Muotoilukasvatuksen opetusmateriaalin ohjeistus Elisa Savolainen
Sisällysluettelo YLEISET OHJEET... 1 JOHDANTOLUENTO MITÄ MUOTOILU ON?... 2 TEHTÄVÄNANNOT ALAKOULULAISILLE... 4 1a. Suunnitteluprosessi... 4 1b. Makeisen suunnitteluprosessi... 5 2a. Käyttäjälähtöinen suunnittelu... 6 2b. Repun suunnittelu käyttäjälle... 8 3a. Muoto ja esteettisyys... 9 3b. Maljakon suunnittelu... 10 TEHTÄVÄNANNOT YLÄKOULULAISILLE... 11 4a. Tuotteen elinkaari... 11 4b. Tuolin elinkaari... 12 5a. Kuluttajakäyttäytyminen... 13 5b. Hajuvesipullon suunnittelu... 14 LIITTEET... 16 1. Suunnittelupohjat 2. Ideointikortit
Yleiset ohjeet Muotoilukasvatuksen opetusmateriaali on tarkoitettu hyödynnettäväksi peruskoulun kuvataiteen oppitunneilla, mutta sitä voidaan käyttää myös muun muassa käsityön ja ympäristöopin tunneilla sekä esimerkiksi kuvataidekerhoissa ja vastaavissa opetuksellisissa tilanteissa. Oppimateriaali koostuu perehdyttävästä luennosta sekä erilaisista tehtävänannoista. Tehtävänannot on jaettu peruskoulun ala- ja yläluokille, mutta jako on vain suuntaa antava ja oppimateriaalia voidaan käyttää sovelletusti oppilaiden taitotaso huomioiden, valiten ja muokaten ryhmille sopivimmat tehtävät ja aiheet. Tehtävänantoja voidaan suorittaa niin yksin kuin pienryhmissäkin. Yhden kokonaisen tehtävänannon suorittamiseen menee arviolta 4-6 oppituntia, mutta tehtävät voidaan tehdä myös osittain. Tehtävänannoille on yhteistä se, että jokaisessa käydään läpi suunnitteluprosessi muotoilijan näkökulmasta. Kaikista tehtävänannoista on aina kaksi versiota (a ja b), joista opettaja voi valita, kumpi soveltuu tilanteeseen paremmin. Versiossa a suunnittelukohde on vapaa, versiossa b kohde on ennalta määritelty. Oppimateriaali on pdf-muodossa, ja se voidaan joko näyttää oppilaille luokkahuoneessa oppitunnin yhteydessä tai materiaalin voi tulostaa oppilaille. Oppimateriaalin liitteinä olevat suunnittelupohjat (käyttäjäpersoona, kohderyhmä, käyttöskenaario ja kolme konseptia) on tarkoitettu oppilaiden työn tueksi, ja ne ovat ladattavissa ja tulostettavissa FIDAn verkkosivuilta. Tehtävänantojen yhteydessä on kerrottu, mitä suunnittelupohjaa missäkin tehtävässä voidaan hyödyntää. Suunnittelupohjien lisäksi materiaaliin kuuluu ideointikortteja, joissa kerrotaan muutamien ideointimenetelmien käytöstä. Ideointimenetelmät on tarkoitettu hyödynnettäväksi pienryhmätyöskentelyssä. 1
Johdantoluento Mitä muotoilu on? Muotoilukasvatusmateriaalin käyttö on tarkoitus aloittaa johdantoluennolla, jossa oppilaille kerrotaan, mitä muotoilu on. Mitä muotoilu on? -luento on perehdyttävä ja nopea katsaus muotoilun kenttään Suomessa. Sen tarkoituksena on havainnollistaa erilaisin kuvallisin esimerkein muotoilijan työn monipuolisuutta yhteiskunnassamme. Siinä tutustutaan muotoilun eri osa-alueisiin, muotoilijan työvälineisiin, yksinkertaistettuun suunnitteluprosessiin sekä muotoilun alalla työllistymiseen. Luento alkaa Mitä muotoilijat muotoilevat? -sivulla (dia 2), jossa kerrotaan muotoilijan päätehtävä: suunnitella tuotteita ja palveluja. Muotoilijalle tärkeä lähtökohta on ymmärtää, kuka on tuotteen tai palvelun käyttäjä, jotta hän osaa suunnitella käytettävyydeltään tarkoituksenomaisen tuotteen. Muotoilijat suunnittelevat mitä erinäisimpiä tuotteita ja palveluita ja tärkeää onkin tiedostaa se, että kaikki, mitä maailmassa on tuotettu, on jonkun suunnittelemaa, olipa suunnittelijana sitten muotoilija, insinööri tai keksijä! Millä aloilla muotoilijat muotoilevat? -sivu (dia 3), listaa erilaisia muotoilun aloja. Teollisessa muotoilussa muotoilijat suunnittelevat tuotteita teollisesti valmistettaviksi ja esimerkkejä löytyy kaikkialta ympäristöstämme. Tilasuunnittelussa ja kalustesuunnittelussa nimensä mukaisesti suunnitellaan tiloja ja kalusteita. Graafisessa suunnittelussa keskitytään erilaisien tuotteiden visuaalisien elementtien suunnitteluun. Esimerkiksi julkaisut, verkkosivut ja pakkausgrafiikat ovat graafisten suunnittelijoiden töitä. Vaate- ja tekstiilisuunnittelussa suunnitellaan erilaisia tekstiilituotteita. Palvelumuotoilu on verrattain nuori ala Suomessa, ja siinä keskitytään palveluiden suunnitteluun, useimmiten käyttäjälähtöisestä näkökulmasta: ytimessä on palvelun käyttäjän kokemus. Taideteollinen muotoilu eroaa teollisesta muotoilusta siinä, että tuotteita ei ole tarkoitus tuottaa teollisesti sarjavalmisteisena vaan valmistettavat tuotteet voivat olla uniikkeja (yksittäiskappaleita) tai piensarjoissa valmistettuja (piensarja= muutaman kappaleen tuotanto). Diat 4. ja 5. esittelevät yksinkertaistetun suunnitteluprosessin, jonka muotoilijat