Voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää? Ekumeeninen keskustelutilaisuus eettisestä markkinataloudesta Helsingin yliopisto 21.1.2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (taloustiede)
Tältä tuntuu olla köyhä, Suomen Kuvalehti 18.9.2012 Painajaismaisen elämän tunne Krooninen kieltäytyminen jokapäiväisestä: ei juustoa, ei jogurttia, ei salaattia, ei elokuvalippuja Ei ihmissuhteita Ei vieraita kotiin
Maailman epäoikeudenmukaisuus Irtisanomiset! Yritysten verotus! Veroparatiisit! Tuleeko valtion pelastaa telakat? Tuleeko valtion pelastaa Sotkamon Talvivaara? Europankkien tuki 1600 mrd kaikkinensa menikö oikein?
Maailma on epäoikeudenmukainen Globaali taso: 1.3 mrd ihmistä yhä - elää absoluuttisessa köyhyydessä, alle 2 $:n päivätuloilla Suomi: Tilastoitu köyhyys 2-kertaistunut. Pienituloisuusaste 6 % v.1993, 13 % v. 2009 (vrt. EU:n köyhyysaste: 16 %)
Evankelis-luterilaisten piispojen julistus 1999 Tulkinta: maailman kehitystä hallitsee taistelu hyvät vastaan pahat. Maailma saadaan paremmaksi, kun hyvät pääsevät niskaan päälle ja pahat nujerretaan Olen tutkijana joutunut kysymään: näinkö on? 12 vuoden ajan tutkinut itsekkyyden, opportunismin mutta samalla altruismin ja empatian kamppailua ihmisessä ja sen selitystä Etiikka ja talous-kurssi on 13. kerran käynnistymässä, opiskelijoita ilmoittautunut toista sataa.
Piispa R.Holloway Englantilainen piispa Richard Holloway, kirja Godless Morality. Keeping Religion Out of Ethics, 1999. Holloway pyrki selittämään moraalin olemassaolon yhteisöjen sisäisen logiikan avulla turvautumatta kirkon oppiin. Tämän tehtyään hän siirtyy normatiivisen etiikan kysymyksiin. Hän kykeni menestyksellisesti ottamaan kantaa lähestulkoon kaikkiin eettisiin kiistoihin: abortti, alkoholismi, huumeet, seksi. geeniteknologia jne. Holloway osoitti, miten kirkon ja tutkimuksen näkemykset moraalista eivät ole ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan Suomessa Terho Pursiainen näkyvä analyytikko.
Silti: kapitalismin ja globalisaation vaikutus elintasoon dramaattinen 100 vuodessa kapitalismi 10-kertaistanut läntisen maailman reaalisen elintason (Kuvio 1) Tulonjaolla mitattu epätasa-arvo tasoittui pitkään, viimeisen 30 vuoden aikana lisääntynyt (Kuvio 2) Maailman prosentuaalinen köyhyys puolittunut (Kuvio 3) YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan inhimillisen kehityksen indeksi noussut 41 % vuodesta 1970.
Tulot markkinatalousmaissa 10-kertaistuneet 100 vuodessa
Kuvio 1 Gross Domestic Product per capita, 1900-2000, 1990 international Geary-Khamis dollars 100000 10000 EU 15 Suomi 1000 Ruotsi 100 1900 1920 1940 1960 1980 2000
Tulonjako markkinatalousmaissa ensin tasoittunut sitten taas vinoutunut Kuvio: Huipputulojen (1 %:n) osuus kehittyneissä talouksissa 1880-2009.
Kuvio 2
Globalisaatio puolittanut köyhyysasteen maailmassa 1970-2000
Kuvio 3
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustus Emme synny maailmaan tasa-arvoisina Miksi ei tehdä tarpeeksi? Hyvät vastaan pahat? Kaikille samat mahdollisuudet, elämän lähtökohdat: terveydenhuolto, koulutus, sosiaaliturva Ihmiset silti eriarvoisissa lähtöasetelmissa: tulojen uudelleenajon perustelut olemassa - mutta yrittämisestä pitää ja lahjakkuudesta kannattaa palkita Presidentti Tarja Halonen: Kaikista pidetään huolta
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kritiikki.. mutta laiskoja ei tarvitse auttaa, sanoi Presidentti Mauno Koivisto Toimeentulotuen saajissa valtaosa (86 %) on työikäisiä ja työkykyisiä Työn vieroksujat: vaatimus kansalaispalkasta, paskaduunit eivät kelpaa, vapaa-ajan arvostus kohonnut, helppo raha passivoi, itsekkyys vahvistunut Kuka syyllinen: päättäjät/eduskunta - kannusteet luotu väärin Miksi ei korjata? Poliittinen lobbaus esteenä
Ihmiset ihan oikeasti reagoivat kannusteisiin Vietnamin rotat Seiväshyppääjä Sergei Bubka Opiskelijat reagoivat opintotuella luotuihin kannusteisiin: suurin osa ei osallistu luennoille, yli puolet hylätään tenteissä ja valmistumisajat ovat ylipitkiä
Miksi työpaikkoja ei ole? Tarvitaan lisää työnantajia Suomessa yleissitova palkkakartelli: työmarkkinajärjestöjen rooli Koska euro sitoo kädet, työmarkkinoiden tulisi toimia toisin
Miksi nuorille ei ole oppisopimuksia kuten Saksassa? Kenen intressissä on, että Suomessa ei ole nuorille oppisopimuksia?
