Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 2009 Suomen Kuntaliitto Hämeenlinnan kaupunki Helsinki 2009

TEKIJÄT Juha Karvonen Neuvottelu- ja valmisteluryhmä 1. painos ISBN 978-952-213-531-5 (nid.) ISBN 978-952-213-532-2 (pdf) Suomen Kuntaliitto Paino: Kuntatalon paino Helsinki 2009 Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti www.kunnat.net/kirjakauppa Faksi (09) 771 2331 Tilausnumero 509282 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) 771 2291 www.kunnat.net

Esipuhe Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todettiin, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä esitetään käynnistettäväksi erillinen seudullinen selvitys. Todettiin ja sovittiin, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään tämän selvityksen perusteella ja että lukioverkko säilyy sopimusajan eli vuosien 2009 2011 ajan nykyisellään. Seutuhallitus päätti aiemmin esittää ja hyväksyä, että käyttämättä jäänyt vuoden 2008 seuturahoitus osoitetaan kuntien yhteisiin hankkeisiin vuonna 2009 kuten joukkoliikenteen koordinointiin ja toisen asteen koulutuksen selvitykseen. Rahoitus päätettiin siirtää Hämeenlinnan kaupungille erilliselle kustannuspaikalle. Kunnanjohtajakokous päätti, että toisen asteen koulutuksen selvityksen isäntäkuntana on Hämeenlinnan kaupunki ja totesi, että hankkeen vastuuhenkilönä on allekirjoittanut. Koska toisen asteen koulutus on koko maassa kunta- ja palvelurakennehankkeen, opetusministeriön käynnistämän ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen sekä yleisten koulutuksellisten kehittämishaasteiden vuoksi huomattavassa muutostilanteessa, sopivat Hämeenlinnan kaupunki ja Suomen Kuntaliitto yhteistyön käynnistämisestä kartoittamaan koko toisen asteen koulutuksen tilannetta sekä selvittämään erityisesti Hämeenlinnan seudun koulutuksen kehittämistä. Työtä on koordinoinut neuvottelu- ja valmisteluryhmä, johon eri osapuolet ovat nimenneet edustajansa seuraavasti: suunnittelujohtaja Veikko Mikkola, Hämeenlinnan kaupunki, puheenjohtaja tilaajajohtaja Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupunki tilaajapäällikkö Antti Karrimaa, Hämeenlinnan kaupunki sivistystoimenjohtaja Timo Laine, Hattulan kunta sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas, Janakkalan kunta kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä rehtori Heini Kujala, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Hämeen ammatti-instituutin rehtori Ari Mikkola, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä kehittämispäällikkö Juha Karvonen, Suomen Kuntaliitto, sihteeri Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 3

Selvitystyön aikana on edellä mainittujen lisäksi kuultu lukuisia asiantuntijoita. Seudun lukioiden rehtoreille on tehty kaksi kyselyä sekä järjestetty kaksi kuulemis- ja neuvottelutilaisuutta. Samoin Koulutuskeskus Tavastian koulutusjohtajia sekä Hämeenlinnan opetuspalveluiden palvelujohtajaa on informoitu ja kuultu. Valmistunut raportti sisältää merkittäviä ehdotuksia toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Raportti on laaja tietopaketti, jolla on merkitystä, kun toisen asteen koulutusta varmaan tämänkin jälkeen arvioidaan. Suuret kiitokset Suomen Kuntaliitolle ja erityisesti kehittämispäällikkö Juha Karvoselle mittavasta yhteistyöstä toisen asteen koulutuksen yleisessä kartoittamisessa. Raportin lopussa ja tiivistelmässä olevat rakenteelliset ehdotukset Hämeenlinnan seudun osalta perustuvat lähinnä neuvottelu- ja valmisteluryhmän hämeenlinnalaisten edustajien kantaan. Toisen asteen koulutuksen rakenteellisten ehdotusten ja uudistusten lisäksi tarvitaan kaikkien vastuutahojen ennakkoluulotonta asennetta, jotta koulutusta voidaan kehittää nuorten, paikallisyhteisöjen sekä työelämän kannalta suotuisaan suuntaan. Koko maankin tasolla epäilemättä tarvitaan koko toisen asteen koulutuksen yhteistä arvioimista. Rakenteiden arvioinnin lisäksi tarvitaan ennen kaikkea tahtoa ja hyvää johtamista uudistusten aikaansaamiseksi. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä jättää selvityksensä eri osapuolille käsiteltäväksi. Hämeenlinnassa marraskuussa 2009 Veikko Mikkola Neuvottelu- ja valmisteluryhmän puheenjohtaja 4

