Koulutuksen tila nyt ja tulevaisuudessa Osaava Forum 12.11.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö
2
Mikä OKM tulevaisuuskatsaus 3.10.2014? Tulevaisuuskatsaus palvelee poliittisia päätöksentekijöitä. Sen aikajänne on kaksi lähintä hallituskautta. Listaukset ajankohtaisista asioista tehdään erikseen keväällä 2015. Katsausta käytetään hyödyksi ministeriön sekä hallinnonalan virastojen ja laitosten strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa.
Julkisyhteisöjen velka 4
Ikääntyvä väestö Finland: 2015 2030
Työelämän polarisaatio Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen, ETLA: Tulossa on poikkeuksellisen isoja muutoksia. Ne pitää huomioida koulutuspolitiikassa ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksissa
Osaamistason lasku on voimakkainta Ruotsissa ja Suomessa. Myös muissa kehittyneissä länsimaissa osaaminen on heikentynyt. Saksa, Sveitsi ja Liechtenstein sekä Kaukoidän maat ovat parantaneet tuloksiaan OECD:n keskiarvon yläpuolella olleista maista. PISA 2012 (OECD)
OKM miksi olemme? OKM hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta ja sitä tukevien instituutioiden kehittämisestä Toiminta on lähellä kansalaisten arkea Toimialoilla tehtävällä työllä on kauaskantoisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja kansakunnan menestymiseen Koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikassa kehittämisen ja vaikutuksen syklit ovat pitkiä => hyvä tietopohja ja vahva ohjaus 8
Toimintaympäristö 1/2 Osaamisen ja luovuuden merkitys kasvaa Ihmiskunnan suuret haasteet Talouden, yhteiskunnan ja arvojen isot muutokset Uuden kasvun lähteet Tietoon perustuva päätöksenteko Osaamisperustasta huolehdittava Digitaalikumous Toinen koneiden aika : internet, robotisaatio, big data, 3D tulostus Vaikuttaa ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen ja yhteiskunnalliseen organisoitumiseen Tuotannon ja työn organisaatiot ja toimintatavat, ammattirakenteet ja osaamisvaatimukset muuttuvat, työelämä polarisoituu Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy Uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta, tutkimusta ja innovointia 9
Toimintaympäristö 2/2 Hyvinvointi ja kestävä kasvu syntyvät luovuudesta ja osaamisesta Aiempaa suurempi osa globaalien arvoketjujen lisäarvosta ja talouskasvusta syntyy aineettomasta pääomasta, ihmisten osaamisesta Suomi erikoistuu työtehtäviin, jossa tarvitaan korkeaa osaamista ja luovuutta Tarvitaan vahvaa perusosaamista ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen koko työuran ajan Yhteiskunta erilaistuu ja eriarvoistuu Koulutus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripolitiikan merkitys hyvinvoinnin, hyvän ja arvokkaan elämän, sosiaalisen koheesion ja luottamuksen kulttuurin kannalta kasvaa Eurooppalainen yhteistyö laajenee ja syvenee Eurooppa 2020-strategia älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu 10
Viestit sidosryhmiltä ja seminaareista mistä on puhuttava: digitaalitalouden haasteet ja mahdollisuudet työelämän polarisaatio aineeton arvonluonti ja luova talous itsenäinen ja yrittäjämäinen työ kestävä kehitys osaamisperustan rapautuminen oppimisen ja luovuuden ilo tieteen tason nostaminen arvot, elämäntavat ja uusi yhteiskunnallinen organisoituminen osallisuus, osallistuminen ja sosiaalinen koheesio avoimuuden politiikka uusi ote kansainvälistymiseen monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat uskontojen kohtaaminen hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutus sivistys yhteiskuntapolitiikan ytimeksi 11
