päiväkodin johtaja, Kyyjärvi opiskelija, Saarijärvi

1 (9) VARHAISKASVATUKSESTA VASTAAVIEN MAAKUNNAL- LINEN TYÖKOKOUS / MUISTIO Aika klo 9.00-15.00 Paikka Kosken tilat Jyväskylän Tourulassa, Matarakatu 4, 1.krs, koulutustila 100 Osallistujat Keski-Suomen kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat ja lasten päivähoidon johtajat sekä varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen edustajat Anetjärvi-Villanen, Hannele Auranen, Heli Fisk, Pia Haaki, Raili Heinonen, Pirjo Hirvonen, Jorma Humalajoki, Erja Huolman-Rihkajärvi, Merja Hännikäinen, Maritta Janhonen, Virpi Jormakka, Eija Jääskeläinen, Maija Kauppinen, Raija Kinnunen, Paula Koljonen, Tuulikki Kopponen, Katri Kulmala, Tiina Lehto, Annikki Lehtonen, Jukka Lehtonen, Marja Nybacka, Ulla Pajunen, Tuija Pasanen, Eila Rouvinen, Marjo Ruuth, Sanna Saari, Eija Salonen, Päivi Savukoski, Marika Toikko, Marjut Veijonen, Helena Vähäpesola, Jaana Väkiparta, Hannamaija elto, KSSHP / lastenneurologia päiväkodin johtaja, Kyyjärvi opiskelija, Saarijärvi johtaja, Koske perhepalvelujohtaja, Äänekoski päivähoidon ohjaaja, Konnevesi päivähoidon aluejohtaja, Saarijärvi varhaiskasvatusjohtaja, Jämsä varhaiskasvatuksen professori, Jyväskylän yliopisto varhaiskasvatuspäällikkö, Hankasalmi päivähoidon ohjaaja, Laukaa varhaiskasvatusjohtaja, Saarijärvi varhaiskasvatusjohtaja, Jyväskylä vs. päivähoidon ohjaaja konsultoiva elto, Koske perhepäivähoidon ohjaaja, Kuhmoinen päivähoidon johtaja, Uurainen päivähoidon johtaja, Joutsa päivähoidon johtaja, Karstula sivistystoimenpäällikkö, Kinnula päivähoidon aluevastaava, Keuruu aluejohtaja, Jyväskylä varhaiskasvatusjohtaja, Pihtipudas päivähoidon aluejohtaja, Saarijärvi varhaiskasvatusjohtaja, Petäjävesi varhaiskasvatusjohtaja, Kannonkoski varhaiskasvatusjohtaja, Multia varhaiskasvatuspäällikkö, Keuruu varhaiskasvatusjohtaja, Petäjävesi päiväkodinjohtaja, Uurainen varhaiskasvatusjohtaja, Muurame aluejohtaja, Jyväskylä

2 (9) Aamukahvia tarjolla 9.30 Työkokouksen avaus ja esittelykierros Kosken johtaja Raili Haaki avasi työkokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Esittelykierros. Käytiin läpi päivän ohjelma. Uuden varhaiskasvatuslain tilanne Lakiuudistus on edennyt kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheen eduskunta hyväksyi 9.3.2015. Tämä tulee voimaan elokuusta alkaen. Lain toinen vaihe, eli varsinainen laaja varhaiskasvatuslaki on valmisteltu virkamiestyönä ja sen käsittely siirtyi seuraavalle eduskunnalle. Hannamaija Väkiparta kertoi uudesta varhaiskasvatuslain valmistelusta Jyväskylän kaupungin näkökulmasta. Neuvottelevan virkamiehen, OKM Kirsi Alilan esittelyssä oli tullut selville nykyisen lain päivittäminen eli päivähoitolain muuttaminen varhaiskasvatuslaiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli pyytänyt Jyväskylän kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslaiksi. Kävimme läpi Jyväskylän kaupungin antamaa lausuntoa: Lakivalmistelussa korostuu lapsen päivän kokonaisuus. Varhaiskasvatuksen käsite on määriteltävä vieläkin tarkemmin suhteessa entiseen päivähoito-käsitteeseen: milloin puhutaan päivähoidosta ja milloin varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatuslakiin tulisi selkeästi sisällyttää kaikki nyt sosiaalihuollon säädöksiin jäävät asiat, jos sosiaalihuollon lakeja sovelletaan 1.1.2013 muodossa. Jyväskylässä palveluseteliasia nousi myös esille. Kirsi Alila oli ottanut puheeksi ateriat. Lain tarkoituksena on saada kaikki se, mitä lapsi tarvitsee. Asetukseen tulee määritellä terveelliset ruokailuajat.

