LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELOTEKO IV LAADINNAN POHJANA OLEVA AINEISTO

LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELOTEKO IV LAADINNAN POHJANA OLEVA AINEISTO YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä Suomessa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja elämäntilanteisiin liittyvä lainsäädäntö Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (LAVA) (Stakes) Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2007 2011, Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma - KASTE 2008 2011 (Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2008:6) Lapsille sopiva Suomi YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämä Suomen kansallinen toimintasuunnitelma (Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2005:5) Etelä-Suomen läänin lapsi- ja nuorisopoliittinen toimeenpanosuunnitelma 2008 2011; Tulevaisuuden tekijät: Lapset ja nuoret Etelä-Suomen läänin perhepoliittinen ohjelma 2006 2015 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010, valmisteltavana oleva uusi alueellinen hyvinvointistrategia 2011 2015 Etelä-Karjalan alueellinen lastensuojelusuunnitelma 2010 2013 Lappeenrannan kaupungin strategia Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alaisten alatyöryhmien esitykset sekä Lappeenrannan nuorisovaltuuston esitys Kuntalaisille 1. 28.2.2010 tehdyn kyselyn tulokset

LUKIJALLE lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:SSÄ lähdetään matkalle, joka etenee turvallista, aikuisten viitoittamaa reittiä. Jos poikkeaa väylältä, ovat uhkana karit ja kivikot, samoin saattaa yllättää tuuli ja myrsky. välillä tarvitaan auttavia ja oikeaan suuntaan ohjaavia luotseja, joskus pelastajiakin. tärkeää on oppia matkaamisen ja vastoinkäymisistä selviytymisen taito. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n tavoitteena on edistää kaikkien lappeenrantalaisten 0-25 vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Tavoitteena on varmistaa monitoimijainen yhteistyö, jossa lapset, nuoret ja perheet ovat mukana aktiivisina osallisina itseään koskevassa päätöksenteossa ja eri toiminnoissa. Ohjaavana mallina on hyvinvointioppiminen, joka kattaa kaikki elämän osa-alueet. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III:a kuvattiin lapsen matkana lapsuudesta aikuisuuteen. Lapsen junamatkan onnistumista edistettiin palveluketjun sujuvuudella, eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja varmistamalla lapsen ja nuorten siirtyminen junan vaunusta (ikävaiheesta) toiseen. Sujuvaa matkantekoa turvasivat myös vanhemmuuden tukeminen ja ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöönotto. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n keskeisinä teemoina vakiinnutetaan hyvinvointiselonteko III:n tavoitteiden mukaisia toimintamalleja pysyviksi, hyviksi käytänteiksi. Tässä hyvinvointiselonteossa paneudutaan palvelujen kehittämiseen, monitoimijaiseen työhön, vanhemmuuden tukemiseen, väkivallan ehkäisyyn ja poistamiseen sekä suvaitsevaisuuden lisäämiseen monikulttuurisessa Lappeenrannassa. Sivuilla neljä ja viisi on tiiviisti koottuna Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n valmisteluun osallistuneiden ajatuksia näiden teemojen sisällöistä, tavoitteet ja toimenpiteet ovat sivuilla 6 14. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n aikana (2011 2014) keskeisenä on lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen aktiivisina toimijoina heitä itseään koskevissa asioissa. Se toteutuu kaikissa ikäryhmissä palveluissa sekä päätöksenteossa. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä esitetään ylimmille päättäjille hyväksyttäväksi myös, että hyvinvointiselonteko IV:n aikana (2011 2014) järjestetään päättäjille, valmistelijoille ja esittelijöille koulutusta, jolla heille luodaan valmiudet lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (LAVA) tekemiseen hyvinvointiselonteko IV:n aikana laadittavan toimintamallin mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n tavoitteiden saavuttamista seurataan indikaattoreilla, joiden antamaa tietoa tarkastellaan vuosittain. Turvallista ja iloista laivamatkaa!

Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä esittää Lappeenrannan kaupunginvaltuustolle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustolle Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuustolle Lappeenrannan seurakuntayhtymälle Etelä-Karjalan poliisitoimelle Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimelle sekä mukana oleville kolmannen sektorin edustajille että tässä Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä esitetyt tavoitteet hyväksytään Lappeenrantaa koskevina päätöksentekoa ja toimintaa ohjaaviksi. LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVinvointi jokaisen aikuisen asia Ohjaavat asiakirjat: YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 ja Suomi liittyi sopimukseen 1991. Sopimus velvoittaa Suomessa erityisesti valtiota ja kuntia. Lisäksi se velvoittaa lasten vanhempia ja muita aikuisia. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea, Suomessa lapsiasiavaltuutettu Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen teemaan: PROTECTION Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan. PROVISION Lapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. PARTICIPATION Lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISO- POLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan kuntien suunnittelussa tulee huomioida lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiohjelmia laadittaessa moninaisuus ja yhdenveroisuus luovuus digitaalisuus osallistuminen ja yhteisöllisyys perheiden tukeminen varhainen puuttuminen ja erityinen tuki kaikkien nuorten saaminen koulutukseen ja työelämään terveyden edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu

ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2011 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011-2015 on parhaillaan valmisteltavana. Siinä määritellään alueellisesti kaikkien ikäryhmien osalta hyvinvoinnin strategiset päämäärät, osatavoitteet ja toimenpiteet. Valmisteluvaihteessa strategiassa on noussut esille Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ää tukevia tavoitteita. Etelä- Karjalan hyvinvointistrategia valmistuu ja julkaistaan vuoden 2010 lopulla. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO IV Lappeenrannassa on julkaistu lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot vuosina 1998, 2002 sekä Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III (2007 2010) vuonna 2006. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III oli Etelä-Karjalan maakunnallisen hyvinvointistrategian täytäntöönpanosuunnitelma Lappeenrannan lasten ja nuorten osalta. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV (2011 2014) jatkaa Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian täytäntöönpanosuunnitelmana lappeenrantalaisten 0-25-vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä määritellään tavoitteet ja ne keskeiset toimenpiteet, joita kaupungin organisaatiossa toimivat sekä muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät toteuttavat. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alatyöryhmät vastaavat tavoitteiden saavuttamisen seurannasta ja raportoinnista päättäjille.

Hyvinvointia opitaan kuin lukemista ja laskemista Opetamme uusille sukupolville hyvinvointia ja valitettavasti myös pahoinvointia. Vanhempien ja myös julkisen vallan vastuulla on, millaisessa kehitysyhteisössä lapset kasvavat ja kehittyvät. Useiden tahojen yhteistyössä tarvitaan yhteistä tulkintaa hyvinvointioppimisesta ja kasvatuskumppanuudesta. Toiminnan painopistettä siirretään ongelmien hoidosta kehitysyhteisöjen vahvistamiseen. Terveysosaaminen on lapsen ja nuoren useista ulkoisista lähteistä vastaanottamaa terveystietoa. Kun tiedon sisältö laajennetaan yleisemmin hyvinvointiin ja mukaan otetaan myös lapsen ja nuoren itsestään vastaanottama tieto, puhutaan laajemmasta hyvinvointiosaamisesta. Tieto, taito ja osaaminen johtavat pohtimaan oppimista. Hyvinvoinnin ja myös pahoinvoinnin kehityksestä voidaan todeta, että lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista. Oppiminen ei ole vain yksilöllistä, vaan myös yhteisöt oppivat. Myös vanhemmat oppivat vanhemmuutta. Siten perhe, kuten muutkin yhteisöt, voidaan ymmärtää oppiviksi yhteisöiksi: koko yhteisö oppii hyvinvointia ja pahoinvointia. Keskeiseksi käsitteeksi nousee hyvinvointioppiminen osana yksilöiden ja yhteisöjen kehitystä. Hyvinvointioppimisen perusta rakentuu varhaisvuosina ja sen tärkeimpiä alueita ovat vuorokausirytmit, kuten uni ja ruokailu vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot liikunta mielen ja elimistön viestin tunnistaminen ja tulkinta itsehoito Hyvinvointia voidaan myös opettaa samalla tavoin kuin lukemista ja laskemista. Matti Rimpelä Monitoimijainen yhteistyö on yhteistä työtä (ammattilaiset ja asiakkaat), jonka ytimessä on kokonainen asiakas, joka on aktiivinen toimija, ei passiivinen toiminnan kohde. saumattomia palveluketjuja. hyvää johtamista ja toimivien rakenteiden luomista. kulttuuria matalalla kynnyksellä. nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Hyvin toimivassa palvelujärjestelmässä lapsi saa olla lapsi, turvallinen aikuinen mukanaan. lapsen ja nuoren tunneosaaminen ja hyvinvointi on turvattu. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista ja ovat riippuvaisia aikuisen huolenpidosta. varmistetaan nuorten turvallinen itsenäistyminen. opetetaan hyvinvointioppimiseen ja varmistetaan se, mikä on hyvinvoinnin ydin. asuinympäristö tukee hyvinvointioppimista. varmistetaan lasten ja nuorten päihde-, mielenterveys- ja muiden erityispalvelujen sujuvuus. on tarjolla työtä nuorille.

