Rakennusalan EXTRA 1/2011 1/09 Teknologiateollisuus 12.5.2011 Neuvottelut palkankorotuksista alkoivat Neuvottelut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden tämän vuoden palkankorotuksista alkoivat torstaina 5.5. iltapäivällä ja jatkuivat maanantaina 9.5. Seuraavan kerran neuvottelijat tapaavat perjantaina 13.5. YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella kertoo, ettei ensimmäisissä neuvottelutapaamisissa päästy vielä alkua pidemmälle. Toistaiseksi on vasta käyty läpi alan taloudellisia näkymiä. Varsinaiseen palkkakeskusteluun ei ole edetty. Olemme sopineet useita istuntoja pitkin toukokuuta. Aikaahan vielä on, Huhtamella sanoo. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n ja Teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan tämän vuoden palkankorotuksista neuvotellaan 31.5. mennessä. Jos korotuksista ei synny sopua, työehtosopimus on irtisanottavissa päättymään 30.9. Viime vuonna samalla aikataululla etenevät palkankorotusneuvottelut keskeytettiin toukokuussa ja niitä jatkettiin elokuussa, jolloin korotuksista päästiin ratkaisuun. YTN:n pääneuvottelijana on UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko ja muut neuvottelijat Jani Huhtamellan lisäksi ovat TEKin neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen ja lakimies Jan Degerlund. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden kolmivuotinen työehtosopimus on voimassa 30.9.2012 saakka. Myös Metalliliitto ja toimihenkilöiden Pro aloittivat palkankorotusneuvottelunsa nyt loppukeväästä. Metalli tavoittelee sekalinjaista palkankorotusmallia eli 40 sentin korotusta tuntipalkkaan tai vähintään 4 prosentin palkankorotuksia. n Seuraa neuvottelujen etenemistä YTN:n teknologiateollisuuden verkkosivuilta osoitteessa www.ytn.fi/teknologiateollisuus YTN:n teknologiateollisuuden jäsentiedote Tämä teknologiateollisuuden jäsentiedote Extra 1/2011 on lähetetty kaikille akavalaisten liittojen jäsenille, jotka liittonsa jäsenrekisterin mukaan toimivat teknologiateollisuudessa. Jos et työskentele enää teknologiateollisuudessa, ota yhteys oman liittosi jäsenrekisteriin työpaikkatietojesi päivittämiseksi. Tarkista, että myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi ovat ajantasalla! Teknologiateollisuus on Suomen suurin teollisuuden ala. Teknologiateollisuus on myös Suomen suurin teollisuuden työllistäjä. Koko alalla työskentelee 290 000 henkilöä, joista ylempiä toimihenkilöitä on noin 55 000. Ylemmät toimihenkilöt toimivat esimiehinä ja asiantuntijatehtävissä. Työntekijöitä teknologiateollisuudessa on noin 160 000 ja toimihenkilöitä noin 30 000. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäseniä ovat yksityissektorilla toimivat akavalaiset liitot kuten esimerkiksi TEK, UIL, SEFE, Tradenomiliitto, Akavan Erityisalat ja YTY. YTN vastaa jäsenliittojensa neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa ja palvelualoilla. YTN on yli kahden vuosikymmenen ajan toiminut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana. Ala sai ensimmäisenä oman ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen vuonna 1995. Työehtosopimus on yleissitova. www.ytn.fi/teknologiateollisuus YTN:n teknologiateollisuuden neuvottelijat lähtivät neuvottelemaan tämän vuoden palkankorotuksista levollisin mielin. Kaikki talouden suuntaviivat näyttävät nousua, joten palkankorotuksiin pitäisi nyt olla varaa. Kuvassa vasemmalta Jan Degerlund, Jani Huhtamella, Ismo Kokko ja Yrjö Taivainen.