Sisältö Tiivistelmä 7 1 Selvityksen toteuttaminen 10 1.1 Selvityksen tausta 10 1.2 Selvityksen tavoitteet 11 1.3 Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto 11 2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys 13 2.1 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta 13 2.1.1 Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset 13 2.1.2 Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö 15 2.1.3 Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä 19 2.2 Toisen asteen koulutuksen valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset ja kehittämishaasteet 21 2.2.1 Hallitusohjelman linjaukset 21 2.2.2 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen 22 2.2.3 Lukiokoulutuksen kehittäminen 23 2.2.4 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset toisen asteen koulutukseen 24 2.2.5 Toisen asteen koulutustarpeessa tapahtuvat muutokset 25 2.3 Toisen asteen koulutuksen organisointimuotoja 26 2.3.1 Kuntayhtymä 27 2.3.2 Kunnallinen liikelaitos 27 2.3.3 Osakeyhtiö organisaatiomuotona 29 2.4 Esimerkkejä erilaisista ratkaisuista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi 31 2.4.1 Hyvinkään Riihimäen talousalueella ammatillinen koulutus siirtyi osakeyhtiöön 31 2.4.2 Kouvolassa ammatillinen koulutus kaupungin järjestämäksi 33 2.4.3 Jyväskylässä lukiokoulutus siirtymässä koulutuskuntayhtymään 34 2.4.4 Tampereen seudulla toisen asteen koulutusta kootaan yhteen 36 2.4.5 Oulun seudulla lukiokoulutus siirtymässä seudulliselle koulutuksen järjestäjälle 37 2.4.6 Päijät-Hämeessä etsitään maakunnallista lukioratkaisua 38 2.4.7 Länsirannikolla ammatillinen koulutus osakeyhtiöön 38 3 Toisen asteen koulutus Hämeenlinnan seudulla 39 3.1 Nuorisoikäluokkien kehityksessä tapahtuvat muutokset 40 3.2 Lukiokoulutus 42 3.2.1 Lukioiden rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksesta 49 3.2.2 Lukioiden välinen yhteistyö 52 3.2.3 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö 53 3.2.4 Lukioiden yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa 54 3.2.5 Lukioiden yhteistyö muiden tahojen kanssa 55 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 5

3.2.6 Lukioiden profiloituminen ja vetovoimatekijät 56 3.3 Ammatillinen koulutus 59 3.3.1 Hämeen ammatti-instituutti (HAMI) 59 3.3.2 Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 62 3.3.3 Kiipulan ammattiopisto 68 3.3.4 Koulutustarpeiden ennakointi 72 3.3.5 Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen suorittaminen 74 3.3.6 Kahden tai kolmen tutkinnon opintojen nykytilanne 77 3.3.7 Opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisia esteitä 79 4 Toisen asteen koulutuksen kehittäminen 80 4.1 Toisen asteen koulutuksen järjestämisen reunaehtoja 80 4.1.1 Uudistuvan Hämeenlinnan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus 80 4.1.2 Hämeenlinnan kaupungin tuottavuusohjelma ja valtuustokauteen kohdistuvat rakenteelliset toimenpiteet 80 4.1.3 Opetusministeriön suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi Kanta-Hämeessä 81 4.2 Eri vaihtoehdot toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi 83 4.2.1 Yhden ylläpitäjän malli 84 4.2.1.1 Ammatillisen koulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan kaupungin järjestettäväksi 85 4.2.1.2 Lukiokoulutuksen siirtäminen Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi 90 4.2.1.3 Johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä yhden ylläpitäjän mallista 94 4.2.2 Seudullinen lukiokoulutuksen järjestäjä 97 4.2.3 Hallinnollisesti yhden lukion malli 97 4.2.4 Palveluverkon kehittäminen 99 4.2.5 Yhteistyöhön perustuva verkostolukio 100 4.2.6 Etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen kehittäminen 100 4.2.7 Kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamisen kehittäminen 101 4.2.8 Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmän kehittäminen 102 4.3 Maakunnan liiton näkemyksiä toisen asteen koulutuksen kehittämisestä 102 4.3.1 Hämeen liiton rooli toisen asteen koulutuksessa 102 4.3.2 Toisen asteen koulutuksen kehittämisnäkymiä 103 4.3.3 Näkemyksiä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisesta 104 4.4 Työryhmän toimenpide-ehdotukset toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi 105 4.4.1 Rakenteelliset kehittämisehdotukset 105 4.4.2 Toiminnalliset kehittämisehdotukset 107 Lähteet 115 Liitteet 117 6

Tiivistelmä Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämistä koskevan selvitystyön tavoitteena oli tehdä esitys Hämeenlinnan seudulle lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämis- ja hallintomallista, palveluverkosta sekä tehdä tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi. Selvityksessä esitetään, että Hämeenlinnan kaupungin lukioista muodostetaan hallinnollinen kokonaisuus vuoden 2011 alusta lukien siten, että Hämeenlinnan kaupungilla on yksi lukio, jolla on eri toimipisteitä. Edelleen esitetään, että toisen asteen koulutuskokonaisuutta tulee kehittää niin, että Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutus voidaan siirtää tarvittavin päätöksin osaksi Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymää vuoden 2012 alusta lukien. Tällöin koulutuskuntayhtymään perustettaisiin kaksi liikelaitosta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen liikelaitokset, joilla kummallakin olisi oma johtokunta. Samassa yhteydessä luodaan tilaaja-tuottajatoimintatapaan perustuva sopimusohjausjärjestelmä, jolla Hämeenlinnan kaupunki hankkii lukiopalvelut kuntayhtymältä määrällisesti ja laadullisesti määriteltynä. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on kouluverkkouudistuksen yhteydessä vuonna 2006 päättänyt, että Hämeenlinnan yhteiskoulun lukio lakkautetaan viimeistään vuonna 2012, ellei sitä ennen ole syntynyt seudullista lukioratkaisua. Seudullista lukioratkaisua ei ainakaan tässä vaiheessa nähdyllä tavalla ole syntymässä. Nykyinen lukioverkko on oppilasmääriin ja palvelutarpeen kehitysnäkymiin nähden liian suuri. Hämeenlinna yhteiskoulun lukion lakkauttamisen jälkeen Hämeenlinnan kaupungissa olisi kaksi suurehkoa runsaan viiden sadan opiskelijan lukiota ja Lammin lukio. Työryhmän näkemyksen mukaan tiivistetyllä lukioverkolla pystytään tulevaisuudessa vastaamaan Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutustarpeeseen. Koordinoidun toisen asteen seudullisen koulutusyhteistyön aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää toisen asteen koulutuksen johtoryhmän perustamista. Sen tehtävänä olisi vastata toisen asteen koulutuksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Toisen asteen koulutuksen johtoryhmän muodostaisivat lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Johtoryhmä koordinoisi myös tässä selvityksessä esitettyjen seudullisten yhteistyöryhmien toimintaa ja tämän selvityksen pohjalta hyväksytyksi tulleiden kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Seudullisen lukioyhteistyön tiivistämiseksi ja yhteisen kurssitarjonnan aikaansaamiseksi neuvottelu- ja valmisteluryhmä esittää palkattavaksi määräaikaisen lukiokoordinaattorin. Lukiokoordinaattorin keskeisenä tehtävänä olisi luoda edellytykset lukioiden yhteistoiminnan tiivistämiselle ja seudullisen lukioyhteistyön kehittämiselle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 7

