PELKOA, MITÄTÖINTIÄ JA ULKOPUOLISUUTTA RASISMI LASTEN JA NUORTEN KOULUARJESSA ANNE-MARI SOUTO YTT, KM

PELKOA, MITÄTÖINTIÄ JA ULKOPUOLISUUTTA RASISMI LASTEN JA NUORTEN KOULUARJESSA ANNE-MARI SOUTO YTT, KM

Anastasia: Kun opettaja puhuu joistakin asioista, niin hän sanoo tavallaan, erottelee suomalaiset ja venäläiset.. Että kun hän esimerkiksi sanoo sanan ryssä tai muuta, niin hän tekee ikään kuin siksi, että haluaisi nähdä meidän venäläisten reaktion, miten siihen suhtaudutaan, hän niiku erottaa sen sanan siinä puheessaan. Sama oli kun hän puhui saksalaisista, niin hän puhui epäkohteliaasti ja huonosti, ja sitten Valentina sanoi, ettei noin saa puhua. Ams: Mitä sen jälkeen tapahtui? Anastasia: Sitten loppui koulu. Tuntui pahalta. Pitää suhtautua siihen opettajaan nyt normaalisti, mutta se on vaikeaa, kun hän puhuu niin ja kääntyy meihin päin, ja joidenkin opiskelijoiden kasvoilla, he tarkastelevat meitä hiljaa.

Ams: Mitä haukkumasanoja kuulet? Kristiina: Ryssä ja huora, ja neekeri. MULLE ainakin ryssä, mut kun mie oon Sabinen ja niitten kanssa niin neekeri, yksin ryssä. Jos lähen niitten kanssa, niin neekeri ja huora tullee.

Samuel: Minä ja äitiki halusi rakennusalalle, minä sanoin sille ryhmänohjaajalle, että minä en tykkää hirveesti tästä luokan ilmapiiristä, koska se on huono, koska minä haluun valmistua, haluun opiskella paikassa, missä on hyvä ilmapiiri että miusta tuntuu turvalliselta No yks minun kaveri luovutti sieltä x-oppilaitoksesta. AMS: No minkä takia hän luovutti? Samuel: No vähän rasistinen meininki siellä Minusta nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja matkailuala on semmoset, missä on hyviä ihmisiä On erilainen kuin autoala, kiviala, putkimies, rakennusala, metalliala Nää on erilaiset, koska jos sanotaan suoraan, tää ala ja matkailuala on semmoset, jossa ihmisen pitää olla sosiaalinen ja avoin Koska nuorisotalolle voi tulla kuka tahansa ihminen Voi tulla tumma Jos sinä olet semmonen ohjaaja, että sinä katot ihonväri, sit ei kannata olla siellä. Sama matkailualalla, joutuu olla tekemisissä kaikenlaisten ihmisten kanssa mutta nyt jos puhutaan kiviala ja ne alat, että sun ei ole pakko olla tekemisissä kenen kanssa sinä et halua.

Ams: Mitä sie mietit, miltä Osmanista on tuntunut tulla tähän kouluun? Sabine: Sitä on varmasti ainakin alussa pelottanut ihan hirveesti kun on yksin, mut kun sen pitäs tajuta et jos sitä joku kiusaa, niin täällä kaikki ulkomaalaiset on kaikkien puolella, mut kun se sen tietäs niin se kyllä se varmasti uskaltas täällä enemmänkin liikkuu, täällä koulussa, ei sitä nää välitunneilla, missään! Minnuu säälittää se niin hirveesti kun se niin pelkää, sen pittää näyttää niille että se ei pelkää niitä! Yhtään! Sen ei pidä olla semmonen ujo, mut ei pidä olla semmonen koviskaan, että niiku mä en pelkää ja tulkaa tänne vaan niin mä hakkaan teidät, on ihan normaalisti niin et näyttelee et ei pelkää.

Koulu on yksi keskeisin lasten ja nuorten monikulttuurista arjen ympäristöistä Koulun on yksi keskeisimmistä vertaissuhteiden ja ystävyyksien muodostumisen paikoista.. Koulu on keskeisimmistä rasismin kokemisen ympäristöistä Koulu on myös paikka, jossa rasismista usein vaietaan ja jossa siitä on vaiettava.. Koulu on kasvatuksen ja kasvun merkittävimpiä institutionaalisia ympäristöjä..