käyvät läpi suunnitellessaan tuotteita. Prosessi käynnistyy toimeksiannosta, jonka asiakas antaa muotoilijalle. Toimeksiantoa kutsutaan usein briefiksi. Muotoilija perehtyy toimeksiannon aiheeseen, jos hän ei ole tutustunut aihealueeseen aikaisemmin. Esimerkiksi repun suunnittelussa voidaan tutustua kilpailijoiden valmistamiin tuotteisiin ja ottaa selvää erilaisista materiaaleista, joista reppuja voisi valmistaa. Muotoilija lähtee ideoimaan ratkaisuja esimerkiksi erilaisilla ideointimenetelmillä. Ideointi tapahtuu usein toistavana, iteratiivisena prosessina, jossa ideoita tuotetaan ja niitä testataan ja arvioidaan, minkä jälkeen parhainta ideaa jatkojalostetaan edelleen uusilla ideoilla, jota taas testataan ja arvioidaan. Lopulta parhaimmasta tai parhaimmista ideoista koostetaan kokonaisvaltainen suunnitelma, jota kutsutaan konseptiksi. Se on luonnos tai prototyyppi, jota voidaan testata ja arvioida kuin oikeaa tuotetta. Konsepteja voi olla useita, joita arvioiden valitaan parhain konsepti, joka voidaan saattaa tuotantoon saakka. Useimmiten muotoiluprosessi ei suinkaan lopu tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen, vaan suunnitteluprosessit voivat kestää vuosia esimerkiksi tuotekehityksen parissa. 2
Diassa 5. on kuvattu Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojektista. Huomionarvoista on suunnitteluprosessin kulku: ensimmäiseksi on tutustumisvaihe, jonka jälkeen tulee tiedon keräys ja osatutkimukset, jonka jälkeen alapuolella näkyy itse suunnittelu: ideointi, luonnokset sekä työ ja pienoismallit. Näiden jälkeen tulee arviointi. Muotoilijoiden työvälineitä -sivu (dia 6) listaa luovan ongelmanratkaisun menetelmiä, joihin myös ideointimenetelmät kuuluvat. Erilaisista ideointimenetelmistä on liitteissä ideointikortit, joissa menetelmiä esitellään ja kerrotaan toimintaohjeet. Käyttäjätutkimus on muotoilijoille tärkeää, sillä tutkimuksen avulla he saavat tietoa käyttäjistä. Tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi havainnointia, jossa käyttäjiä tarkkaillaan tuotteen käytön aikana ja kirjataan huomioita siitä, miten käyttäjät toimivat erilaisissa tilanteissa (esimerkiksi millainen selän asento on, kun reppu on selässä tai millainen ajoasento autossa istuessa on). Tunnelmataulu eli moodboard on kuvakollaasin omainen yhdistelmä erilaisista kuvista, joilla haetaan nimensä mukaisesti tuotteelta kaivattujen ominaisuuksien tunnelmaa. Tunnelmalla tarkoitetaan esimerkiksi mielikuvia ja värejä, mitä tuotteelta kaivataan, eikä kuvien tarvitse liittyä suunniteltavan tuotteen aihealueeseen (esimerkiksi autosuunnittelussa voidaan liittää kuvia iloisista ihmisistä, nopeasta gepardista ja ketsupinpunainen väri). Miellekartta eli mindmap on useimmille oppilaille tuttu. Siinä tutkittavasta aiheesta luodaan visuaalinen esitys, jossa aiheeseen liittyviä asioita kirjoitetaan tai piirretään karttaan. Miellekartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin. Kuvaskenaariot ovat kertomuksia tuotteen käyttöön liittyvistä tilanteista. Ne ovat kuvallisesti kerrottuja ja voidaan piirtää esimerkiksi sarjakuvien muotoon. Kuvaskenaarioissa olennaista on kertoa, miten tuotetta käytetään ja millainen vaikutus sillä on käyttäjään ja ympäristöön (esimerkiksi millaisia tuntemuksia tuote aiheuttaa käyttäjässä). Suunnitteluohjurit eli design driverit ovat suunnittelua ohjaavia määrittelyjä, jotka tulevat usein toimeksiantajalta. Ne ovat määritelmiä, millainen tuotteen tulisi olla ja mihin tarpeeseen sen tulisi vastata. Ne auttavat suunnittelijaa pysymään ideoinnissaan tietyllä polulla (esimerkiksi tuotteen suunnitteluohjurina voi olla, että tuote tulee suunnitella tietylle kohderyhmälle, esimerkiksi vanhuksille ja tuotteen käyttö tulee oppia helposti ja nopeasti). Muotoilijoiden työllistyminen -sivu (dia 7) kertoo muotoilijoiden työpaikoista sekä potentiaalisimmista asiakkaista. Muotoilijat voivat työskennellä osana isompaa tuotekehitystiimiä yrityksessä (in-house-designer), omassa yrityksessään joko yksinyrittäjänä tai muiden muotoilijoiden kanssa tai myös freelancerina. Asiakkaina ovat yleensä erilaiset yritykset sekä julkinen sektori, eivät niinkään yksityiset henkilöt. 3
