Toivon tuulia kevään piristyspostia omaishoitajille 2020 Lakeuden Omaishoitajat ry
OmaisOiva Sisällysluettelo OmaisOiva-toiminta 3 Puheenjohtajan terveiset 4 Toivo auttaa elämään tässä hetkessä 6 Meidän erityinen perhe -hanke 8 Omaishoitajien tsemppiterveiset 10 Tunnistatko paikan? 13 Vahvista mielen hyvinvointia 14 Ammenna luonnosta voimaa 18 Yhdistyksen toiminta-alueen luontovinkit 21 Hyvän mielen ruokavinkit 22 Runohaaste 26 Toiminta-alueen omaishoidon tuen vastaavien yhteystiedot 27 Neuvontaa ja ohjausta omaishoitajille 28 Vertaistukea verkossa Vertaistuellinen Perjantai-Porinaryhmä Omaishoitajille Lähde mukaan omaishoitajien verkkovertaisryhmään. Riittää, että sinulla on tietokone, jossa on vähintään kaiuttimet tai mikrofoni keskustelua varten. Kuvayhteyttä varten tarvitaan kamera, mutta se ei ole pakollinen. Lisäksi tarvitaan toimiva nettiyhteys sekä sähköposti. Osallistua voit myös tabletilla tai älykännykällä. Vertaisryhmään pääset mukaan ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi meille. Saat sen jälkeen sähköpostiisi linkin, minkä kautta on helppo päästä mukaan verkkoryhmän kokoontumiseen. Voit valita, mille kerroille haluat tulla mukaan. Vertaisryhmään voi osallistua Lakeuden Omaishoitajien toiminta-alueen omaishoitajat. Ryhmään voidaan ottaa kerrallaan noin 8 osallistujaa. Vertaiskeskustelut ovat luottamuksellisia ja verkkoyhteyteen pääsee vain järjestäjän hyväksynnällä. Perjantai-Porinat keväällä 2020 Pe 15.5. klo 13 Pe 5.6. klo 13 Pe 22.5. klo 13 Pe 12.6. klo 13 Pe 29.5. klo 13 Yhden Perjantai-Porinan kesto noin 1 tunti. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Anne-Maria Halmesmäki p. 050 444 1028 anne-maria.halmesmaki@lakeudenomaishoitajat.fi OivaHetki Lakeuden Omaishoitajat ry Ota yhteys OmaisOivan työntekijöihin, kun haluat keskustella kahden kesken. OivaHetki tarjoaa omaishoitajille henkilökohtaista keskustelutukea omaishoidon asioissa ja kuuntelua mieltä painavissa tai iloa tuovissa asioissa. Työntekijöiden yhteystiedot sivulla 7.
Puheenjohtajan terveiset Hyvät Omaishoitajat Y hdistyksemme lähestyy teitä tällaisena poikkeusaikana toivon, uskon ja luottamuksen kirjeellä. Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren, niin selviydymme mekin toinen toistamme tukien. - Risto Rasa Monikin ihminen on ihmeissään saaduista säännöksistä ja ohjeista, kotikaranteenista ja muista rajoituksista. Meidän useamman omaishoitoperheessä eletään alati tällaista suojattua elämää. Omaishoidettava voi olla niin sairas tai vammautunut, että sosiaalinen kanssakäyminen on ihan minimissään. Toivonkin, että ihmiset oppivat ymmärtämään meitä Omaishoitajia paremmin tämän haastavan elämänvaiheen myötä. Uutterat yhdistyksemme työntekijät päättivät tehdä Toivon tuulia -kevään piristyspostia Omaishoitajille ajatuksena, että huomioimme myös teidät Omaishoitajat, jotka ette voi osallistua mm. sosiaalisen median kautta erilaisiin verkkotoimintoihin. Ja varsinkin nyt tänä aikana, kun kodin ulkopuolinen liikkuminen on rajoitettua vielä tarkemmin. Kysynkin, miten löydämme iloa elämäämme? Miten osaamme noukkia haastavasta arjestamme onnenkiviä, jotka luovat iloa hetkeemme sekä kantavat meitä eteenpäin? Jonkin uuden edessä kevään lehdillä on tänäkin vuonna elämä päivien pidentyessä. - Uuden edessä / Toivon Kärki Itse asun täällä luonnon helmassa. Metsä ja pellot ympäröi kotimme. Vapun aamuyönä nousin hoidettavani asentoa muuttamaan ja oli kaunis auringonnousu, joka houkutteli minut verannalle kuuntelemaan kauneinta ulkoilmakonserttia. Sieltä erottui mm. käpytikan päristelyt, teeren kukerrus, eri rastaiden lauluääniä ja tästä kehkeytyikin vahva tunne ja luottamus tulevasta kesästä. Niin kuin arvaattekin, käytän myös hyväkseni sosiaalista mediaa, ehkä vähän liiaksikin. Pystyn osallistumaan verkkopalavereihin ja facebookissa tapaa ihmisiä miltei käsinkoskeltavasti ja tämän kautta voin pitää yhteyttä myös ystäviini ja kavereihinikin. Perheeseeni kuuluu elämänmyönteisen hoidettavani lisäksi puoliso sekä aikuiset lapset, jotka karanteenista huolimatta käyvät syntymäkodossaan säännöllisesti. Ja siitä tietenkin olen kiitollinen, että tähän päivään mennessä olemme pysyneet terveinä talven kausiflunssista yms. Iloa elämääni tuo valtavasti myös 7-vuotiaat kotieläimemme, sekarotuinen Juni-koira sekä kissaveljekset Eemeli (harmaaraitainen) ja Valte (musta