ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 48/10/1 Dnro PSAVI/78/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.6.2010

LUPAPÄÄTÖS Nro 48/10/1 Dnro PSAVI/78/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.6.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Konnansuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Oulu Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 Oulu

HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 15 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Hakemuksen täydennykset... 15 Hakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 16 Muistutukset... 17 Hakijan vastine... 17 Hakemuksen 1.12.2009 toimitetun täydennyksen johdosta annettu lausunto... 18 Hakijan vastine hakemuksen täydennyksen johdosta annettuun lausuntoon... 19 MERKINNÄT... 19 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 19 Ympäristöluparatkaisu... 19 Lupamääräykset... 20 Korvaukset... 23 RATKAISUN PERUSTELUT... 23 Luvan myöntämisen edellytykset... 23 Lupamääräysten perustelut... 24 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 25 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 25 Luvan voimassaolo... 25 Lupamääräysten tarkistaminen... 26 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 26 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 26 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 26 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 26 KÄSITTELYMAKSU... 26 Ratkaisu... 26 Perustelut... 26 Oikeusohje... 27 MUUTOKSENHAKU... 28 2

HAKEMUS 3 Turveruukki Oy on 31.12.2008 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Konnansuon noin 32 hehtaarin suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Oulun kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Pohjois-Suomen vesioikeus on 2.9.1998 päätöksellään nro 43/98/2 myöntänyt Turveruukki Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan Konnansuon 33,6 hehtaarin suurisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Konnanojan ja Sanginjoen kautta Oulujokeen. Päätöksen mukaan lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä 31.12.2008 mennessä. Konnansuon tuotantoalue on yksityisiltä maanomistajilta ja Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskukselta vuokrattua aluetta. Vuokrasopimukset ovat voimassa 31.12.2033 saakka. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka mukaan Konnansuo on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Yleiskuvaus toiminnasta Konnansuon turvetuotantoalue sijaitsee Oulun kaupungissa Oulujoen pohjoispuolella noin 20 kilometriä Oulun keskustasta itään. Tuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1999 ja turvetuotanto vuonna 2004. Tuotantoalue koostuu kolmesta yhteensä 31,7 hehtaarin tuotantolohkosta ja noin yhden hehtaarin kokoisesta auma-alueesta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tuotannosta ei poistu tuotantoalueita. Tuotannon arvioidaan loppuvan kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Tuotantomenetelmänä käytetään hakumenetelmää ja mekaanista kokoojavaunumenetelmää. Tuotantolaitteiden vetokalustona on 2 4 pyörätraktoria ja aumauksessa yksi tela-alustainen puskutraktori tai rinnekone. Konnansuolla tuotetaan kuivike-, komposti- ja jyrsinpolttoturvetta vuosittain noin 14 000 MWh. Normaalin tuotantokesän jälkeinen toimitusmäärä on 10 000 15 000 m 3. Jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Ouluun, missä jyrsinpolttoturvetta käyttävät Oulun Energian Toppilan voimalaitokset sekä Laanilan Voima Oy:n ja Stora Enso Oy:n voimalaitokset. Tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 30 40. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan,

4 mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Talvikaudella alueella on vain turpeen toimitusta. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön tai vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesientarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Konnansuon tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri jälkikäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten ja maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Jos osalla alueesta siirrytään jälkikäyttöön lupakauden aikana, hakija tulee esittämään asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen jälkikäyttöön siirtymistä. Hakijalla on käytössä ISO 9001- ja ISO 14001 -standardien mukainen toimintajärjestelmä. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Nykyiset vesienkäsittelymenetelmät Tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistuksessa käytetään yhteen laskeutusaltaaseen, pumppaamoon ja pintavalutuskenttään perustuvaa ratkaisua. Laskeutusallas/pumppuallas 1 ja pumppaamo ovat käytössä tuotantoja syyskunnostusaikana, jolloin kuivatusvedet pumpataan reikäputkella pintavalutuskentän keskelle. Siitä vedet jakaantuvat ja valuvat pintavalutuskenttää kiertävään keräilyojaan. Talviaikana tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan 2 kautta pintavalutuskentän ohi vesistöön. Kuivatusvesien reitti on laskuoja Konnanoja Sanginjoki Oulujoki. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 38 hehtaaria, josta tuotantoaluetta on 31,7 hehtaaria ja auma-, reuna- ja tiealuetta noin 6,3 hehtaaria. Pintavalutuskentän ala on noin 2,3 hehtaaria, joka on noin 6 prosenttia kentän valuma-alueesta. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset ja päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin ja lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Sarka- ja kokoojaojakaltevuudet ovat alle 1,5 promillea, millä edistetään lietteen laskeutumista tuotantoalueen ojastoon. Ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon ja vedenkäsittelyrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutus- ja pumppausallas ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden kannalta on keskeisintä rakenteiden kunnon jatkuva seuraaminen, kunnossapito ja rikkoontuneiden rakenteiden välitön korjaaminen. Rakenteiden kunnon valvonnasta ja huollosta vastaa työmaan kokonaisurakoitsija. Vuotuisissa hakijan järjestämissä urakoitsijoiden koulutustilaisuuksissa keskeisimpiä aihealueita ovat työmaan vesien- ja muun ympäristönsuojelun hyvä hoitaminen. Myös hakijan tuotantohenkilöstö valvoo vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta suotarkastusten yhteydessä.

