16 Talouskasvu: määritelmä, mittaaminen ja historiaa

Transkriptio

1 16 Talouskasvu: määritelmä, mittaaminen ja historiaa 1. Määritelmä ja mittaaminen 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Talouskasvun historiaa Materiaali on pääosin Taloustieteen oppikirjaa (luvut 8-9) täydentävää 1

2 1. Määritelmä ja mittaaminen Talouskasvulla tarkoitetaan joko bruttokansantuotteen tai asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen eli elintason kasvua Bruttokansantuotetta on mitattava reaalisena eli kiinteähintaisena - sillä hintatason yleinen nousu ei mitenkään lisää tuotantoa eikä siten elintasoa Elintaso (BKT/asukas, GDP per capita) on siten kansakunnan tulotason mittari joskus tarkastellaan kansantuotteen komponentteja, esimerkiksi yksityisen kulutuksen määrää tai yksityisen ja julkisen kulutuksen yhteenlaskettua määrää asukasta kohden 2

3 Kuvio 1. Suomen markkinahintainen bruttokansantuote asukasta kohden, (vuoden 2010 hinnoin) Lähde: omat laskelmat, Kansatalouden tilipito ja historialliset aikasarjat, Tilastokeskus Vuonna 1900: 2 422; vuonna 2015: => Kasvanut 14,1-kertaiseksi Kysymys 1: Onko Suomen kasvu ollut hidasta vai nopeaa? Kysymys 2: Onko bkt/asukas Suomessa alhainen vai korkea? 3

4 Talouskasvu eräissä maissa (Mankiw & Taylor, s. 504) 4

5 Kasvun mittaamisesta Erot kasvuasteissa eivät näytä suurilta Pitkällä aikavälillä pienet erot kasvuvauhdissa kumuloituvat suuriksi eroiksi elintasossa, koska kasvu toimii korkoa korolle periaatteella Tarkastellaan seuraavaksi tätä asiaa kolmella eri tavalla keskikasvu elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika ( 70:n sääntö ) kasvun trendi 5

6 Keskikasvun laskeminen 1. tapa: Edellä esitetyn taulukon mukaan Japanin bkt/asukas oli $1 256 vuonna 1890 ja $ vuonna 2000 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä on keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa g, jos elintason y t ajatellaan kasvaneen vakiovauhdilla? Jos ajatellaan aika t jatkuvaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 e gt => g = (lny t lny 0 )/t kun y t = , y 0 = ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0277 eli 2,77 % 6

7 Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Jos ajatellaan aika t diskreetiksi muuttujaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = , y 0 = ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0281 eli 2,81 % Mankiw ja Taylor ovat näköjään olettaneet ajan diskreetiksi muuttujaksi, sillä taulukossa Japanin kasvuvauhti on tämä 7

8 Keskikasvun laskeminen Suomi: Kuvion 1 mukaan Suomen BKT/asukas oli euroa vuonna 2015 ja euroa vuonna 1900 (vuoden 2010 hinnoin) Mikä oli elintason keskimääräinen kasvuvauhti? Lasketaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = , y 0 = ja t = = 115 Tuloksena on g = 0,0233 eli 2,33 % Mankiw n ja Taylorin taulukossa Suomi olisi korkealla Suomen kasvuvauhti oli Euroopan toiseksi korkein 1900-luvulla Norjassa se oli prosentin kymmenyksen suurempi 8

9 Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika 70:n sääntö Kasvuvauhtien pienten erojen suuren vaikutuksen voi näyttää kysymällä, kuinka kauan menee aikaa siihen, että elintaso kaksinkertaistuu, kun talous kasvaa vakiovauhdilla g Tämä on helpointa laskea jatkuva-aikaisen kasvun kaavasta y t = y 0 e gt kun y t = 2y 0 => e gt = 2 eli t = ln2/g = 0,69/g 70/g% Kasvuvauhti prosentteina: 1 2, kaksinkertaistumisen aika: vuosina 9