väriltään). Puhuttelen kissoja terapiakissoiksi. Oikein vaikeina aikoina kissat ovat omalla toiminnallaan poistaneet Omaishoitajan synkkiä ajatuksia, hioneet murheen teräviä särmiä ja tulemalla syliin kehräten, niin onko parempaa rauhoittavaa lääkettä. Ilo eläimistä kantaa myös hoidettavan puoleen, kun esim. nukkuvat Ilkka-pojan vieressä öisin. Valte kissa on muutenkin osallistuva kissa, ei taida olla sellaista asiaa missä hän ei olisi ollut mukana Teams -kokouksista lähtien ja sen myötä hänestä on tässäkin kuva. Toivon teille rohkaisevin mielin hyvää kevättä ja alkavaa kesää. Toivottavasti tämä Toivon tuulia -kevään piristysposti tuo päiviinne piristystä. Näin kaikkialla saman taivaan alla taas uuteen aamuun herää kaunis maa, on tilaa kasvaa huomispäivän unelmalla ja nyt on aika auttaa rakastaan. Toivon lintu / Ohjelmatoimisto Kristalli Ystävällisin terveisin Sari Riskumäki Yhdistyksen vuosikokous Lakeuden Omaishoitajat ry:n hallitus on hyväksynyt vuoden 2019 tilinpäätöksen. Maamme poikkeusolon ja viranomaislinjausten takia yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous on päätetty siirtää syksyyn 2020. Jäsenille tiedotetaan hyvissä ajoin kokousajankohdasta. Ystävällisin terveisin Lakeuden Omaishoitajat ry:n hallituksen puolesta puheenjohtaja Sari Riskumäki Lakeuden Omaishoitajat ry 4 5
Toivo auttaa elämään tässä hetkessä M aaliskuusta lähtien yhdistyksemme kasvokkain tapahtuvat vertaistukitapaamiset ovat olleet tauolla. Tämänhetkisen tiedon mukaan tauko jatkuu kesään saakka, ja ryhmätoiminnan suunnitellaan käynnistyvän jälleen syksyllä. Lakeuden Omaishoitajat ry Toivoa voi kasvattaa toimimalla. Myös me toimimme, sillä vaikka juuri nyt emme voi kokoontua, luotamme tulevaan, ja suunnittelemme syksyn vertaistoimintaa ja tapahtumia. Keväällä on mahdollisuus kokeilla uudenlaista toimintaa. Käynnistämme toukokuussa verkossa kokoontuvan vertaistukiryhmän, jossa tietokoneen välityksellä pääsee keskustelemaan kasvokkain toisten omaishoitajien kanssa. Mikäli sinulla on sellaisia läheisiä, jotka voisivat auttaa alkuun tällaisessa uudessa yhteydenpidossa tai omaat itse tällaisia tietokonetaitoja, kurkista tästä tiedotteesta tarkemmat kokoontumisajankohdat omaishoitajien verkkokeskusteluille. Kannustamme myös sinua toimimaan. Tee itselle mieluisia asioita ja ole yhteydessä sekä meihin sekä muihin sinulle tärkeisiin ihmisiin. Poimi vinkkejä mukavaan tekemiseen tästä tiedotteesta. Toivo auttaa meitä kaikkia eteenpäin tässä hetkessä, pidetään yhteyttä! Aurinkoisia kevätpäiviä toivotellen, Näistä kasvokkaisista tapaamisista omaishoitajat kertovat saavansa juuri sitä tärkeää tukea, jota he kaipaavat: ymmärrystä, toisen omaishoitajan lohduttavia sanoja, toiveikkuutta ja toivoa tulevaan. Miksi toivo ja toiveikkuus ovat niin tärkeitä voimavaroja? Toivo on nykyhetkeä kannatteleva ja eteenpäin vievä voima. Se antaa ihmiselle vahvan luottamuksen tunteen siitä, että hän selviää koettelemuksistaan. Toivo auttaa meitä elämään tässä ja nyt, rajoitusten keskelläkin. Toivo syntyy vuorovaikutuksessa toisen kanssa, esimerkiksi vertaistukiryhmässä. Tunteiden jakaminen ja toisen tunteiden vastaanottaminen on toivolle hyväksi. Aina toisen ahdistukselle ja pelolle ei tarvitse osata tehdä mitään. Riittää, että kuuntelee ja viestittää halua niissä auttamiseen. Tunteita jakaessaan huomaa, ettei olekaan niiden kanssa yksin. Tämä lisää toivoa. Toiveikkuus auttaa näkemään tulevaisuuden merkityksellisenä ja tavoittelemisen arvoisena. Se on uskoa tulevaan, vahvaa tahtotilaa, sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. Toiveikkuuden avulla epäonnistumisia ylitetään ja pettymyksiä siedetään. Se avaa uusia näköaloja erilaisiin reitteihin. Vaikka yksi ovi sulkeutuisi, toiveikkuus on taitoa etsiä toisia, jotka aukeavat. OmaisOivan työntekijät: Miisa Lamminen Omaistoiminnan koordinaattori 040 5876762 miisa.lamminen@lakeudenomaishoitajat.fi Anne-Maria Halmesmäki Omaistoiminnan suunnittelija 050 444 1028 anne-maria.halmesmaki@lakeudenomaishoitajat.fi Meidän erityinen perhe -hankkeen työntekijät: Merja Riikonen Perhetoiminnan vastaava 040 502 8900 merja.riikonen@lakeudenomaishoitajat.fi Hanna-Kaisa Lehtiniemi Perhetoiminnan kehittäjä 040 517 0900 hanna-kaisa.lehtiniemi@lakeudenomaishoitajat.fi Tämän keväisen tiedotuslehden tarkoitus on vahvistaa toivoa ja toiveikkuutta tilanteessa, jossa kasvokkaiset tapaamiset eivät ole suositeltavia. Erityisesti haluamme tavoittaa niitä omaishoitajia, joita emme sähköisen tiedotuksen avulla tavoita. Tiedotteen materiaali toivottavasti ilahduttaa ja muistuttaa siitä yhteisestä voimavarasta, jota omaishoitajat toisilleen ovat. Kirjoituksen lähteet: Sivunen P. 2020. Toivotutkija Jari Kylmä: Toivo auttaa elämään tässä ja nyt kaikkien rajoitusten keskelläkin. Radio Moreeni. https://bit.ly/toivoauttaa Vuorinen K. 2017. Luonteenvahvuudet. Toiveikkuus. Koulun terveyskirjasto. Duodecim. https://bit.ly/toiveikkuus 6 7
