301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Osastolta arkeen. Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Haastava käyttäytyminen

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Maahanmuuttajan mielenterveys

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

SEAD. Seksuaalineuvontaa kehitysvammaisille aikuisille, heidän vanhemmilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Mielekästä ikääntymistä

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Mielenterveysbarometri 2015

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA


Stressi ja mielenterveys

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Mielenterveyden häiriöt

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Diabeteksen psyykkinen kuorma

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Mielenterveysbarometri 2015

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE

Sote ja maku mielenterveyden ja psykologian alan näkökulma

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

MUISTIKKA - SEURANTAVÄLINE Kehitysvammaisten muistisairauksien varhaiseen tunnistamiseen OPAS SEURANTAVÄLINEEN KÄYTTÖÖN

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Työssä muistaminen -kysymyssarja

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Muistisairaana kotona kauemmin

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Transkriptio:

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin psykiatri joutuu tekemisiin kehitysvammaisen kanssa päivystyksessä, kun perjantai-iltapäivällä kehitysvammainen lähetetään päivystyksellisesti käytöshäiriöiden vuoksi pakkohoitolähetteellä

Kehitysvammaisilla esiintyy samoja mielenterveysongelmia kuin ei-kehitysvammaisilla Mielenterveyshäiriöt eivät itsessään kuulu kehitysvammaisuuteen Jos on molemmat, niin ne on syytä merkitä myös erikseen Mielenterveyshäiriön merkkinä ovat ihmissuhteiden häiriintyminen ja jokapäiväisen elämän vaatimuksista selviytymättömyys Mielenterveyden häiriö voi syntyä asteittain tai hyvin äkillisesti Kehitysvammaisen on vaikeampi kuin eikehitysvammaisen selvitä mielenterveysongelmista Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Kehitysvammaisuuteen liittyy oppimisen ja toimintakyvyn vaikeuksia. Oppimista tapahtuu, mutta hitaasti ja vaivalloisesti; joitakin asioita ei opita koskaan esim. monimutkaisia ongelmanratkaisutaitoja. Kehitysvammainen altistuu psyykkisille ongelmille: kielteisiä elämänkokemuksia, toistuvaa epäonnistumista ja kiusatuksi joutumista. Kommunikaation puute tai puutteet sosiaalisessa älykkyydessä voivat johtaa hämmentäviin ja stressaaviin tilanteisiin. Aivojen poikkeavaan toimintaan liittyvät neurologiset sairaudet saattavat altistaa psykiatrisille häiriöille. Kehitysvammaisuuteen voi kuulua neuropsykologisia häiriöitä: tarkkaavuuden ongelmia, hyperaktiivisuutta tai kielellisiä häiriöitä. Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Käytösoire on ei-toivottu, yksilöä tai ympäristöä häiritsevä käyttäytymiseen liittyvä oire. Käytöshäiriöön voi liittyä tunnehäiriö ( masennus, ahdistus) Oire voi olla sisäänpäin suuntautunut: ahdistuneisuus, pelokkuus ja vetäytyminen Oire voi olla ulospäin suuntautunut: aggressiivisuus tai tuhoava käyttäytyminen Käytösoire voi ilmetä vain tietyssä ympäristössä: työpaikalla, ei kotona Jos käytösoire jatkuu pitkään tai se häiritsee asianomaista itseään tai ympäristöä, sen syy pitää selvittää. Syy voi olla reaktio johonkin; synnyttävät tai ylläpitävät tekijät ; ns. funktionaalinen diagnoosi Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Käytösoireisiin aloitetun lääkehoidon seurannan tulee olla erityisen tarkkaa haittavaikutusten tunnistamiseksi ja oikean annoksen löytämiseksi Lääkehoito on perusteltu, kun on arvioitu perusteellisesti käytösoireiden syyt ja taustatekijät; niihin on puututtu ja on suljettu pois ns. toissijaiset syyt ( esim. somaattiset sairaudet) Käytösoireita voidaan hoitaa käyttäytymisterapeuttisin menetelmin Mielenterveyshäiriöillä tarkoitetaan kliinisesti merkitsevää käyttäytymiseen liittyvää tai psykologista oireyhtymää, johon liittyy merkittävää kärsimystä tai toiminnanvajausta Psyykkinen oire on mielenterveys- tai käytöshäiriön yhteydessä esiintyvä oire, joka voi liittyä ajatteluun tai tunneelämään (sekavuus, ahdistuneisuus) tai käyttäytymiseen ( aggressiivisuus) Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Maria Arvio, Seija Aaltonen, Kehitysvammainen potilaana, 2011