10 Kasvun trendi Taulukkolaskentaohjelmilla on nykyään helppo sovittaa trendi aikasarjaan Vertaamalla toteutunutta ja trendikehitystä näkee, milloin kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa ja milloin hitaampaa (kuvio 2) Vielä paremmin tämä näkyy, kun tekee logaritmimuunnoksen (kuvio 3) esimerkiksi niin, että otetaan bruttokansantuotteesta luonnollinen logaritmi Koska talouden aikasarjat yleensä esittävät kasvavia ilmiöitä, kannattaa ne linearisoida ottamalla logaritmi Kun y t = y 0 e gt => lny t = lny 0 + gt 10

11 Kuvio 2. Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas, y = 1762,9e 0,0276x Pystyakselilla on bkt/asukas euroissa viitevuoden 2010 hinnoin Trendin kaavassa x = aika Elintason trendikasvu oli 0,0276 eli 2,76 prosenttia vuodessa Kuviosta näkyy esimerkiksi kasvukehityksen epätasaisuus ajanjaksolla ja vuoden 2008 jälkeen 11

12 Kuvio 3. Kasvun trendi: BKT/asukas logaritmisena, ,0 10,5 10,0 9,5 y = 0,0276x + 7,4747 Pystyakselilla on bkt/asukas luonnollisena logaritmina Trendin kaavassa x = aika 9,0 8,5 8,0 7,5 7, Elintason trendikasvu oli 0,0276 eli 2,76 prosenttia vuodessa Koko ajanjakson kehitys erottuu nyt paremmin Kasvu oli trendiään nopeampaa 1940-luvulta 1980-luvun loppuun, nyt selvästi alapuolella 12

13 Kasvu suhdelukuasteikolla Joskus on kätevää käyttää suhdelukuasteikkoa, jonka saa muuttamalla pystyaskelin logaritmiseksi kantaluvulla 2 Kuviosta 4 voi lukea elintason kaksinkertaistumiseen kuluneen ajan eri ajanjaksoilla 13

14 Kuvio 4. Kasvu suhdelukuasteikolla, Pystyakselilla on bkt/asukas Se kaksinkertaistui: 30 vuodessa vuodessa vuodessa Nyt kaksinkertaistuminen ei ole näköpiirissä Onko talouskasvu pysähtynyt?

15 2. Kansainväliset elintasovertailut Opimme edellä kuinka muuttaa eri vuosien BKT:n arvot vertailukelpoisiksi Asukasta kohden laskettua kansantuotetta käytetään myös kansainvälisiin elintasovertailuihin ilman vertailuja emme tiedä, kuinka hyvin taloutemme menestyy eli onko Suomen bkt asukasta kohden suuri vai pieni kansantuotteet on ilmaistava samoissa yksiköissä Nimelliset valuuttakurssit sopivat tehtävään kuitenkin huonosti, koska valuuttakursseihin vaikuttavat mm. pääomaliikkeet vertailu tehdään siksi ostovoimapariteetein, jotka ottavat maiden väliset hintatasoerot paremmin huomioon 15

16 Nimellinen vaihtokurssi on se, jolla ulkomaanvaluuttaa saa pankista. Esim. 1 = $ 1,0632 (kurssi ) Reaalinen vaihtokurssi mittaa kotimaan hintatason suhdetta ulkomaan hintatasoon. Olkoon P = kotimaan hintaindeksi, P* = ulkomaan hintaindeksi ja e = nimellinen vaihtokurssi. Silloin reaalinen vaihtokurssi on ep/p* Taloustieteen oppikirja, luku 14 Reaalinen vaihtokurssi kertoo maan vienti- ja tuontituotteiden suhteellisista hinnoista. 16

17 Ostovoimapariteetti (purchasing power parity, PPP) on teoria joka perustuu yhden hinnan lakiin valuutalla pitäisi pystyä ostamaan sama määrä tuotetta eri maissa... vaikkapa hampurilaisia Perustuu arbitraasin ajatukseen kansainvälisen kaupan piirissä olevilla tavaroilla ei pitäisi olla pysyviä hintaeroja Olkoon tietyn hyödykekorin hintaindeksi kotimaassa P ja ulkomailla P*. Silloin ostovoimapariteetista seuraa että ep = P* eli 1 = ep/p* siis e = P*/P. Ostovoimapariteetin mukaisen valuuttakurssin pitäisi siten heijastella hintatasoeroja. 17