Meidän Erityinen Perhe Toimintaa kevätkesän aikana Kauhea kersa, vai onko sittenkään? Välineitä nepsylapsen tukemiseen -verkkoluento 19.5.2020 klo 18-19 verkossa Satutuokiot perheen pienimmille Erityislapsiperheiden pienimmille tarjotaan satutuokio kerran viikossa. Sadut kertovat tunteista, erilaisuudesta ja toisten kunnioittamisesta. Tulevat satutuokiot to 14.5. klo 14.00-14.20 pe 22.5. klo 14.00-14.20 to 28.5. klo 14.00-14.20 Ilmoittautumista ei tarvita, vaan voit tulla kuulemaan livelähetystä meidän hankkeen Facebook-sivuille. Satutuokiosta jää tallenne, jonka voi kuunnella myös myöhemmin. Erityyset isovanhemmat -verkkovertaisryhmä Verkkovertaisryhmä erityislasten isovanhemmille. Kokoontumisissa alustus eri aiheista ja keskustelua. Kevään viimeinen verkkokokoontuminen 4.6. klo 17.00-18.30 Kokoontumiset Teams-linkin kautta. Linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla. Ilmoittautuminen Merja Riikonen 040 502 9800. Yhteistyössä Meidän erityinen perhe- hanke ja OmaisOiva -toiminta. Luennoitsijana erityislasten isä, suositun Erityisvanhemman korjaussarja -blogin pitäjä Arto Bäckström. Luennolla Bäckström avaa nepsyperheiden arkea ja syitä erilaisen käyttäytymisen taustalla antaen samalla vinkkejä ja välineitä arjen haasteisiin. Luento on maksuton. Lisätietoja Meidän erityinen perhe- hanke, Merja Riikonen 040 502 9800. Ilmoittautuminen 18.5. mennessä www.kyselynetti.com/s/kauheakersa. Ilmoittautuneille lähetetään linkki, jonka kautta pääsee mukaan tilaisuuteen. Kehittäjäryhmä Kehittäjäryhmä, joka koostuu erityislasten vanhemmista ja isovanhemmista kokoontuu verkkotapaamisissa. Tapaamisissa ideoiden hankkeen toimintaa, etsien välineitä vaikuttamistyöhön ja saadaan samalla vertaistukea. Seuraava tapaamisemme on 13.5 klo 17.30-19.00. Kehittäjäryhmään voi tulla mukaan edelleen. Asiaa voi tiedustella Merjalta 040 5028900. Seuraa meitä Facebookissa, josta saat uusimmat tiedot hankkeen toiminnasta. Siellä järjestetään myös vanhemmuuden teemaviikko viikolla 21 ja toivon teemaviikko viikolla 23. 8 9
Omaishoitajien tsemppiterveiset Kysyimme alueen omaishoitajilta, mistä he ovat ammentaneet voimia kevään poikkeustilanteessa ja minkälaisia tsemppiviestejä välittäisivät muille omaishoitajille. Näin he vastasivat: 1. Kuka olet, mistä? 2. Miten pitkään olet ollut omaishoitajana ja kenelle? 3. Millaisia mukavia asioita olet tehnyt koronakaranteenin aikana? 4. Mistä olet saanut voimaa ja lohtua päiviisi tässä poikkeustilanteessa? 5. Miten olet pitänyt yhteyttä tärkeisiin läheisiin? 6. Mistä asiasta olet tässä hetkessä kiitollinen? 7. Mikä saa sinut jaksamaan eteenpäin? 8. Millaisia kannustavia terveisiä haluat lähettää muille omaishoitajille? 1. Kalervo, Ilmajoki 2. Olen ollut omaishoitajana runsaan 5 vuotta. Hoidan puolisoani. 3. Olen siivonnut varastoja ja pieninyt puita. 4. Pihahommista, kaupassa käymisestä, puiden pienimisestä ja muusta arkisesta puuhastelusta, lepäilystä sekä muiden kanssa keskusteluista. 5. Soitellut lapsille, lapsen lapsille ja omaishoitajien hallituksen jäsenille sekä Olka-toiminnan vapaaehtoisystävilleni ja muille ystäville. 6. Saan olla ihan rauhassa ja levätä. 7. Yritän ajatella positiivisesti ja odottaa, että tämä menee toivottavasti pian ohi. 8. Pitäkää erittäin hyvä huoli hoidettavistanne ja keksikää jotain mielekästä tekemistä, koska välillä voi tämä työ olla raskasta. Itse koen kuitenkin, että tämä työ on erittäin antoisaa, enkä vaihtaisi päivääkään pois. Pitäkää yhteyttä muihin omaishoitajiin, koska he ymmärtävät toisia tätä työtä tekeviä parhaiten. Hyvää kevättä kaikille omaishoitajille! 1. Riitta-Liisa, Seinäjoki 2. Toimin omaishoitajana kymmenisen vuotta. Hoidin miestäni. Tämä pesti päättyi viime syksynä mieheni menehdyttyä, mutta haluan toimia edelleen yhdistyksessä, koska sieltä saa kaikenlaista mielenvirkeyttä ja vertaistukea. 