Yritysverot, veroparatiisit Suomi alensi yhtiöveron 20 %:iin Suuret yhtiöt, institutionaaliset sijoittajat ja maan varakkaat ml. suurituloiset urheilijat sijoittavat varansa veroparatiiseihin (Luxemburg! Sveitsi! Jerseyn saari!) Onko paheksumisen paikka? On..mutta mitä sanoo tutkimus?
mitä sanoo tutkimus Saksalainen tutkimus (2013): Yritysten verottaminen vähentää investointeja ja palkanmaksukykyä. Näin yritysten vero lankeaa osittain työntekijöille. Veroparatiisien johdosta verotulot valtiolle vähenevät mutta yrityksiin jäävä raha vahvistaa investointeja globaalilla tasolla Ennuste: Yritysten verottaminen poistuu pitkällä tähtäimellä niiden omistajien verotus tietenkin säilyy ja tulee säilyä
Give me a one-handed economist (USA:n presidentti: Harry S. Truman) Taloustieteilijät aina sanovat: On the one hand, but the other hand Mutta onko se ekonomistien vika, että Jumala loi maailmamme tällaiseksi?
Johtajien palkat ei kiva Tutkimus: reilun palkan löytäminen työntekijöille ja johtajille on äärimmäisen vaikeaa Se vain on niin vaikeata, koska suorituksen mittaaminen on vaikeaa Kannusteet johtavat usein harhaan myös optiot Tavoite kuitenkin: oikeat ihmiset oikeille paikoille
Valtio ja markkinat Irtisanomiset Suomen löydettävä uudestaan ns. suhteellinen etunsa Tuleeko valtion pelastaa telakat - sydän sanoo yhtä, järki sanoo toista Tuleeko valtion pelastaa Sotkamon Talvivaara - sydän sanoo yhtä, järki sanoo toista
Eettisyyden ja talouden voi yhdistää: yritysten yhteiskuntavastuu Samalla, kun tekee voittoa, voi tehdä myös hyvää Sosiaalisen pääoman vahvistaminen opportunismista rankaiseminen Kuka rankaisee: ostajat, markkinat, sijoittajat Supercellin yrityskulttuurina vastavuoroisuus: Supercell maksoi 2013 veroja 260 mrl. - ja vieläpä Suomeen; Tekesin lainat maksettu takaisin; omistajat alkavat business enkeleiksi, sijoittamaan suomalaisiin start-up yrityksiin
Entä tämä idea: kohden kansalaisten omaa yhteiskuntavastuuta? Paras lääke köyhyyteen on työn saatavuus maahan lisää työnantajia Ei ole jaettavaa, elleivät yritykset tee tulosta ja sitä tuota Työntekijän palkan maksaa asiakas, ei yrittäjä Onko voiton tavoittelu moraalisesti oikein? Jos ei ole, kaikki lienevät nyt tyytyväisiä, kun Nokian ylivoitot ovat päättyneet Tanskan malli: työstä kieltäytyminen johtaa työttömyyskorvauksen loppumiseen - asennemuutos voi syntyä vain parempien kannusteiden kautta - tuloloukut
Ihminen Tunnemme piston sydämessämme, kun näemme vääryyttä meillä on omatunto, Adam Smithin ulkopuolinen tarkkailija Ihmisessä elää halu tehdä oikein, mutta hän on opportunisti koska hän on vapaa Silti voimme kuvitella reilun pelin säännöt Yksi eittämättä on ns. uskontojen kultainen sääntö, Tee toiselle se, mitä haluaisit itsellesi tehtävän Tutkimus kutsuun tätä ideaa vastavuoroisuuden periaatteeksi
Kohti reilumpaa maailmaa Emme koskaan pääse tasa-arvoiseen maailmaan Voimme silti pyrkiä sitä kohden - elämän lähtökohtien tasaaminen niin pitkälle kuin mahdollista Itsensä eteen ponnistelevien palkitseminen Kohtuullisen eriarvoisuuden hyväksyminen järkevää Päättäjille viisautta luoda kannusteet nykyistä paremmin: opiskelu, työhön osallistuminen, veronmaksu
Kiitos!
Lähteet: Dollar, K., and Kraay, A., Trade, Growth, and Poverty, IMF, 2007. Hjerppe, R., Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860-2010. Suomalainen Tiedeakatemia. Vuosikirja 2010. Kanniainen, V., Etiikka ja talous luennot, Helsingin yliopisto. Kanniainen, V., Köyhyyden anatomia Suomessa: taloustieteellisiä näkökohtia, Yhteiskuntapolitiikka 6/2011, 658-668 Kanniainen, V., Miksi oikeudenmukaisen maailman rakentaminen on niin vaikeaa?, VOX 6.6.2012, Yhteiskuntapolitiikka Lokakuu/2012, Maddison, A., The World Economy. A Millenial Perspective. OECD 2001, s. 185. Malinen, T., Income Inequality in the Process of Economic Development: An Empirical Approach, Helsingin yliopisto, Kansantaloustieteen tutkimuksia No. 125, 2011.
lähteet Sala-I-Martin, X. The Disturbing Rise of Global Income Inequality, NBER Working Paper 8904, 2002. Sala-I-Martin, X. The World Distribution of Income: Falling Poverty and Convergence, Period, Quarterly Journal of Economics, 2006, 351-397.