Vanhemmuus on sen tiedostamista, että ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla, joilla on tarvittaessa saatavilla ammattilaisten apua kasvatustyöhönsä. arvoa arjelle ja arjen rytmille. Hyvää ja läsnäolevaa arkea ja perheen kanssa yhdessä tekemistä. Arkisen perhe-elämän arvostamista. vastuullisen vanhemmuuden ilosanoman levittämistä. sen tiedostamista, että perustarpeista huo lehtiminen on riittävän hyvää vanhemmuutta. johdonmukaisuutta. toimivaa parisuhdetta ja vastuuta hyvästä vanhemmuudesta myös erotilanteessa. sosiaalisten verkostojen arvostamista ja tukemista. iloa ja onnea. Väkivallan ehkäiseminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen on haasteita lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III:ssa (2007 2010) valittujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan loppuraportissa, joka laaditaan selonteon ajanjakson päätyttyä. Vuositasolla arviointia on tehty valittujen indikaattoreiden sekä toimintasuunnitelmien toteuttamiseksi perustettujen alatyöryhmien työn tulosten kautta. Selonteko III:ssa määriteltiin myös keskeisiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin uhkia. Näitä uhkia on toimintajakson aikana saatu ehkäistyä ja torjuttua merkittävästi. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n ajattelun lähtökohtana on myönteinen näkökulma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen, kuitenkin niin, että haasteet tiedostetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III:n laadinnan jälkeen uusina haasteina lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille ovat nousseet moniongelmaisuuden lisääntyminen, kasaantuminen ja periytyminen sukupolvelta toiselle jonot lasten ja nuorten erityspalveluihin työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu Näihin haasteisiin haetaan vastauksia Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä. Samalla todetaan, että lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa voivat tänä päivänä paremmin kuin koskaan aiemmin ja heidän hyvinvointinsa eteen tehdään jatkuvasti monella taholla työtä yhdessä. Se on hyvä lähtökohta Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:lle. toisten huomioimista ja erilaisuuden arvostamista, joka nostaa hyvät tavat kunniaan. myönteisten mallien tuomista esille. mielekästä tekemistä ikäkauden mukaan. tietoisuutta ja välineitä tunteiden käsittelyyn. tunnistamista ja väliintuloa. Varhaista puuttumista väkivaltaan /ilkivaltaan/päihteiden käyttöön. Väkivallan kieltämistä kaikissa muodoissa (0-toleranssi). taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä syntyneet epävarmuustekijät julkistaloudessa sekä Lappeenrannan työvoimavaltaisten alojen työpaikkojen väheneminen tunne-elämältään ja käyttäytymisellään vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten määrän kasvu lastensuojeluilmoituksen tekemistä edellyttävien tilanteiden määrän lisääntyminen Vanhemmuus on hyvää ja läsnäolevaa arkea.

jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen, suotuisaan ja päihteettömään kasvu- ja elinympäristöön, pysyviin ihmissuhteisiin sekä yhteisöllisyyteen ja yhteisön jäsenyyteen. siihen, että hänen perustarpeensa tulevat tyydytetyiksi. siihen, että hänen vanhempansa tiedostavat vastuunsa ensisijaisina lapsen ja nuoren kasvattajina sekä, että vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea kasvatustyöhönsä. ikänsä ja edellytystensä mukaiseen hoitoon, opetukseen ja koulutukseen. tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. lepoon, terveelliseen ravintoon, ulkoiluun ja liikkumiseen. oppia tunneosaamisen taitoja ja oppia selviytymään erilaisten tunteiden kanssa turvallisten aikuisten avulla. oppia terveyttä edistäviä elämänhallintataitoja. oppia ikänsä ja edellytystensä mukaisesti mediakasvatuksen* avulla medialukutaitoja**, kehittyä monipuolisissa mediataidoissa** sekä opin avulla oman harkinnan ja vastuullisuuden kehittämiseen mediamaailmassa. saada suojaa hänelle vahingolliselta medialta. ikänsä ja omien edellytystensä mukaiseen luovaan toimintaan ja harrastuksiin sekä kulttuuriin identiteetin vahvistajana. kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen sekä elämiseen suvaitsevassa kotikunnassa. varhaiseen tukeen ja puuttumiseen ongelmatilanteissa. päästä viiveettä tarvitsemaansa erityishoitoon sekä avun piiriin päihde- ja mielenterveysongelmissa ja siihen, että hoito- ja palvelutakuu toteutuu. *MEDIAKASVATUS on voimavara (Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka 2003), joka - harjaannuttaa aktiiviseksi ja valikoivaksi käyttäjäksi - mahdollistaa innostavan, tekemällä ja tutkimalla oppimisen - kehittää kriittisiä tulkintataitoja - tukee minä- ja maailmankuvan kehitystä - lisää mediasta saatua iloa ja mielihyvää. **MEDIALUKUTAITOJEN ja **MEDIATAITOJEN avulla muodostuu ja kehittyy - kriittinen mediasuhde: aktiivinen tulkinnallinen ote, omien reaktioiden ymmärrys, lähettäjän intressien huomiointi, kyseenalaistamisen taito - mediateollisuuden taustarakenteiden tuntemus: omistussuhteet, teknologia, median keskinäinen kilpailu, tuotantokeinot - medialukutaito: kyky poimia ydinasiat ja suhteuttaa tieto entiseen tietoon, kerronnan keinojen ja tyyppien tunnistaminen - tekniset taidot: nykymedioiden käyttötaito - kieli ja ilmaisutaidot - informaatiotulvan hallinta (jäsennys ja hallinta), tietoturva, viestintäetiketti - oman tietämyksen hallinta: tieto mistä tietoa saa