Ylemmät toimihenkilöt tarvitsevat yleiskorotuksia Työnantajien mahtijärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen jäsenliitot pyrkivät siirtämään palkkaneuvottelut paikalliselle tasolle. Yleiskorotuksista työnantaja haluaa luopua kokonaan. Ylemmille toimihenkilöille paikalliset palkkaerät sopivat huonosti. Yleiskorotukset ovat ylempien toimihenkilöiden palkkakehityksen turva, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella sanoo. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti muutama vuosi sitten luopuvansa tulopoliittisista sopimuksista, se perusteli päätöstään sillä, että puhtaasti liittotasolla neuvoteltaessa eri toimialat voivat paremmin mukauttaa korotus- ja sopimustasonsa alojen erityisvaatimusten ja tuottavuuden mukaisesti. Työnantajat haluavat luopua yleiskorotuksista eli kaikille tasaisesti maksettavista palkankorotuksista kokonaan. Liittokohtaisissa neuvotteluissa työnantajat ovat tuoneetkin neuvottelupöytiin paikallisten palkkaratkaisujen mallin, jossa osasta tai jopa koko korotuksesta on voinut sopia paikallisesti. Eri alojen erityisvaatimukset ja tuottavuus kahlittiin parilla viime kierroksella kuitenkin EK:n julistamaan niin sanottuun palkkaankkuriin. Sillä EK painosti jäsenliittojaan pysymään ruodussa eli mahdollisimman pienissä korotusprosenteissa. Näyttää siltä, että työnantajapuolella ei lopulta ollutkaan halua hakea aitoja eri alojen tilanteita huomioon ottavia ratkaisuja, kun se asetti palkka-ankkurin, Jani Huhtamella sanoo. Toinen asia on, että paikalliset palkkaratkaisut ovat ylempien toimihenkilöiden kannalta erityisen hankalia, sillä meillä ei ole muiden henkilöstöryhmien tapaan palkkausjärjestelmiä tai taulukkopalkkoja, vaan palkat perustuvat henkilökohtaisiin sopimuksiin. Muille henkilöstöryhmille paikalliset erät voivat tuoda jopa tervettä vaihtelua palkkoihin, kun taulukkopalkkoja nostamalla pidetään palkanmuodostuksen perusteet kunnossa. Huhtamellan mukaan liittojen neuvottelemat yleiskorotukset ovat taanneet yrityksissä meriittejä vaille jääneille ylemmille toimihenkilöille edes jonkinlaisen palkkakehityksen. Lisäksi yleiskorotuksilla on pystytty turvaamaan reaaliansioita inflaatiolta. Vuodesta 2000 lähtien tulopoliittisten sopimusten ja muutamien liittokierrosten yleiskorotukset ovat nostaneet ylempien toimihenkilöiden palkkoja noin 28 prosenttia. Meriittikorotuksia on aina maksettu noin kolmasosalle ylemmistä toimihenkilöistä riippumatta siitä, mitä liittojen välillä on sovittu yleiskorotuksista. Nyt näitä meriittejä on ryhdytty maksamaan paikallisista eristä eli aiemmin kaikkien palkkakehitystä turvannut raha on päätynyt työnantajan yksipuolisesti päätettäväksi hyvän miehen lisäksi. Samalla meriittejä saaneiden osuus on laskenut. Huhtamellan mielestä yleiskorotuksia murentaville palkkaratkaisuille onkin sanottava selkeästi ei. Paljon porua, vähän villoja Viime syksynä teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkkaratkaisu jäi kokonaisuudessaan sovittavaksi yrityksissä. Tulos oli synkeä: vain 40 prosentissa yrityksistä pystyttiin sopimaan jostain muusta kuin ratkaisuun sisältyneestä palkankorotuksen vähimmäistasosta eli yhden prosentin yleiskorotuksesta ja puolen prosentin paikallisesta erästä. On aivan kohtuutonta panna luottamusmiehet tilanteeseen, jossa he sopimalla siirtäisivät edustettaviensa rahaa yhdestä taskusta toiseen. Kevään kenttäkierroksella olemme saaneet heiltä kipakkaa palautetta. Syksyn neuvottelurupeama oli hankala ja suuresti työllistävä, eikä se silti tuottanut toivottua tulosta, Huhtamella kertoo tunnelmista työpaikoilla. Paikallisia eriä ei tarvita Huhtamellan mielestä muutenkaan. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu oikaista palkkavinoutumat sekä palkkauksellinen epätasa-arvo ja myös palkita henkilökohtaisista työsuorituksista ihan ilman erillistä sopimista. Käytännössä ratkaisuihin leivotut paikalliset erät ovat olleet joka tapauksessa työnantajan paikallista sanelua. Yleiskorotuksista ei pitäisi lohkaista paikallista jaettavaa, kun niihin ei kuitenkaan päästä oikeasti vaikuttamaan. (MH) n Palkannousu nihkeää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenyrityksiltään keräämien tietojen mukaan teollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden palkat olivat nousseen lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010 keskimäärin 1,9 prosenttia. Identtisten henkilöiden eli samojen ylempien toimihenkilöiden palkkakehitys oli hieman parempi eli 2,9 prosenttia. Identtisten henkilöiden palkkakehitystä seuraamalla voidaan eliminoida henkilöstön vaihtuvuuden vaikutus ansiokehitykseen. Ylemmän toimihenkilön säännöllisen työajan keskiansio oli EK:n tilastojen mukaan viime vuoden lokakuussa 4 456 euroa. YTN:n keräämissä palkkatiedoissa tekno- logiateollisuuden keskipalkka ilman tulospalkkauseriä oli viime vuoden loppupuolella 4 525 euroa ja mediaani 4 065 euroa. Leveä palkkahaitari Palkkahaitari oli melkoisen leveä: ylin johto sai keskimäärin 7 075 euroa kuukaudessa, ylempi keskijohto 5 248 euroa, alempi keskijohto 4 361 euroa ja asiantuntijat 3 993. Noin 10 prosenttia ei ollut saanut korotusta palkkaansa lainkaan ja 2 prosentilla palkka oli laskenut. Muut olivat saaneet vähintään yleiskorotuksen tai yrityskohtaisen korotuksen. Tulospalkkaa sai kolme neljäsosaa niistä noin 70 prosentista, jotka kuuluivat tulospalkkausjärjestelmään. Tulospalkkioita saavien joukko on vähenemässä. Sama alamäki näkyy myös EK:n tilastoissa. Tulospalkkion mediaani oli noin 8 prosenttia palkasta. Meriittejä kertoi saaneensa 25,5 prosenttia niistä vastanneista, joiden palkka oli noussut. (MH)n
YTN:n teknologiateollisuuden palkkaneuvotteluihin liittyvä kenttäkierros keskittyikin Nokian toimipisteissä yt-neuvotteluihin, muutosturvaan ja työttömyysturvaan. Kuvassa keskellä vastaava asiamies Jani Huhtamella mikrofonin kanssa kertomassa Tampereen nokialaisille, miten YTN-liitot tukevat jäseniään muutostilanteissa. Nokian ja sen alihankkijoiden väki käy yt-neuvotteluja Nokiassa ja sen alihankkijayrityksissä väännetään nyt kättä mittavissa yt-neuvotteluissa. 1 400:n Suomen nokialaisen työpaikka on liipasimella ja arviolta 1 500 Symbian-kehittäjää ulkoistetaan Accenturelle. Alihankkijoiden tähän mennessä ilmoittamat vähennystarpeet liikkuvat jo sadoissa. Nokian luottamusmiehet eivät ole ehtineet tekemään oikeaa työtään juuri lainkaan toukokuussa, sillä lukuisat ytneuvottelut vievät kaiken ajan. Nokian Salon ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehen Aimo Leskelän mukaan neuvotteluja on ollut useampia päivittäin ja lähes joka päivä. Yt-lain mukaan neuvotteluja käydään kuusi viikkoa, joten neuvottelurupeama päättynee joskus kesäkuun puolella. Nokian tarkoitus on vähentää maailmanlaajuisesti 4 000 työntekijää, joista 1 400 Suomesta. Lisäksi Nokia ulkoistaa Symbiantoimintonsa Accenturelle. Accenturelle päätyy noin 3 000 nokialaista. Heistä arviolta 1 500 on Suomesta. Nokia on ilmoittanut, että tänä vuonna mahdollisesti irtisanottavat työntekijät saavat jatkaa yhtiössä vuoden loppuun saakka. Microsoftin Windowsiin siirtymisen vuoksi Nokia karsii laite- ja palveluyksikön toimintakulujaan miljardilla eurolla vuoteen 2013 mennessä. Nokian strategiamuutoksen seuraukset näkyvät myös Nokian alihankkijoiden ahdinkona. Nekin ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista, joten suuri määrä ohjelmistotyöntekijöitä on joutumassa irtisanotuiksi nokialaisten lisäksi. Alihankkijoista ainakin Tieto, Digia ja Ixonos ovat jo kertoneet yt-neuvotteluista. Turvaa ja