Yhdistäviä teemoja ovat mm. huolenpito inhimillisestä pääomasta, sosiaalinen koheesio, terveyttä ja hyvinvointia edistävät ennaltaehkäisevät toimet, monikulttuurisuus ja digitaaliyhteiskuntaa koskevan ymmärryksen lisääminen 12
1. Osaamisen ketju kuntoon - kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, mutta nuorten osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun aikuisten perustaidoissa on puutteita väestön koulutustason nousu pysähtyy Suomi on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiede- ja korkeakoulumaista
Mitä on tehtävä? - Oppimisen ilo ja luovuuden riemu; tuetaan ihmisten kiinnostusta jatkuvaan itsensä ja koko yhteiskunnan kehittämiseen - Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on prioriteetti - Pysäytetään eriytyvyyskehitys - Erityishuomio maahanmuuttajien koulutukseen - Digitaaliteknologia käyttöön - Kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita, oppimisympäristöjä ja toimintamuotoja yhdessä työelämän kanssa - Siirretään ammatillisen koulutuksen rahoitus julkisen rahoituksen osalta kokonaan valtiolle ja koulutuksen rahoituspohjaa - Huolehditaan opettajankoulutuksen ja opetustyön vetovoiman säilymisestä 14
2. Korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomesta syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja. Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas Tarvitaan huippuja Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta
Mitä on tehtävä? Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen, rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja Ammattikorkeakoulut uudistavat alueita, pk-yrityksiä ja palveluita Rahoituspohjaa monipuolistetaan Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa 16
3. Kulttuuri tuottaa arvoa elämään, yhteiskuntaan ja talouteen. Kulttuurinen muisti ja identiteetti, luovuus ja uudet kulttuuriset sisällöt ovat arvokkaan elämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisen perusta. Kulttuurin toimiala on monimuotoistunut Kulttuuriympäristö kulttuurisena, sosiaalisena, taloudellisena ja ekologisena voimavarana Digitalisoitumisen hyödyntäminen (mm. EU:n sisämarkkinat, kulttuuriperintöaineistot) Taiteen ja kulttuurin tukimuodot ja rahoitus eivät ole muiden pohjoismaiden tasalla Itseisarvoiset ja välineelliset kehittämistoimet pidettävä tasapainossa 17
Mitä on tehtävä? Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää uusia toimintamalleja ja laajaa yhteistyötä Kirjasto- ja tietopalvelujen tulee olla koko maan kattavia monipuolisia lähipalveluja Taiteen ja kulttuurin valtionosuuden laskentaperusteet tarkistettava Taiteen ja kulttuurin tukia (ml. taiteilijoiden asema) kehitettävä Aineettoman arvonluonnin kehittämistoimia toteutettava kulttuuripolitiikan alueella ja hallinnonalojen välisesti Tekijänoikeusjärjestelmää kehitettävä Mediamurros edellyttää alan sääntelyn päivittämistä 18
4. Kansalaisten osallisuus ja osallistuminen vahvaksi Nuoriso- ja kulttuuripolitiikalla on keskeinen merkitys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja demokratian kannalta välttämättömien toimintavalmiuksien kehittäjänä Osallistumisen ja harrastamisen tavat muuttuvat Liian vähäinen liikkuminen on ongelma Julkisen tuen avustuskäytäntöjä on syytä muuttaa
5. Rakenteita, rahoitusta ja ohjausta uudistettava Julkisen sektorin vähenevien taloudellisten voimavarojen ja kokonaisohjauksen vahvistumisen vuoksi hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää hallinnonalan toimintatapojen uudelleen arviointia, rakenteiden ja ohjauksen uudistamista sekä uusia tapoja palveluiden järjestämiseen.