Toisena keskeisenä tehtävänä olisi yhteisen kurssitarjonnan aikaan saaminen. Tältä osin tulisi huomioida etä- ja verkko-opetus, kuvayhteysopetus ja tuntitallenteiden hyödyntäminen. Yhteisen kurssitarjonnan piiriin tulisi liittää soveltuvin osin myös ammatilliset oppilaitokset. Lukiokoordinaattorin tehtäviin kuuluisi myös opiskelijoiden liikkuvuuden rakenteellisten esteiden poistaminen. Neuvottelu- ja valmisteluryhmä pitää tärkeänä, että erityistä huomiota kiinnitetään yhteis- ja täydennyshaussa ilman opiskelupaikkaa jääviin nuoriin sekä opintonsa keskeyttäneisiin. Tätä varten työryhmä esittää perustettavaksi seudullisen yhteistyöryhmän. Sen tehtävänä olisi organisoida tiedonkeruu ilman opiskelupaikkaa jäävistä ja opintonsa keskeyttäneistä nuorista sekä luoda toimintatavat näiden nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamiseksi. Työryhmässä olisivat edustettuna avainhenkilöt sekä perusopetuksesta että toisen asteen koulutuksesta. Lisäksi yhteistyöryhmässä tulisi olla nuorisotoimen ja työvoimahallinnon edustus. Opinto-ohjauksen kehittämiseksi neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä esittää perustettavaksi seudullisen opinto-ohjauksen yhteistyöryhmän. Sen keskeisenä tehtävänä olisi seurata yhteisvalinnan toteutumista, oppilaiden sijoittumista jatkokoulutukseen, kiinnittymistä opiskelupaikkaan sekä seurata opintojen keskeyttämistä. Työryhmän tehtävänä olisi olla mukana yhteisen kurssitarjonnan suunnittelu- ja valmistelutyössä sekä tehostaa etä-, verkko- ja kuvayhteysopetuksen käyttöä sekä edistää kurssien ja opintokokonaisuuksien valintaa muista oppilaitoksista. Työryhmässä tulisi olla edustettuna opinto-ohjauksen kannalta keskeiset tahot perusopetuksesta ja toisen asteen oppilaitoksista. Ammattistartti käynnistyi kokeiluna Koulutuskeskus Tavastiassa vuoden 2009 syksyllä. Sen suosio on osoittanut, että tämän tyyppiselle ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on tarvetta. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan tulevina vuosina ammattistarttia tulisi laajentaa nykyisestään. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajentamista puoltaa myös se, että ammattistartista on tulossa lakiin perustuvaa toimintaa, jolloin myös koulutuksen rahoitukseen sovelletaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta koskevia säännöksiä. Työryhmän mielestä seudun nuorilla tulisi olla nykyistä paremmat ja laajemmat edellytykset täydentää omaa osaamistaan alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Kahden tutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtäaikaisen suorittamisen osalta Hämeenlinnan seudulle on muodostunut toimivat ja vakiintuneet toimintatavat. Neuvottelu- ja valmistelutyöryhmä pitää tärkeänä, että nuorten mahdollisuuksia suorittaa yksittäisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja alueen muissa toisen asteen oppilaitoksissa lisätään. Myös edellytyksiä kolmen tutkinnon opintojen suorittamiseksi tulisi parantaa. Neuvottelu- ja valmisteluryhmän näkemyksen mukaan Kiipulan ammattiopistolla tulee jatkossa olla vahvempi rooli Hämeenlinnan seudun erityisopetuksen kehittä- 8