innovaatioita Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi pitää Nokian irtisanomisia valitettavan suurina. Myönteisenä on sen sijaan pidettävä sitä, että merkittävälle määrälle nokialaisia tarjotaan mahdollisuus siirtyä toisen yrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Noin 1 400 irtisanottavaa Suomessa on kuitenkin määrä, jonka tulevaisuuden turvaamiseen tarvitaan toimivia muutosturvaohjelmia, Kauppi sanoo. Myös YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokarin mielestä irtisanottavien määrä on Suomen mittakaavassa valtava. YTN kannustaa sekä maan uutta hallitusta että Nokian johtoa riittävästi resursoitujen muutosturvaohjelmien pikaiseen käynnistämiseen yhteistyössä henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Myös EU:n rakennerahastojen sekä globalisaatiorahaston mahdollisuudet pitää hyödyntää täysimääräisesti. YTN lähetti työ- ja elinkeinoministeriöön näkemyksensä Nokian irtisanomisten vaatimista toimista jo heti yhtiön ilmoitettua strategiamuutoksestaan. Alueellisten omaehtoisen työllistymisen yhdistysten työn vahvistaminen ja uusien yritysaihioiden laukaisualustoiksi tarkoitettujen Protomo-hankkeiden laajentaminen ovat jo hyviksi havaittuja keinoja tukea korkeasti koulutettujen työllistymistä. Välittömien työllistymistä tukevien toimien lisäksi Suomen on kyettävä houkuttelemaan yritysten tuotekehitystä ja ohjelmistotoimintoja maahan ja päästävä mukaan kansainvälisiin innovatiivisiin hankkeisiin. Tavoitteena on myös löytää kansainvälisiä yrityksiä, jotka voisivat sijoittaa liiketoimintaansa tänne. Liitot palvelevat Ylempien toimihenkilöiden ammattiliittojen viritetty koneisto palvelee monin tavoin muutostilanteissa. Ylemmillä toimihenkilöillä on Nokiassa myös kattava luottamusmiesten verkosto, joten kenenkään ei tarvitse jäädä yksin pähkäilemään tulevaisuuttaan. YTN tukee luottamusmiehiä yt-neuvotteluissa muun muassa tarjoamalla asiamiesten ja juristien asiantuntija-apua. YTN ja sen jäsenliitot esittäytyivät nokialaisille Nokian toimipisteiden auloissa 10.5. 11.5. Tampereella ja 12.5. Salossa. Seuraavaksi apua tarjotaan 19. 20.5. Oulussa ja 24. 25.5. pääkaupunkiseudulla. Myös työttömyysturvan asiantuntijoita on mukana standeilla. YTN-liittojen työssä käyvät jäsenet ovat pääsääntöisesti jonkun työttömyyskassan jäseniä. Työttömyyskassan jäsenet ovat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jos kassan jäsenyys ja työsuhde on kestänyt 34 kalenteriviikkoa. Pisimmillään työssäoloehto voi täyttyä 28 kuukauden aikana, sillä tarkastelujakso ulottuu vuoden 2008 alkuun asti. (MH) n
Työsuhdeongelmia riittää ratkottavaksi Ylempien toimihenkilöiden suurimmat työelämän pulmat teknologiateollisuudessa liittyvät irtisanomisiin ja yt-neuvotteluihin sekä työsopimuksiin ja työsuhteen päättösopimuksiin. Eniten lakimiesten ja luottamusmiesten apua kaivataan irtisanomistilanteissa, joissa irtisanomista perustellaan tuotannollis-taloudellisilla syillä. Silloin on selvitettävä ja haettava näyttö siitä, onko työ todella vähentynyt ja onko taloon silti palkattu uusia työntekijöitä. Myös uudelleen sijoittamisen vaihtoehdot pitää tutkia, sillä esimerkiksi emoyhtiön tytäryhtiöistä voi löytyä työtä. Kun työsuhde on päättynyt tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla tai saneerausmenettelyssä, työnantajalla on niin sanottu takaisinottovelvollisuus. Irtisanotulle pitää tarjota tehtäviä, jotka avautuvat yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tehtävien pitää olla samoja tai samankaltaisia kuin ne tehtävät, joita irtisanottu teki ennen työsuhteen päättymistä, YTN:n teknologiateollisuuden lakimies Jan Degerlund huomauttaa. Yt-menettelyn pitäisi olla