Tehtävänannot alakoululaisille Tehtävänannoissa 1 3 keskitytään suunnitteluprosessiin ideoinnin ja sen esittämisen kautta ottaen erilaisia painopisteitä suunnittelulle. Tehtävissä 1a. ja 1b. tutustutaan itse suunnitteluprosessiin, tehtävissä 2a. ja 2b. keskitytään tietylle käyttäjälle tai kohderyhmälle suunnitteluun ja tehtävissä 3a. ja 3b. huomio kiinnitetään tuotteen muotoon ja käyttötarkoitukseen. 1a. Suunnitteluprosessi Tässä tehtävänannossa ei määritellä ennalta suunnittelukohdetta, joten kohde on opettajan tai oppilaiden vapaasti päätettävissä. Suunnittelukohteeksi kannattaa valita jokin oppilaille tuttu tuote, josta on helppo keksiä erilaisia versioita. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin vaiheet on jo kuvattu tarkemmin Mitä muotoilu on? -luennossa. Suunnitteluprosessin vaiheet ovat brief (toimeksianto), jota seuraa suunnitteluprosessin käynnistyminen alkututkimuksella (otetaan selvää suunniteltavan tuotteen aihealueesta). Ideoinnin avulla luodaan konsepteja, joista valitaan parhaimmat tuotantoon sopiviksi (tehtävänannossa esittelyä varten). Sivun kuvassa on Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojekstista. Dia 3. Brief Brief eli toimeksianto määrittelee, mitä suunnittelun tuloksena tulisi syntyä. Briefiin voidaan sisällyttää suunnitteluohjurit eli design driverit, jotka ovat määritelmiä siitä, millainen tuotteen tulee olla. Briefissä määritellään suunnitteluongelma eli esimerkiksi, mihin ongelmaan tai tarpeeseen tuotteen tulisi vastata. Dia 4. Alkututkimus Muotoilija aloittaa suunnittelun perehtymällä tuotteen aihealueeseen. Visuaalisia alkututkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjäpersoonan kuvittaminen/visualisoiminen, käsitekartan luominen, kuvakollaasin luominen esimerkiksi tuotteen käyttötilanteesta tai käyttäjistä tai moodboardin (tunnelmataulun) kokoaminen. Dia 5. Ideointi Vapaalla ideoinnilla tarkoitetaan intuitiivista ongelmanratkaisua, jolla esimerkiksi aletaan piirtää ratkaisua suunnitteluongelmaan käyttämättä ideointimenetelmiä. 4
Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Se on luonnos tuotteesta, jolla vastataan suunnitteluongelmaan. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja (hahmomalli = tuotteen muotoa havainnollistava malli) tai prototyyppi (prototyyppi = tuotteen toimintaa vastaava malli, joka on valmis tuotantoon saatettavaksi ja jonka avulla voidaan esimerkiksi testata tuotteen käyttöä). Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Konseptin esitys kannattaa koostaa siisteistä, käsin piirretyistä kuvista, jotka voidaan asetella esimerkiksi kuvakollaasin muotoon. Konseptia voidaan esitellä myös esimerkiksi kuvaskenaariolla (käyttötilanne tuotteesta) tai hahmomallilla tuotteesta. Jos aikaa suinkin riittää, konseptia voidaan esittää myös markkinointimateriaalilla, esimerkiksi piirtämällä mainos tuotteelle. 1b. Makeisen suunnitteluprosessi Makeisen suunnitteluprosessi käynnistyy briefillä, jossa tehtävänä on suunnitella makeinen ja sille pakkaus. Tehtävänanto käsittää suunnitellun makeisen sekä sen pakkauksen, jotka voidaan toteuttaa piirtämällä tuote ja pakkaus tai suunnitelluista tuotteista voidaan valmistaa hahmomalleja esimerkiksi muovailuvahan ja pahvin avulla. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Suunnitteluprosessin vaiheet on jo kuvattu tarkemmin Mitä muotoilu on? -luennossa. Suunnitteluprosessin vaiheet ovat brief (toimeksianto), jota seuraa suunnitteluprosessin käynnistyminen alkututkimuksella (otetaan selvää suunniteltavan tuotteen aihealueesta). Ideoinnin avulla luodaan konsepteja, joista valitaan parhaimmat tuotantoon sopiviksi (tehtävänannossa esittelyä varten). Sivun kuvassa on Ergonomiadesign Oy:n työsuunnitelma Valmetin röntgenprojekstista. Dia 3. Brief Tehtävänä on suunnitella makeinen ja sille pakkaus. Voidaan määritellä, onko kyseessä esimerkiksi suklaakonvehti, kova makeinen vai jokin aivan muu. Opettaja voi myös määrittää kohderyhmän eli millaisille käyttäjille tuotetta suunnitellaan (esimerkiksi iän, koulutuksen, asuinpaikan yms. perusteella). Oppilaiden tulee pohtia, millaisia ominaisuuksia tuotteella on eli kenelle se on suunnattu, mistä se on valmistettu ja miltä se näyttää? 5
Dia 4. Alkututkimus Oppilaiden tulee ottaa selvää, millaisia makeisia on olemassa. Koska makeiset ovat useimmille lapsille tuttuja, voivat oppilaat piirtää ulkomuistista erilaisia makeisia. Oppilaat voivat myös koota kuvakollaasin leikkaamalla erilaisten makeisten kuvia lehdistä. Oppilaat voivat myös miettiä, millaisia vastaavia, samaan tarpeeseen vastaavia tuotteita on olemassa? Makeiset vastaavat usein käyttäjän makean kaipuuseen, joten mitä muita makeita tuotteita on maailmassa? Oppilaiden tulee myös pohtia, millainen tuotteen pakkauksen tulee olla. Miksi makeiset pakataan pakkauksiin? Mitä pakkauksissa tulisi kertoa tuotteesta? Dia 5. Ideointi Makeisen ominaisuuksia voidaan listata paperille tai niistä voidaan luoda mindmap. Tärkeintä on luoda paljon ideoita siitä, millaisia uusia makeisia maailmassa voisi olla. Makeisia voi piirtää paperille, ja niille voi alkaa jo suunnittelemaan pakkausta (pakkaus voi olla esimerkiksi kääre tai pussi, jossa makeisia myydään). Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja. Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Konseptia esiteltäessä voidaan piirtää makeinen paperille ja askarrella sille pakkaus esimerkiksi pahvista. Hahmomalli makeisesta voidaan valmistaa esimerkiksi muovailuvahasta. Konseptia voidaan täydentää esimerkiksi kuvaskenaariolla makeisen käyttötilanteesta tai suunnittelemalla mainos tuotteelle. 2a. Käyttäjälähtöinen suunnittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu on nimensä mukaisesti tuotteen tai palvelun suunnittelua käyttäjälle mahdollisimman sopivaksi. Tehtävässä määritellään käyttäjä ja suunnitellaan tuote, joka vastaa käyttäjän tarpeisiin ja odotuksiin. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi Määritellään brief eli suunniteltava tuote. Opettajan/ohjaajan kannattaa miettiä, millainen tuote (tai palvelu) valitaan suunnittelukohteeksi, jotta käyttäjälähtöisyys toteutuu. Briefissä on hyvä myös määritellä suunnitteluohjurit, joiden avulla suunnittelu saadaan käynnistettyä ja taataan oppilaille yhtenäiset tuotokset. 6
Dia 3. Käyttäjälähtöinen suunnittelu Käyttäjälähtöinen suunnittelu käynnistyy käyttäjäpersoonan luomisella (käyttäjäpersoonaliite). Sen avulla oppilaat voivat kuvittaa käyttäjän sekä kirjoittaa, millaisia ominaisuuksia käyttäjällä on. Oppilaiden tulisi miettiä, millaisia tunteita ja ajatuksia suunniteltavan tuotteen tulisi herättää käyttäjässä ja millaisissa tilanteissa käyttäjä tulee käyttämään tuotetta. Dia 4. Alkututkimus Benchmarkkaus on olemassa olevien vastaavien tuotteiden kartoittamista ja tutkimista, jossa esimerkiksi jo markkinoilla olevia tuotteita tarkastellaan ja arvioidaan. Näin saadaan tietoa siitä, mitä on jo tehty ja millaisia ominaisuuksia niissä on. Tämä auttaa myös siinä, että niin sanotusti "pyörää ei keksitä uudelleen". Myös käyttäjää voidaan alkututkimuksessa tutkia, esimerkiksi testata itse tuotteen käyttötilannetta tai havainnoida, kun joku muu käyttää tuotetta. Tärkeää on käsittää tuotteen käyttötilanne ja asettua käyttäjän asemaan (käyttöskenaario-liite). Dia 5. Ideointi Tuote voidaan ideoida vapaalla ideoinnilla tai käyttämällä ideointimenetelmiä (ideointikortteja). Kolme konseptia -suunnittelupohjaa voi hyödyntää ideoiden listaamisessa ja havainnollistamisessa. Dia 6. Konsepti Konsepti voidaan koostaa yhdestä tai useammasta ideasta yhdistellen, muokaten ja lisäten ideaan tarvittavia ominaisuuksia. Konsepti on kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi. Se on luonnos tuotteesta, jolla vastataan suunnitteluongelmaan. Konsepti tuotteesta voidaan visualisoida piirroksilla tai siitä voidaan valmistaa hahmomalleja (hahmomalli = tuotteen muotoa havainnollistava malli) tai prototyyppi (prototyyppi= tuotteen toimintaa vastaava malli, joka on valmis tuotantoon saatettavaksi ja jonka avulla voidaan esimerkiksi testata tuotteen käyttöä). Dia 7. Konseptin visuaalinen esitys Käyttäjälähtöisen tuotteen esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota juuri käyttäjään liittyvien asioiden esilletuomiseen: käyttäjäpersoonan esitteleminen sekä konseptin esitteleminen. Esitys voidaan koostaa esimerkiksi isolle paperiarkille, johon sommitellaan käyttäjäpersoona sekä ideat, joista muotoutui konsepti. Tuotteen ominaisuuksia voidaan esittää myös kirjallisesti ja tuotteesta voidaan valmistaa hahmomalli. 7
2b. Repun suunnittelu käyttäjälle Tehtävässä suunnitellaan reppu/laukku käyttäjälle. Oppilaat pääsevät luomaan oman käyttäjäprofiilin, jonka suunnittelussa kannattaa huomioida, ettei profiili ole hyvän maun vastainen, eikä se pohjaa keneenkään olemassa olevaan ihmiseen. Repun suunnittelussa tulee huomioida käyttötilanne ja tuotteen soveltuvuus käyttäjälle, oppilaat voivat pohtia esimerkiksi, millainen reppu soveltuu esikoululaiselle ja miten se eroaa matkustavan aikuisen repusta. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kaikkia liitteitä (suunnittelupohjia sekä ideointikortteja). Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Tehtävänä on suunnitella reppu, joka suunnitellaan käyttäjälle. Opettaja/ohjaaja määrittelee tuotteelta vaadittavat ominaisuudet (esimerkiksi siihen tulee mahtua paljon koulukirjoja, se soveltuu hyvin kauppareissulle tai siihen sopii urheiluvälineitä). Myös käyttäjä voidaan määritellä käyttäjäprofiilia varten (käyttäjälle voidaan määritellä ikä, sukupuoli, koulutus, asuinpaikka tai muu vastaava). Dia 3. Alkututkimus Käyttäjälähtöinen suunnittelu käynnistyy käyttäjäpersoonan luomisella (käyttäjäpersoonaliite). Sen avulla oppilaat voivat kuvittaa käyttäjän sekä kirjoittaa, millaisia ominaisuuksia käyttäjällä on. Oppilaiden tulisi miettiä, millaisia tunteita ja ajatuksia repun tulisi herättää käyttäjässä ja millaisissa tilanteissa käyttäjä tulee käyttämään reppua. Dia 4. Ideointi Ideointi kannattaa toteuttaa piirtämällä vapaasti erilaisia reppuja ja laukkuja. Myös ideointimenetelmiä (ideointikortteja) voidaan hyödyntää suunnittelussa. Dia 5. Konsepti Konsepti koostetaan erilaisista ideoista ja yhdessä arvioidaan, kuinka hyvin ne vastaavat alussa annettuihin design drivereihin. Ideoita yhdistelemällä ja muokkaamalla voidaan luoda tarvittaessa uusia ominaisuuksia reppuihin. Parhaasta konseptista piirretään siisti luonnos, ja halutessa voidaan valmistaa repusta hahmomalli esimerkiksi paperista, pahvista tai kankaasta. Dia 6. Konseptin visuaalinen esittäminen Käyttäjälähtöisen tuotteen esittelyssä kannattaa kiinnittää huomiota juuri käyttäjään liittyvien asioiden esilletuomiseen: käyttäjäpersoonan sekä konseptin esitteleminen. Esitys voidaan koostaa esimerkiksi isolle paperiarkille, johon sommitellaan käyttäjäpersoona sekä ideat, joista muotoutui konsepti. Tuotteen ominaisuuksia voidaan esittää myös kirjallisesti ja tuotteesta voidaan valmistaa hahmomalli. Hahmomallit voidaan liittää paperisten esitysten yhteyteen tai ne voidaan valokuvata ja tulostaa paperisiin esityksiin. 8
3a. Muoto ja esteettisyys Tehtävänannossa korostetaan tuotteen ulkomuodon esteettisyyttä, eikä käyttäjä ole yhtä suuressa roolissa kuin edellisessä tehtävässä. Tehtävässä suunnitellaan jokin tuote (esimerkiksi taideteollisen muotoilun saralta), jossa huomio kiinnitetään erityisesti tuotteen ulkomuodon elementteihin: muotoon, kokoon ja väreihin. Suunnittelun tukena voidaan käyttää kolme konseptia- ja käyttöskenaario-liitteitä. Ideakortteja voidaan käyttää tarvittaessa ideoinnin tukena. Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Briefissä määritellään suunniteltava tuote, jolla on selkeä käyttötarkoitus. Oppilaita voidaan pyytää miettimään, millaisissa erilaisissa muodoissa he ovat nähneet suunniteltavaa tuotetta. Millaisilla asioilla tuote "viestii" käyttötarkoituksestaan (esimerkiksi mistä tietää, että tietokone käynnistetään tietystä napista tai mistä tietää, että tuolille on tarkoitus istua)? Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa perehdytään suunniteltavan tuotteen aihealueeseen, joka kannattaa aloittaa tutkimalla "kilpailijoiden" tuotteita benchmarkkauksen avulla. Oppilaat voivat koota kuvakollaaseja muista vastaavista tuotteista. Huomio kannattaa kiinnittää erilaisiin muotoihin, väreihin ja kokoihin. Oppilaat voivat myös havainnoida ympäristöään ja piirtää omia havaintojaan, esimerkiksi koulusta tai kotoa löytyvistä tuotteista. Dia 4. Ideointi Ideoinnissa kannattaa käyttää vapaata ideointia, mutta myös ideointimenetelmiä voidaan hyödyntää. Ideoita voidaan piirtää (kolme konseptia -liite) tai esimerkiksi muovailuvahasta tai muusta materiaalista valmistaa tuote-ideasta "pika-hahmomalleja". Dia 5. Konsepti Konsepti eli kokonaisvaltainen suunnitelma muotoiluongelman ratkaisemiseksi koostetaan luoduista ideoista. Konseptia voidaan kehittää niin yhdestä kuin useammastakin ideasta yhdistelemällä ideoita tai muokkaamalla tai lisäämällä ominaisuuksia konseptiin. Konsepti piirretään tai siitä voidaan valmistaa hahmomalli. Dia 6. Konseptin visuaalinen esitys Muotoon perustuvan tuotteen suunnittelussa kannattaa huomioida koko suunnitteluprosessi eli se kuinka konseptista syntyi juuri sen näköinen kuin siitä syntyi. Oppilaat voivat luoda kuvakollaasin ideoistaan ja valokuvata "pika-hahmomallinsa", jotka voidaan tulostaa kollaasiin. Viimeistelty luonnos konseptista, jossa olennaiset ominaisuudet esitellään, on myös paikallaan. Jos aikaa jää, tuotteesta voidaan valmistaa viimeistellympi hahmomalli, ja sille voidaan luoda markkinointimateriaalia (esim. mainos). 9