3 (9) Maksuasioissa otettiin vain hoitoaikaisuus. Jos samaan aikaan valmistellaan hoitoaikaisuutta perusteeksi, niin ei syytä puhua kokopäiväisestä ja osapäiväisestä varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta. Oikeus varhaiskasvatukseen ja osallisuus: vanhemmille on järjestettävä mahdollisuus tutustua lapsensa hoitopäivään esim. vierailemalla lapsiryhmässä. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa: toive olisi edetä enemmän kolmiportaisen tuen suuntaan painopisteen ollessa yleisen tuen suunnassa. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa riittää valvonta. Jyväskylän kaupungin mielestä on hyvä, että varhaiskasvatuksen perusteet- asiakirjasta tulee normimuotoinen asiakirja.kuka tekee vasun, on työnjohdollinen asia. Päävastuu on lastentarhanopettajalla. Keskustelut tekee se henkilö, kenellä on parhain tieto lapsesta. Lapsen vasu tulee tehdä ja Kirsi Alilan mielestä vasu toteutuu. Toimintaa tulee jatkuvasti arvioida. Se tulee opetushallitukseen ja tarkempia ohjeita toivotaan. Yksityisissä päivähoitopaikoissa on käytössä omavalvonta. Omavalvontasuunnitelma otetaan käyttöön myös kunnallisessa päivähoidossa. Vanhemmat pystyvät myös sitä tutkimaan. Jyväskylässä kunnallisia ja yksityisiä perhepäivähoitajia on yhtä paljon. Jos yksityiseltä perhepäivähoitajalta vaaditaan ammattitutkintoa, se tulee kirjata selkeästi. Kolmen hoitajan ryhmiksiä ei tulisi enää olla. Kasvatusvastuullisen määrän määrittely suhdeluvun avulla on hyvä asia. Ryhmäkoon määrittely korkeintaan kolmea hoito- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä ylläpitää pedagogista toimintakulttuuria ja toimintatapoja. Varhaiskasvatuksen johtotehtäviin tulisi vaatia ylempi korkeakoulututkinto. Asiakasmaksulain uudistus tulisi tehdä samanaikaisesti varhaiskasvatuslain kanssa. Opetushallituksen rooli korostuu. Aluehallintoviraston rooli tulee vahvistumaan. Opetushallitukselta ja aluehallintovirastolta voisi tulla valvontasuunnitelma, jonka toteuttamisesta vastaavat kunnat. www3.jkl.fi/paatokset/sivltk/2015/26031630.1/frmtxt25.htm

4 (9) 10.15-11.00 Sosiaalihuoltolaki uudistui mitä tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen näkökulmasta Sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki ja yhteistyökysymykset Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan 1.4.2015. Sillä vahvistetaan peruspalveluja ja tavoitteena on vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lakimuutos edellyttää mm. kuntien lapsiperheiden palveluissa toimintakäytäntöjen uudistamista. Lastensuojelun kiertävä erityissosiaalityöntekijä Tanja Hänninen Koskesta kävi läpi lain ydinkysymyksiä ja keskeisiä muutoksia yhteistyöhön liittyen. Diat liitteenä 11.00-11.30 OHOI-osaamista vuorohoitoon Hankkeen suunnitelmista ja kuulumisista kertoi projektipäällikkö Ulla Teppo, JAMK:sta Vuoden alussa käynnistyneessä kehittämishankkeessa lisätään vuoropäivähoidon työntekijöiden osaamista ja hyvinvointia sekä vuorohoidon palvelujärjestelmän toimivuutta. Mukana ESRrahoitteisessa kehittämistyössä ovat lähes kaikki maakunnan kunnat. Toteutusaika 2015-2016. Päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Jyväskylän yliopisto. Yhteistyökumppaneina: Koske (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) LTOL(Lastentarhanopettajaliitto) SLaL(Lastenhoitajaliitto) THL(Terveyden ja hyvinvoinninlaitos) Keski-Suomen kunnat (21 kuntaa)