mis- ja palvelutehtävän toteuttamisessa. Tältä osin tulisi Kiipulan ammattiopiston johdolla muodostaa seudullinen erityisopetusta koordinoiva työryhmä. Sen tehtävänä olisi sopia vuosittain Kiipulan ammattiopiston kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamisesta ja päättää keskeisistä toisen asteen erityisopetukseen liittyvistä linjauksista sekä seurata toisen asteen erityisopetuksen toteutumista Hämeenlinnan seudulla. Aluehallintouudistuksen myötä Hämeen liitolla tulee jatkossa olemaan keskeinen merkitys koulutustarpeiden määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa. Työryhmä katsoo, että alueen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen edellyttää Hämeenlinnan seudun kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja vaikuttamista maakunnan liiton johtamaan ennakointiin liittyvään suunnitteluprosessiin. Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvän selvitystyön kanssa on samanaikaisesti ollut käynnissä opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen. Kanta-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen etenee opetusministeriön suositusten pohjalta ja lopputulos rakentuu parhaillaan käytävien neuvottelujen perusteella. Työryhmän näkemyksen mukaan opetusministeriön käynnistämä ammatillisen järjestäjäverkon kokoaminen ei ole ristiriidassa selvitystyölle asetettujen tavoitteiden kanssa. Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen tavoitteena on koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn vahvistaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen. Tältä osin meneillään olevan fuusioprosessin kautta on mahdollisuus parantaa myös Hämeenlinnan seudun nuorten koulutusmahdollisuuksia ja tukea seudun elinkeinoelämää sekä työvoiman saatavuutta. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 9

1 Selvityksen toteuttaminen 1.1 Selvityksen tausta Uudistuvan Hämeenlinnan muodostaneet kunnat sopivat yhteisesti hallinnon ja palveluiden järjestämisestä kuntien yhdistyessä. Sopimuksen liitteessä todetaan, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallintomalleista, palveluverkostosta sekä toiminnallisen yhteistyön kehittämisestä käynnistetään erillinen seudullinen selvitys. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen liitteessä on sovittu, että mahdolliset muutokset toisen asteen koulutuksen toteuttamiseen tehdään selvityksen perusteella. Selvitys Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen kehittämisestä käynnistyi Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä vuoden 2009 toukokuussa ja päättyi saman vuoden marraskuun lopussa. Selvitys oli jatkoa Kuntaliiton Perusopetus ja lukiokoulutus Paras -uudistuksessa hankkeelle (Karvonen, Eskelinen & Aunola, 2009). Selvitystyön koordinoinnista on vastannut hankkeen neuvotteluja valmisteluryhmä. Hämeenlinnan seudun kunnat ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät nimesivät omat edustajansa neuvottelu- ja valmisteluryhmään. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Hämeenlinnan kaupungin suunnittelujohtaja Veikko Mikkola. Muina jäseninä ovat olleet tilaajajohtaja Markku Rimpelä ja tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Hämeenlinnan kaupungista, sivistystoimenjohtaja Timo Laine Hattulan kunnasta, sivistystoimenjohtaja Silja Laakso-Kangas Janakkalan kunnasta, kuntayhtymän johtaja Pekka Aalto ja rehtori Heini Kujala Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymästä, rehtori Ari Mikkola Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymästä sekä kehittämispäällikkö Juha Karvonen Kuntaliitosta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Juha Karvonen. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Selvityksessä ovat olleet mukana seuraavat koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset: Lukiokoulutus Hattulan kunta: Parolan lukio Hämeenlinnan kaupunki: Hämeenlinnan Lyseon lukio, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio, Kaurialan lukio, Lammin lukio ja Hämeenlinnan aikuislukio Janakkalan kunta: Turengin lukio ja Tervakosken lukio Ammatillinen koulutus Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä Hämeen ammatti-instituutti, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän Koulutuskeskus Tavastia sekä Kiipulasäätiön ammattiopisto ja sen Perttulan toimipaikka. 10

1.2 Selvityksen tavoitteet Tehdyn selvityksen kautta pyrittiin löytämään Hämeenlinnan seudulle parhaiten sopiva toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestämis- ja hallintomalli, palveluverkko sekä tekemään tarvittavat ehdotukset toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittämisestä. Hämeenlinnan kaupungin ja Kuntaliiton yhteistyössä tekemälle selvitystyölle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Selvitetään toisen asteen koulutuksen säädösperustaa sekä valtakunnallisia kehittämissuunnitelmia ja yleisiä kehittämishaasteita. 2. Kartoitetaan opiskelijamääriä, aloituspaikkamääriä sekä opiskelijaennusteita vuosiin 2020 ja 2030 saakka. 3. Selvitetään toisen asteen oppilaitosten nykyistä yhteistyötä sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. 4. Kartoitetaan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja koulukiinteistöjen nykyistä mitoitusta. 5. Selvitetään opetuksen laajuutta; kahden ja kolmen tutkinnon opintojen samanaikaista suorittamista ja järjestämisen edellytyksiä ja esteitä sekä mahdollisuuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen lähentämiseen. 6. Selvitetään toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmää, hallinnollisen järjestämisen vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sekä vaihtoehtoihin liittyviä rahoitusselvityksiä: kaupunki, kunta, kuntayhtymä liikelaitos kaupunki isäntäkuntana verkostolukio. 1.3 Selvityksessä käytetyt menetelmät ja aineisto Selvitykseen liittyvän aineiston keräämisessä käytettiin apuna teemahaastatteluja. Kaikkiaan selvityksen yhteydessä tehtiin kymmenen haastattelua. Haastatteluaineiston kerääminen aloitettiin vuoden 2009 toukokuussa ja viimeiset haastattelut tehtiin elokuussa vuonna 2009. Haastateltavat edustivat Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen asiantuntemusta. Keskeisenä valintakriteerinä oli, että haastateltavilla oli kokonaisnäkemys seudun toisen asteen koulutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Haastateltavista neljä oli kuntien koulutoimen johtavia viranhaltijoita. Haastatteluun osallistuneista kuusi edusti toisen asteen ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen edustajat olivat kuntayhtymän johtavia viranhaltijoita ja rehtoreita. Yksi haastateltavista edusti Hämeen liittoa. Selvityksen aikana toteutettiin kaksi Webropol-kyselyä. Molemmat niistä tehtiin Hämeenlinnan seudun lukioiden rehtoreille. Ensimmäinen kysely lukion rehtoreille toteutettiin vuoden 2009 kesäkuun alussa ja toinen saman vuoden elokuussa. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 11