Jotta jokaisen lapsen ja nuoren oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme toimiessamme vanhempien kanssa vanhempien vastuuta kasvatustehtävässä, joka säilyy myös nuoruudessa. korostamme aikuisuuden ja vanhempien auktoriteetin merkitystä lasten ja nuorten kasvulle. annamme arvoa perheelle ja yhteiselle ajalle, ei tarvitse suorittaa, on arvokasta vaan olla yhdessä ja elää tavallista arkea. tuemme parisuhdetta. tuemme vanhempia erotilanteessa ja sen jälkeen, jotta lapselle ja nuorelle turvataan hyvän vanhemmuuden säilyminen myös eron jälkeen. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ muodostamme erilaisia kulttuurien vuorovaikutusta tukevia vertaisryhmiä yhdessä valtaväestön kanssa kaikkien ikäryhmien osalla. laajennamme Kylä pitää huolta lapsistaan ja nuoristaan -toimintamallin kaikkiin kaupunginosiin. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme hyvien tapojen merkitystä, toisten huomioonottamista sekä tuomme esille hyviä toimintamalleja. lisäämme turvallista kaupunkikuvaa hyvällä suunnittelulla, valaistuksella sekä viihtyisyyttä lisäämällä. korostamme yhteisvastuuta oman lähiympäristön hyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja kunnossapidossa. lisäämme tietoa ja tietoisuutta lapsille, nuorille, vanhemmille sekä ammattilaisille siitä, mitä väkivalta tarkoittaa ja, millaisia seuraamuksia siitä on. korostamme sitä, että jokaisen aikuisen on puututtava havaitsemaansa väkivaltaan (0-toleranssi kaikelle väkivaltaiselle käyttäytymiselle). TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ etsimme uusia keinoja ja lisäämme lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta omissa/perheen asioissa. YHTEISTYÖ = yhteinen työ, asiakkaat ja ammattilaiset ovat tasaveroisina toimijoina ja lähiverkostot otetaan mukaan toimintaan. tuemme vertaisryhmien muodostamista erilaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeen mukaisesti siten, että ryhmät toimivat ammattilaisten ohjaamina. etsimme yhdessä päihteiden käyttöä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja sekä suojelemme lapsia ja nuoria päihteidenkäytöltä ja -käytön aiheuttamilta haitoilta. hyödynnämme eri toimijoiden kautta kerättyä tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, poistamme tiedonvälittämisen esteitä. varmistamme jatkossakin sujuvan yhteistyön kaikkien toimijoiden välillä eri ikäryhmissä.

KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiopettaminen ovat ohjaavina lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistettäessä. korostamme ja tuemme lasten, nuorten ja perheiden vastuuta oman hyvinvointinsa edistäjinä. meillä on eri ikäisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen riittävät ja sujuvat palveluketjut ja hoitopolut. lisäämme lasten, nuorten ja perheiden osallistumismahdollisuuksia heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä. rakennamme turvallista ja suvaitsevaista kotikaupunkia niin kaupunkisuunnittelun kuin toiminnankin tasolla. pikkulapsella (0-2 ja 3-6-vuotiaalla) on oikeus turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin. olla lapsi ja riippuvainen aikuisesta. sujuvaan arkeen ja mahdollisuuteen olla yhdessä läheisten ihmisten kanssa. leikkiä, oppia ja viettää aikaa yhdessä perheen kanssa. omaan tahtiin kasvamiseen. Jotta pikkulapsen oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme vanhemmuutta myönteisenä asiana. neuvoloissa ohjataan jo raskausaikana isiä osallistumaan aktiivisesti perheen arkeen ja järjestetään alueellisia teemailtoja eri ikäisten, kaikista kulttuuritaustoista oleville lasten vanhemmille. kasvatuskumppanuus on toimintatapa varhaiskasvatuksessa. luovaan ja terveyttä edistävään toimintaan. hyvään, ikäiselleen sopivaan mediaan. tulla näkyväksi ja huomioiduksi myös silloin, kun huoltaja tulee asiakkaaksi sosiaalija terveyspalveluihin. saada suojaa aikuisten päihteidenkäytöltä ja sen aiheuttamilta ongelmilta. 10 etsimme mahdollisuuksia edistää joustavia vaihtoehtoja perheen ja työelämän yhdistämiseen. rakennamme yhdessä laadukkaita lähileikkipaikkoja alueille. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ edistämme ammattilaisten kanssa toteutettavien kulttuurien vuorovaikutusta tukevien vertaisryh-