Vesienkäsittelyn tehostaminen 5 Hakija on esittänyt, että laskeutusaltaan 2 alapäässä olevan settipadon patolevy korvataan vuosittain pumppauksen päätyttyä virtaamansäätöpatolevyllä, joka tasaa koko tuotantoalueen kuivatusvesien virtaamia talvi- ja kevättulva-aikana. Laskeutusallasta 2 on yritetty korjata ja kunnostaa useampaan eri otteeseen mitoituspiirustuksen mukaiseksi. Aikaisemmin vesi pumpattiin tästä altaasta, jolloin vedenkorkeus ja -virtaus vaihteli voimakkaasti ja nopeasti. Tämä osaltaan aiheutti sen, etteivät altaan laidat ole päässeet stabilisoitumaan, vaan ne repesivät ja vyöryivät erittäin herkästi. Laskeutusallas 2 tullaan kunnostamaan mitoituksen mukaiseksi kevään ja kesän 2009 aikana. Hakija on esittänyt, että lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyn tehostamiseen. Mikäli lupakauden aikana Konnansuolla toteutetaan massansiirtoja ja massansiirtoaltaita on mahdollista käyttää vesienkäsittelyrakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle asiaa koskevat suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Tarkempien suunnitelmien esittäminen piirustuksineen tässä vaiheessa on mahdotonta. Hakemuksen 1.12.2009 toimitetussa täydennyksessä esitetyt selvitykset Hakija on selvittänyt kesän ja syksyn 2009 aikana mahdollisuuksia parantaa Konnansuon pintavalutuskentän kesäaikaista toimintaa. Selvityksen yhteydessä on tehty turveprofiilikartoituksia ja otettu maaperänäytteitä, joista on määritetty maan happamuus. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia rakentaa uusi pintavalutuskenttä nykyisen kentän pohjoispuolelle Tuppisuon alueelle. Tuppisuon alueelta on tarkastelussa ollut kaksi eri vaihtoehtoa. Selvityksen mukaan uusien pintavalutuskenttien rakentaminen ei oletettavasti parantaisi vesienkäsittelyn tasoa, sillä pintavalutuskentät jouduttaisiin tekemään ojitetulle alueelle ja maaperässä esiintyy näissä kohdissa alhaista ph:ta. Konnansuon vesien johtaminen uusille alueille vaatisi uuden laskuojaston kaivamisen, mikä puolestaan voisi aiheuttaa ph-ongelmia ojassa virtaavan veden kivennäismaakontaktin vuoksi. Hakija on päätynyt esittämään olemassa olevan kentän toiminnan parantamista. Konnansuon vedet johtuvat ympärivuotisesti lämpöeristetyn mittapadon kautta Konnanojaan ja edelleen Sanginjokeen. Konnansuo on yksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen ympärivuotisista mittausasemista. Alueelta lähtevän veden määrää seurataan jatkuvatoimisesti virtaamanmittauksella. Myös veden ph mitataan jatkuvatoimisesti. Lisäksi alueelta lähtevästä vedestä otetaan säännöllisesti näytteitä vedenlaadun määrittämiseksi. Konnansuon ja lähialueen ojista tehtiin ph-mittaukset 20.8.2009. Tulosten mukaan alhaisimmat ph-arvot mitattiin pintavalutuskentän jälkeisestä keräilyojasta juuri ennen mittapatoa. Tutkimuksissa on havaittu, että Konnansuon pintavalutuskentän alemmissa kerroksissa ph alenee voimakkaasti ja alueella esiintyvän turpeen laatu on erittäin hienojakoista. Tällä hetkellä pintavalutuskentän ympärillä on varsin syvät keräilyojat. Niiden on arvioitu aiheuttavan ph:n alenemista, kun niissä kulkeva vesi on yhteydessä happaman turpeen ja mahdollisesti myös kivennäismaan kanssa. ph on korkeampi talvella kuin kesällä, koska talvella vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta mittausasemalle. Kentältä lähtevän veden kor-

6 kea kiintoainepitoisuus johtunee keräilyojissa olevan erittäin hienon turpeen johtumisesta veden mukana mittapadolle. Tuotantoalueen vedet pumpataan kesäaikana kentälle, mikä puolestaan aiheuttaa veden pulssimaisen liikkeen kentällä. Myös tämän on havaittu vaikuttavan veden happamuuteen ja kiintoaineen irtoamiseen. Viime kesänä pumppaamon pumppaussykliä muutettiin, minkä seurauksena alueelta lähtevän veden ph nousi selvästi. Pintavalutuskentän kesäaikaisen toiminnan korjaamiseksi hakija on esittänyt, että pintavalutuskentän toimivuutta parannetaan seuraavilla toimilla: Tukitaan kenttää kiertävät kokoojaojat, jolloin kiintoaineen irtoaminen ojista estyy. Ojien tukkimiseen voidaan käyttää maa-ainesten lisäksi esimerkiksi ruokohelpipaaleja. Ojien tukkimisen seurauksena vesi tulee kulkeutumaan nykyistä enemmän pintavaluntana kohti kentän alapäässä olevaa purkupaikkaa ja mittauspistettä. Puhdistetaan mittapadon edessä oleva patoallas ja laitetaan sen pohjalle kiviaineksia, joilla estetään kiintoaineen irtoaminen patoaltaasta. Tarvittaessa kiviaineksen alle voidaan asentaa suodatinkangas tai muu eriste, jolla estetään hienojakoisen turpeen irtoaminen. Pintavalutuskenttää kiertävää maavallia vahvistetaan ja korotetaan tarvittavilta osin, millä estetään veden virtaaminen takaisin tuotantoalueelle tai pumppausaltaaseen. Pöly, melu ja liikenne Kentän toiminnan arvellaan parantuvan, sillä ojien tukkimisella estetään veden oikovirtaukset kentän sisällä. Vedenpinnan arvioidaan nousevan lähemmäksi kentän pintaa, jolloin kentän tehollinen pinta-ala kasvaa. Pumppauksen syklin lyhentämisen avulla pyritään estämään veden pulssimainen eteneminen kentällä ja kentän keräilyojissa. Alueella olevan ympärivuotisen mittausaseman jatkuvatoimisen ph-mittauksen avulla voidaan todentaa kentän toiminnan muutos. Alueelta lähtevän veden laadun muutos voidaan havaita tarkkailuun kuuluvien vesianalyysien avulla. Edellä mainittu parantamisesitys on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 19.11.2009, koska hyväksymisen jälkeen kentän parantamistoimet voitaisiin aloittaa jo vuoden 2009 aikana tukkimalla ojat ruokohelpipaaleilla ja maa-aineksilla sekä puhdistamalla ja pohjaamalla mittapadon edessä oleva allas. Pintavalutuskenttää kiertävää maavallia vahvistetaan tarvittavilta osin talven 2010 aikana maan ollessa roudassa. Tarvittaessa maavallia vahvistetaan kesän 2010 aikana. Ympäristökeskus on hyväksynyt esityksen 24.11.2009. Toimet kentän toiminnan parantamiseksi aloitetaan jo joulukuussa 2009. Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Konnansuolta ei ole mittaustietoa turvetuotannon aiheuttamista päästöistä ilmaan. Päästöt on arvioitu turvetuotannon pöly- ja melupäästöistä tehdyn selvityksen perusteella. Turvetuotannon pölypäästöille ovat tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput ja pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölypäästöt ovat eri työvai-

