Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211
Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28 autoa. Tämä on 9 autoa eli 3 enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan rekisteröity automäärä kasvoi vuonna 211 noin neljä prosenttia. Helsingin rekisterissä oleva automäärä on kasvanut joka vuosi vuodesta 1994. Autoja oli vuonna 211 yli puolet (55 ) enemmän kuin vuonna 1994. Vuoden 27 lopusta alkaen ajoneuvon on voinut ilmoittaa tilapäisesti pois liikennekäytöstä. Vuoden 211 lopussa liikennekäytössä oli 235 autoa, mikä on 86 rekisteröidyistä autoista. Liikennekäytössä olevia autoja oli 4 kpl (2 ) enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa liikennekäytössä oli kaksi prosenttia enemmän autoja kuin vuotta aiemmin. Helsingissä oli vuoden 211 lopussa noin 21 liikennekäytössä olevaa henkilöautoa, mikä on vajaa kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 21 ja vajaa prosentti enemmän kuin vuoden 27 lopussa, jolloin liikennekäytöstä poisto tuli mahdolliseksi. Henkilöautotiheys eli rekisteröityjen henkilöautojen määrä 1 asukasta kohti oli Helsingissä vuoden 211 lopussa 43, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan rekisteröityjen henkilöautojen määrä 1 asukasta kohti oli 548 kpl eli selvästi suurempi kuin Helsingissä. Helsingissä henkilöautotiheys on kasvanut 33 vuodesta 1994, siis vähemmän kuin autokanta. Liikennekäytössä olevia henkilöautoja oli 1 asukasta kohti 349 eli vajaa prosentti enemmän kuin edellisvuonna. Koko maan liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä 1 asukasta kohti oli 469 kpl. Automäärä, Bilbeståndet Liikenteessä olevat autot, Antalet bilar i trafik 3 25 2 15 1 5 Autot Bilar Henkilöautotiheys Personbiltäthet H-autot/ 1 asukasta, Personbilar / 1 inv. Liikenteessä olevat autot Antalet bilar i trafik Liikenteessä h-autoja/1 asuk. Personbilar i trafik /1 inv. 198 1985 199 1995 2 25 21 6 5 4 3 2 1 Helsingissä rekisteröidyt autot, liikenteessä olevat autot, rekisteröityjä henkilöautoja/1 asukasta eli henkilöautotiheys ja liikenteessä olevia henkilöautoja/1 asukasta Registrerade bilar, antalet bilar i trafik, registrerade personbilar / 1 invånare (personbiltäthet) och personbilar i trafik/ 1 invånare i Helsingfors Liikenteen muutos- Trafikens förändrings- 2, 1, Verrattuna vuoteen 27 liikennekäytössä olevia henkilöautoja 1 asukasta kohti on Helsingissä edelleen 4 vähemmän. Vuonna 211 rekisteröitiin koko maassa uusia henkilöautoja 13 enemmän kuin vuonna 21. Uusien henkilöautojen määrä oli kuitenkin 1 pienempi kuin vuonna 28, jolloin autoverotusta uudistettiin., -1, -2, -3, 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Liikennemäärät lähes ennallaan Helsingissä Liikenteen muutoksia tarkastellaan tuonnempana Helsingin aiemman, vuoden 28 rajan mukaan, koska kehitystä verrataan pitemmällä ajalla aiempiin vuosiin. Vuoden 211 syksyllä liikennettä oli Helsingin aiemmassa pääkatuverkossa lähes saman verran kuin vuonna 21. Keskimäärin liikennettä oli vain vajaa puoli prosenttia enemmän. Vuodesta 22, jolloin liikenne väheni hieman, talouden taantumaan saakka liikenne kasvoi Helsingissä lähes vuosittain keskimäärin vajaan prosentin. Taantuman myötä liikenne vähentyi, mutta kasvoi taas vuonna 21. Suomen pääteillä oli liikennettä vuonna 211 vajaat kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Liikenteen muutokset edellisvuoteen verrattuna Helsingin aiemmassa katuverkossa Trafikens förändringar jämfört med året förut i tidigare Helsingfors gatunätet Liikennemäärä/vuorokausi autot ja raitiovaunut Raja v.211 muutos Niemi 24-2 3-1 Kantakaupunki 35-7 Kaupunki(aiempi raja) 58 6 7 1 Poikittaislaskentalinja 25 2 3 1