18 Suomen ja Yhdysvaltojen elintasovertailu virallisia valuuttakursseja käyttäen vuonna 2015 Suomen BKT asukasta kohden oli käyvin hinnoin ilmaistuna - luennon 15 taulukko 1 euron ja dollarin virallinen vaihtokurssi oli vuonna 2015 keskimäärin 1 = $1,11 virallisen vaihtokurssin avulla dollareiksi muutettu Suomen kansantuote asukasta kohden oli siten ,11 $/ = $

19 Vuonna 2015 Yhdysvaltain BKT/asukas oli $ USA:n kansantalouden tilinpidon tiedot löytyvät Bureau of Economic Analysis viraston kotisivulta: Näin laskien Suomen elintaso oli / = 75,6 % amerikkalaisesta vuonna 2015 eli noin 25 prosenttia pienempi Tämä antaisi oikean kuvan elintasoeroista, jos euron ja dollarin valuuttakurssi kuvaisi maiden välisiä hintatasoeroja oikein sitä se ei kuitenkaan siksi, että valuuttakurssiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin tuotteiden hinnat, esimerkiksi korkotasojen erot sijoittajien siirrellessään varojaan maasta toiseen maksimoidakseen tuottoastetta Siksi tarvitaan vaihtokurssi, joka kuvaa paremmin hintatasojen eroa 19

20 Big Mac -indeksi Esimerkki ostovoimapariteettivertailusta: verrattavana on vain yksi tuote eli Big Mac -hampurilainen Indeksiä julkaisee The Economist lehti Laskelma Suomelle Big Macin hinta Yhdysvalloissa oli vuonna 2015 keskimäärin $4,79, ja Suomessa se maksoi 4,10 Big Mac maksaisi siis saman molemmissa maissa, jos valuuttakurssi olisi 1 = $ 4,79/4,10 = $ 1,17 20

21 Suomen ja Yhdysvaltojen elintasovertailu Big Maceissä Ajatellaan että sekä suomalaiset että amerikkalaiset kuluttavat vain Big Macejä Lasketaan kuinka monta Big Maciä saa suomalaisella tulotasolla ja amerikkalaisella tulotasolla kummassakin maassa vallitsevin hinnoin Suomi: / 4,10 = Big Macia USA: $ / $ 4,79 = Big Macia Suomen suhteellinen elintaso vuonna 2015 oli siten Big Maceissä mitattuna / = 79,5 % amerikkalaisesta 21

22 Elintasoeroja ei pidä arvioida virallisten valuuttakurssein perusteella Elintasoeroja tulee mitata hintatasoerot huomioon ottavien ostovoimapariteettien avulla Big Macit ovat samanhintaisia, jos valuuttakurssi on $4,97/ 4,10 = 1,17 Big Maciin perustuva ostovoimapariteettikurssi on siten 1 = $1,17 Suomen elintaso vuonna 2015 oli ostovoimapariteetein laskien x 1,17 $/ = $ joka on 79,6 % amerikkalaisesta tasosta $

23 Elintasovertailu ostovoimapariteetein Big Mac -indeksi ei kuitenkaan ole hyvä hintatasoerojen kuvaaja, sillä hyödykekorissa on vain 1 tuote OECD:n ja muiden järjestöjen tekemissä ostovoimapariteettivertailussa on mukana tuhansia tuotteita Vuonna 2015 BKT asukasta kohden oli OECD:n ostovoimapariteetein laskien Suomessa $ ja Yhdysvalloissa $ Suomen elintaso oli siten noin 73,5 % amerikkalaisesta 23

24 Kuvio 5. Elintaso (BKT/asukas) eräissä maissa vuonna 2015 (ostovoimapariteetein käyvin hinnoin 2015, $) Suomi Ranska Euroalue Japani Euroopan unioni Korea Uusi-Seelan1 Slonevia Slovakia Portugali Viro Puola Unkari Kreikka Venäjä Chile Turkki Meksiko Norja Irlan1 Sveitsi Yhdysvallat Hollan1 Australia 0 Italia Espanja Israel Tsekki Tanska Ruotsi Itävalta Saksa Kanada Islan1 Belgia Iso-Britannia 24