7 heissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa melko vähän pölypäästöjä, koska turve on jyrsittäessä kosteaa. Jyrsöstä käänneltäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivumisen edetessä. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Turpeen keräilymenetelmistä mekaaninen kokoojavaunu aiheuttaa hieman imuvaunua suuremmat mutta selvästi hakumenetelmää pienemmät päästöt. Konnansuolla voidaan käyttää haku- tai kokoojavaunumenetelmää. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölyämistä. Pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäännyttäessä. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Käytettäessä tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä hengitettävien hiukkasten (hiukkaskoko alle 10 μm) pitoisuuden raja-arvoa 50 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaanisella kokoojavaunulla 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 metrin etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin 1 000 metrin etäisyydellä turvepölyn ei yleensä voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttaa tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin, maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Konnansuon turvetuotantoalue rajautuu ilmakuvatarkastelun mukaan metsäalueisiin. Tuotantoalueen läheisyydessä etelälänsipuolella ovat Miehonsuon turvetuotantoalue ja tuhkanläjitysalue, jotka omalta osaltaan vaikuttavat alueen pölykuormaan. Mahdollisesti häiriintyviä kohteita ei ole kilometrin säteellä Konnansuosta. Sanginjoki virtaa lähimmillään noin 1,1 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueen pohjoispuolella. Myös lähin asutus sijoittuu Sanginjokivarteen yli kilometrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Asutukselle tai vesistöille ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa Konnansuon turvetuotannosta. Turpeen kuljetuskaluston renkaissa kulkeutuu pölyä tuotantoalueelta lähtevälle työmaatielle. Tie on päällystämätön yksityistie, joka toimii myös Miehonsuon turvetuotantoalueiden ja tuhkanläjitysalueen liikennereittinä. Pöly karisee nopeasti renkaista pois. Työmaatie on yli yhdeksän kilometriä pitkä, joten pölyhaittaa ei enää esiinny maantiellä 8300, jonka varrella lähin kuljetusreitin läheisyydessä oleva asutus sijaitsee. Melu Melua tuotantoalueella aiheutuu työkoneista ja raskaan kuljetuskaluston liikkumisesta. Konnansuolla ei ole mitattu turvetuotannosta aiheutuvaa melua, joten arvio aiheutuvasta melusta perustuu turvetuotannon pöly- ja melupäästöistä tehtyyn selvitykseen. Melupäästöille ovat pölypäästöjen tavoin tunnusomaisia tuotannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset mutta korkeat pitoisuushuiput ja pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Melu ajoittuu kesän tuotantokaudelle ja turpeen kuljetusajankohtaan. Tuotannon ollessa käynnissä työkoneet liikkuvat tuotantoalueella usein keskeytyksettä ympäri vuorokauden. Tämä melu vastaa lähinnä maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Konnansuolla käytettäväksi suunniteltujen haku- ja kokoojavaunumenetelmien eri työvaiheiden lähtömelutasot ovat noin 100 110 db(a). Mekaanisessa kokoojavaunutuotannossa ympäristömelun päiväajan ohjearvo 55 db(a) ei missään työvaiheessa ylity 200 metrin etäisyydellä tuotantoko-

8 neista avoimessa maastossa ja melun hyvissä leviämisolosuhteissa. Hakumenetelmässä eri työvaiheiden hetkellinen 55 db(a):n melutasovyöhyke jää alle sataan metriin. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa sääolot, kasvillisuus ja puusto. Konnansuota lähin asutus on yli kilometrin päässä ja välissä on pitkälti metsäaluetta. Edellä mainituin perustein Konnansuon turvetuotanto ei aiheuta meluhaittaa alueen asutukselle. Myös työmaatienä toimivan yksityistien varsi on asumatonta. Yleisillä teillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melu häviää muun liikenteen aiheuttamaan meluun. Liikenne Varastointi ja jätteet Konnansuon tuotantoaikainen työmaaliikenne ja turpeen kuljetukset maantiellä 8300 (Oulujoen pohjoispuolentie) tapahtuvat Pilpajärventien ja Pilpaahontien kautta. Samaa reittiä käytetään myös Miehonsuon turvetuotantoalueiden ja tuhkaläjitysalueen liikenteessä. Konnansuon lisäksi edellä mainitut alueet vaikuttavat lähialueen melu- ja pölykuormaan. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 2 4 autoa vuorokaudessa. Jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 20 40 kuormaa vuorokaudessa. Työmaan koko vuotuisen tuotantomäärän toimitus kestää vajaan viikon. Tuotettu turve varastoidaan yhteen aumaan, joka sijaitsee ympärivuotisen liikenteen mahdollistavan tiestön varressa. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta, esimerkiksi hakkuutähdettä, purua ja kutterilastua. Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 tonnia vuodessa. Puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, mistä ne toimitetaan puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- tai meluhaittaa ympäristölle. Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle, 25 000 MWh, laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 20 000 litraa. Tuotantotyöhön käytetty traktoripolttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi tuotantoolosuhteista johtuen. Polttoaine varastoidaan yhdessä 2 000 5 000 litran valuma-altaallisessa terässäiliössä tai muussa säiliössä, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliö on sijoitettu työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat on sorastettu ja rakennettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Hakuyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15 20 kg tuotantokaudessa. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston ja työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa.

9 Turvetuotantotoiminnan jätteinä syntyy pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua ja erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten viereisellä Miehonsuon turvetyömaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille ja öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Oulun kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Konnansuon turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Työmaalle on laadittu jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma, joka on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Hakija valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden liete käytetään pääosin maanrakennusmateriaalina ja maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Kannot ja muu puuaines hyödynnetään energiana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan alueella on toteutettu parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa ja tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Hakija on tarkastellut ympärivuotisen pumppauksen mahdollisuutta lausunnoista ja muistutuksista antamassaan vastineessa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympä ristöön Asutus ja maankäyttö Konnansuon ympärillä ei ole asutusta yhden kilometrin säteellä. Suon pohjoispuolella lähimmillään noin 1,1 kilometrin päässä virtaa Sanginjoki, jonka varrelle alueen asutus ja pellot ovat keskittyneet. Konnansuon vieressä sijaitsevat Miehonsuon I ja II tuotantoalue ja tuhkanläjitysalue. Niiden ja hieman kauempana sijaitsevan Turvesuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Pilpaojan kautta Sanginjoen alaosalle. Lisäksi noin 3,5 kilometriä Konnansuon yläpuolelle Sanginjokeen johdetaan osa Hautasuon turvetuotantoalueen vesistä. Sanginjoen yläosalla on lisäksi Haarasuon turvetuotantoalue. Turvetuotannon ja tuhkanläjityksen lisäksi Konnansuon ympäristössä on pääasiassa ojitettua suoaluetta ja kangasmaita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, erityisiä luontokohteita, arvokkaita pienvesiä tai luokiteltuja pohjavesialueita. Sanginjoki on maakunnallisesti kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Konnansuon läheisyydessä on muinaismuistokohteita, joista lähin sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta.