3b. Maljakon suunnittelu Tehtävänannossa suunnitellaan maljakko, jonka suunnittelussa huomioidaan erityisesti maljakon ulkonäkö ja käyttötarkoitus. Maljakosta on tarkoitus valmistaa hahmomalli tai prototyyppi, jotka voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisista muovaukseen sopivista materiaaleista. Suunnittelukohteeksi voidaan valita myös muita vastaavia tuotteita, kuten muki, juomalasi, lautanen tai kulho. Dia 2. Suunnitteluprosessi käynnistyy Tehtävänä on suunnitella maljakko. Suunnittelussa huomioidaan ensisijaisesti tuotteen ulkonäköön liittyvät asiat (koko, muoto, kuviointi, väri). Oppilaat voivat pohtia, kuinka maljakko "viestii" käyttötarkoituksestaan eli kuinka käyttäjä tietää, että maljakkoon tulisi laittaa kukkia. Samalla voidaan pohtia, mikä on maljakon tarkoitus. Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa tutustutaan erilaisiin maljakoihin. Benchmarkkauksen eli "kilpailijoiden" tuotteisiin tutustumisella saadaan kattava käsitys erilaisista markkinoilla olevista tuotteista. Erilaisia maljakoita voidaan piirtää (esimerkiksi omista havainnoista) tai erilaisien maljakoiden kuvia voidaan kerätä ja niistä koota kuvakollaasi. Dia 4. Ideointi Erilaisia maljakoiden muotoja ideoidaan piirtämällä. Oppilaat voivat pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: Millaiset maljakot ovat kauniita/esteettisiä? Onko erimuotoisilla maljakoilla erilaisia käyttötarkoituksia? Voisiko maljakoita käyttää muuhunkin kuin kukkien säilytykseen? Ideoista voidaan valmistaa "pika-hahmomalleja" esimerkiksi muovailuvahasta. Ideoinnin tukena voidaan käyttää kolme konseptia -liitettä. Dia 5. Konsepti Konsepti koostetaan yhdestä tai useammasta ideasta. Valmistettavaksi tarkoitetusta maljakosta piirretään tarkka kuva (mittasuhteen tulisi olla 1:1), jossa ilmenee maljakon tärkeimmät ominaisuudet (koko, kuviointi, väritys). Kuva toimii suunnitelmana, jonka avulla voidaan valmistaa prototyyppi mahdollisuuksien mukaan savesta tai vastaavasta muovattavasta materiaalista. Dia 6. Konseptin visuaalinen esittäminen Konseptit voidaan esittää esimerkiksi näyttelyn avulla. Näyttelyyn kannattaa yhdistää sekä maljakoiden suunnitelmat että valmistuneet hahmomallit. Näyttelyssä voidaan halutessa esittää myös koko suunnitteluprosessi alun benchmarkkauksesta ensimmäisiin ideoihin ja sitä kautta konseptin suunnitelmasta hahmomalliin/prototyyppiin saakka. 10
Tehtävänannot yläkoululaisille Tehtävänannoissa 4-5 keskitytään suunnitteluprosessiin laajemmasta näkökulmasta käsin. Tehtävissä 4a. ja 4b. tutustutaan suunnitteluprosessiin elinkaariajattelun avulla ja tehtävissä 5a. ja 5b. keskitytään kuluttajakäyttäytymisen vaikutukseen tuotteen suunnittelussa. 4a. Tuotteen elinkaari Tehtävänannon tarkoituksena on havainnollistaa se pitkä polku, jonka tuote kulkee ideasta tuotteeksi, valmistuksesta käyttöön ja aina kierrätykseen saakka. Suunnittelukohteeksi voidaan ottaa esimerkiksi teollisesti valmistettava tuote, jolle valitaan jokin tietty materiaali. Oppilaat voivat pohtia tuotteen materiaalin vaikutuksia esimerkiksi käyttötilanteessa ja tuotteen päätyessä kierrätykseen. Yhdeksi näkökulmaksi voidaan ottaa myös niin kutsuttu trash design, jossa tuote suunnitellaan kierrätysmateriaalista tai materiaalista, joka ei sovellu kierrätykseen. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella tuote, jossa koko elinkaari tulisi ottaa huomioon. Materiaalit ovat pääosassa, sillä ne vaikuttavat olennaisesti tuotteen ominaisuuksiin. Opettaja/ohjaaja tai oppilaat määrittelevät tuotteelta vaaditut ominaisuudet eli päättävät suunnitteluohjurit (design driverit). Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aiheeseen. Jos tuotteessa käytettävä materiaali on ennalta määritelty, mitä tiedetään aiheesta? Millaisia vaikutuksia sillä on ympäristöön? Tuotteeseen perehtymisessä voidaan käyttää benchmarkkausta, jotta saadaan tietää, millaisia tuotteita maailmassa jo on. Jos tuotteessa käytettävää materiaalia ei ole määritelty, voidaan selvittää myös mitä muissa jo olemassa olevien tuotteiden materiaaleina on käytetty. Dia 4. Ideointi Ideoinnin tukena voidaan käyttää erilaisia ideointimenetelmiä (ideointikortit-liite). Ideoinnissa täytyy pitää mielessään suunnittelua rajaavat design driverit. Oppilaat voivat ideointia auttaakseen pohtia seuraavanlaisia kysymyksiä: Missä tilanteissa tuotetta käytetään (käyttöskenaario-liite)? Tuottaako se rajoituksia? Kuka käyttää tuotetta (käyttäjäpersoona/kohderyhmä-liite)? 11