Liikenne kasvoi kaupungin rajalla sekä poikittaislinjalla ja väheni keskustassa Liikenne väheni vuonna 211 niemen (keskustan) rajalla prosentin (-2 autoa/ vrk) ja kantakaupungin rajalla liikennemäärä pysyi lähes samana(-7 autoa/vrk). Sekä aiemmalla kaupungin rajalla että poikittaislaskentalinjalla oli vuonna 211 noin prosentti enemmän liikennettä kuin edellisvuonna. Aiemmalla kaupungin rajalla liikenne kasvoi noin 7 autoa/vrk ja poikittaislaskentalinjalla yli 2 autoa/vrk. Nykyisellä, vuoden 29 mukaisella kaupungin rajalla autoja vuonna 211 oli 11 autoa, lähes kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Automäärän muutos Förändring av antalet bilar 3 Aiempi kaupungin raja Den tidigare stadsgränsen 2 1-1 -2-3 -4 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Niemen raja, Uddens gräns Liikennemäärän muutos edelliseen vuoteen verrattuna Trafikens förändringar jämfört med året förut Keskustan liikenne vähentynyt ja kaupungin rajan kasvanut vuosikymmenen aikana Vuoteen 21 verrattuna vuonna 211 oli niemen (keskustan) rajalla 1 (-27 autoa) ja kantakaupungin rajalla 7 (- 25 autoa) vähemmän liikennettä. Molempien rajojen liikenne on vähentynyt vuoden 21 jälkeen useimpina vuosina. Aiemman kaupungin rajan mukainen liikenne taas on kasvanut vuodesta 21 12 (63 autoa). Autot ja raitiovaunut Bilar och spårvagnar 7 6 5 4 3 2 1 Kaupungin raja(aiempi) Stadsgränsen (tidigare) Poikittaislinja Tvärlinjen 198 1985 199 1995 2 25 21 Liikenteen kehitys laskentalinjoittain Trafikens utveckling på räknelinjerna Kantakaupungin raja Innerstadens gräns Niemen raja Uddens gräns Liikenne kasvanut pitkään esikaupunkialueilla Verrattuna 199-luvun alun taantuman loppuun eli vuoteen 1993 kaikki laskentalinjat yhteenlaskettuna vuonna 211 liikennettä oli 15 enemmän. Liikenne on kasvanut ainakin hieman lähes vuosittain. Liikenteen kasvu on painottunut aiemmalle kaupungin rajalle. Siellä liikenne on kasvanut vuodesta 1993 reilun kolmanneksen eli keskimäärin vajaat 2 vuodessa. Vain vuonna 28 liikenne vähentyi hieman. Sen sijaan keskustan eli niemen rajan liikennemäärä vuonna 211 oli 7 pienempi ja kantakaupungin rajan liikennemäärä vain alle prosentin suurempi kuin vuonna 1993. Muutokset kantakaupungin rajalla ovat olleet 18 vuodessa pieniä. Autot ja raitiovaunut Bilar och spårvagnar 25 Poikittaislinjalla Hakamäentien liikenne kasvussa viime vuosina 2 Kehä I, Ring I Poikittaislinjan liikennemäärä oli vuonna 211 viidenneksen suurempi kuin vuonna 1993. Sen liikenne on kasvanut 43 autolla/vrk, hieman enemmän kuin liikenne Kehä I:llä. Kehä I:n liikennemäärä on vuodesta 1993 kasvanut 41 autolla, yli 6. Kantakaupungin pohjoisosan poikittaisliikenne väheni vuosina 1999-28. Hakamäentien parannustyön valmistuttua (kesällä 29) Hakamäentien liikenne on kasvanut noin neljänneksen, yli 8 autolla verrattuna parantamista edeltäneisiin vuosiin 21-25. Vuoden 28 jälkeen muilla poikittaiskaduilla liikenne ei useimmissa tapauksissa ole kasvanut. Myös Kehä I:n liikennemäärä on lähes sama kuin vuonna 28. 