TEEMOISTA.. Taustaksi: monikulttuuristuminen sukupolvi-ilmiönä & rasismista yhteiskunnallisena kysymyksenä Arkipäivän rasismista teoreettisena ja arkisena ilmiönä Rasismi suomalaisessa koulussa sekä lasten ja nuorten suhteissa Rasismin seurauksia yksilöiden elämässä Pelko ja arjen monikulttuuristuminen: mistä peloista puhutaan ja mistä vaietaan?

MONIKULTTUURISUUS SUKUPOLVI-ILMIÖNÄ

MONIKULTTUURISUUS SUKUPOLVI-ILMIÖNÄ Maahanmuuttajien/ turvapaikan hakijoiden joukossa paljon nuoria ja lapsia Koskettaa Suomessa erityisesti lasten ja nuorten institutionaalisia ympäristöjä (mm. päiväkodit, koulut) Toisin kuin aikuiset, lapset ja nuoret kohtaavat vertaisina paljon eri taustoja edustavia ihmisiä arkisissa ympäristöissään Haaste sukupolvien välisille suhteille: Kellä on tieto monikulttuurisesta arjesta ja esimerkiksi rasismista? * herkkyyttä kuunnella ja ottaa vakavasti lasten ja nuorten kokemukset, pyrkimys dialogisuuteen! ANNE-MARI SOUTO

Nuoret eivät ole automaattisesti ja luonnollisesti kansainvälistyviä ja monikulttuurisuuteen positiivisesti suhtautuvia Lisääntyvät kohtaamiset eivät itsestään ja automaattisesti edistä monikulttuurisia suhteita Nuorten asennoituminen jännitteistä: Yhtäältä nuoret suhtautuvat monikulttuurisuuteen yhä luontevammin, mutta toisaalta nuorten asenteissa on havaittavissa kriittistä ja maahanmuuttovastaista asennoitumista ANNE-MARI SOUTO

RASISMI YHTEISKUNNALLISENA KYSYMYKSENÄ Rasismi on yhteiskunnallisena kysymyksenä vaikea ja moraalisesti latautunut koetaan leimaavana imiönä, mikä voi vähentää halukkuutta ottaa osaa keskusteluun. Keskustelu rasismista lisääntynyt viime vuosina keskustelua puolesta ja vastaan. Nykyään siitä on tehty ääripää kysymys suvakit ja rasistit vie pohjaa rakentavalta keskustelulta Maahanmuuttokriittinen ja rasistinen puhe lisääntynyt julkisuudessa -> samalla lisännyt ja legitimoinut arkista rasismia esimerkiksi nimittely, ahdistelu, töniminen julkisissa tiloissa lisääntynyt. Tartutaan usein siihen, onko puheilla tai teoilla rasistinen motiivi Ei huomioida tekojen arkisia seurauksia tai uhrien kokemuksia rasismin määrittelyssä.

Se, miten rasismi ymmärretään tai miten siitä keskustellaan, vaikuttaa siihen - miten siihen puututaan, - miten uhrit voivat nimetä ja saada tunnustusta kokemuksilleen, - millaista toimintaa avun pyytäminen tai rasismin vastainen toiminta edellyttää. - Tällä hetkellä se edellyttää rohkeutta erottautua ja kykyä argumentoida rakentavasti liiallinen puolustautuminen voidaan helposti määrittää kiittämättömyydeksi ja röyhkeydeksi. ANNE-MARI SOUTO

VAIETTU ONGELMA KOULUSSA Tilanne vaihtelee kouluittain Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että koulu on yksi keskeisistä rasismin ympäristöistä paikka, jossa on pakko olla ja josta ei pääse pakoon. Opetussuunnitelmat eivät puhu rasismista lainkaan asiaa lähestytään mieluummin positiivisesti virittyvien termien (kuten suvaitsevaisuus) kautta Riskinä, että ikävät ilmiöt sivutetaan. Monikulttuuristuvan koulun haasteiden tarkastelussa on keskitytty pitkälti opetuksellisiin kysymyksiin. Mutta kysymykset nuorten ryhmädynamiikasta, arkisesta syrjinnästä ja suomalaisnuorten valmiuksista kohdata monikulttuuristuvaa arkea ovat jääneet toissijaisiksi päähuomion kohdistuessa opetuksellisiin kysymyksiin. ANNE-MARI SOUTO