Maria Arvio, Seija Aaltonen, Kehitysvammainen potilaana, 2011

Joskus poikkeava käyttäytyminen voi olla reagointia esim. ympäristön vaatimuksia kohtaan ja toimia näin selviytymismekanismina. Mielenterveyshäiriöitä esiintyy 30-50 % kehitysvammaisista; yleisyys on 2-3 kertainen eikehitysvammaisiin nähden Kehitysvammaiset tulevat yleensä vastaanotolle jonkin oireen vuoksi Aggressiivisuus on yleisimpiä; itseen, toisiin tai ympäristöön kohdistuva Aggressiivisuus voi olla psykiatrisen sairauden oire, opittua käyttäytymistä Kehitysvammainen on kaksoisdiagnoosipotilas Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Psykiatriseen sairauteen tai lääketieteelliseen ongelmaan viittaa se, että oire ilmenee paikasta riippumatta eikä reagoi käyttäytymisen interventioihin tai kuntouttaviin ohjelmiin Tai jos ilmenee muutoksia: unen laadussa, ruokahalussa, seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa tai päivittäisissä toiminnoissa selviytymisessä Myös autonomisten oireiden ilmeneminen ( vapina, pulssin nousu, hikoilu) voivat viitata psykiatriseen häiriöön. Dg:tä pohdittaessa on aina muistettava: som ongelmat tai lääkkeiden haittavaikutukset voivat näyttäytyä mielenterveysongelmina ; perustauti on hoidettava Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Maria Arvio, Seija Aaltonen, Kehitysvammainen potilaana, 2011

Kehitysvammaisten on vaikea nimetä tunteitaan tai sisäistä maailmaansa ( kertoo olevansa vihainen, mutta on peloissaan). Kehitysvammaisen ajattelu on konkreettista ja kommunikaatio rajoittunutta. Tunteet ovat abstrakteja käsitteitä: kehitysvammainen ei löydä sanoja kuvaamaan tunnettaan. Kehitysvammaisen mthäiriöiden arviointi vaatii kokemusta ja edellyttää perusteellista, laaja-alaista ja moniammatillista tutkimusta. Potilaan tilaa arvioitaessa on peilattava kehitysikään, ei kronologiseen ikään. Tietoja tulee kerätä lähiihmisiltä: vanhemmat, ohjaajat, muut huoltajat Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Strukturoituja kyselylomakkeita voi käyttää, tulos tulee suhteuttaa kehitysvammaisen kehitystasoon Psykologin ja neuropsykologin arviosta on apua Strukturoidut arviointiasteikot toimivat hyvin käytösoireiden seulonnassa ja lääke- ja muun hoidon seurannassa Diagnostiikan apuna voi käyttää toimintaarvioita ( puhe-, fysio-, ja toimintaterapeutti) BPRS voi käyttää Oireluetteloseuranta jatkumolla (0-10) Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Haastatteluun tulee varata riittävästi aikaa ja tehdä se häiriöttömässä ympäristössä Haastateltavan kommunikaatiotapa on hyvä olla selvillä; luottohenkilö mukana Halutaan auttaa asenne Haastattelu tulee olla jäsennelty Varo johdattelua, kehitysvammainen voi yrittää miellyttää Kysymykset lyhyitä Vastaukset on hyvä tarkentaa: tarkoititko tätä? Videointia tarvittaessa Seija Aaltonen, Kehitysvammaisen mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka, 2011

Maria Arvio, Seija Aaltonen, Kehitysvammainen potilaana, 2011

Maria Arvio, Seija Aaltonen, Kehitysvammainen potilaana, 2011

Maria Arvio, Seija Aaltonen, Kehitysvammainen potilaana, 2011