3. Ulkoillut, lenkkeillyt, pyöräillyt ja puutarhassa rapsutellut. Tehnyt myös ristisanatehtäviä ja lueskellut. 4. Olen saanut voimaa lapsiltani, joiden kanssa olemme käyneet läpi sekä korona tilannetta että sitä, kuinka kiitollinen saamme olla, että mieheni pääsi pois viime syksynä. Saimme olla hänen vierellään saattohoidossa sekä järjestää kunnolliset hautajaiset. Voimaa saan myös lapsenlapsilta sekä muutamalta oikein sydänystävältä. 5. Nyt korona tilanteen aikana pidän yhteyttä ystäviin puhelimitse. Kävin myös tyttären perheen luona, jossa olin 11- ja 8-vuotiaiden poikien etäopena ja kaverina skeittipuistossa. Päätettiin, että voi se tauti tulla missä ja mistä vaan, sairastetaan sitten yhdessä. Nyt tuntuu niin ihanalta, kun lapset nauttivat mummin kanssa leipomuksista ja ruoanlaitosta. Saa olla vaan läsnä. 6. Tässä hetkessä olen kiitollinen omasta terveydestäni, että pystyn tekemään ja touhuamaan ilman suurempia kolotuksia. Myös kolmesta lapsestani, joiden luokse olen tervetullut milloin vaan. 7. Eteenpäin elämässä jaksan positiivisella asenteella, kaikesta selvitään sekä vastoinkäymiset on tehty voitettavaksi. Olemme paljon vahvempia sitten emmekä hätkähdä pienistä. Elämä kantaa. 8. Tsemppiä vaan kaikille, nautitaan auringosta ja keväästä. 1. Mari, Kurikka 2. Olen ollut omaishoitajana vuodesta 2010. Hoidan lastani. 3. Olen ulkoillut ja kuunnellut musiikkia. 4. Koirista, luonnosta, ulkoilusta ja hyvästä musiikista. 5. Soittamalla ja viestillä. 6. Läheiseni ovat terveitä ja minä saan käydä töissä. 7. Työ ja läheiset. 8. Nauti elämän pienistä arkisista asioista. Esim. Puhdas vesi, kahvi, rakkaasi ääni, itsetehdyt uunituoreet sämpylät... näitä on paljon. 10 11
2. 1. Sari, Jalasjärvi 2. Olen ollut omaishoitajana 19 vuotta. Hoidan lastani. 3. Olen nauttinut siitä, kun olen saanut olla paikallani, ei ole tarvinnut lähteä mihinkään. 4. Osa aikuisista perheenjäsenistä on ollut kotona, heidän kanssaan touhuaminen on tuottanut iloa. 5. Facebookin, Messengerin, puhelimen ja chatin avulla ja myös käymällä. 6. Kiitollinen olen juurikin tästä hetkestä. Saan pitää lähimmäisistäni huolta. Tähän asti olemme pysyneet terveinä. 7. Elämän ilo. Luotto ja usko seuraavaan päivään. 8. Et usko sitä nyt mutta tiedä: Tämän päivän jälkeen tulee monta, joissa asuu ilo. Kun kyyneleesi ovat pesseet lattiat ja huokauksesi puhaltaneet pölyt. Tulee toivo, jolle rakkaus on osoittanut kotisi oven. Elina Keskinen 1. 5. 3. Tunnistatko paikan? Kuvat on otettu yhdistyksen toiminta-alueen kunnista. Tunnistatko kaikki paikat? Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 27. 4. 6. 1. Riitta, Lapua 2. Olen ollut omaishoitajana 6 vuotta. Hoidan miestäni. 3. Olen lenkkeillyt, tehnyt käsitöitä, puutarhatöitä, järjestellyt valokuvia. 4. Saan voimaa luonnosta ja rakkaista läheisistä. 5. Puhelimella, videoilla, WhatsApp-viesteillä lastenlasten kanssa. 6. Läheiseni ovat pysyneet terveenä. 7. Tästäkin selvitään, päivä kerrallaan, kesää odotellessa. 8. Vain hyvällä saat aikaan hyvää. Vain rakkaudella saat rakkautta. Vain rakastamalla kestät itse. - Katri Helena 7. 11. 8. 9. 12. 12 10. Kuvat: Merja Riikonen ja Anne-Maria Halmesmäki
Vahvista mielen hyvinvointia Mielen hyvinvoinnissa on kiteytetysti kysymys arkisista asioista, ilon ja voiman lähteistä sekä omasta asenteesta, kun elämä haastaa. Mielen hyvinvoinnin äärelle voit päästä tuttujen kysymysten avulla: mistä ammennan voimia? Mistä asioista saan iloa? Mikä tuo elämääni merkitystä ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Mieli kiinnittää helposti huomiota ikäviin ja huolestuttaviin asioihin. Arkisten ilon aiheiden huomaaminen on tärkeää myös kuormittavissa elämäntilanteissa. Tunnista asiat, mitkä ovat elämässä hyvin sekä mihin voit vaikuttaa ja keskity niihin. Seuraavilla esimerkkiharjoituksilla voit kääntää huomiosi positiivisiin ja voimaa tuoviin asioihin elämässäsi tällä hetkellä. Harjoitukset löytyvät myös www.ikaopisto.fi -sivulta. Löydä päivän myönteiset tunteet Katso hetki myönteisten tunteiden kuvaa. Palauta mieleesi mitä kaikkea tämän päivän aikana on tapahtunut. Millaisia myönteisiä tunteita huomaat kokeneesi? Entä millaisiin tilanteisiin nämä tunteet liittyivät? Voit miettiä mitä muita sanoja haluaisit kuvaan lisätä. Kirjoita paperille yhden päivän aikana tuntemasi myönteiset tunteet. Huomaa