ARKIPÄIVÄN RASISMI ILMIÖNÄ

ARKIPÄIVÄN RASISMISSA.. Ei kyse vain tietoisesta ja julkilausutusta ulkomaalaisvihasta tai syrjinnästä (tai vakavasta väkivallasta). Yksilöiden toiminta voi vahvistaa hierarkkisia ryhmärajoja ja asemoida ihmisiä epäarvoisesti silloinkin, kun he eivät siihen tarkoituksellisesti tähtää. Tahattomallakin rasismilla on sekä materiaaliset ja symboliset seuraukset. ANNE-MARI SOUTO

Koulun käytävällä on hälyä ja oppilaat meluavat. Yhtäkkiä hissan luokan ovi aukeaa ja opettaja huutaa: - Näytähän Matti kieltäs kohtahan tuo on ihan musta, ku kiroot kun turkkilainen Sie oot ihan kiva Valentina, vaikka sie oot venäläinen ANNE-MARI SOUTO

Ihmisryhmien välisten erojen havainnoinnissa, merkityksellistämisessä ja arvottamisessa on pitkälti sosialisaation kautta omaksutuista, sittemmin usein itsestään selvinä pidetyistä tavoista luokitella ihmisiä tiettyjen kriteereiden (esim. ihonväri, syntyperä, uskonto) mukaan. Luokitteluita ja stereotypioita ei tule ymmärtää vain kysymyksenä oikeasta ja väärästä, todesta tai epätodesta vaan myös siten, miten ne ovat läsnä ihmisten kohtaamisissa ja millaisia seurauksia niillä on yksilöiden ja ryhmien elämässä. ANNE-MARI SOUTO

Nuorten kokemuksia rasismista vertaissuhteiden tasolla: Katseita, tuijotuksia, huomiotta jättämistä, läpällä heittämistä, tönimistä, lyömistä, nimittelyä, piirrettyjä symboleita, ivallisia nauruja, etäisyyden ylläpitoa, uhkailua, osaamisen epäilemistä, tyhmänä pitämistä, suomalaistumistunteen mitätöintiä, tunnetta siitä ettei ole tervetullut, oman kulttuurisen taustan solvaamista ja vähättelemistä, jne. ARKIPÄIVÄN RASISMI ON KOULUISSA MONINAISTA ANNE-MARI SOUTO

Nuorten kokemuksia rasismista opettajien taholta: Erilaisten yhteen niputtamista, vähemmistökokemusten sivuuttamista ja näkymättömyyttä, solvaamista, yksinomaan vain negatiivisten asioiden esille nostamista monikulttuuristumisen ja/ tai toisten kotimaiden /synnyinmaiden yhteydessä, maassa maan tavalla periaatteeseen vetoamista, rasismiin puuttumattomuutta ja rasismin mitätöintiä, jne.

Arjen rasismissa on kyse usein hyvin hienovaraisista asioista, joilla muistutetaan toisen yksilön tai ryhmän erilaisuudesta ja toisarvoisuudesta. Tekoja, jotka pienikin lapsi tuntee ja ymmärtää vaikkei ehkä osaa nimetä niitä juuri rasismiksi. Hämmentäviä tai epämiellyttävyyden hetkiä, joissa huomaa että minua kohdellaan, katsotaan tai tuijotetaan toisin kuin muita. Muita ei kohdalla näin En ole kuin muut Miksi minä/ minua? Myös muut lapset voivat tunnistaa, että kiusaaminen / toisin kohteleminen voi liittyä siihen, että kiusattu on erivärinen, puhuu suomea murtaen, jne.

RASISMIA TUOTTAVAT JA YLLÄPITÄVÄT KÄSITYSTAVAT Ole kuin suomalainen Suomalaisuuden kriteereiden tiukkuus: tavallisesta suomalaisuudesta poikkeavia tapoja tai piirteitä käytetään helposti eronteon ja ulossulkemisen välineenä Suomalaisuuden etnistäminen ja rodullistaminen Kulttuureiden hierarkiat: Länsimaalaiskeskeisyys, venäläisvastaisuus, islamin rodullistaminen Lännen ulkopuolisiksi tulkittuja kulttuureita ja maita ei pidetä tutustumisen ja tietämisen arvoisina voimistaa stereotyyppistä ajattelua Pakolaiskliseet, avuttomuuden ja tyhmyyden olemuksellistaminen ANNE-MARI SOUTO Joustamaton maassa maan tavalla periaate Kulttuurisen rasismin tunnistamattomuus, kieltäytyminen yhteiselämän pelisääntöjen yhteisestä määrittelystä Solvaavien sanojen hyväksyntä suomalaisten tapojen nimissä