Hankkeen jälkeen Peda.netin käyttöönsä ottaneet kunnat voivat vapaasti toimia OHOI- sivustoilla. Osaamisen iloa Keski-Suomen vuorohoidon seminaari 5 (9) *OHOI-osaamista vuorohoitoon hankkeen aloitusseminaari on keskiviikkona 13.5.2015 klo 8.30-15.00. *Varhaiskasvatusjohtajien neuvottelupäivät: Keski-Suomen kuntien varhaiskasvatusjohtajat, palveluvastaavat 3 neuvottelupäivää, syksy 2015-syksy 2016 Koske toimii koordinoijana Diat liitteenä Avoin varhaiskasvatustoiminta maaseudulla Koske on alustavan suunnitelman mukaan hankekumppanina valtakunnallisessa Vetovoimaa maaseudulle kumppanuudella kohti uusia avoimen varhaiskasvatuksen toteuttamistapoja hankkeessa. Rahoitusta hankkeelle haetaan maaseudun kehittämisohjelmasta. Mikäli hankesuunnittelu etenee toiseen vaiheeseen, tullaan pilotoinnista kiinnostuneita maaseutualueiden kuntia ja järjestötoimijoita kokoamaan yhteen. Hankkeen tavoitteena on parantaa avoimen varhaiskasvatuksen palveluita ja sitä kautta lisätä maaseudun elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Hanketta hallinnoisi Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy. johtaja Raili Haaki Koskesta kertoi, että hanke ei tällä kertaa saanut rahoitusta. 11.30-12.30 Lounastauko

6 (9) 12.30-13.15 Varhaiskasvatuksen rooli kunnan hyvinvointipalveluissa ja yhteistyö sote-uudistuksessa hanketyöntekijä Petri Oinonen K-S SOTE 2020-hankkeesta. Hän vastaa maakunnallisen hankkeen Lapset, perheet ja lastensuojelu-prosessista. Varhaiskasvatus on tärkeä ja oleellinen osa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta. Palveluiden yhteensovittaminen vaatii aktiivisuutta varhaiskasvatuksen puolelta Diat liitteenä 13.15-14.00 Tulevaisuuden pedagogiikka Varhaiskasvatuksen lehtori Paula Eerola-Pennnen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta: LAPSUUS muuttui 1900-luvulla: Lasten oikeudet lisääntyivät. Lapsuus yhdenmukaistui ja standardoitui. Yhteiskunta alkoi ottaa vastuuta lapsista tukemalla perheitä taloudellisesti ja erilaisin palveluin. Samalla yhteiskunta alkoi kontroloida perheitä, lapsia ja lasten ja välistä suhdetta. LAPSUUS 2000-luvulla: Syntyvyyden väheneminen, eliniän kohoaminen, globalisaatio, ihmisten, tiedon ja tavaroiden liikkuminen. Lasten monimuotoistuminen; erilaiset elämäntavat, perheet, uskonnot, kulttuurit, taloudellinen eriarvoisuus, käsitykset sukupuolesta ovat murroksessa. Teknistyminen ja digitalisoituminen, lasten institutionaalinen kontrolli lisääntyy, yksilökeskeisyyden huippu on saavutettu, uusia terveysriskejä, lasten äänen kuuluminen (erityisesti kulutus ja vapaa-aika)lapsuuden tieteellistyminen - tieto lapsesta ja lapsuudesta lisääntyy ja monipuolistuu.

