardit) laatiminen ja vahvistaminen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen Kutset omistav organ (KOO, Awarding body) 85 kpl, Suomessa vastaava = näyttötutkinnon järjestäjä Kutsekomisjon (Professional qualifications committee) Suomessa vastaava tutkintotoimikunta Eksamikomisjon Suomessa vastaava kolmikantainen arvioijaryhmä
Tutkintorakenne Virossa 5 tasoa, kriteereinä taitojen määrä, työn monimutkaisuus, työntekijän itsenäisyys ja vastuun määrä kaikissa ammateissa ei ole viisiportaista tutkintorakennetta standardi: ammatin kuvaus, yleinen osaaminen ja tiedot, ammattialan perusosaaminen ja tiedot, valinnaiset osaamiset ja tiedot, ammattikohtainen erikoisosaaminen ja tiedot, edellytetyt henkilökohtaiset ominaisuudet, lisäykset standardin voimassaoloaika 4 vuotta tavoitteena on, että 80 % ammatillisen perustutkinnon suorittaneista suorittaa myös vastaavan näyttötutkinnon
Saksa Ammatillinen peruskoulutus joko oppisopimuskoulutusta (ns. duaalijärjestelmä tai oppilaitosmuotoista (mm. Beruffachschule, Fachoberschule, Fachschule) Tutkinnot duaalijärjestelmässä : Lehrling > Geselle > Meister 346 valtakunnallisesti tunnustettua tutkintonimikettä Duaalijärjestelmässä suoritti v. 2004 perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta 53% (noin 750 000) ammatillisen tutkinnon 15% 20-29 -vuotiaiden ikäryhmästä vailla mitään ammatillista koulutusta Rahoitus 70% yritykset ja 30% julkinen rahoitus (kaikki ammatillinen koulutus) Välikoe ja päättökoe (kirjallinen ja käytännön osa), tutkinnonosarakenne puuttuu Suomalaisia näyttötutkintoja vastaavaa valtakunnallista järjestelmää ei ole Saksassa
Venäjä Yleissivistävä peruskoulutus 9 v Toisen asteen koulutus (korkeakouluopintoihin johtava 2 v Ammatillinen peruskoulutus, 300 linjaa, kesto 1-2,5 v Opistoasteen tutkinto 2-3 v tai 3-5 v Korkea-aste Bakalavr Spetsialist Magistr Kanditat nauk Doktor nauk