PASSIIVINEN SUVAITSEVAISUUS HILJAISTA HYVÄKSYNTÄÄ? Nuorten positiiviset ajatukset monikulttuurisuudesta kääntyvät nihkeästi sosiaaliseksi aloitteellisuudeksi maahanmuuttajia kohtaan tai aktiiviseksi rasismin vastaisuudeksi - velvoittaa maahanmuuttajanuorilta aktiivisuutta. Solvaaviin termeihin ja vitseihin ei uskalleta tai haluta puuttua kiusattu jää yksin. Suvaitsevaisuus on usein pinnallista. Suvaitsevaisuuden takaa löytyy usein valtasuhde, jossa asetetaan ihmiset melko tarkastikin kontrolloituihin kategorioihin ja asemiin. Suomalaista varovaisuuden ja etäkohteliaisuuden kulttuuria ruokitaan ajatuksella, että eri kulttuureja edustavat ihmiset haluavat luonnostaan olla vain toisensa kanssa oikeutetaanko ANNE-MARI SOUTO samalla omaa passiivisuutta?

RASISMIN SEURAUKSIA Sosiaalista eristämistä Ryhmien ulkopuolelle jääminen Yksinäisyys, eristäytyminen: Lapset hakeutuvat entistä voimakkaammin muiden erilaisten seuraan Pakko olla sosiaalisesti aloitteellinen ja rohkea Tilalliset ja fyysiset seuraukset Välimatkan ylläpitäminen, turvattomat paikat Liikkumisvapauden rajoittuminen

RASISMIN SEURAUKSIA Identiteetin määrittelemisen ongelmallisuus Vaikeus rakentaa positiivista minäkuvaa ja käsitystä omista juurista niin yksilönä, tyttönä/ poikana kuin kulttuuristen ryhmien edustajanakin Ikuinen kiitollisen tulijan ja oppilaan asema turhautuminen toisarvoisuudesta Todistamisen taakka sun tarvii vaan todistaa et somalit ei oo pahoja Oman ruumiin/ ulkonäön/ käytöstapojen/ kielen muokkaaminen vastaamaan suomalaisuuden normia miten voin viihtyä omassa kehossani? Minunkaltaisteni rajatut mahdollisuudet Esimerkkinä: ammatinvalinnan kysymykset

Lapsen tavat tunnistaa ja nimetä syrjinnän ja rasismin kokemuksia, ovat riippuvaisia siitä, kuinka näitä kokemuksia käsitellään ja nimetään heidän kasvuympäristöissään. Kotona, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä, ympäröivässä yhteiskunnassa Tutkimukset ovat osoittaneet, että: Ilmiö on uusi monissa maahanmuuttajataustaisissa perheissä Lisäksi vanhemmille ei aina kerrota. Kasvatusinstituutiot: päiväkodit ja koulut usein vaikenevat rasismista tai eivät osaa sitä tunnistaa. Kiusaamisen kapeat määrittelyt eivät tunnista syrjiviä ja loukkaavia tekoja, joita ei kohdenneta suoraan johonkin yksilöön tai ryhmään. Älä välitä kiusaamiseen puuttumisen tapana jätämmekö lapset ja nuoret liikaa yksin? Voisimmeko vastata useammin Minä välitän! Koulussa vähän ammattilaisia, jotka osaavat kohdata ja käsitellä rasismia puhumattakaan muista traumaattisista kokemuksista, joita maahanmuuttajalapsilla ja nuorilla voi olla. Riskinä on se, että lapsilla ei ole sanoja nimetä kokemuksiaan ja että he jäävät näiden kokemusten kanssa yksin.

RASISMIN VASTASTRATEGIAT Vaikeneminen (yksinäisyys, lyön kotona nyrkillä seinään ) Vähättely (sen kanssa on vain opittava elämään) Erottautumisen vältteleminen (sulautuminen) Syrjään vetäytyminen Ryhmäytyminen ja vastarinta (jengiytyminen ja kovilla takaisin vastaaminen) Vain väkivalta antaa tilaa olla rauhassa Vain toiset erilaiset ymmärtävät minun kokemuksia Pyrkimys rakentavaan vuoropuheluun ANNE-MARI SOUTO