15 1 5 Metsäläntie ja Pirkkolantie Hakamäentie Helsinginkatu ja Nordenskiöldinkatu 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Poikittaislaskentalinjan liikenteen kehitys Trafikens utveckling på tvärgående linjen
Joukkoliikenteen käyttö kasvoi niemen rajalla Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti molemmat suunnat yhteen laskien 711 8 henkilöä, mikä on,4 enemmän kuin vuonna 21. Joukkoliikenteen osuus oli 64,8, kun se vuonna 21 oli 64,2. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 1,3 (5 85 henkilöä) ja henkilöautoissa matkustavien määrä väheni 1,2 (3 1 henkilöä). Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärä kasvoi lähes 4 vuodesta 21. Seutu- kauko- ja tilausliikenteen bussien matkustajia ei laskettu vuonna 211, vaan ne lasketaan joka toinen vuosi. Raitiovaunujen matkustajamäärä väheni prosentin, mutta metron matkustajamäärä kasvoi lähes 7 edellisestä vuodesta. Metron vuoden 21 matkustajamäärää saattoi vähentää se, että Rautatientorin asema oli alkuvuodesta muutaman kuukauden kiinni. Lähiliikenteen junien matkustajamäärä väheni reilut 3 ja kaukoliikenteen junien 2 vuodesta 21. Junaliikenteen matkustajamäärätietoihin sisältyy melko paljon epävarmuutta. Aamuliikenteessä arkisin klo 6-9 niemen rajan ylitti keskustan suuntaan 93 19 henkilöä, mikä on,4 enemmän kuin vuotta aiemmin. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi prosentin (68 henkilöä) ja henkilöautoissa matkustavien määrä väheni 1,2 (3 henkilöä). Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärä kasvoi 7 vuodesta 21. Raitiovaunujen matkustajamäärä väheni 2, kun taas metron matkustajamäärä kasvoi lähes 7 edellisestä vuodesta. Lähijunien matkustajamäärä väheni 5 ja kaukoliikenteen junien 2 vuodesta 21. Joukkoliikenteen osuus 72,52 syksyn arkiaamuliikenteessä keskustaan klo 6-9 kasvoi,44 prosenttiyksikköä vuodesta 21. Talousarvion yli 72,5 :n tavoite siis saavutettiin. Henkilöä/ Personer 8 Koko vuorokausi, molemmat suunnat Hela dygnet, båda riktningarna 6 4 2 Henkilöä/ Personer 12 HA/PB 37 38 38 39 4 4 39 39 39 4 39 38 38 37 37 37 38 38 38 38 37 35 63 62 62 61 6 6 61 61 61 6 61 62 62 63 63 63 62 62 62 62 63 65 LA/B M RV/SV 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Vuosi / År J/T Aamuliikenne klo 6-9 keskustaan Morgontrafik kl.6-9 till centrum 36 64 36 35 64 65 HA- osuus PB-andel JL-os uus KTandel 1 8 6 4 2 28 72 27 HA/PB 73 29 3 3 3 29 29 71 31 7 31 32 31 31 31 3 28 29 3 29 3 3 28 28 27 28 7 7 71 71 69 69 69 69 7 72 71 7 71 7 7 72 72 72 73 69 68 LA/B RV/SV 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Vuosi / År Henkilöliikenteen kulkutapa ja joukkoliikenteen osuus niemen rajalla Persontrafikens färdsätt samt kollektivtrafikandelen på uddens gräns M J/T HA-osuus PB-andel JLosuus KTandel