10 Lupahakemukseen ei sisälly luvan hakemista uusille alueille. Vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle ovat syntyneet pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutusta luokitelluille pohjavesialueille tai muinaismuistokohteille. Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Konnansuon vedet johdetaan Konnanojan kautta Sanginjokeen, joka laskee noin 18 kilometrin päässä Oulujokeen. Konnanojan valuma-alue on 2,1 km 2, josta Konnansuon osuus on noin 15 %. Sanginjoen valumaalueen pinta-ala on Konnanojan alapuolella noin 315 km 2 ja jokisuulla noin 400 km 2. Koko Sanginjoen valuma-alueen pinta-alasta järviä on 2,7 %. Sanginjoen valuma-alueen alaosalla järviä on hyvin vähän. Vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Sanginjoen yläosa on luokiteltu välttäväksi ja alaosa noin Konnansuon kohdalta alaspäin tyydyttäväksi. Ekologisen luokittelun mukaan Sanginjoen tila on tyydyttävä. Virtaamat (m 3 /s) Konnanojassa ja ojan alapuolisessa Sanginjoessa ja jokisuulla vuosina 1990 2007 ovat seuraavat (Suomen ympäristökeskus, vesistömallijärjestelmä): Sanginjoki Sanginjoki Konnanoja Konnanojan alaosa alapuoli F=2,1 km 2 F=315 km 2 F=400 km 2 MQ 0,024 3,6 4,5 joulu-maalis MQ 0,015 2,3 2,8 kesä-syys MQ 0,019 2,8 3,5 MNQ 0,009 1,3 1,7 MHQ 0,052 7,8 10,0 Purkuvesistön vedenlaatua on tarkasteltu kolmella Sanginjoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailuun kuuluvalla havaintopaikalla. Aineistot on otettu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja tarkkailuraporteista. Sanginjoen happitilanne on ollut keskimäärin hyvä kaikilla havaintopaikoilla. Sanginjoen vesi on ollut lievästi hapanta, yleisesti erittäin tummaa ja hyvin humus- ja rautapitoista. Joen kiintoainepitoisuudet eivät ole olleet erityisen korkeita; keskimääräinen pitoisuus on ollut eri pisteillä 5,1 5,9 mg/l. Sameutta on tutkittu vain tuotantoalueen alapuolisella havaintopaikalla, missä vesi on ollut ajoittain silmämääräisesti sameahkoa. Vesistön yleistä tilaa kuvaavat sähkönjohtavuusarvot ovat olleet Sanginjoessa pääosin alhaisia (vuoden keskiarvo 3,8 4,8 ms/m). Sanginjoen fosforipitoisuudet ovat olleet 28 100 μg/l ja typpipitoisuudet 264 2 620 μg/l, eli ravinnepitoisuuksien vaihteluväli on ollut suuri. Sanginjoen kesäajan keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet reheville vesille tyypillisiä. Myös kesäajan a-klorofyllipitoisuudet ilmentävät joen rehevyyttä. Epäorgaanisen fosforin osuus kokonaisfosforista on ollut keskimäärin noin 35 40 %. Epäorgaanista typpeä on ollut vedessä suhteessa fosforia vähemmän, keskimäärin noin 15 20 % kokonaistypestä.

11 Konnanoja on pieni ja vähävirtaamainen oja. Vedenlaadun vaihtelut ovat olleet ojassa kuitenkin melko vähäisiä ja vedenlaatu jonkin verran parempi kuin Konnansuolta lähtevän veden laatu. Vuosien 2005 ja 2007 heinä syyskuun vedenlaatutulosten mukaan Konnansuolta lähtevä vesi on ollut selvästi happamampaa kuin Sanginjoen vesi. Konnansuolta lähtevän veden kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet jokivettä korkeampia, mutta jokiveden pitoisuustaso ei ole kuitenkaan noussut suon alapuolella. Konnansuolta lähtevässä vedessä on ollut selvästi jokivettä vähemmän fosforia ja rautaa. Vuonna 2007 myös veden humuspitoisuudet olivat mittapadolla keskimäärin jokivettä alhaisempia, sen sijaan vuonna 2005 tilanne oli päinvastainen. Konnansuon kuivatusvesillä ei tarkkailutulosten perusteella ole kuitenkaan ollut mainittavaa vaikutusta Sanginjoen humus- tai kiintoainepitoisuuksiin. Vuosien 2005 ja 2007 havaintokerroilla Sanginjoen vedenlaatu on ollut jokseenkin samanlainen Konnansuon alapuolisella pisteellä ja jokisuun pisteellä. Pisteiden välille laskee Pilpaoja. Vuonna 2008 Konnanojan veden ph oli Konnansuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden tavoin alhainen. Ojan humus- ja kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa tai hieman pienempiä kuin Konnansuolta lähtevässä vedessä. Konnanojassa ravinnepitoisuudet olivat pienempiä kuin Konnansuon mittapadolla. Konnanojan fosforipitoisuus oli Sanginjoen pitoisuuksia selvästi pienempi, kun taas typpipitoisuus oli jonkin verran Sanginjoen pitoisuuksia suurempi. Ojaveden nitraatti/nitriittitypen pitoisuudet olivat pieniä, mutta ammoniumtyppeä oli ojassa selvästi enemmän ja pitoisuudet olivat Sanginjoen pitoisuuksia suurempia. Konnanojan vesi oli hyvin rautapitoista, väriltään tummaa ja lievästi sameaa. Veden sähkönjohtavuusarvot olivat ojavesille tyypillisesti koholla ja selvästi korkeampia kuin Sanginjoessa. Konnanojan vedenlaatutulokset ovat eri vuodelta kuin Sanginjoen tulokset, mikä heikentää tulosten vertailtavuutta. Pohjaeläimistö Vuonna 2007 Sanginjoen koskialueilla on tehty pohjaeläintutkimuksia joen alaosalla Pilpaojan alapuolella ja joen yläosalla Konnansuon yläpuolella, mutta Haarasuon turvetuotantoalueen alapuolella. Koskien pohjaeläimistö oli sekä lajistoltaan että yksilömäärältään monipuolista ja maantieteellisesti varsin tyypillistä. Eläimistön pääosa muodostui erilaisista akvaattisten selkärangattomien toukkamuodoista, jotka aikuistuvat siivekkäiksi hyönteisiksi ja poistuvat vesistöstä. Näytteissä esiintyi pohjaeläimiä kaikista tyypillisistä taksoniryhmistä. Runsaita taksoniryhmiä olivat koskikorennot (Plecoptera), päivänkorennot (Ephemeroptera), vesipunkit (Hydracarina) ja vesisiirat (Asellus aquaticus). Pohjaeläimistön taksonikoostumuksen perusteella laskettu ASPTvedenlaatuindeksi viittasi Sanginjoen molemmilla alueilla hyvään veden laatuun. Lisäksi joen alaosalla indeksi oli parempi kuin joen yläosalla. Indeksiä tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon yksittäisten näytteiden ja näytteenotto-olosuhteiden vaikutukset lopputulokseen. Kalasto ja kalastus Sanginjoella harjoitetaan aktiivista virkistyskalastusta. Sanginjoella on tehty kalastustiedustelu vuosina 2001, 2004 ja 2007 Oulun kaupungin vesialueella, joka kattaa Konnansuon alapuolisen Sanginjoen. Istutusten myötä kalastus on lisääntynyt alueella huomattavasti. Vuosina 2004 ja 2007 kalastajia on ollut 1 170 1 250. Kalastus Sanginjoella on lähes täysin vapakalastusta.