PELOSTA JA RASISMISTA KOULUSSA

PELKO RASISMIA SELITTÄMÄSSÄ? Kulttuurisen erilaisuuden kohtaamisen ja rasismin yhteydessä puhutaan usein pelosta, mutta Mistä silloin oikein puhutaan? Mistä peloista taas vaietaan ja vaiennetaan? Pelko on vahva tunne ja ilmiö Pelko vaikuttaa yksilöiden hyvinvointiin, liikkumiseen sekä siihen, miten he toisia kohtelevat ja kohtaavat sekä siihen, miten he itse voivat itseään määrittellä Pelko lukitsee helposti etäisyyttä ja sosiaalisia rajoja: pelolla piirrettyjä rajoja on vaikea ylittää ANNE-MARI SOUTO Pelon herättäminen on vahva voimakeino: sen avulla kamppaillaan myös vallasta

PELKO JA SEN RAJOITTUNUT KÄSITTELY Eri kulttuureita edustavien ihmisten kohtaamisia kuvataan usein jännittävinä ja pelottavinakin tilanteina, etenkin viime aikoina islamofobia on vahvistunut, mutta vähemmän taas puhutaan: Rasismin aiheuttamasta pelosta Vaikuttaa vahvasti yksilön minuuteen ja itselle avautuviin/ sulkeutuviin mahdollisuuksiin Ulossulkemisen ja ryhmän ulkopuolelle jäämisen peloista koulussa nuoren tulee koulua johonkin ryhmään Pelkosta joutua suomalaisuuden ulkopuolelle jos on tekemissä maahanmuuttajien kanssa tavallisen suomalaisuuden kyseenalaistaminen Pelosta tulla häpäistyä ja mitätöityä seksuaalisesti: ANNE-MARI SOUTO Kulttuuriseen välitilaan astujat seksualisoidaan helposti, kulttuurisesti puhtaan tyttöyden ja poikuuden kontrollointi

LASTEN JA NUORTEN MONIKULTTUURISESSA ARJESSA ON MONENLAISIA PELKOJA, MUTTA JOS VAIN OSA TUNNISTETAAN.. Lapset ja nuoret jää yksin pelkojen kanssa viha yksi keino käsitellä näitä tunteita * Rasismin vastaisessa työssä on hyvä käsitellä myös tunteita pelkkä tietopohjainen valitus ei riitä! Erilaista tehdään helposti pelon syy Pelkoa synnyttävät opitut stereotypiat jää käsittelemättä Pelko on keskeisessä osassa ryhmärajojen, meidän ja heidän määrittelyssä Jää tunnistamatta ja käsittelemättä se, että pelko kohdistetaan eri tavoin erilaisiin erilaisiin ANNE-MARI SOUTO

SUKUPOLVIEN VÄLISELLE DIALOGILLE TARVE Nuorten ryhmien välisissä jännitteissä on riskinsä, että ne kääntyvät etnisiksi ja rasistisiksi konflikteiksi (väkivallan kierre) Nuoria ei saa jättää yksin ilmiön käsittelyssä, vaan heitä on tuettava ottamaan vastuuta monikulttuurisuuden rakentamisesta Lisääntyvät kohtaamiset eivät itsessään synnytä positiivista vuorovaikutusta Rasismin uhrit vaikenevat tai vaiennetaan usein: ulkopuolisuuden tunne vahvistuu Ottaa asiaa puheeksi on tapa mennä lasta ja nuorta vastaan vaikean asian käsittelyssä Osoittaa, että rasismin ilmenemistä ei väheksytä ja että siihen pyritään puuttumaan, että se on ilmiönä väärin. Uhrien kuunteleminen tärkeys ja rasismin moninaisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen: pohja ANNE-MARI avoimuuden, SOUTO luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiirille.

Lisälukemista: Harinen, Päivi & Honkasalo Veronika & Souto Anne-Mari & Suurpää Leena. (2009) Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen. Nuorisotutkimusverkosto. Honkasalo, Veronika & Souto, Anne-Mari & Suurpää, Leena (2007) Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Kokemuksia, käytänteitä ja haasteita 10 suurimmassa kunnassa. Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisu. Keskinen, Suvi & Rastas, Anna & Tuori, Salla (2009) En ole rasisti, mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Tampere: Vastapaino. Löytyy myös netistä. Rastas, Anna (2007) Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Tampere: Tampereen yliopistopaino. Souto, Anne-Mari (2011) Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Anne-Mari Souto, Veronika Honkasalo & Leena Suurpää (2015) Kuuntelemista, sanoittamista ja näkyväksi tekemistä. Tutkijat kiistellyn rasismin äärellä. Teoksessa Antti Häkkinen ja Mikko Salasuo (toim.) Salattu, hävetty ja vaiettu. Miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä? Tampere: Vastapaino. ANNE-MARI SOUTO