Selvityksessä käytetty valtakunnallinen aineisto perustuu Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2007 2012 ja muihin toiseen asteen koulutusta linjaaviin kehittämissuunnitelmiin. Aineistona käytettiin Hämeenlinnan seudun lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja koulutuskuntayhtymien vuosikertomuksia, koulutuksen järjestämislupia, perussopimuksia, tilinpäätöksiä ja muita keskeisiä koulutuksen järjestämiseen liittyviä asiakirjoja. Tilasto- ja taloustietojen keräämisessä hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen raportteja sekä kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidosta saatavia tietoja. 12

2 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä yleinen viitekehys 2.1 Toisen asteen koulutuksen järjestämiseen liittyvä säädösperusta 2.1.1 Lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset Lukiokoulutusta kehitettäessä on otettava huomioon seuraava lainsäädäntö, joka luo perustan lukiokoulutuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle: lukiolaki (629/1998), lukioasetus (810/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/1998), valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002), valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008), asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), opetusministeriön päätös opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998), laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja ylioppilastutkintoasetus (915/2005). Lisäksi lukiokoulutuksen järjestämistä ohjaavat vuonna 2005 voimaan tulleet opetussuunnitelman perusteet. Laki ei velvoita kuntia järjestämään lukiokoulutusta, kuten ei muutakaan perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Kunnilla on kuitenkin lakisääteiseen rahoitusjärjestelmään perustuva velvollisuus osallistua lukiokoulutuksen samoin kuin ammatillisen peruskoulutuksen kustannuksiin kunnan rahoitusosuuden mukaisesti. Lukiokoulutus on perusopetuksen oppimäärälle perustuvaa yleissivistävää koulutusta. Lukiolain mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon. Lukiopalvelujen osalta toteutuu tätä kautta kuntarajat ylittävien palvelujen vapaa valintamahdollisuus. Lukiopaikan valintaan vaikuttaa hyvin pitkälle oppilaitoksen sijainti ja sen läheisyys. Oman paikkakunnan lukio on useimmiten ensisijainen vaihtoehto. Varsinkin kaupunkiseutujen kehyskunnista hakeudutaan melko yleisesti keskuskaupungin lukioihin. (Vrt. Karvonen, Eskelinen, Aunola 2009, 27) Luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen myöntää opetusministeriö. Luvan saamisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lupa lukiokoulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 13

Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Lainsäädäntö mahdollistaa myös sellaisen laaja-alaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostamisen, jossa annetaan sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksen järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Lukiokoulutuksen opiskelijamääriä ei säädellä valtakunnallisesti. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus vapaasti päättää tarjoamiensa opiskelijapaikkojen määrästä. Lukiokoulutusta koskevat säädökset antavat laajat mahdollisuudet erilaisiin opetuksen järjestämistapoihin. Lukiolain mukaan koulutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan lähiopetuksena tai etäopetuksena. Koulutuksen järjestämismuodot, kuten lähiopetus, monimuoto-opetus ja etäopetus, ovat pääosin koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Mahdollisista muutoksista koulutuksen järjestämislupaan päättää opetusministeriö. Järjestämislupaa koskevasta hakemisesta on säädetty lukioasetuksessa. Sen mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hakea järjestämisluvan muutosta viimeistään vuosi ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös edellä mainittua myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemus toimitetaan lääninhallitukseen. Esimerkiksi lukiokoulutuksen siirtyminen kunnasta koulutuskuntayhtymän alaiseksi toiminnaksi edellyttää uutta lukiokoulutuksen järjestämisluvan hakemista. Näissä tapauksissa koulutuskuntayhtymä katsotaan uudeksi luvan hakijaksi. Uusien oppilaitosten perustaminen tai aikaisemmin toiminnassa olleiden oppilaitosten yhdistäminen tai lakkauttaminen ei edellytä valtion viranomaisen päätöstä. Koulutuksen järjestämislupa ei tarkoita lupaa ylläpitää nimettyjä lukioita, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää, missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Lukiokoulutuksen järjestämislupa koskee koulutuksen järjestämistä sekä nuorille että aikuisille. Erillisistä aikuiskoulutusta koskevista luvista on pääosin luovuttu. Jos koulutusta järjestetään aikuisille, tulee koulutuksen järjestäjän hyväksyä aikuisille tarkoitettua opetusta varten oma opetussuunnitelma. (Lahtinen, Lankinen 2009, 91). Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Vastaavat säännökset ovat myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. Säännösten mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Viittaus muihin koulutuksen järjestäjiin tarkoittaa sitä, että lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä myös perusopetuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen järjestäjien kanssa (Lahtinen, Lankinen, Sulonen 2006). 14