12 Kalastus Sanginjoella Oulun kaupungin vesialueella keskittyy lähinnä pyyntikokoisena istutetun kirjolohen pyyntiin. Saalis eri vuosina on suoraan riippuvainen istutusmääristä. Sanginjokeen on istutettu vuosina 2004 ja 2007 myös taimenta, joka on kirjolohen ohella merkittävin saalislaji. Haukea ja ahventa on saatu vuosittain jonkin verran vapakalastuksen oheissaaliina. Näiden lisäksi Sanginjoesta on saatu vähän istutettua puronieriää ja särkeä sekä hiukan lohta, madetta, seipiä ja kiiskeä. Kalastajien mukaan eniten kalastusta Sanginjoella haittaavat veden heikko laatu, vesikasvien runsaus, ajoittain pieni virtaama, vesistön liettyminen, metsäojituksen ja turvetuotannon kuormitus sekä pyydysten likaantuminen. Merkittävinä haittoina pidettiin myös ajoittain liian suurta kalastajamäärää ja ajoittaisia kalojen makuvirheitä. Vuosina 2004 ja 2007 tehtyjen sähkökoekalastusten mukaan Sanginjoen alaosalla koskikalastoon kuuluivat pienin tiheyksin taimen, ahven, särki, seipi, salakka ja kivisimppu. Kesällä 2004 koealalta saatiin kaksi kesänvanhaa taimenta, jotka olivat joko pyyntikokoisina istutettujen taimenten tai Merikosken kalaportaasta nousseiden taimenten jälkeläisiä. Oulun kaupunki on istuttanut Sanginjokeen useina vuosina myös rapua. Rapukanta ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi pyyntivahva. Vesistön ja rantojen käyttö Sanginjoen alaosan valuma-alue on suovaltaista, pääosin ojitettua aluetta ja kangasmaita. Alaosalla on vain vähän järviä. Asutusta ja peltoviljelyä on melko vähän, ja ne ovat keskittyneet jokivarteen. Suurin asutuskeskittymä alueella on Sanginjoen kylä Konnansuon yläpuolella jokivarressa. Lähellä jokisuuta sijaitsee Sanginjoen golfrata. Muutoin vesistön käyttö on normaalia virkistyskäyttöä, kuten veneilyä ja uimista. Päästöt vesistöön Konnansuo on kuulunut vuosina 2000 2002 Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon kuntoonpanovaiheen päästötarkkailuun. Vuosina 2005 2008 Konnansuo on ollut mukana tuotantovaiheen tarkkailussa. Tarkkailu on ollut ympärivuotista vuosina 2006 2008. Kuntoonpanovaiheessa kesän keskivaluma Konnansuolla oli 22 l/s km 2. Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden kesän keskivaluma vuosina 2001 2004 oli 11,8 l/s km 2. Tuotantovaiheen vuosien 2006 ja 2007 virtaamamittausten mukaan keskimääräinen valuma oli talvella 17 l/s km 2, keväällä 51 l/s km 2, kesällä 16 l/s km 2 ja syksyllä 16 l/s km 2. Konnansuon keskivaluma on ollut talvella ja syksyllä suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueella keskimäärin. Kesällä ja keväällä valuma on ollut keskimääräistä pienempi. Alueelle purkautuvat pohjavedet vaikuttavat mahdollisesti Konnansuon valumaan. Nettopäästöjen laskennassa on käytetty taustahuuhtouman arvioimiseen taustapitoisuuksia kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l ja kokonaistyppi 500 μg/l, jotka ovat yleisesti käytössä koko Suomessa. Vuosien 2004 2007 bruttovuosipäästöt olivat 4 766 kg COD Mn, 1 904 kg kiintoainetta, 11 kg kokonaisfosforia ja 292 kg kokonaistyppeä. Nettovuosipäästöt olivat 1 586 kg kiintoainetta, 7,3 kg kokonaisfosforia ja 207 kg kokonaistyppeä. Tuotantokauden nettopäästöt ovat olleet edellisessä lupahakemuksessa arvioituun nähden huomattavasti suurempia.