7 (9) PYSYVÄÄ LAPSUUDESSA: Lasten vuorovaikutus aikuisten kanssa, toisten lasten kanssa, lasten omat leikit ja kulttuurit, sisällöt ja muodot muuttuvat, aikuisten keskinäinen yhteistyö. Lapsuus muuttuu, muuttuuko pedagogiikka? Teknistyminen ja digitalisoituminen. tiede, teknologia ja media kasvatuksen merkitys. Lasten liikkumisen lisääntyminen - ympäristö ja välineet, kasvatusajattelu ja jokapäiväiset käytännöt lasten liikkumista suosiviksi. Lasten oma tutkiminen, kysymykset, ajattelu, syventyminen, oivaltaminen. Oppiminen tapahtuu vaihdellen pienissä ryhmissä ja yksin toiminnan ja mielenkiinnon mukaan. Lasten osallisuuden ja toimijuuden toteuttaminen todella- tiedostaa, mitä osallisuus ja toimijuus todella ovat. Lasten moninaisuuteen vastaaminen, moninaisuuden näkeminen vahvuutena ja rikkautena, erityistä tukea tarvitsevien lasten, monikulttuuristen lasten, eri tavoin lahjakkaiden lasten jne. kohtaaminen. Tärkeää rakentaa lasten kokonaisvaltaista oppimista tukeva oppimisympäristö, yhteisö ja ilmapiiri. Tähän uusi varhaiskasvatuslaki antaa mahdollisuuden. Lapsuuden muutosten vaikutus pedagogiikkaan: Laadukkaan pedagogiikan merkityksen kasvu - pedagoginen johtajuus. Aikuisten työn reflektointi ja aikuisten oppiminen keskiöön. Aikuisten työn laadusta ja aikuisten oppimisen tarpeesta vaikea käydä kriittistä keskustelua (lapsista ja lasten perheistä osataan keskustella; sen taakse on helppo piiloutua) Aikuisten oppimisen ja pedagogisen työn johtamiseen ei ole taitoja. Tärkeää kouluttaa varhaiskasvatuksen asiantuntijoista myös aikuiset oppimisen ja johtamisen asiantuntijoiksi. KRIITTISIÄ KOHTIA: Päiväkoti näyttäytyy kovin erilaisena kuin koti Lasten suojelu vs. toimijuus Päiväkotityötä kehitetty hygienia ja turvallisuus edellä, mikä on vienyt lapsilta toimijuutta Liiallinen suojelu estää toimijuutta- miten löytää tasapaino suojelun ja toimijuuden välille niin, että molemmat toteutuvat.

8 (9) Maailma muuttuu nopeasti, kasvatus hitaasti- Uusi tutkittu siirtyy viiveellä kasvatukseen. Pienryhmätoiminnan aloittaminen oli vienyt paljon aikaa. Aihe viritti vilkkaan keskustelun. 14.00 Iltapäiväkahvi Yhteistä keskustelua ja kokemusten vaihtoa Keskusteluaiheiksi oli toivottu mm: Pedagogisten resurssien jakaminen työpari-malli. Muuramessa otettu käyttöön työpari-malli. Pedagogisen johtamisen vaikeus, tilat, resulssit, työntekijät ovat itse suunnittelemassa. Viime syksynä aloitettu työpari-malli. lastentarhanopettaja /elto ja lastenhoitaja työparina. Jyväskylässä viimeiset päiväkodit ovat lähteneet mukaan. Muutos ollut työlästä, mutta työntekijöiden mielestä paluuta entiseen ei ole. Vaatii työntekijöiltä paljon. Mitä työpari-malli tuo uutta? Se vie laajemmalle tasolle pienryhmätoiminnan. Työntekijät tuntevat perheet paremmin >kasvatuskumppanuus. Äänekoskella muutos lähtenyt työntekijöistä. Ennakkoluulottomuutta tarvitaan. Kannonkoskella 3-4 v. ja 5 v. ovat aamulla yhdessä ryhmässä ja lapset jaetaan omiin ryhmiin toiminnan alkaessa. Päivähoidon palveluohjaus, miten toimii kunnissa, joissa keskitetty? Hoitoon tulon painopiste on marras-joulu-tammikuu. Välimatkat tekevät haasteen. Keskitetty palveluohjaus ja resulssien järkevä käyttö tiiviissä yhteistyössä. Pedagoginen johtaminen on keskitetty yhdelle johtajalle. Kaikki päivähoitohakemukset tulevat yhteen paikkaan. Palveluohjauksessa on tärkeää, että pääsisi keskustelemaan asiakkaan kanssa. Toteutuvatko erityislapsen oikeudet yksityinen /kunnallinenvarhaiskasvatus? Keskusteltiin siitä, että ykstyisissä päivähoitopaikoissa ei aina ole mahdollisuutta järjestää elton palveluja.

9 (9) Kosken varhaiskasvatusvastaavien ja tutkimuksen ja koulutuksen edustajien vuosittainen työkokous pidetään kuten ennenkin ensi vuoden maalis-huhtikuussa. Päivä laitetaan tiedoksi myöhemmin. 22.10.2015 järjestetään maakunnallinen varhaiskasvatuspäälliköiden neuvottelupäivä Koskessa, osana OHOI-hanketta ja sen sisältö on vuorohoito. Seuraava neuvottelupäivä on keväällä 2016. Työkokouksen ohjelmaan oltiin tyytyväisiä: ajattelemisen aihetta, kiva nähdä kollegoja, työkokousta toivotaan uudestaan, ajankohtaisia asioita. Kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta päivästä! 15.00 Työkokous päättyi n kirjasi Tuulikki Koljonen