pienimmätkin tunteen läikähdykset. Kiitollisuutta ilmassa Kiitollisuus on vahva mielen voimavara. Mistä asioista sinä voit tänään tuntea kiitollisuutta? Mieti pieniä ja suuria asioita. Sitä voi myös herätellä itse monin tavoin. Voit katsella vaikka vanhoja valokuvia, löytäisitkö niistä jonkin kiitollisuutta herättävän muiston? Palauta illalla mieleesi kolme asiaa, joista olet kiitollinen tässä hetkessä. Kirjoita ne vihkoon tai lappusille, joita voit kerätä purkkiin. Jatka harjoitusta viikon ajan. Mitä huomaat tämän jälkeen? Kiinnitätkö huomiota erilaisiin asioihin kuin ennen? Luo yhteyksiä muihin ihmisiin Mitkä ovat sinulle tärkeitä ihmissuhteita? Soittaisitko tai lähettäisitkö jollekin postikortin? Luomalla yhteyksiä muihin voi antaa ja saada paljon. Ajatusten yhdessä jakaminen tuulettavat ja usein myös keventävät mieltä. Salli itsesi pyytää apua ja ottaa sitä vastaan. Turvaa kosketuksesta Kosketus rauhoittaa kehoa ja mieltä. Laske kätesi rauhoittavasti läheisesi hartialle tai halaa pitkään. Itseäänkin voi koskettaa tyynnyttävästi asettamalla käden rintakehälle tai muuhun kohtaan kehoa, joka tuntuu mukavalta. Tunne oman kosketuksen lämpö. Kun kätesi on sydämen päällä, voit lisäksi tuoda mieleesi jonkun henkilön tai vaikkapa eläinystävän, jonka seurasta nautit. Luo mahdollisimman elävä mielikuva tuosta toisesta. Silmien sulkeminen voi auttaa siinä. Hengitä sitten rauhallisesti ikään kuin sydämesi kautta. Nauti viriävästä myönteisestä tunteesta ja anna sen levitä koko kehoosi. 14 15
Vahvista mielen hyvinvointia Ammenna voimaa vahvuuksistasi Tarkastele oheisia vahvuussanoja. Valitse näistä kaikki sanat, jotka mielestäsi kuvaavat sinua. Älä mieti liikaa vaan poimi rohkeasti omasi. Lue uudelleen valitsemasi vahvuussanat. Poimi näistä viisi vahvuutta, joiden koet kuvaavan sinua aidoimmillasi, omana itsenäsi. Kirjoita nämä vahvuudet lapulle ja kiinnitä jääkaapin oveen, peiliin tai muuhun paikkaan. Lue vahvuutesi aina, kun kaipaat kannustusta. Muistele onnistumisia Pieni mielikuvaretki vie sinut hetkeen, jossa koit onnistumisen iloa. Onnistumisen kokemuksia voi etsiä tästä päivästä, mutta myös menneistä elämäntapahtumista. Palauta mieleesi tilanne, jossa koet onnistuneesi. Muistele hetki ja mieti, missä silloin olit? Keitä tuossa tilanteessa oli paikalla? Miten tilanne eteni, mitä silloin tapahtui? Viivy hetki tuossa mukavassa muistossa. Muistele vielä tarkemmin mitä näit, kuulit ja koit kyseisessä hetkessä. Mieti myös, mitä tilanne sinulle opetti ja miten voisit oppimaasi hyödyntää tässä päivässä. Vahvuusvarasto Luottavaisuus Uteliaisuus Oppimishalu Toiveikkuus Luovuus Huumorintaju Myönteisyys Avarakatseisuus Joustavuus Aitous Rehellisyys Sosiaalisuus Myötätuntoisuus Kärsivällisyys Ystävällisyys Innostus Kiitollisuus Herkkyys Itsenäisyys Energisyys Rohkeus Oikeudenmukaisuus Kannustavuus Määrätietoisuus Sinnikkyys Kilpailullisuus Vastuullisuus Johdonmukaisuus Aikaansaavuus Käytännöllisyys Rauhallisuus Harkitsevuus Aikaansaamisen askeleita Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää huomata pienetkin asiat, joita saamme aikaan. Arvosta siis niitä ja viivy hetki näissä tilanteissa. Samalla voit kiittää itseäsi. Onko jotakin, mitä haluaisit saada tänään aikaiseksi? Mieti, mistä aloitat. Entä mitä teet sen jälkeen? Kun olet toteuttanut suunnitelmasi, pysähdy miettimään miltä nyt tuntuu. Voisitko palkita itseäsi tästä? Tutustu ikäopistoon mielen hyvinvoinnin taitopankkiin! Sivustolta löydät tietoa ja tehtäviä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Ikäopiston viisi mielen hyvinvoinnin teemaa sisältävät luettavaa ja kuunneltavaa, arjessa kokeiltavaa sekä vinkkejä pohdinnoille ja kirjoittamiselle. www.ikaopisto.fi Lähteet ja aukeaman kuvat: Ikäopisto, Ikäinstituutti www.ikaopisto.fi 16 17