13 Konnansuolta lähtevä vesi on ollut päästötarkkailutulosten perusteella hapanta. Alimmillaan veden ph on ollut 3,7. Arvio tulevista päästöistä Hakemuksen mukaan Konnansuon valumavedet tullaan jatkossakin ohjaamaan vesistöön kesällä ja syksyllä pintavalutuskentän kautta ja muuna aikana laskeutusaltaan kautta. Vesienkäsittelyä esitetään tehostettavaksi virtaamansäätöpadolla. Virtaamansäätöpadon vaikutusta ei ole otettu tulevien päästöjen arvioinnissa huomioon. Tulevien päästöjen arvioinnissa on käytetty Konnansuolla vuosina 2006 ja 2007 mitattuja ominaispäästöjä. Kesä 2006 oli tavanomaista kuivempi, kun taas kesä 2007 oli selvästi keskimääräistä sateisempi. Päästöt kesän alivalumakautena on laskettu Konnansuon tarkkailuvuosien pienimmän jaksovaluman (1,5 l/s km 2, vuosi 2006) mukaisilla ominaispäästöillä. Vastaavasti päästöt kesän ylivalumatilanteessa on laskettu Konnansuon suurimman jaksovaluman (70 l/s km 2, vuosi 2007) mukaisilla ominaispäästöillä. Konnansuon vuosittaisten bruttovuosipäästöjen arvioidaan olevan jatkossa 2 162 kg kiintoainetta, 11 kg kokonaisfosforia, 362 kg kokonaistyppeä ja 5 220 kg COD Mn ja nettovuosipäästöjen 1 778 kg kiintoainetta, 6,6 kg kokonaisfosforia ja 265 kg kokonaistyppeä. Turvetuotannon päästöjen arviointiin liittyy aina hieman epävarmuutta. Konnansuon tapauksessa epävarmuustekijät ovat melko pienet, sillä päästöarvio perustuu Konnansuon omaan mitattuun aineistoon. Lisäksi Konnansuo on ollut tarkkailussa useana vuonna, joten keskimääräiset ominaispäästöt on laskettu koko aineiston perusteella. Päästöt eivät tule muuttumaan lähivuosina, koska tuotannosta ei oleteta poistuvan alueita vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Arvio vesistövaikutuksista Konnansuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Sanginjoessa ja Sanginjokisuulla. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisät Sanginjoessa on laskettu kesän keskivirtaamatilanteessa, kesän ali- ja ylivirtaamatilanteessa sekä talven keskivirtaamatilanteessa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Konnansuon turvetuotannon päästöjen vaikutukset Sanginjoen vedenlaatuun jäävät laskuojan (Konnanojan) kohdalla vähäisiksi. Fosforipitoisuuden lisäys on kaikissa tarkastelluissa tilanteissa selvästi alle 1 μg/l, mikä on analyyttistä määritystarkkuutta vähemmän. Konnanojan alapuolisen Sanginjoen fosforipitoisuus on ollut talvella keskimäärin 68 μg/l ja kesällä 76 μg/l, mihin verrattuna niin kesä- kuin talviaikaisetkin pitoisuuslisäykset kaikissa virtaamatilanteissa ovat pieniä. Sanginjoen typpipitoisuus on ollut talvella keskimäärin 825 μg/l ja kesällä 715 μg/l, mihin suhteutettuna Konnansuon turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset (enintään 6 μg/l) ovat kaikissa tarkastelluissa virtaamatilanteissa hyvin pieniä. Konnansuon turvetuotannolla ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta Sanginjoen humus- ja kiintoainepitoisuuksiin. Konnansuon päästö- ja vaikutustarkkailutulokset tukevat pitoisuuslisäysten laskentaan perustuvaa arviota. Vaikka Konnansuolta lähtevässä vedessä on ollut jokivettä enemmän typpeä ja vesi on ollut selvästi jokivettä happamampaa, kuivatusvesillä ei ole todettu miltään tutkituilta osin (ph, ravin-

Ympäristöriskit 14 teet, humus, rauta, kiintoaine) olevan vaikutusta jokiveden laatuun Konnansuon alapuolisella pisteellä verrattaessa sitä tuotantoalueen yläpuoliseen pisteeseen. Konnanojan vedenlaatu on ollut vuonna 2008 joko Konnansuon turvetuotantoalueelta lähtevän veden kaltainen tai sitä parempi. Ojan valuma-alue on hyvin pieni ja tuotantoalueen osuus valuma-alueen pinta-alasta on huomattava, jolloin myös kuormituksen laimeneminen on vähäistä. Tästä huolimatta Konnanojassa esimerkiksi ravinnepitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin Konnansuolta lähtevässä vedessä. Konnansuon päästöissä ei arvioida tapahtuvan muutosta, joten vaikutukset tulevat jatkossa pysymään aikaisemmalla tasolla. Sanginjokisuulle tultaessa joen valuma-alue ja virtaamat kasvavat vielä jonkin verran Konnansuon tuotantoalueen alapuolisesta tilanteesta. Vaikutustarkkailun perusteella jokiveden laatu ei muutu oleellisesti Konnansuon alapuolelta jokisuulle tultaessa. Konnansuon turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäykset jäävät jokisuulla kaikilta osin hyvin pieniksi jokisuun vedenlaatuun nähden. Arvio vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen Sanginjoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin Konnansuon kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Vedenlaadun suhteen vaateliaan taimenen on todettu lisääntyneen Sanginjoessa satunnaisesti. Konnansuon vähäisellä kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta taimenen tai ravun elinolosuhteisiin Sanginjoessa. Turvetuotannon kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät yleensä selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Konnansuon kuormitus on kuitenkin niin vähäinen, että vaikutukset kalastukseen jäävät vähäisiksi. Kalastus Sanginjoella on pääasiassa pyyntikokoisena istutetun kirjolohen ja taimenen vapakalastusta, johon Konnansuon kuormituksella ei ole suoranaista välitöntä vaikutusta. Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen ja mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasianministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma (Miehonsuo I:n, Miehonsuo II:n ja Konnansuon pelastussuunnitelma). Turvallisuussuunnitelmassa on esitetty muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet ja avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, jos tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet 15 Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt sijoitetaan riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto ja estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi hakijan ympäristö- tai tuotantopäällikölle ja kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hakijalla on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Käyttö-, päästö ja vaikutustarkkailua tehdään hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Konnansuo on Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun Oulujoen alueen ympärivuotinen tarkkailukohde. Vaikutustarkkailu tehdään Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2004 2013 -ohjelman mukaisesti. Se sisältää myös biologisen tarkkailun (pohjaeläinseuranta). Kalataloustarkkailu tehdään Oulujoen vuosien 2009 2014 kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Hakija ei ole esittänyt erillistä pöly- ja melutarkkailua, koska asutus sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä. Hakija on esittänyt, että käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kesken. Kalataloustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä hakijan ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen kesken. Voimassa olevassa lupapäätöksessä (Pohjois-Suomen vesioikeus nro 43/98/2) Konnansuon kuormituksesta ei ole arvioitu aiheutuvan kompensaatiotoimia vaativia kalataloudellisia haittoja. Konnansuon sijainti ja vähäinen kuormitus huomioon ottaen kompensoitavia kalataloudellisia haittoja ei arvioida aiheutuvan jatkossakaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty 26.3.2009 tilojen omistus- ja osakastietojen osalta ja 1.12.2009 Konnansuon pintavalutuskentän toiminnan parantamista ja maan happamuutta koskevilla tiedoilla. Tarkempi selostus viimeksi mainitusta täydennyksestä on kirjattu päätöksen kertoelmaosaan. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa ja Oulun kaupungissa 9.4. 11.5.2009 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 9.4.2009 sanomalehti Kalevassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Oulun kaupungilta ja Oulun kaupungin kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisilta. Hakemuksen 1.12.2009 annetun täydennyksen johdosta on pyydetty lausunto Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Lausunnot 16 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Konnansuon toiminnasta ei ole tullut ympäristökeskukseen valituksia. Lupa voidaan edelleen myöntää. Lupamääräykset tulee tarkistaa vuoden 2019 loppuun mennessä. Lupahakemukseen on liitettävä yhteenveto päiväkirjakoosteista. Tarkkailut voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan Sanginjoessa ilmenee tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten kalojen makuvirheitä ja seisovien pyydysten likaantumista Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että kalataloudellinen tarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Oulujoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, jossa Konnansuo on jo nyt mukana. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana, ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2018 loppuun mennessä. 3. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on Oulun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena painottanut Sanginjoen merkittävää virkistyskäyttöarvoa sekä veden laadun ja käyttökelpoisuuden parantamistarpeita. Kalaston näkökulmasta vedenlaatu on ajoittain ollut kriittinen etenkin ph:n ja alkaliniteetin suhteen. Ympäristötoimi on katsonut, että hakemusta tulee täydentää selvityksellä ympärivuotisen pintavalutuksen toteuttamisen mahdollisuuksista, koska Sanginjoen tilan parantaminen edellyttää kriittistä suhtautumista kaikkeen jokeen tulevaan kuormitukseen. Kuormittavien toimintojen tulee vesienkäsittelyssä toteuttaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Luvan haltijan on jatkuvasti pyrittävä vesienkäsittelyn tehostamiseen ja käytettävä alueelle parhaiten soveltuvia vesienkäsittelyratkaisuja. Luvan haltija tulee velvoittaa selvittämään turvekerroksen alapuolisen maaperän laatua happamien sulfaattimaiden näkökulmasta, jotta tarvittaessa turvetuotannossa voidaan ennakolta ehkäistä happamoitumisongelma. Vedenlaatutietojen mukaan Konnansuolta lähtevä vesi on ollut selvästi happamampaa kuin Sanginjoen vesi, alhaisimmillaan suolta lähtevän veden ph on ollut 4,1. Mahdolliset vesienkäsittelyn muutokset tulee ilmoittaa ympäristötoimelle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Toiminnan häiriötilanteista ja poikkeuksellisista vesienjohtamisjärjestelyistä ja mahdollisista vahinkotapauksista tulee ilmoittaa ympäristötoimelle.