aito neuvottelu, jonka pohjalta päätökset syntyvät. Neuvotteluissa pitää käydä läpi yt-neuvottelun perusteet ja vaikutukset. Vaihtoehtoja on mietittävä aidosti. Yt-neuvotteluilla ja lomautuksilla tai irtisanomisilla on oltava sekä ajallinen että asiallinen yhteys toisiinsa, Degerlund muistuttaa. Lakimies Jan Degerlund on YTN:n teknolgiateollisuuden lakimies, joka setvii jäsenten työsuhdeongelmia ja antaa lakineuvontaa. Osaamaton tai sopimatonko? Työntekijästä johtuvissa irtisanomisissa työnantajan yleisimmät väitteet ovat, että työntekijä ei ole tehnyt tulosta tai hän ollut osaamaton tai soveltumaton työhönsä. Silloin pitää kysyä, onko työntekijää varoitettu ja onko hänelle annettu myös mahdollisuus korjata tilanne. Degerlund opastaa, että varoitukseen kannattaa tehdä vastine, jos ei hyväksy työnantajan varoituksen perustetta. Laki ei sitä edellytä, mutta jos myöhemmin joutuu samasta työnantajan ilmoittamasta syystä irtisanotuksi ja asia riitautetaan, on hyvä, että varoitus ja sen peruste on kiistetty jo aiemmin. Kun irtisanomisen lainmukaisuutta pohditaan, tilanteesta tehdään kokonaisarvio. Siinä tarkastellaan irtisanotun työhistoriaa eli esimerkiksi miten työntekijä on suoriutunut työtehtävistään aiemmin. Henkilökemioiden toimimattomuus ei ole laillinen irtisanomisen peruste, Degerlund kertoo. Työsopimuksien mutkia Ilahduttava nousukauden merkki on, että YTN-liittojen juristit pääsevät yhä enemmän tarkastamaan uusien työsopimuksien sisältöjä. Viime aikoina työsopimuksiin on yritetty ujuttaa puolen vuoden koeaikoja, vaikka lain mukaan koeaika on neljä kuukautta. Työsopimukseen kirjatulla neljä kuukautta pitemmällä koeajalla ei ole merkitystä, sillä koeaika päättyy joka tapauksessa viimeistään neljän kuukauden jälkeen. Laki ei patista ketään koeaikaan. Jos siitä ei sovita mitään työsopimuksessa, silloin koeaikaa ei ole lainkaan. Työaikalaissa määritellään, miten ylityöt korvataan. Laki koskee ylempiä toimihenkilöitäkin, myös keskijohtoa. Vain yritysten ylin johto on rajattu työaikalain ulkopuolelle. Degerlundin mukaan työsopimuksessa on mahdollista sopia ylitöiden erillisestä, kiinteästä kuukausikorvauksesta. Kokonaispalkkasopimukset ovat kuitenkin lain vastaisia. Jos sellaisen sopimuksen on sattunut joskus tekemään, saatavat voi periä myöhemmin, jos ylityön tekemiselle on työnantajan aloite, Degerlund sanoo. Ylityökorvaukset vanhenevat kuitenkin kahden vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jolloin ylityöt tehtiin. Työsopimuksessa on syytä sopia palkan muodostumisesta eli kirjata kiinteä osa, tulososa ja luontaisedut, ettei niistä tarvitse myöhemmin riidellä. Työsopimuksen liitteeksi kannattaa esimerkiksi kirjata, miten tulospalkkaus määräytyy. Viime vuosien harmi ovat kilpailukieltorajoitukset, joita alkaa olla enemmistössä sopimuksista. Kilpailukielto voi olla korkeintaan kuusi kuukautta. Kohtuullisen korvauksen kera sitä pystytään venyttämään 12 kuukauteen. Kilpailukieltorajoitukseen pitää olla erityisen painava syy, joka on syytä kirjata sopimukseen. Suurin ongelma on, että sopimuksessa ei ole myöskään määritelty, mitä kilpaileva toiminta on. Asian arvioiminen myöhemmin on hankalaa, jos määrittely puuttuu. Degerlund huomauttaa, että kilpailukielto raukeaa, jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa
työnantajasta johtuvasta syystä eli jos hänet esimerkiksi irtisanotaan vanhasta työstään tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Työntekijä voi joutua korvaamaan kilpailukiellon rikkomisesta työnantajalle aiheutuvan vahingon tai maksamaan enintään kuuden kuukauden palkan määrää vastaavan sopimussakon. Tarkistuta päättösopimus liittosi lakimiehellä! Päättösopimukset ovat muutaman viime vuoden aikana lisääntyneet. Niissä työntekijää ei irtisanota, vaan työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä työsuhteen päättymisestä ja lähtijä saa niin sanotun eropaketin eli muutamien kuukausien palkan taskuunsa. Päättösopimus on lopullinen eikä työntekijällä ole sen jälkeen valitusoikeutta mistään työsuhteen ehtoihin liittyvästä asiasta. Siksi sopimukseen pitää muistaa kirjata kaikki mahdolliset saatavat. Työnantajalla ei ole myöskään päättösopimuksen tehneen takaisinottovelvoitetta. Päättösopimusta pohdittaessa sitä kannattaa verrata työttömyysturvaan: aina päättöso- pimus ei ole se parempi vaihtoehto. Työttömyyspäivärahaa ei makseta siltä ajalta, jolloin saa irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta. Sama koskee myös vuosiloma-ajan palkkaa. Nämä etuudet ja myös eroraha voidaan jaksottaa siten, että jaksotuksen aikana työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Kun tekee päättösopimuksen, työttömyysturvaan napsahtaa korvaukseton määräaika eli 90 päivän karenssi. Myös tuotannollis-taloudellisten irtisanomisten myötä tulevat päivärahan korotusosat jäävät silloin saamatta. Päättösopimus kannattaa aina tarkistuttaa oma liiton lakimiehillä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Silloinkin, kun työsuhde päättyy päättösopimukseen, työntekijän kannattaa työttömyysturvaetunsa turvatakseen ilmoittautua työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä arkipäivänä työsuhteen päätyttyä ja hakea työttömyyskorvauksia kassasta jo kahden viikon kuluttua työsuhteen päättymisestä, Degerlund muistuttaa. (MH) n Teknon toimijat: Ismo Kokko Pääneuvottelija 040 732 5375 ismo.kokko@ytn.fi Jani Huhtamella Vastaava asiamies, 040 535 3728 jani.huhtamella@ytn.fi Yrjö Taivainen Neuvottelija 0400 504 351 yrjo.taivainen@ytn.fi Yritysyhdistystä perustamaan Ylempiä toimihenkilöitä edustavat yritysyhdistykset vastaavat paikallisesta edunvalvonnasta yksityisellä sektorilla. YTN:n kanssa yhteistyösopimuksen tehneitä yritysyhdistyksiä on yli sata. Yritysyhdistykset voivat olla yksikkö-, yritys- tai konsernitasoisia. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään kolme asiasta kiinnostunutta ylempää toimihenkilöä. YTN auttaa käytännön perustamistoimissa ja rekisteröinnissä sekä tukee toimintaa taloudellisesti. Lisätietoja yritysyhdistystoiminnasta saa YTN:n yritysyhdistystoiminnasta vastaavalta Ville-Veikko Rantamaulalta, ville-veikko.rantamaula@ytn.fi. Tietoa yhdistyksen perustamisesta Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta: http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/perustaminen.html n Jan Degerlund Lakimies, neuvottelija 040 550 3026 jan.degerlund@ytn.fi Mia Adolfsson 040 574 6668 mia.adolfsson@ytn.fi Elina Das Bhowmik 040 548 9065 elina.dasbhowmik@ytn.fi Björn Wiemers 040 774 3331 bjorn.wiemers@ytn.fi Tarkista työpaikkatietosi! Jotta saisit ajantasaista tietoa teknologiateollisuuden edunvalvonnasta, sähköpostiosoitteesi pitää olla kunnossa oman liittosi jäsenrekisterissä. YTN:n tiedotus elää liittojen rekisterien varassa. Jäsenkirjeet ja sähköpostiviestit lähetetään liitoista saatavien yhteystietojen perusteella. Ne, jotka ovat ilmoittaneet jäsenrekisteriinsä työpaikakseen teknologiateollisuuden yrityksen, saavat myös YTN:n teknologiateollisuutta koskevat viestit. Tarkista tietosi liittosi jäsenrekisteristä! n Aila Tähtitanner Tutkija 040 589 6360 aila.tahtitanner@ytn.fi Marketta Harinen Tiedottaja 050 514 2422 marketta.harinen@ytn.fi Maritta Rantala Assistentti 09 2291 2212 maritta.rantala@ytn.fi Lisätietoja YTN teknologiateollisuuden toiminnasta: www.ytn.fi/teknologiateollisuus