Ammenna voimaa luonnosta Luonnosta hyvinvointia Luonnon näkeminen, kokeminen ja aktiivinen luonnossa tekeminen lisäävät ihmisen hyvinvointia monella tapaa. Luonnossa fyysinen ja psyykkinen stressitaso sekä verenpaine laskevat, sydämen syke tasaantuu ja mieliala kohenee. Elpyä voi myös luontokuvia katsomalla, jos ei ole mahdollista päästä luontoon. Luonnosta voimaantuminen tapahtuu usein huomaamatta saatat havahtua siihen, että sinulla on hyvä olla ja koet olosi parantuneeksi. Katsele pihalle Seuraa lähiympäristösi eläimiä, esimerkiksi lintuja lintulaudalla. Kuinka monta lintulaudan vierailijaa tunnistat? Kun tarkkailet eläinten puuhia, unohdat omat huolesi helpommin. Mielipaikkasi Etsi luonnosta sinua rauhoittava paikka, jossa sinulla on turvallinen olo ja tilaa hengittää. Katsele ympärillesi ja paina näkymä mieleesi, jotta voit palata siihen myös mielikuvissasi. Aisti luonto ympärilläsi Luonnon äänet ja tuoksut rauhoittavat mieltä. Kuuntele sateen ropinaa, tuulen ujellusta tai lintujen laulua joko sisällä tai ulkona. Voit myös sulkea silmäsi. Mieti, miten tuoksut muuttuvat eri säällä. Nauti hetki niistä tunteista, joita kuulemasi äänet ja tuoksut sinussa herättävät. Näe luonnon kauneus Luontomaiseman katselu kohottaa mielialaa ja rauhoittaa. Myös sisällä voi nauttia luonnon hyvää tekevistä vaikutuksista. Pysähdy ikkunan ääreen tai katsele luontokuvia. Ihaile luonnon kauneutta ja meneillään olevaa vuodenaikaa. Anna ajatustesi vaeltaa vapaasti. Kerro huolesi Kosketa vahvaa ja vankkaa puuta kotipihassasi tai metsässä. Kerro sille mieltäsi painavat asiat. Huolista puhuminen voi helpottaa oloasi. Puulle voit kertoa kaikesta, se ei arvostele sinua. Puu jaksaa kantaa huolesi, joten jätä ne sille. Rentoudu hetki Kuvittele itsesi aurinkoiseen metsään. Tunne, kuinka auringon lämpö ja lempeä tuuli rentouttavat sinua. Nauti tuntemuksista, joita mielikuvat saavat kehossasi aikaan ja huomaa, kuinka samalla mielesi rauhoittuu. Kannusta itseäsi Mielikuvat ja ajatukset vaikuttavat meihin voimakkaasti. Voit vahvistaa itseäsi miettimällä kolme lausetta tai sanaa, joilla rohkaiset ja kannustat itseäsi päivittäin. Kerää kiviä ja kirjoita valitsemasi lauseet tai sanat niihin. Laita kivet kotonasi esille. 18 19
Ammenna voimaa luonnosta Nauti vuodenajoista Havainnoi lähiluontoasi ja sitä, miten eri vuodenajat näkyvät luonnossa. Mitkä asiat nykyisessä vuodenajassa sykähdyttävät sinua? Mistä asioista saat voimaa? Yhdistyksen toiminta-alueen luontovinkit Ilmajoki Korpisaaren esteetön lähiliikuntareitti 1,3km Parkkipaikka: E-P:n opisto, Opistontie 111, Ilmajoki Vinkki erityislapsiperheille: Metsän aarre -luontoretkimalli https://bit.ly/metsantarina Virtuaalisen metsäkävelyn avulla pääset aistimaan luontoa, vaikka et itse pääse luontoon saakka liikkumaan. Hyvän mielen metsäkävely kevät https://bit.ly/metsakavelyvideo Tutustu omaishoitoperheiden luontosivustoon! Sivustolle on yhteiskehitetty omaishoitoperheiden kanssa sisältöjä, jotka mahdollistavat hengähdyksen luonnon parissa, sisätiloissa. Lisäksi sivustolla muistellaan omia luontokokemuksia, tehdään tehtäviä, nautiskellaan luonnon väreistä ja äänistä sekä katsotaan videoita vuodenajoista ja -ilmiöistä. www.luontosivusto.fi Lähteet: Miina Sillanpään Säätiö, Kuu kiurusta kesään -hanke, www.luontosivusto.fi, Suomen Mielenterveys ry, www.mieli.fi Kuvat: Merja Riikonen 20 Ilahduta läheistäsi Etsi luonnosta lahja läheisellesi. Se voi olla vaikka kivi, kukka, käpy tai ottamasi kuva kauniista paikasta. Kerro lahjan saajalle, mistä lahja löytyi ja miksi se on saajalleen sopiva. Isokyrö Kulttuurihistoriallinen kartanoympäristö vanhassa ruukkimiljöössä Suomen vanhimman tekojärven rannalla. Piha-alueen parkkipaikka: Åbergintie 39-59, Orisberg, Isokyrö Kauhava Kotkanpesän laavu kauniiden metsäkallioiden kätkössä, 800m Ajo-ohjeet: Aja Kauhavan keskustasta Kortesjärventietä (tie 63) n. 3,7 km, käänny vasemmalle Tanelintie, jatka tielle Ontonnevantielle ja seuraa opasteita laavulle. Kurikka Jyllinkosken luontopolku jyrkkätörmäisen jokilaakson reunoilla 1,5km Parkkipaikka: Jyllinkosken sähköpuisto, Jyllinkoskentie 126, Kurikka https://bit.ly/jyllinkoski Lapua Rytilammen kierros kiertää metsästä sorsalammen ympäri 1,1km Parkkipaikka: Hiihtomaja, Urheilumajantie 28, Lapua (sininen opasteväri) Seinäjoki Jouppilanvuoren esteetön elämysliikuntareitti 1,8km Parkkipaikka: Jouppilanvuorentie 66, Seinäjoki https://bit.ly/jouppilanvuori Kuvat: Merja Riikonen