mien perustamista vauva- ja pikkulapsiperheille. Tuomme esille vahvuudet, joita kotikunnalla on monikulttuurisuuden ansiosta. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ turvaamme neuvoloiden ja päivähoidon henkilökunnalle riittävät valmiudet käsitellä lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asioita. tuemme eri toimijoiden tietoa ja kykyä ohjata perheitä. Vauvana luodaan pohja tunnetaitojen hallintaan sekä pettymysten sietokyvyn oppimiseen. tuomme lapsen ja lapsen tunteet näkyviksi lähisuhdeväkivaltatilanteissa. puutumme kaikkeen päivähoidossa esille tulevaan kiusaamiseen ja varmistamme, että henkilökunnalla on taidot puuttumiseen. TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ tuomme esille päihteidenkäytön riskejä. suojelemme lapsia päihteidenkäytön aiheuttamilta haitoilta. vahvistamme varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden yhteistyötä edelleen. Meillä on vauva- ja pikkulapsiperheille tarjolla vertaistukiryhmiä ammattilaisten ohjaamina. ohjaamme vauva- ja pikkulapsiperheissä kasvatustehtävässä vastuun ottamiseen ammattilaisten tuella ja yhteistyöllä perheiden kanssa. Kehitämme kasvatuskumppanuutta ja varhaista vuorovaikutusta edelleen. kehitämme varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä lastensuojelun yhteistyötä yhdessä perheiden kanssa. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ meillä on lakisääteisen tuen lisäksi kunnallinen kotihoidontuki, Lappeenranta-lisä, sujuvat palveluketjut ja hoitopolut vauva- ja pikkulapsiperheille sekä tarjolla kotiapua akuutteihin tilanteisiin. turvaamme neuvolakeskuksen käytänteiden jatkon sekä riittävät resurssit toimintaan, kuten neuvolalahenkilökunnan kotikäynteihin pikkulapsiperheisiin. meillä on laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut ja säädösten mukaiset ryhmäkoot ja pysyvyys päivähoidossa sekä riittävästi osapäivätoimintaa. 11 meillä on media- ja kulttuurikasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksessa. meillä on avoimet varhaiskasvatuspalvelut, joita ovat avoimet päiväkodit, leikkikerhot ja seurakunnan kerhotoiminta. Pienille parasta -käytäntöä varhaiskasvatuksessa kehitetään edelleen ja vanhempien osallisuutta lisätään. turvaamme lapselle joustavan siirtymisen esikoulusta perusopetukseen. edistämme varamummi- ja varapappatoimintaa. Pikkulapsella on oikeus turvallisiin JA pysyviin ihmissuhteisiin.

Alakoululaisella (7-12-vuotiaalla) on oikeus Alakoululaisella on oikeus turvallisen aikuisen tukeen. onnistuneeseen koulun aloitukseen. laadukkaaseen perusopetukseen sekä omien edellytystensä mukaiseen kasvamiseen ja oppimiseen. turvalliseen ja terveelliseen arkeen sekä turvallisen aikuisen tukeen. osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. huolenpitoon, rajoihin ja rakkauteen. siihen, että hänelle varmistetaan sujuva siirtyminen alakoulusta yläkouluun. kehittyä edelleen medialuku- ja käyttötaidoissa sekä saada suojaa hänelle vahingolliselta medialta. riittävään ja tarpeenmukaiseen tukeen ja hoitoon. saada suojelua päihteidenkäytön kokeiluista. 12 edistämme kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja lisäämme vanhempien osallisuutta. Jotta alakoululaisen oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme vanhempien oikean auktoriteetin merkitystä lapsen ja nuoren kehitykselle. vahvistamme vanhempien mediataitoja vanhempainilloissa. edistämme monikulttuuristen vertaistukiryhmien muodostamista ammattilaisten avulla myös 7-12-vuotiaiden lasten vanhemmille. järjestämme laaja-alaisia, kaikille kasvattajille avoimia vanhempainiltoja ajankohtaisista teemoista.

RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ muodostamme luontevia monikulttuurisia lasten ja nuorten toimintaryhmiä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhteistyössä. otamme lapset, nuoret ja vanhemmat mukaan lähialueiden suunnitteluun ja kunnostukseen, yhdessä toimien on helppo tutustua. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ tuomme esille myönteisiä ja toisten huomioon ottamisen toimintamalleja, nostamme hyvät tavat kunniaan. lisäämme lasten ja nuorten tietoa siitä, mitä väkivalta tarkoittaa ja millaisia seuraamuksia siitä on. puutumme kaikkeen väkivaltaiseen käyttäytymiseen (myös sanalliseen) välittömästi, kun havaitsemme sitä (0-toleranssi). sekä sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä opetustoimen kanssa. kehitämme päihde- ja mielenterveystyössä työmalleja yhdessä perheen kanssa. kehitämme moinitoimijaista yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa ottamalla tiedotusvälineet mukaan arvokeskusteluun median mahdollisuuksista ja uhkista. kehitämme opetustoimen ja oppilashuollon yhteistyötä entistä sujuvammaksi sekä tiivistämme lasten, nuorten ja perheiden osallistumista oppilashuoltoryhmien toimintaan. lisäämme lasten vaikutusmahdollisuuksia elinympäristön suunnittelussa ja muodostamme hyvinvointiselonteko IV:n aikavälillä (2011 2014) Lappeenrantaan Lastenparlamentin. ehkäisemme päihteidenkäytön kokeiluja ja tarjoamme päihteettömiä vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ edistämme hyvinvointioppimista. edistämme kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja lisäämme vanhempien osallisuutta. määrittelemme paikalliset perusopetuksen laatukriteerit. edistämme lasten kulttuurikasvatusta. tuemme kunnallisten kulttuuripalvelujen saamista maksuttomiksi/edullisiksi nuorille. turvaamme mahdollisuuden riittävään sekä laadukkaaseen oppilashuoltoon. TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ tuomme esille myönteisiä ja toisten huomioon ottamisen toimintamalleja. edistämme kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen 13

nuorella (13-18-vuotiaalla) on oikeus siihen, että hänen vanhempansa tiedostavat kasvatusvastuunsa jatkuvan myös lapsen varttuessa nuoreksi. laadukkaaseen perusopetukseen, tarvittaessa erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen. peruskoulun jälkeen koulutuspaikkaan. riittävään ja tarpeenmukaiseen tukeen opinnoissaan. siihen, että hänelle turvataan realistinen mahdollisuus jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen. lukio- tai ammattiopintojen jälkeen siirtyä jatko-opintoihin tai työelämään. osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. kehittyä edelleen medialuku- ja monipuolisissa mediankäyttötaidoissa sekä saada suojaa hänelle vahingolliselta medialta. monipuolisiin, päihteettömiin toiminta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Jotta nuoren oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ tarjoamme vanhemmille tietoa nuoruudesta ja siitä, että vanhempien kasvatusvastuu säilyy myös nuoruudessa. vahvistamme vanhempien mediataitoja. nuorella on oikeus monipuolisiin toimintaja harrastusmahdollisuuksiin. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ muodostamme luontevia monikulttuurisia nuorten yhteisiä harrastusryhmiä (kulttuuri-, nuorisoja liikuntatoimi). kehitämme nuorten hyvinvointikeskustelua, nuorten hyvinvointi yhteiset kriteerit arvioinnille. 14

EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ tarjoamme malleja hyvistä käyttäytymistavoista. hyödynnämme kulttuurin ja taiteiden menetelmiä sekä nuoriso- ja liikuntatoimen ennaltaehkäisevää toimintaa (erityisryhmien perustaminen). lisäämme tietoa siitä, mitä väkivalta tarkoittaa ja millaisia seuraamuksia siitä on. puutumme kaikkeen väkivaltaiseen käyttäytymiseen välittömästi ja varmistamme työntekijöille valmiudet väkivaltatilanteisiin puuttumiseen (0- toleranssi väkivaltaan). ehkäisemme turvattomuutta. TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ kehitämme kaikkein toimijoiden sujuvaa yhteistyötä jatkossakin. kehitämme opetustoimen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. kehitämme nuorten mediataitoja edelleen ja tarjoamme heille valmiudet monipuoliseen ja kehittävään mediataitojen käyttöön. otamme vanhemmat mukaan myös toisen asteen monitoimijaiseen yhteistyöhön sekä koulutuksessa että opiskelijahuollossa (myös nuori tarvitsee vanhempien ja muiden aikuisten tukea). otamme nuoret ja heidän vanhempansa aktiivisiksi toimijoiksi omissa asioissaan, kehitämme Nuorisovaltuuston toimintaa edelleen ja edistämme rohkeita monitoimijaisia hankkeita. tarjoamme päihteettömiä vaihtoehtoja vapaaajanviettoon. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ laadimme paikalliset perusopetuksen laatukriteerit. edistämme nuorten kulttuurikasvatusta. varmistamme sujuvan nivelvaiheen perusopetuksesta jatko-opintoihin (tiedonsiirto sujuvaksi). varmistamme perusopetuksen päättövaiheessa maahan muuttaneille nuorille valmiudet ja mahdollisuudet jatko-opintoihin. varmistamme, että nuorille on tarjolla riittävät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet. 15 kehitämme opiskelijahuoltoa yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa, jotta varmistetaan kaikkien nuorten mahdollisuus opintojen suorittamiseen. turvaamme mahdollisuudet riittävään ja laadukkaaseen oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Kehitämme opiskelijahuoltoa yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa, jotta varmistetaan kaikkien nuorten mahdollisuus opintojen suorittamiseen. vahvistamme nuorten valmiuksia itsenäiseen elämään (kotoa pois muuttaminen, seurusteluja parisuhde). edistämme terveellisiä elämäntapoja ja ehkäisemme päihteiden käyttöä.

nuorella aikuisella (19-25-vuotiaalla) on oikeus siirtyä lukio- tai ammattikoulutuksen jälkeen jatkokoulutukseen tai työelämään. osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. kotoa itsenäistymiseen ja saada tarvittaessa eri tavoin tuettua asumista. toiminta- ja harrastusmahdollisuuksiin. huvitella ilman humalaa. NUORELLA AIKUISELLA on oikeus kotoa itsenäistymiseen ja saada tarvittaessa eri tavoin tuettua asumista. Jotta nuoren aikuisen oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ vahvistamme vanhempien kykyä luopua ja tukea nuorta itsenäiseen elämään siirtymisessä. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ tuemme luontevien erilaisista kulttuuritaustoista olevien nuorten yhteisryhmien muodostumista nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. korostamme monikulttuurisuuden rikkautta sekä tarjoamme kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua yhdessä tekemiseen. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme nuoren omaa vastuuta väkivallattomaan käyttäytymiseen sekä väkivallan seuraamuksia. 16 TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ nuoren oma osallistuminen ja vastuu oman elämänsä hallinnasta ja terveyttä edistävästä toiminnasta korostuu. toimimme päihteiden käytön ennaltaehkäisyä vahvistavasti ja tarjoamme vaihtoehtoisia toimintatapoja humalahakuiselle käyttäytymiselle. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ edistämme toisen asteen oppilaitosten sekä jatkokoulutuspaikkojen ja työelämän yhteyksiä, jotta nuorille mahdollistuu sujuva siirtyminen jatko-opintoihin tai koulutustaan vastaavaan ammattiin työelämässä. vahvistamme toisen asteen oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyötä ja palvelujen tarjontaa. Teemme nivelvaiheen toiselta asteelta jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen sujuvaksi. vahvistamme ja tuemme nuorten valmiuksia siirtyä itsenäiseen elämään (kotoa pois muuttaminen, työelämä, parisuhde, perheen perustaminen).

lapsen oikeuksien sopimus lyhyesti 1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. 11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnonja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä. 17 15. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. 21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.

22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain. 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. 29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta. 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaaaikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden. 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.) 18 Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. 40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen. 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. 44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa. 46. - 54. Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia. Lyhentämättömänä varsinainen sopimusteksti löytyy verkkosivulta www.lapsiasia.fi

19

20