Dia 5. Konseptointi Konsepti eli viimeistelty luonnos koostetaan parhaasta tai parhaimmista ideoista. Huomio kiinnittyy erityisesti tuotteen materiaaleihin. Materiaalien käyttö tulee myös perustella. Konsepti voidaan esittää luonnoksilla, joissa voidaan esitellä myös erilaisia materiaalivaihtoehtoja. Hahmomallien valmistaminen tuotteesta on myös mahdollista. Tässä vaiheessa oppilaat voivat pohtia myös tuotteen käyttötilannetta (käyttöskenaario-liite). Oppilaiden tulisi myös suunnitella, kuinka käyttäjä saa kierrätettyä tuotteen käytön jälkeen. Dia 6. Esittely Konseptin visuaalisessa esityksessä esitellään koko tuotteen suunnitteluprosessi, joka käynnistyi alkututkimuksesta. Esitys voidaan valmistaa erilaisilla visuaalisilla menetelmillä, esimerkiksi isoksi mindmapiksi, jossa huomioidaan koko suunnitteluprosessi, tai visualisoida tuotteen elinkaari janaksi, jossa suunnitteluprosessi esitetään. Tärkeintä on huomioida prosessi ideoinnista materiaalien valintaan, konseptin luomiseen ja suunnitelma kierrätyksen takaamiseksi. 4b. Tuolin elinkaari Tehtävänannon tarkoituksena on havainnollistaa se pitkä polku, jonka tuote kulkee ideasta tuotteeksi, valmistuksesta käyttöön ja aina kierrätykseen saakka. Suunnittelukohteena on tuoli, jonka suunnitteluun paneudutaan elinkaariajattelun periaatteella. Dia 2. Brief Tehtävänä on suunnitella tuoli, jonka koko elinkaari otetaan huomioon suunnittelussa. Lähtökohtana on materiaali, jonka voi päättää opettaja/ohjaaja tai oppilaat voivat valita mieleisensä materiaalin. Myös design driverit, eli suunnitteluohjurit määritellään, sillä ne ohjaavat suunnittelua (esimerkiksi tuolin on oltava kierrätyspuuta, tuolin käyttöympäristö on puisto tai tuolissa on mahdollista nukkua mukavasti). Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aihealueeseen. Oppilaat voivat benchmarkata, millaisia "kilpailijoiden" tuolit ovat tai mitkä muut tuotteet vastaavat samaan tarpeeseen. Millaisia materiaaleja niissä on käytetty? Millaisia erilaisia materiaaleja niissä voidaan käyttää ja millaisia vaikutuksia niillä on ympäristöön? Alkututkimus voidaan toteuttaa niin kuvakollaasin kuin mindmapin avulla tai vain listaamalla kirjallisesti erilaisia vaihtoehtoja. Dia 4. Ideointi Ideointi voidaan toteuttaa vapaalla ideoinnilla tai käyttämällä erilaisia ideointimenetelmiä (ideointikortit). Ideoidessa tulee pitää mielessä ennalta määritellyt design driverit. Oppilaat voivat miettiä, kuka tai ketkä käyttävät tuolia (käyttäjäpersoona- tai kohdetyhmä-liite), missä käyttöympäristössä tuolia tulee käyttää ja mistä materiaalista/materiaaleista se on valmistettu. 12
Dia 5. Konseptointi Konsepti eli viimeistelty luonnos kootaan parhaimmista ideoista. Ideoita voidaan muokata ja yhdistellä, esimerkiksi vaihdellen materiaaleja ja tuolin käyttäjiä. Perustelu on tärkeää: Miksi jokin materiaali valikoituu tuolin valmistukseen? Visuaalisesti konsepti voidaan esittää luonnoksilla ja piirustuksilla sekä hahmomallien valmistamisella (pienoismalli). Tässä vaiheessa oppilaat voivat pohtia myös tuotteen käyttötilannetta (käyttöskenaario-liite). Oppilaiden tulisi myös suunnitella, kuinka käyttäjä saa kierrätettyä tuotteen käytön jälkeen. Dia 6. Esittely Konseptin esityksessä tulee esittää koko suunnitteluprosessi, jossa perustellaan suunnittelussa tehdyt valinnat. Esitys voidaan valmistaa erilaisilla visuaalisilla menetelmillä esimerkiksi isoksi mindmapiksi, jossa huomioidaan koko suunnitteluprosessi, tai visualisoida tuotteen elinkaari janaksi, jossa suunnitteluprosessi esitetään. Tärkeintä on huomioida prosessi ideoinnista materiaalien valintaan, konseptin luomiseen ja suunnitelma kierrätyksen takaamiseksi. 5a. Kuluttajakäyttäytyminen Tehtävänannon alue on laaja, mutta tarkoitus on pohtia tuotteiden kuluttamiseen (ostaminen ja käyttäminen) sekä mainostamiseen liittyviä asioita. Tehtävänannossa suunnitellaan jokin tuote, jolle suunnitellaan myyntipakkaus sekä mainos. Tuotteen suunnittelussa huomioidaan käyttäjäryhmä, jota pohtiessa voidaan käyttää liitteistä löytyvää valmista käyttäjäryhmäsuunnittelupohjaa. Suunniteltavan tuotteen, kohderyhmän sekä design driverit voi määrittää joko opettaja tai oppilaat. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella tuote käyttäjäryhmälle. Tuotteelle tulee suunnitella myyntipakkaus sekä mainos. Aluksi määritellään kohderyhmä, jolle tuote suunnitellaan ja suunnitteluohjurit. Suunnittelun tukena kannattaa hyödyntää kohderyhmä-liitettä. Dia 3. Alkututkimus Aluksi perehdytään aihealueeseen: Millainen on kohderyhmä? Millaisia samoja tuotteita ja samaan "ongelmaan" vastaavia tuotteita on jo olemassa ja kuinka niitä mainostetaan? Oppilaat voivat tutustua erilaisiin pakkauksiin ja mainoksiin, ja kiinnittää erityistä huomiota niiden graafisiin ominaisuuksiin. Dia 4. Ideointi 1 Ideoinnin ensimmäisessä osassa suunnitellaan tuote. Vapaalla ideoinnilla tai ideointimenetelmien (ideointikorttien) kautta luodaan ratkaisuja, joilla kohderyhmän tarpeisiin vastataan. Millaisia ominaisuuksia tuotteella on? Ideointi voidaan toteuttaa visuaalisesti piirtämällä luonnoksia, luomalla mindmap tai kirjallisesti listaamalla ominaisuuksia (kolme konseptia -liite). 13