Lukiolain mukaan opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan lukiolaissa tarkoitetuista palveluista muilta lukiokoulutuksen järjestämisluvan saaneilta tahoilta tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Näillä tarkoitetaan ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen, perusopetuksen tai taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saaneita koulutuksen järjestäjiä sekä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lukiolaissa olevien säännösten mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Mahdollisia lukiokoulutuksen järjestämisluvan muutoksia toteutettaessa tulee valtionosuuksien yksikköhintojen määräytymisessä erikseen huomioida opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 6. Sen mukaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät. (944/2007). 2.1.2 Ammatillisen koulutuksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö Ammatillisen koulutuksen järjestämistä säätelevät muun muassa seuraavat lait, asetukset ja päätökset: Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta (30/2008) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 15

Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/2002) Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Opiskelu tapahtuu paitsi oppilaitoksissa, myös lisääntyvässä määrin työpaikoilla ja verkko-oppimisympäristöissä. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen. Koulutuksen järjestäjä päättää muista opiskelijaksi ottamisen perusteista sekä mahdollisesti järjestettävistä pääsy- tai soveltuvuuskokeista. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osaa myös yksityisopiskelijana. Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti perusopetuksen päättövaiheessa tai lukiokoulutuksen päättyessä valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaku oppilaitoksiin tapahtuu vakiintuneina ajankohtina kahdesti vuodessa. Osassa koulutuksesta haetaan suoraan oppilaitokseen siltä osin kuin koulutus ei kuulu yhteishaun piiriin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Ammatillisesta koulutuksesta annettujen säädösten mukaan koulutus voidaan järjestää lähi-, etä- ja monimuoto-opetuksena, oppisopimuskoulutuksena tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Kaikilla niillä, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta on järjestämisluvan mukaan mahdollisuus koulutuksen järjestämiseen oppisopimuskoulutuksena. Ammatilliset perustutkinnot tuottavat alan ammattipätevyyden ja jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto ja työelämässä toimivan henkilöstön ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuskoulutuksesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Lain 17 :n mukaan oppisopimus perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimukseen), 16

jonka oppisopimusviranomainen vahvistaa. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa kaikkia toisen asteen ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä muuta kuin tutkintotavoitteista ammatillista lisäkoulututusta. Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Koulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa sekä oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Koulutuksen järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Erityisellä koulutustehtävällä tarkoitetaan esimerkiksi velvollisuutta järjestää vammaisille tarkoitettua erityisopetusta. Opetusministeriö voi määrätä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Koulutuksen järjestämisluvassa määrätään koulutuksen järjestäjän enimmäisopiskelijamäärä. Ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa opiskelijamäärää ei säännellä, vaan opiskelijamäärät ovat koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Koulutustehtäväpäätöksessä olevia koulutusaloja on kahdeksan: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan ammatillista koulutusta koskevassa laissa tarkoitetuista palveluista muilta ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Säännösten mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 17

antamaa opetusta hyväksi käyttäen esimerkiksi valinnat lukiosta. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillista koulutusta koskevassa asetuksessa säädetään, että koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja osaamisen ar vioinnin sekä siihen sisältyvien ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä, työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista ja muista tarpeellisista koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi sovitaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta opintojen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, kestosta ja ajoituksesta opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden määräykset huo mioon ottaen, tarvittaessa kunkin opiskelijan osalta erikseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän tulee asettaa toimielin tai useampia toimielimiä, joihin kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetustai opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nojalla opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin osaamisen tunnustamista koskevasta menettelystä. 18

2.1.3 Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä Kuten edellä olevista lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä koskevista luvuista ilmeni, koulutusta koskeva lainsäädäntö antaa laajat mahdollisuudet oppilaitosten väliselle yhteistyölle. Säännökset myös velvoittavat koulutuksen järjestäjät yhteistyöhön keskenään ja antaa opiskelijalle mahdollisuuden sisällyttää opintoihinsa myös muissa oppilaitoksissa järjestettäviä opintoja. Eduskunnan sivistysvaliokunta on perustellut koulutuksen järjestäjien yhteistyötä sillä, että se edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin sekä joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin. Samalla on todettu yhteistyön vastaavan myös muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän yleisiä tarpeita. Eri koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön on todettu lisäävän opiskelijoiden laaja-alaisuutta ja liikkuvuutta myöhemmin työelämässä. Ammatillista perustutkintoa suorittavalla opiskelijalla on mahdollisuus täydentää tutkintoaan esimerkiksi lukion kieliopinnoilla ja lukiokoulutusta saavalla opiskelijalla mahdollisuus suorittaa ammatillisia opintoja. Opiskelija voidaan ottaa ammatilliseen oppilaitokseen tai oppisopimuskoulutukseen suorittamaan ammatillista perustutkintoa ja sen ohella lukion oppimäärän suorittamiseen tähtäävät opinnot ja ylioppilastutkinto. Yleisemmin opiskelija kuitenkin otetaan suorittamaan ammatillinen perustutkinto ja lukio-opintoja aineopiskelijana siten, että opiskelija suorittaa ylioppilastutkinnon ilman koko lukion oppimäärän suorittamista. (Vrt. Lahtinen, Lankinen, Sulonen 2006, 156 158) Koulutuksen arviointineuvoston selvityksen (2007) mukaan yhteistyö opetuksen järjestämisessä sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöopinnot ovat lisääntymässä. Lukio-opiskelijoiden ammatilliset opinnot ovat vielä vähäisiä ja painottuvat joillekin aloille. Yhteistyön käynnistäjänä on ollut useimmiten ammatillinen oppilaitos, lukioiden osalta aikuislukio. Kahden tai kolmen tutkinnon samanaikainen suorittaminen on yleisempää kuin erillisten kurssien suorittaminen. Kahden tutkinnon opintojen suorittamisesta puhutaan silloin, kun ammatillisen oppilaitoksen opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon. Kolmen tutkinnon opintojen suorittamisella tarkoitetaan sitä, että lukion tai ammattiopiston opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Edellä mainituista tutkinnoista käytetään varsin yleisesti myös nimityksiä kaksois- ja kolmoistutkinto (ks. kuvio 1). Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 19

Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto, lukion oppimäärä ja ammatillisia opintoja Ammatillinen perustutkinto ja lukio-opintoja Ylioppilastutkinto, lukion oppimäärä Ammatillinen perustutkinto Kuvio 1: Toisen asteen yhteisten opintojen toteutusmuodot Vuosien 2003 2008 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamisen edistäminen samaan aikaan ammatillisen perustutkinnon kanssa. Tavoitteena oli nostaa ylioppilastutkinnon suorittajien määrä 10 prosenttiin ammatillisen perustutkinnon suorittavista. Nykyisin voimassa olevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 2012 ei vastaavaa tavoitetta ole asetettu. Koulutuksen arviointineuvoston tekemän tutkimuksen (Mäensivu ym. 2008, 5) mukaan lukuvuonna 2005 2006 ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta antavista koulutuksen järjestäjistä 63 prosenttia oli yhteistyössä lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa. Vastaavasti lukiokoulutuksen järjestäjistä 83 prosenttia oli yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Kahden- tai kolmen tutkinnon opintojen suorittaneita opiskelijoita oli tutkimuksessa mukana olleissa yhteistyöverkostoissa lukuvuonna 2004 2005 keskimäärin 6,9 prosenttia tuona lukuvuonna ammatillisen perustutkinnon suorittaneista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa kaksoistutkinnolle asetetun tavoitetason oli saavuttanut 20 prosenttia oppilaitoksista (Mäensivu ym. 2008, 6, 102). Yhteistyöverkostoissa lukiolaisista keskimäärin 2,2 prosenttia oli lukuvuonna 2004 2005 suorittanut vähintään yhden kurssin jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa. Vastaavasti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista keskimäärin 4,1 prosenttia oli lukuvuonna 2004 2005 suorittanut vähintään yhden kurssin lukiossa. (Mäensivu ym. 2008, 5). 20

2.2 Toisen asteen koulutuksen valtakunnalliset koulutuspoliittiset linjaukset ja kehittämishaasteet Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä toisen asteen koulutuksen lähtökohtana on, että lukio ja ammatillinen koulutus toteuttavat omaa koulutustehtäväänsä erillisinä koulutusmuotoina. Vuoden 1999 alusta voimaan tullut koululainsäädännön kokonaisuudistus vahvisti lukion ja ammatillisen koulutuksen asemaa erillisinä koulumuotoina (vrt. Juva, Kangasvieri, Välijärvi. 2009, 84). Vaikka Suomessa toisen asteen koulutusta toteutetaankin erillisinä koulutusmuotoina, on keskeisenä koulutuspoliittisena tavoitteena ollut 1990-luvulta lähtien toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen. Yhteistyön merkitys tuli esille 1990-luvulla toteutetussa nuorisoasteen koulutuskokeiluissa. Oppilaitosten yhteistyö oli keino, jolla nuorisoasteen koulutuskokeiluissa pyrittiin tuomaan yksilölliset opinto-ohjelmat mahdollistavaa joustavuutta koulutukseen. Opetusministeriön laatimassa koosteraportissa (Numminen ym. 2001) todetaan nuorisoasteen koulutuskokeilun tuloksesta yleisesti, että nuorisoasteen koulutuskokeilu on osoittanut mahdolliseksi suomalaisesta koulutusperinteestä lähtevän, kahteen vahvaan traditioon, yleissivistävään ja ammatilliseen nojautuvan ja niiden vuorovaikutukseen perustuvan toisen asteen koulutuksen rakennemallin, joka perustuu oppilaitosten alueelliseen verkostoitumiseen. (Numminen ym. 2001, 21). Eri puolilla Suomea on käynnissä lukuisia hankkeita, joiden kautta pyritään löytämään omalle alueelle parhaiten sopiva toisen asteen koulutuksen järjestämis- ja ylläpitomalli. Osassa lähtökohtana on kehittää lukiokoulusta yhtenä kokonaisuutena. Esimerkiksi Oulun seudulla lukiokoulutus on siirtymässä vuonna 2012 yhdelle seudulliselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Joillakin alueilla parhaana vaihtoehtona nähdään toisen asteen koulutuksen kehittäminen saman koulutuksen järjestäjän alaisuudessa. Suurista kaupungeista Jyväskylä on ensimmäisenä siirtämässä lukiokoulutusta samaan koulutuskuntayhtymään ammatillisen koulutuksen kanssa. Myös Varkaudessa lukiokoulutus toimii ammatillisen koulutuksen koulutuskuntayhtymän alaisuudessa. Saman suuntaisia linjauksia on tehty myös Tampereen seudulla. Näitä ratkaisuja on tarkemmin selvitetty raportin kohdassa 2.4. 2.2.1 Hallitusohjelman linjaukset Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että lukion tehtävää yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana väylänä vahvistetaan ja että ammatillinen koulutus tarjoaa vahvan ammatillisen osaamisen sekä jatko-opintokelpoisuuden. Hallitusohjelma korostaa toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä. Sen mukaan meneillään olevalla hallituskaudella lisätään lukioiden välistä sekä toisen asteen sisäis- Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 21