Hyvän mielen ruokavinkit Säännöllinen ruokailu auttaa pitämään mielen virkeänä ja rytmittää päivää muiden askareiden ohessa. Päivän ruoat on hyvä jakaa 4-5 ateriaan, ja kiinnittää huomiota ruoan laatuun ennemmin kuin määrään. Ruokavalinnoissa kannattaa muistaa monipuolisuus, värikkyys ja riittävä proteiinin saanti. Proteiinia olisi hyvä saada jokaisesta ateriasta, myös välipaloista. Proteiininlähteitä ovat kala, broileri, liha, kananmuna, palkokasvit, maitovalmisteet ja täysjyvävilja. Muistathan myös juoda jokaisella aterialla ja aterioiden välissäkin, jotta saat tarpeeksi nesteitä. Syö sellaisia ruokia, mitkä maistuvat ja tuovat hyvää oloa! Tästä löydät vinkkejä hyviin välipaloihin ja pääaterioihin, herkuttelua unohtamatta! Marjaisa hiutaleherkku (1 annos) TASAPAINOINEN ATERIA SISÄLTÄÄ: - kasviksia tuoreena tai kypsennettyinä - marjoja tai hedelmiä - leipää tai muita viljavalmisteita - maitoa, piimää tai muita maitovalmisteita - lihaa, kalaa, kananmunaa tai palkokasveja 1 dl kaurahiutaleita 2 dl pakastemarjoja (vadelma, mustikka, mansikka) 1 dl maustamatonta jogurttia tai maitorahkaa 1. Paahda kaurahiutaleita kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat väriä. Anna jäähtyä. 2. Mausta marjat halutessasi sokerilla. 3. Laita jogurttia, marjoja ja hiutaleita kerroksittain annoskulhoon. Tuorepuuro (1 2 annosta) 1 dl kaurahiutaleita 1 dl maitoa 1 dl luonnonjugurttia 1 dl marjoja tai hedelmäpaloja (1 rkl sokeria tai hunajaa) (1 2 tl mausteita, esim. kanelia tai kardemummaa) (pähkinärouhetta) Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna puuron turvota vähintään 30 minuuttia tai yön yli. Isommat marjat kannattaa survoa tai soseuttaa. Vinkki: Voit valmistaa puuron illalla jääkaappiin ja syödä aamupalaksi seuraavana aamuna. Tuorepuuroon voi myös käyttää valmiita hedelmäsoseita. Helppo hernesosekeitto 2 pussia (400 g) pakasteherneitä 1 pieni sipuli 1 rkl voita 4 dl vettä 1 kasvis- tai kanaliemikuutio (suolaa) ripaus mustapippuria aavistus salviaa 1 dl ruokakermaa tarjoiluun raejuustoa 1. Kuori ja hienonna sipuli. 2. Kuullota sipulisilppu voissa kattilassa. 3. Lisää jäiset herneet ja kääntele niitä miedolla lämmöllä kunnes ne kuumenevat. 4. Lisää vesi ja murennettu liemikuutio sekä mausteet. 5. Keitä noin kymmenen minuuttia. 6. Soseuta sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. 7. Kuumenna keitto uudelleen kiehuvaksi ja lisää kerma. 8. Hauduta hetki ja tarjoa raejuuston ja tuoreen leivän kanssa. 22 23
Hyvän mielen ruokavinkit Pannurieskat (10-12 kpl) 1 ½ dl vehnäjauhoja 1 ½ dl ruisjauhoja 1 ½ dl grahamjauhoja 0,5 tl suolaa 1 rkl sokeria 2 tl leivinjauhetta 2 dl maitoa 1. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää maito. 2. Jaa taikina 10-12 osaan. 3. Kauli paloista ohuita pyöreitä rieskoja. 4. Paista rieskat melko kuumalla kuivalla paistinpannulla molemmin puolin. Uunimunakas 6-8 kananmunaa 1 dl ruokakermaa 1/2 tl suolaa 1/2 tl mustapippuria 50 g (1 dl) kinkkukuutioita 50 g (1 dl) juustoraastetta 6 kirsikkatomaattia Munakas on proteiinipitoista ja helposti syötävää ruokaa, täytteitä voi vaihdella sen mukaan mitä kaapeista löytyy. Voit sekoittaa joukkoon vaikka erilaisia kasviksia tai juustoja, sellaista mikä maistuu. 1. Vatkaa munien rakenne rikki, lisää kerma, mausteet ja kinkkukuutiot. 2. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan ja lisää pinnalle juustoraaste. 3. Kypsennä munakasta 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Lisää puolitetut kirsikkatomaatit kun munakas on osittain hyytynyt. Tarjoile uunimunakasta leivän ja tuoreraasteen tai salaatin kanssa Appelsiinikakku Pohja: 2 appelsiinia 1,5 dl rypsiöljyä 2,5 dl sokeria 3 dl vehnäjauhoja 1,5 tl leivinjauhetta voita tai margariinia vuoan voiteluun Pinnalle: 1 rasia appelsiinituorejuustoa (200 g) 0,5 dl tomusokeria appelsiinipaloja 1. Voitele ja jauhota kakkuvuoka (halkaisija n. 20 cm). Kuumenna uuni 175 asteeseen. 2. Pese appelsiinit ja raasta yhdestä appelsiinista kuori. Purista mehu molemmista appelsiineista, mehua tarvitaan 1,25 dl. 3. Sekoita kulhossa keskenään öljy, sokeri, munat sekä appelsiininmehu ja kuoriraaste. 4. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhojen joukkoon ja vatkaa jauhot öljyseokseen. Kaada taikina kakkuvuokaan. 5. Paista uunin alatasolla 45 50 minuuttia, kunnes kakku on keskeltä kypsä. 6. Anna kakun jäähtyä vuoassaan noin 10 minuuttia ja kumoa se sitten ritilälle jäähtymään. 7. Sekoita tuorejuuston joukkoon tomusokeri ja levitä seos jäähtyneen kakun päälle. Koristele appelsiininpaloilla. Heli Similä p. 044 3363 200 heli.simila@martat.fi www.martat.fi/keski-ja-etela-pohjanmaa/seniorin-evaat/ Kuvat: Martat ry Välillä pitää myös herkutella, tässä yksi erittäin helppo ja hyvä kakku. Rypsiöljystä saat hyviä pehmeitä rasvoja! 24 25