Tulevaisuuden peruskoulu Mitä muuta? Uuteen nousuun! Laajapohjainen ohjausryhmä pj opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru Työryhmä 1. Osaaminen ja oppiminen yhteiskunnassa oppimistulosten kehitys koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus taloudellinen kasvu ja kilpailukyky vähemmistöjen asema koulutuksessa Työryhmä 2. Motivaatio ja opetus oppimismotivaatio, kouluviihtyvyys ja hyvinvointi oppimisympäristöt ja menetelmät opetusjärjestelyiden kehittämien opettajakoulutuksen kehittäminen Työskentelytapa: tutkimuksen ja käytännön huippuasiantuntemus yhdessä, laaja yhteistyö toimijoiden kanssa, vuorovaikutus Aikataulu: avausseminaari maaliskuussa, esitykset vuoden 2014 loppuun mennessä, päätökset jatkosta keväällä 2015
Tulevaisuuden peruskoulu Hankkeen tavoitteena on uudistaa perusopetusta; selvittää perusopetuksen nykytilaa ja oppimistulosten heikkenemisen syitä kaventaa tyttöjen ja poikien oppimistuloseroja löytää keinoja oppilaiden kouluviihtyvyyden ja motivaation parantamiseen. Verkkokyselyn (-26.10.2014) tulokset julki vuoden loppuun mennessä 20.11.-12.12.2014 ministerin maakuntakierrokset Hankkeen toimenpidesuositukset helmi/maaliskuussa 2015 Tulevaisuuden peruskoulun tavoitteita edistävä verkosto jatkaa ja laajentaa toimintansa 2015. (Nyt jo 130 järjestäjää) Pilviväylä on jo kokeiluvaiheessa. Pilottikokeilu 22.10.-5.12.2014 22
Tulevaisuuden peruskoulu Maakuntakierroksen aikataulu ja teemat 20.11. Oulu: Oppimisympäristöt, opetusmenetelmät, motivaatio ja kouluhyvinvointi 24.11. Turku: Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, perusopetuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 26.11 Helsinki: Oppimistulosten kehitys 2.12. Tampere: Joustavat opetusjärjestelyt 8.12. Pori: Tulevaisuuden peruskoulu 10.12. Joensuu: Opettajankoulutus ja opettajien täydennyskoulutus 23
Toinen aste ja vapaa sivistystyö Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen. HE lähtenyt lausunnolle Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, HE lähtenyt lausunnolle Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan 1.8.2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, HE-luonnos lausunnolla Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän elinvoimaiset ja vahvat vapaan sivistystyön ylläpitäjät, HE lausunnolla, työryhmän määräaika 15.12.2014 Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva uudistus
Turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus Säätely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan niin että ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla Verkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta, selkeä työnjako alueella Huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueen koulutustarjonta, huomioon myös valtakunnallinen koulutustarve Turvataan koulutustarjonta myös ruotsiksi Opetuskieli on joko suomi tai ruotsi
Arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vst:n kokonaisuutta, huomioidaan myös mahdollinen perusopetus ja taiteen perusopetus Saavutettavuus toteutetaan siten, että nuorilla tasapuoliset mahdollisuudet hakeutua joko lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen, edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta Järjestäjällä/ylläpitäjällä oltava taloudelliset edellytykset toteuttaa koulutus laadukkaasti ja tuloksellisesti, vakavaraisuus Järjestäjällä oltava koulutustehtävän edellyttämä vahva osaaminen, henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja välineet ja yhteistyösuhteet Keskeiset periaatteet ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Päätös perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin ja kokonaisharkintaan
Lukion ja toisen asteen perus- ja lisäkoulutuksen rakenne ja rahoitus - prosessi 08-09/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 10/2014 HE-luonnokset (rakenteellinen kehittäminen ja rahoituksen uudistaminen) 09-11/2014 (Käynnistystilaisuus) ja aluetilaisuudet 10-11/2014 HE:t annetaan 1.1.2015 Lakimuutokset vahvistettu 01/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 08/2015 Järjestämislupahakemukset 01-03/2016 Päätökset järjestämisluvista 01/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan 27
Voimmeko sulkeutua kuoreemme? Oppilaitos 2 Oppilaitos 1
Työ ja toimintaympäristö muuttuvat kantaako oma osaamisemme?
Työ ja toimintaympäristö muuttuvat muuttuuko täydennyskoulutus? Lyhenee, vähenee, supistuu Koulutuserot Ad hoc reagointi Koulutuspakko Yksilön tarpeet Määrälliset tulokset Työuralla hetkittäin Lähiopetus Kurssitus Näkymätön osaaminen Yksin Pitenee, lisääntyy, laajenee + Tuottavuuserot + Ennakoitavuus ja osuvuus + Oppimisen ilo ja motivaatio + Työyhteisön ja alueen tarpeet + Laadulliset vaikutukset + Koko työuran ajan + Monimuoto-opiskelu ja verkossa + Työstä ja työpaikalla oppiminen + Osaaminen näkyväksi + Yhdessä (verkoston jäsenenä) 30
Etelä-Savossa on osattu 1. Verkosto antaa voimaa 2. Luotettu henkilöstön omaan osaamiseen. (Päästetty osaaminen irti). 3. Voimavarat otettu laajasti käyttöön 4. Muutosta on johdettu
Lämpimät onnittelut Osaava Etelä Savolle! 32