Dia 5. Ideointi 2 Ideoinnin toisessa vaiheessa keskitytään pakkauksen suunnitteluun. Suunnitellulle tuotteelle suunnitellaan pakkaus, jossa pohditaan, mikä on pakkauksen tarkoitus, miltä pakkaus näyttää ja mitä siinä kerrotaan tuotteesta. Graafisten elementtien sommitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi tuotteen nimen tai tuotemerkin sijoittelu pakkaukseen on tärkeää. Onko pakkauksessa kuvitusta ja minne tuotteesta kertovat tekstit sijoitetaan? Dia 6. Konseptointi Konsepti koostetaan yhdestä tai useammasta ideasta, jolla esitetään tuoteidea. Konsepti koostuu tuotteesta ja sen pakkauksesta. Tuotteelle tulee keksiä nimi ja sille piirretään mainos, jossa mielellään esiintyvät tuote ja sen pakkaus. Jos pakkauksesta on valmistettu hahmomalli, voidaan mainos toteuttaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi valokuvauksen avulla. Mainosta voidaan muokata myös erilaisilla kuvankäsittelyohjelmilla. Dia 7. Esittely Tuotetuista konsepteista voidaan koota esittelytaulut, joissa esitetään suunnitteluprosessi ideoinnista valittuun konseptiin. Konsepteista voidaan koota myös näyttely. 5b. Hajuvesipullon suunnittelu Tehtävänannossa suunnitellaan hajuvesipullo (tai muu vastaava kosmetiikkatuote), jolle suunnitellaan myyntipakkaus sekä mainos. Hajuvesipullon suunnittelussa huomioidaan käyttäjäryhmä, jota pohtiessa voidaan käyttää valmista käyttäjäryhmä-suunnittelupohjaa. Kohderyhmän sekä design driverit voivat määrittää joko opettaja tai oppilaat. Dia 2. Brief Toimeksiantona on suunnitella hajuvesipullo, sen pakkaus sekä mainos tuotteelle. Aluksi määritellään kohderyhmä, jolle tuote suunnitellaan sekä suunnitteluohjurit. Dia 3. Alkututkimus Alkututkimuksessa perehdytään aihealueeseen. Kohderyhmän luomisella ja visualisoimisella suunnittelija pääsee lähemmäs kohderyhmänsä maailmaa (kohderyhmä-liite). Benchmarkkauksen avulla kartoitetaan olemassa olevia hajuvesiä (tai muita vastaavia tuotteita). Miten tuotteita mainostetaan? Benchmarkkaus voidaan toteuttaa kuvakollaasina esimerkiksi lehdistä leikatuista mainoksista tai listaamalla erilaisia tuotteita. Dia 4. Ideointi 1 Ensin ideoidaan tuote eli hajuvesipullo käyttäjäryhmä huomioiden. Millaisia ominaisuuksia tuotteella on? Miltä pullo näyttää? Miltä hajuvesi tuoksuu? Millaisia mielikuvia tuote haluaa herättää käyttäjässä/kohderyhmässä (kolme konseptia -liite)? 14
Dia 5. Ideointi 2 Toisessa ideointivaiheessa suunnitellaan pakkaus suunnitellulle hajuvesipullolle. Mikä on pakkauksen tarkoitus? Miltä pakkaus näyttää ja millaisia graafisia elementtejä siitä löytyy (kuvitus, värit, tekstit)? Millaisia asioita tuotteesta kerrotaan pakkauksessa? Dia 6. Konseptointi Konsepti luodaan yhdestä tai useammasta ideasta, joka vastaa parhaiten määriteltyihin suunnitteluohjureihin ja soveltuu parhaiten kohderyhmälle. Konsepti koostuu hajuvedestä sekä sen pakkauksesta. Pakkauksesta voidaan valmistaa myös hahmomalli tai prototyyppi esimerkiksi pahvista. Dia 7. Esittely Konseptin esittelyssä voidaan huomioida koko suunnitteluprosessi alkuideoinnista viimeistellyn konseptin ja mahdollisen hahmomallin/prototyypin valmistamiseen. Tuotteesta voidaan valmistaa myös mainos, jossa esitellään tuotteen ominaisuuksia. Millaisia asioita mainoksessa kerrotaan tuotteista? Kokonaisuudesta voidaan pystyttää näyttely. 15
LIITTEET 1. Suunnittelupohjat Suunnittelupohjat (käyttäjäpersoona, kohderyhmä, kolme konseptia ja käyttöskenaario) on tarkoitettu oppilaiden tuntityöskentelyn tueksi. Ne ovat tulostettavissa FIDAn verkkosivuilta. 1.1 Käyttäjäpersoona Käyttäjäpersoona-pohjassa oleva harmaa hahmo tulee kuvittaa ja värittää esittämään tuotteen käyttäjää. Hahmon ympärille on tarkoitus kirjoittaa käyttäjästä olennaisia asioita, joita ovat esimerkiksi nimi, ikä, asuinpaikka, työ tai koulu, harrastukset, lempivärit jne.. 16
1.2 Kohderyhmä Kohderyhmä-pohjassa on kolme harmaata hahmoa, jotka tulee kuvittaa esittämään kohderyhmän ulkoista olemusta. Hahmojen ympärille on tarkoitus kirjoittaa kohderyhmästä olennaisia asioita, joita ovat esimerkiksi nimet, iät, asuinpaikat, työpaikat tai koulutusalat, harrastukset, lempivärit jne. 1.3 Kolme konseptia Kolme konseptia -pohja sisältää kolme ruutua, joiden alla on Idean kuvaus -teksti. Jokaiseen ruutuun on tarkoitus piirtää yksi idea, jota kuvaillaan sanallisesti ruudun alla oleville riveille. 17
1.4 Käyttöskenaario Käyttöskenaario-pohjan kolmeen ruutuun on tarkoitus kuvata tuotteen tai palvelun käyttötilanne, esimerkiksi sarjakuvan muotoon. Skenaariossa voidaan esittää esimerkiksi kuinka käyttäjä käyttää tuotetta ja millaisia vaikutuksia sillä on käyttäjään tai käyttöympäristöön. 18