Runohaaste Pysähdy tähän hetkeen, kirjoita haiku arjestasi ja osallistu arvontaan. Tehtävänä on kirjoittaa kaksi haiku-runoa. Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa on yhteensä 17 tavua ensimmäisellä rivillä 5, toisella 7 ja kolmannella 5. Haikut ovat usein mietelauseen kaltaisia, lyhyitä toteamuksia elämästä. Nyt sovittelemme haikujen aihepiiriä omaishoitajuuden arkeen ja juhlaan. Haiku on väline, jonka avulla voimme oppia rentoutumaan, hidastamaan tahtiamme ja arvostamaan elämäämme enemmän. Haikun aihepiiriin kuuluu kaikki se, joka tapahtuu tässä hetkessä, tässä ajassa, tässä paikassa. Otetaan rento ote ja kirjoitetaan mitä mieli tuottaa. Mitä arkisempi aihe, sitä mielenkiintoisempi runo. Tässä esimerkki haiku -runosta: Talven kylmyys virkkaa ikkunaamme kaunista pitsiä. (Nela Zorko) Voit kirjoittaa myös muun tyyppisen runon tästä aihepiiristä, jos haiku ei innosta. Arvomme kaikkien osallistuneiden kesken yllätyspalkinnon. Liitä mukaan yhteystietosi, niin voimme toimittaa palkinnon, jos onnetar suosii juuri Sinua. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti voitosta. Osallistumalla annat luvan, että voimme julkaista lähettämiäsi runoja syksyn aikana esimerkiksi Facebookissa ja tiedotteissamme. Voit julkaista nimimerkillä tai omalla nimelläsi. Omaishoidon tuen yhteyshenkilöitä Lakeuden Omaishoitajat ry:n alueella, kevät 2020 Ilmajoki Asiakasohjaaja Maria Köykkä 040 772 1552 Ikäihmiset Asiakasohjaaja Marianne Nurmi 050 515 1026 Ikäihmiset Sosiaalityöntekijä Kirsti Yli-Ojanperä 044 419 1255 Vammaispalvelut Isokyrö Kotipalvelun ohjaaja Susanna Takaneva 050 434 6556 Ikäihmiset, vammaispalvelut Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Palvelupäällikkö Marita Neiro 050 561 7731 Ikäihmiset Asiakasohjaaja Pirjo Mäkynen 044 483 4530 Härmien alue Asiakasohjaaja Kirsi Tyynismaa 040 670 2252 Kauhava Asiakasohjaaja Johanna Lahti 040 160 4515 Kortesjärvi, Evijärvi Sosiaalityöntekijä Taina Holappa 050 403 4065 Vammaispalvelut Kurikka Asiakasohjaaja Maria Köykkä 040 772 1552 Ikäihmiset Asiakasohjaaja Marianne Nurmi 050 515 1026 Ikäihmiset Sosiaalityöntekijä Johanna Kariluoma 050 368 2094 Vammaispalvelut Jalasjärven alue Sosiaaliohjaaja Marjaana Mäntylä 040 056 7434 Vammaispalvelut Kurikka, Jurva alueet Lapua Palveluohjaaja Minna Vilpakka 044 438 4127 Ikäihmiset Sosiaalityöntekijä Pia Hameed 044 438 4119 Vammaispalvelut Sosiaaliohjaaja Neea Martikkala 044 438 4184 Vammaispalvelut Seinäjoki Asiakasohjaaja Päivi Mäki-Valkama 044 754 1706 Ikäihmiset Asiakasohjaaja Elisa Heinämäki 044 754 1689 Ikäihmiset Sosiaaliohjaaja Mikko Kytöniemi 044 418 1488 Vammaispalvelut Lakeuden Omaishoitajat ry Voit lähettää haikusi: sähköpostiin merja.riikonen@lakeudenomaishoitajat.fi tai osoitteeseen Merja Riikonen, Lakeuden Omaishoitajat, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki. Viimeinen palautuspäivä on 31.7.2020. Tunnistatko paikan? s. 13 oikeat vastaukset: 1. Jalasjärvi 2. Isonkyrön vanha kirkko 3. Seinäjoki, Kyrkösjärven ranta 4. Kriikun mylly, Ylistaro 5. Ilmajoki, Alajokisauna 6. Lapuan Jokilaakson puutarha 7. Seinäjoki, Törnävän kartano 8. Kurikan kotiseututalo 9. Lapuan Vanha Paukku 10. Ylihärmän Kankaankylä 11. Isokyrö Orisbergin kirkko 12. Seinäjoki, Törnävä Kuva: Merja Riikonen 27
Neuvontaa ja ohjausta omaishoitajille Neuvontapuhelin Omaishoitajaliiton neuvontapuhelin palvelee omaishoitajia ja työntekijöitä. Liiton valtakunnallinen omaishoidon neuvontapuhelin palvelee omaishoidon kysymyksissä niin omaishoitajia kuin omaishoidon parissa työskenteleviä ammattilaisia. Numeroon 020 7806 599 voi soittaa ma to klo 9 15. Puhelun hinta on lankaverkosta 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min ja matkapuhelinverkosta 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min. Chat Kysy omaishoidosta -chat vastaa kysymyksiisi omaishoidosta. Omaishoitajaliiton neuvojat vastaavat chatin kautta omaishoitoon liittyviin kysymyksiin. Chat palvelee neuvonta-aikoina ma-to klo 9-12. Voit kirjoittaa kysymyksesi chatin keskusteluikkunaan, joka löytyy Omaishoitajaliiton verkkosivujen oikeasta alakulmasta. Chatin kautta voit asioida nimettömästi. Tarkempia tietoja Chat-palvelusta: omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/omaishoidon-neuvonta/ Takuusäätiön Velkalinja Maksutonta neuvontaa raha-asioissa ja maksuongelmissa Arkisin klo 10-14 numerossa 0800 9 8009. Lisätietoja takuusaatio.fi.