tä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Uutta teknologiaa käytetään laajasti ja etälukion toimintamahdollisuuksia parannetaan. Voimassa olevassa hallitusohjelmassa toisen asteen koulutuksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa erilaiset järjestämis- ja ylläpitomallit. Hallitusohjelmassa todetaan, että jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet. Tavoitteeksi on myös asetettu, että lukio-opinnot suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Tätä tavoitetta edistetään panostamalla erityisesti opintojen ohjaukseen. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle vahva ammatillinen osaaminen sekä jatko-opintokelpoisuus. Ammatillisen koulutuksen arvostusta, houkuttelevuutta ja työelämälähtöisyyttä parannetaan. Aloituspaikkojen määrää lisätään ja niitä suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella vahvistetaan erityisoppilaitosten toimintaa. Tavoitteena on myös nostaa tuloksellisuusrahoituksen osuutta ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa. Hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on jatkaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvoiksi kokonaisuuksiksi. Samalla turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Oppisopimuskoulutusta järjestämismuotona vahvistetaan. Hallitusohjelman mukaan hallituskaudella uudistetaan ennakoinnin perusteita, jotta laadullisiin ja määrällisiin osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata paremmin. 2.2.2 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen Opetusministeriön vuonna 2006 käynnistämä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen ns. vauhdittamishankkeen tavoitteena on luoda vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta ammatillisen koulutuksen järjestämiselle. Vauhdittamishankkeen kautta pyritään myös lisäämään koulutuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Hankkeen yhteydessä opetusministeriö on antanut omia suosituksiaan koulutuksen järjestäjäverkon kehittämiseksi. Valtioneuvoston vuosille 2007 2012 vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä vahvistetaan ammattiopistostrategian mukaisesti muodostamalla koulutuksen järjestäjistä etupäässä alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, joiden toiminta kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut, kehittämistoiminnot ja opetusyksiköt. 22

Ammattiopistostrategian keskeisiä tavoitteita ovat: työelämän tarvitseman osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen elinikäisen oppimisen edistäminen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen, sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden tarvitseman koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen. Opetusministeriön oman näkemyksen mukaan suosituksiin perustuva ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon vauhdittamishanke on edennyt sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hanketta on edelleen tarkoitus jatkaa. Jatkossa painopistettä suunnataan rakenteiden kehittämisen ohella toimiin, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä sekä asiakas- ja työelämälähtöisyyden lisäämistä. Toimeenpanossa sovitetaan yhteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikan tavoitteet. Opetusministeriö tukee koulutuksen järjestäjiä palvelukyvyn vahvistamisessa sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa laajentamalla tuloksellisuusrahoituksen osuutta käyttökustannusten rahoituksessa ja käynnistämällä ammatillisen koulutuksen laatustrategian valmistelun vuoden 2009 aikana. 2.2.3 Lukiokoulutuksen kehittäminen Lukiokoulutuksen kehittämiseen liittyen opetusministeriö on asettanut vuoden 2008 elokuussa työryhmän valmistelemaan toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti ehdotuksen valmistelun lähtökohta on yleissivistyksen vahvistaminen. Ehdotuksessa tulee tarkastella lukiokoulutuksen kehittämistä laaja-alaisesti ottaen huomioon lukiokoulutuksen koulutustarpeet tulevaisuudessa. Opetusministeriön työryhmän tulee pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä ehdotuksia valmistellessaan: millaiset tulisi olla lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet ja lukiokoulutuksen antama yleissivistys muuttuvassa yhteiskunnassa miten lukiokoulutuksen vetovoima, tarjonta ja saavutettavuus turvataan mitkä ovat kansainvälistymisen vaikutukset ja millaisia valmiuksia kansainvälistymiselle lukiokoulutuksen tulisi luoda mitä lukio-opiskelijaksi hakeutuvilta edellytetään ja mikä on lukiokoulutuksen mitoitus mikä on opinto-ohjauksen, erilaisten lahjakkuuksien huomioimisen, erityisopetuksen ja muiden opiskelijan tukitoimien järjestämistarve ja asema miten lukioiden oppilashuolto olisi järjestettävä miten rahoitusta tulisi kehittää ja opiskelijoille aiheutuvia kustannuksia pienentää miten ylioppilastutkintoja tulisi kehittää mikä on erityisen koulutustehtävän asema ja tarve. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Hämeenlinnan seudulla 23