Muistutukset 17 4. AA ja BB CC:n kuolinpesän osakkaina (Kuoppatörmä RN:o 10:20) Muistuttajat ovat vastustaneet Konnansuon turvetuotantoalueen laajentamista ja tuotantoalueen vesien johtamista Sanginjoen kautta Oulujokeen. Joen tila on jo nykyään niin huono, että muistuttajat pelkäävät joen virkistyskäytön loppuvan kokonaan ja sen myötä kesäasuntonsa arvon romahtavan. Muistuttajat ovat todenneet roskakalojen lisääntyneen Sanginjoessa ja uimisen muuttuneen epämiellyttäväksi pohjan mutaisuuden ja veden limaisuuden vuoksi. Kesäasunto sijaitsee lähellä Konnansuota ja sen käyttö tulee kärsimään, mikäli tuotantoa laajennetaan. Muistuttajat tulevat vaatimaan korvausta kesäasunnon ja siihen liittyvän tontin arvon romahtamisesta. Arvon on tällä hetkellä arvioitu olevan noin 55 000 euroa. 5. DD (Jokirinne RN:o 6:43 ja Konnanoja I RN:o 11:16) Muistuttaja on todennut, että mikäli Konnanojan vesimäärää lisätään eikä ojan suuta avata, vettä nousee ympäröiville mäntykankaille. Muistuttaja on esittänyt turpeen poistamista turvetuotantoon vuokratulta Tuppisuolta ja suon käyttämistä selkeytysaltaana, josta vedet pumpattaisiin Sanginjokeen. Muistuttaja on ottanut kantaa myös Sanginlammen huonoon tilaan. Hakijan vastine Hakija on 9.6.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineensa lausunnoista ja muistutuksista. Vastineessa hakija on esittänyt muun muassa seuraavaa: 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Lupamääräysten tarkistaminen tulee tehdä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimusten mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä. 3. Oulun seudun ympäristötoimi Vuoden 2009 alussa on käynnistynyt kolmevuotinen TUKOS-hanke (Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely). Hankkeesta vastaavat Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Siinä selvitetään turvetuotannon ympärivuotiseen vesienkäsittelyyn sopivia pumppaus- ja vedenjakoratkaisuja. Uusille menetelmille laaditaan käytännön vesiensuojelua edistävät, mahdollisimman kattavat mitoitus- ja suunnitteluohjeet. Hankkeessa selvitetään ympärivuotisen pumppauksen vesiensuojelullista tehoa ja tekniikkaan liittyviä asioita. Vasta hankkeen tulosten perusteella voidaan esittää ympärivuotisten kenttien käyttöä Pohjois-Suomen alueella. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa, voiko talviaikainen pumppaus ja veden kentälle jäätyminen aiheuttaa kentän toiminnan heikentymistä tai jopa kentän tuhoutumista. Ympäri vuoden toimivan pumppaamon rakentaminen Konnansuon toiminnassa olevalle alueelle edellyttäisi uuden sähkönsiirtolinjan, pituudeltaan noin kaksi kilometriä, rakentamista pumppaamolle. Kustannusarvion mukaan ympäri vuoden toimivan pumppaamon investointikustannus olisi noin 85 100 euroa (alv 0 %). Talviaikaisen pumppaamon toiminnan jatkuva valvonta aiheuttaisi vähintään 5 000 euron lisäkustannukset vuosittain. Pumppukaivon ja -tekniikan sulanapito voi olla mahdotonta Pohjois- Suomen olosuhteissa pidemmän pakkasjakson aikana.