25 Kuvio 6. Elintason (BKT/asukas) kehitys (ostovoimapariteetein vuoden 2010 hinnoin,, suhdelukuasteikko) Yhdysvallat Ruotsi Saksa Suomi Elintasoa tarkastellaan tässä yli ajan ja eri maiden kesken: Suomessa talouskasvu alkoi 1860-luvulla. Eurooppalainen (= saksalainen) elintaso saavutettiin 10 vuotta sitten ensimmäisen kerran historiassamme nyt olemme jääneet taas jälkeen Lähde: Kansalliset tilastokeskukset, OECD ja Maddison-projekti,

26 3. Talouskasvun historiaa Maailman elintaso vuosina : Elintaso = kokonaistuotanto henkeä kohden vuoden 1990 dollaria ostovoimapariteetein Maailma ennen köyhä Maailma nyt rikas elintaso kasvanut 16-kertaiseksi hyvinvoiva väkiluku kasvanut 28-kertaiseksi ihmisen elinikä kaksinkertaistunut paino noussut 50 % Lähde: Angus Maddison, 26

27 Suomen vaurastuminen, (BKT/asukas ostovoimakorjattu 1990$) Yhdysvallat Ruotsi Iso-Britannia Suomi Japani Suomi ennen vuonna 1900 elintaso oli noin 40 % amerikkalaisesta ja brittiläisestä vuonna 1871 vastasyntyneen tytön eliniän odote oli 43 ja pojan 41 vuotta Kiina Koko maailma LaEnalainen Amerikka InEa Afrikka Suomi nyt elintaso on 14- kertainen vuoteen 1900 verrattuna... samaa luokkaa kuin Britanniassa, noin 3/4 USA:n tasosta tytön eliniän odote on 84 ja pojan 78 vuotta 27

28 Elintaso alueittain vuosina (ostovoimapariteetein1990 $) Yhdysvallat Ruotsi Maailma ennen tasa-arvoinen kaikki yhtä köyhiä Iso-Britannia Suomi Japani Kiina Koko maailma LaEnalainen Amerikka InEa Afrikka Maailma nyt eriarvoinen rikkaissa maissa elintaso kertaa niin suuri kuin köyhissä Tulevaisuudessa? tasa-arvoinen kaikki yhtä rikkaita globalisaatio antaa köyhille mahdollisuuden rikastua 28

29 Talouskasvulla on merkitystä: Elintasovertailua -- Suomi ja Viro, Etelä- Korea ja Pohjois-Korea Lähde: 29

30 Ihmiskunnan vaurastuminen Ihminen on viljellyt maata vuotta mutta maailman elintaso on kasvanut vasta 200 vuotta jatkuva kasvu alkoi vasta 1800-luvun alussa Miksi vasta 1800-luvun alussa ja miksi Euroopassa? valistuksen filosofia opetti että ihminen voi hallita luontoa kokeellisen tieteen synty antoi siihen keinot => teknologian kehitys (seuraava kuvio) Pohjois-Euroopan poliittinen hajanaisuus antoi tilaa uusille ideoille mm. avoimelle tieteelle muualla valtio tai kirkko tukahdutti ne talouskasvun nähtiin vahvistavan ihmisen moraalia Adam Smith, The Wealth of Nations,

31 Teknologinen kehitys ja maailman väkiluku => teknologian kehitys on kasvun tärkein lähde, kuten myöhemmin nähdään Lähde: R.W. Fogel, Catching up with the Economy, American Economic Review 89 (1999) 31

32 Eriarvoisuuden kasvu ja mahdollinen supistuminen Maailma oli tasa-arvoinen 200 vuotta sitten mutta kaikki olivat köyhiä rikkaat maat olivat vain kaksi kertaa niin rikkaita kuin köyhät Maailma on nyt eriarvoinen rikkaat maat ovat kertaa niin rikkaita kuin köyhät kuten edellä nähtiin Talouskasvu näyttää nyt vähentävän eriarvoisuutta Kiinan ja Intian kasvu nostaa yli 2 miljardin ihmisen elintasoa Voisiko maailma olla jälleen tasa-arvoinen paikka mutta siten että kaikki olisivat rikkaita? ehkä 200 vuoden päästä, jos historia toistaa itseään Robert E. Lucasin (taloustieteen nobelisti vuodelta 1995) ennusteen mukaan kaikki ovat rikkaita vuonna 2100: If you are reading this in the year 2100, I ask you: Who else told you what the macroeconomics of your century would look like, in advance, with such accuracy and economy? 32