Poikittaisliikenteen kulkutapa Syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen kulkutapaa on mitattu kahdella poikittaislinjalla: läntisellä (Kehä I, Pirkkolantie, Metsäläntie) ja itäisellä (Kehä I, Viikintie). Vuonna 27 poikittaislinjaa päätettiin laajentaa, jotta se kuvaisi paremmin poikittaisen liikenteen kulkutapaa. Läntiseen poikittaislinjaan otettiin mukaan Hakamäentie sekä Nordenskiöldinkatu. Syksyllä 211 joukkoliikenteen osuus uudella laajennetulla poikittaislinjalla oli 18,94, mikä on,39 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Talousarvion asettamaa yli 2 :n tavoitetta ei siis saavutettu. Läntisen poikittaislinjan joukkoliikenteen osuus nousi,54 prosenttiyksikköä ja itäisen laski,12 prosenttiyksikköä vuodesta 21. Henkilöä/ Personer 4 35 3 25 2 15 1 Koko vuorokausi, molemmat suunnat Hela dygnet, båda riktningarna HA - osuus / PB - andel JL- osuus / KT- andel 85,9 84,5 82,8 82,6 82,6 82, 85,6 83,7 82, 81,3 81,4 81,1 5 84,8 81,5 8,2 77,9 78,5 78,7 14,1 15,5 17,2 17,4 17,4 18, 15,2 18,5 19,8 22,1 21,5 21,3 14,4 16,3 18, 18,7 18,6 18,9 6 7 8 9 1 11 6 7 8 9 1 11 6 7 8 9 1 11 Läntinen linja Västra linjen Itäinen linja Östra linjen Yhteensä koko linja Båda linjerna Poikittaisliikenteen laskentalinjojen syksyn arkivuorokauden henkilöliikenne ja kulkutapaosuudet Persontrafikens mängd och färdsätt per höstens vardagsdygn på de tvärgående linjerna Pyöräily kasvoi kesäkuussa Pyöräily kasvoi 3-4,5 kesä-elokuussa koneellisten laskentojen mukaan edellisestä kesästä. Esplanadin konepisteessä pyöräily kuitenkin laski 2. Kesäkuussa tehtyjen laskentojen mukaan niemen rajan kahdeksan vuosittain seurattavan pisteen kautta kulki 29 7 pyöräilijää arkivuorokaudessa, mikä on 2 enemmän kuin vuonna 21. Kauniina kesäkuun arkipäivänä niemen rajan ylitti näiden pisteiden kautta jopa 3 4 pyöräilijää. Pyöräilijät / Cyklister 25 2 15 1 5 Eläintarhanlahti Djurgårdsviken Lauttasaaren silta Drumsö bro Eteläesplanadi Södra Esplanaden Kantelettarentie Kanteletarvägen Kesäkuussa tarkkailluista pyöräilijöistä 59 käytti pyöräilykypärää kuten vuonna 21. Naisista sitä käytti 62 ja miehistä 57. Naisten kypäränkäyttö kasvoi prosenttiyksikön ja miesten pysyi samana kuin vuonna 21. 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Vuosi / År Konepisteiden pyöräilijät kesä-elokuussa Cykelmängder i punkter med automatisk räkning från juni till augusti
Liikenteen seuranta Helsingissä Ajoneuvoliikenteen määrien pyöräily mukaan lukien - sekä joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitystä seurataan vuosittain suunnittelun ja päätöksenteon tarpeita varten. Helsingissä on moottoriajoneuvoliikennettä mitattu syyskuussa kolmella kehämäisellä laskentalinjalla ja yhdellä poikittaislaskentalinjalla. Koska liikenteen kehityksen seurannassa on pyritty vertaamaan myös pitemmän ajan kehitystä aiempiin vuosiin, on tässä esitteessä käytetty yhteenvedoissa aiemman, vuoden 28 kaupunginrajan mukaista laskentalinjaa, johon eivät sisälly laskentapisteet Helsinkiin vuoden 29 alussa liitetyllä Östersundomin alueella. Indeksi (1=kavl, genomsnittliga vardagliga trafiken) 12 1 8 6 4 2 94 93 99 14 16 12 83 13 15 15 15 11 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi/månad Autoliikenteen kuukausivaihtelu 9 laskentapisteessä Månadsvariation av biltrafik i 9 räknepunkter Pyöräily painottuu enemmän kesäaikaan. Aikavaihtelu on tehty