18 Kun otetaan huomioon alueen pieni koko ja se, että alueen kuntoonpano on jo tehty ja tuotanto aloitettu, ympärivuotisen pumppauksen aiheuttamat kustannukset ovat kohtuuttoman suuret, etenkin kun talviaikaisen pumppauksen hyödyistä tai haitoista ei ole tutkittua tietoa. Vasta TUKOShankkeen jälkeen voidaan vaatia talviaikaista pumppausta pintavalutuskentille Pohjois-Suomen alueella edellyttäen, että tulokset puoltavat sitä. Talviaikaisten vesien johtaminen kentälle voisi heikentää kentän kesäaikaista puhdistustehoa. Ilman tutkittua tietoa voidaan jopa tuhota toimiva pintavalutuskenttä. Konnansuon lähistöllä ei ole mahdollista ottaa käyttöön korvaavaa kenttää nykyisen kentän sijaan, jos nykyisen kentän toimintaa heikennetään. Hakija selvittää kesän 2009 aikana mahdollisuuksia parantaa kentän kesäaikaista toimintaa. Mahdolliset parantamistoimet tehdään Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakija tekee Konnansuolla kesällä 2009 turveprofiilikartoituksia, joiden yhteydessä voidaan ottaa maaperänäytteitä maan happamuuden määrittämistä varten. 4. CC:n kuolinpesän osakkaat Muistuttajien vaatimukset luvan epäämisestä sekä kesäasunnon ja tontin arvon alenemisen korvaamisesta tulee hakijan mielestä perusteettomina hylätä. Kyseessä ei ole uuden tuotantosuon käyttöönotto. Muistuttajien tila sijaitsee noin yhden kilometrin päässä Konnanojan purkupaikan alapuolella. Hakemuksessa on todettu, että Konnansuon turvetuotannon vaikutukset Sanginjoen vedenlaatuun jäävät laskuojan (Konnanojan) kohdalla vähäisiksi. Tarkkailun mukaan kuivatusvedet eivät muuta Sanginjoen vedenlaatua, joten muistuttajien havaitsemat vedenlaatuongelmat johtuvat muusta valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Konnansuon turvetuotantoalueen liikennettä ei ole muistuttajien kesäasunnon kohdalla. Muistuttajien tila sijaitsee noin 1,8 kilometrin päässä Konnansuon turvetuotantoalueesta, joten pöly- ja meluhaittoja ei aiheudu. 5. DD Hakija on todennut, että Konnansuo on jo tuotannossa oleva turvetuotantoalue, eikä muutoksia Konnanojan vesimäärään ole tulossa. Hakija on huomauttanut, että Konnansuon vedet johdetaan Sanginjokeen Sankilammen alapuolelle, eikä Sankilammen tilan käsittely kuulu tähän ympäristölupa-asiaan. Hakemuksen 1.12.2009 toimitetun täydennyksen johdosta annettu lausunto 6. Oulun seudun ympäristötoimi Oulun seudun ympäristötoimi on hakemuksen täydennyksen johdosta todennut, että Konnansuolta lähtevä vesi on ollut erittäin hapanta ja veden ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeita. Muilla Oulujoen valuma-alueen tarkkailusoilla lähtevän veden ph-arvot ovat olleet selvästi korkeampia ja ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet ja kuormitus selvästi alhaisempaa kuin Konnansuolla. Ympäristötoimi on suhtautunut varauksella hakijan esittämien toimenpiteiden riittävyyteen pintavalutuskentän toimivuuden parantamiseksi ja suolta lähtevän kuormituksen vähentämiseksi sekä lähtevän veden ph:n nostamiseksi. Ympäristötoimi on tähdentänyt Sanginjoen ajoittaista kriittistä tilaa ph:n suhteen. Myös Sanginjoen ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Sanginjoki on tärkeä oululaisten virkistyskalastusvesistö, jonka tilaa tulee pystyä parantamaan nykyisestä, jotta kalaston

19 elinolosuhteet turvataan. Myös vesienhoidon tavoitteet edellyttävät Sanginjoen ekologisen tilan parantamista tyydyttävästä hyvään. Lisäksi tulee tiedostaa Oulujoen veden käyttö Oulun kaupungin raakavesilähteenä. Ympäristötoimi on katsonut, ettei Konnansuon vesienkäsittelyn riittävästä toimivuudesta jatkossa ole varmuutta, joten Konnansuon turvetuotannon vesienkäsittelylle tulisi määrätä riittävän tiukat pitoisuus- ja kuormitusrajat ottaen huomioon vastaanottavan vesistön herkkyys ja muut edellä mainitut tekijät. Hakijan vastine hakemuksen täydennyksen johdosta annettuun lausuntoon 6. Oulun seudun ympäristötoimi Hakija on katsonut, ettei Konnansuolle tule asettaa lupamääräyksiä pitoisuus- ja kuormitusrajoista. Turvetuotantoalueiden kuormitus vaihtelee hyvin paljon riippuen vuosittaisista sadanta- ja valuntaolosuhteista. Rajojen määrittäminen olisi hyvin vaikeaa. Pitoisuus-/kuormitusrajoja tai puhdistustehovaatimuksia on määrätty vain poikkeustapauksissa koko Suomeakin ajatellen. Hakija on viitannut asiassa aikaisemmin lausumaansa ja on katsonut, että Konnansuon tapauksessa alueen vesienkäsittely tulee määrätä hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti. Konnansuon turvetuotantoalue on keskimääräistä pienempi, eikä sen aiheuttamalla kuormituksella ole vaikutusta Sanginjoen tai Oulujoen vedenlaatuun. Hakija on lisäksi jo aloittanut alueen vesienkäsittelyn tehostamisen hakemusasiakirjoissa esittämällään tavalla, minkä seurauksena alueen vesiensuojelu paranee ja vaikutukset alapuoliseen vesistöön edelleen vähenevät. Ympäristönsuojeluviranomaisen esittämä huoli suon vesienkäsittelyn riittämättömästä toimivuudesta on aiheeton. MERKINNÄT Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009 ja ympäristölupavirastossa vireillä olleet asiat on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden 2.9.1998 antama lupapäätös nro 43/98/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Konnansuon turvetuotantoon Oulun kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalue koostuu kolmesta yhteensä 31,7 hehtaarin tuotantolohkosta ja noin yhden hehtaarin kokoisesta auma-alueesta. Lisäksi yhtiöllä on oikeus varastoida turvetuotantoalueella puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 tonnia vuodessa

Lupamääräykset 20 Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Konnanojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan 24.9.2008 päivitetyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1:10 000/1:2 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan 1 ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Lisäksi on huolehdittava, että turvetuotantoalueelta lähtevän veden ph on aina vähintään 5. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Pintavalutuskentän toimivuutta on tehostettava tukkimalla kenttää kiertävät kokoojaojat, puhdistamalla mittapadon edessä oleva patoallas ja laittamalla sen pohjalle kiviaineksia ja tarvittaessa suodatinkangas tai muu eriste sekä vahvistamalla ja korottamalla pintavalutuskenttää kiertävää maavallia tarvittavilta osin. Lisäksi veden pumppaussykli on pidettävä pienenä ja tasaisena. Toimenpiteet on tehtävä 31.8.2010 mennessä. Rakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jäljempänä ELY-keskus) ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannosta pois jääviä massansiirtoalueita voidaan käyttää kiintoaineen ja ravinteiden pidätysrakenteina. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina tai ruokohelpiviljelyalueina. Suunnitelmat on esitettävä hyväksyttäväksi Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ennen hankkeen toteuttamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. 3. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.