vuosien 27-211 Eläintarhanlahden konepisteen vuoden keskimääräisen vuorokauden pyörämäärän mukaan. Eniten pyöräilijöitä on elokuussa suhteen ollessa vuoden keskimääräiseen vuorokauteen 1,87 ja vähiten helmikuussa,22. Indeksi (1=kvl, genomsnittliga cykelmängd per dygn) 2 183 171 187 15 148 158 1 98 89 Ajoneuvoliikenteen kehitystä mittaavat laskentalinjat Fordonstrafikens räknelinjer Kaikkiaan Helsingin autoliikennettä seurataan yli 1 pisteessä, joista yli 8:ssä laskentalaitteella. Pyörämääriä mitataan 11 pisteessä laskentalaitteella sekä yhden päivän käsilaskentoina niemen rajalla. Moottoriajoneuvoliikenteen seuranta-ajankohta on syksy, koska silloin automäärät vaihtelevat vähiten. Vuonna 211 syys-, loka- ja marraskuun keskimääräinen arkipäivän liikennemäärä oli 5 suurempi kuin vuoden keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä 9 jatkuvasti mittaavassa laskentapisteessä. 5 25 22 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Pyörämäärien vaihtelu kuukausittain Månadsvariation av cykelmängderna Joukkoliikennematkustajat lasketaan vuosittain poikkileikkauslaskentana ja henkilöautomatkustajat saadaan käyttämällä keskimääräistä kuormituskerrointa. Joukkoliikenteen osuudella tarkoitetaan joukkoliikenteellä matkustavien osuutta rajan ylittävästä henkilöliikenteen kokonaismäärästä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita lukuun ottamatta. 58 29
Sammandrag Bilarna Antalet registrerade bilar i Helsingfors ökade år 211 med 3, 9 bilar, jämfört med året förut. Antalet bilar i Helsingfors trafik var 2, 4 bilar större än i slutet av 21. Trafiken nästan oförändrad i Helsingfors År 211 var trafikmängderna i genomsnitt nästan desamma, bara mindre än en halv procent större i jämförelse med året förut på huvudgatorna enligt den tidigare stadsgränsen. Trafikmängderna minskade med en procent vid uddens gräns, var desamma på innerstadens gräns, men ökade med ungefär en procent på den tidigare stadsgränsen och på tvärlinjen. Trafiken har tillväxt länge i förstäderna Trafiken har tillväxt från år 1993 tillsammans med 15. På den tidigare stadsgränsen har tillväxten varit 36. Trafikmängden vid uddens gräns var 7 mindre än år 1993 och på innerstadens gräns nästan densamma. Förändringarna har varit på innerstadsgränsen. Kollektivtrafiken En höstvardag överskreds uddens gräns av 711 8 personer. Av dessa använde 64,8 kollektivtrafiken och andelen ökade,58 procentenhet jämfört med år 21. I morgonrusningen kl. 6-9 överskreds uddens gräns i riktningen mot centrum av 93 19 personer. Av dessa använde 72,52 kollektivtrafiken och andelen ökade,44 procentenhet jämfört med år 21. På ytterstadens tvärgående linje var kollektivtrafikens andel 18,9 per dygn. Andelen ökade,39 procentenhet jämfört med år 21. Trafikens uppföljning i Helsingfors Fordonstrafiken i Helsingfors mäts varje år på tre ringformiga räknelinjer och på en tvärlinje.
Yhteystiedot Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 21 (Kansakoulukatu 3) 99 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: (9) 31 1673 Internet: www.hel.fi/ksv Sähköposti: etunimi.sukunimi@hel.fi Liikennetutkija Irene Lilleberg Puhelin: (9) 31 3799 Liikennetutkija Tuija Hellman Puhelin: (9) 31 37161