Talouden näkymät Toukokuu 2014 Ekonomistit 13.5.2014 Twitter: @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankauppa ja teollisuustuotanto olivat 3 %:n kasvussa kuluvan vuoden alussa. Suhdannekyselyt puoltavat maailmankaupan ja -talouden elpymisen jatkuvan. Talouskasvun koheneminen painottuu teollistuneisiin maihin. Kehittyvien maiden kasvu ei juuri piristy. Ukrainan kriisin aiheuttama epävarmuus rahoitusmarkkinoilla on hälventynyt ainakin toistaiseksi. Venäjän osakemarkkinat ja rupla ovat viime aikoina vahvistuneet. Markkinoiden rauhoittumisesta huolimatta Venäjän talouskasvu on vähäistä tänä vuonna. Ankara talvi näkyi Yhdysvaltojen BKT:ssa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Talous kasvoi vain 0,1 % annualisoituna. Muut tilastot kertovat kuitenkin paremmasta talouskehityksestä. Uusia työpaikkoja syntyi runsaasti huhtikuussa ja yritysten luottamus on vahvaa. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltojen BKT:n kasvu nopeutuu. Suhdanneindikaattorit ja taloustilastot viittaavat euroalueen talouskasvun vahvistumiseen loppukevään ja kesän aikana. Teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa olivat kasvussa alkuvuonna. Toukokuun kokouksessa EKP piti ohjauskoron 0,25 %. Kokouksen tärkein viesti oli, että EKP on valmis tekemään uusia toimia kesäkuun kokouksessa. EKP on huolissaan matalasta inflaatiosta ja euron vahvuudesta. Kesäkuun kokouksessa kyseeseen voivat tulla ohjaus- ja talletuskoron lasku sekä epätavanomaiset keinot. Ukrainan kriisi hidastaa Suomen talouskasvua tänä vuonna. OP-Pohjola-ryhmän ekonomistien mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,0 %. Ensi vuoden kasvuennuste on 2,0 %, kun Kataisen hallituksen kehysriihen päätökset jarruttavat hieman talouskasvua. Talouskasvu perustuu viennille. Yksityinen kulutus kasvaa hieman ja investoinnit supistuvat. Ensi vuonna kasvu nopeutuu kautta linjan.
Maailmantalouden kasvu nopeutuu indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankauppa ja teollisuustuotanto olivat 3 %:n kasvussa tammi-helmikuussa. Suhdannekyselyjen perusteella kohtalainen kasvu jatkuu lähiaikoina mutta elpyminen on verrattain verkkaista. Talouskasvun koheneminen painottuu teollistuneisiin maihin. Kehittyvien maiden kasvu ei juuri piristy. Maailmantalouden kasvu jää edelleen keskivertoa hitaammaksi myös vuonna 2014. Talouden vauhti piristyy lisää vuonna 2015, jolloin maailmantalous pääsee jo hieman pidemmän ajan keskiarvoa nopeampaan kasvuvauhtiin. Talouskäänteeseen liittyy riskejä. Euroalueen velkakriisi voi nostaa päätään. Yhdysvalloissa riskejä on rahapolitiikassa. Myös kehittyvillä markkinoilla on omia ongelmia. Ukrainan kriisin kärjistyminen voi heiluttaa markkinoita ja hidastaa talouskasvua entisestään.
Ukrainan kriisin aiheuttama epävarmuus hälventynyt indeksi 4.1.2010=100 120 110 100 90 EUR/RUB Ukrainan kriisin aiheuttama epävarmuus on hälventynyt rahoitusmarkkinoilla. Venäjän osakemarkkinat ovat tasaantuneet ja rupla on viime aikoina vahvistunut. Markkinoiden rauhoittumisesta huolimatta Venäjän talouskasvu hidastuu tänä vuonna ja Ukrainan talous on taantumassa. Ukrainan kriisi säilyy silti edelleen riskitekijänä, jonka kehitystä on vaikea ennakoida. 80 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Reuters EcoWin
Yhdysvalloissa vaisua talouskasvua 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT muutos ed. nelj. vuositasolla indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvalloissa ankara talvi näkyi ensimmäisen neljänneksen taloustilastoissa. BKT kasvoi vuoden 2014 tammimaaliskuussa vain 0,1 % annualisoituna. Yksityinen kulutus tuki talouskasvua. Uusien työpaikkojen kasvu on jatkunut hyvänä alkuvuonna. Myös yritysten luottamus talousnäkymiin on edelleen vahvaa. Vuonna 2014 BKT kasvaa 2,6 %:n vauhtia. Ensi vuonna kasvu nopeutuu 3,0 %:iin. Keskuspankki on jatkanut valtionlainaostojen vähentämistä. Tasaisella 10 mrd. dollarin vähentämistahdilla ostoohjelma päättyy tänä vuonna. Ohjauskoron nosto tulee kuvaan vuonna 2015. Keskuspankkitoimet riippuvat kuitenkin talouden kehityksestä. Fed ei halua vaarantaa talouden elpymistä.
Euroalueen talouden elpyminen vahvistuu 4 2 0-2 -4-6 -8 % BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin BKT (määrän muutos) Teollisuuden ostopäällikköindeksi indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 Suhdanneindikaattorit ja taloustilastot viittaavat talouskasvun jatkumiseen kesän aikana. Teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa olivat kasvussa alkuvuonna. BKT:n kasvu on 1 % tänä vuonna. Keskeiset kysyntäerät tukevat talouskasvua. Ensi vuonna talouden elpyminen vahvistuu ja BKT kasvaa 1,5 %. Työttömyys säilyy korkeana, ja alkaa laskea hieman vasta ensi vuonna. Maaliskuussa työttömyysaste oli ennallaan 11,8 %:ssa. Valtioiden velkakriisi voi edelleen aiheuttaa epävarmuutta.
60 58 56 54 52 50 48 ind. Kehittyvissä maissa kasvunäkymät tummuneet Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Intia Kiina Kehittyvien maiden talousnäkymät ovat hieman synkentyneet. Talouskasvu jää keskimääräistä hitaammaksi tänä vuonna. Alkuvuoden markkinaheilunnan uusiutuminen muodostaa riskitekijän nousevien talouksien talouskasvulle. Kiinan talouskasvu on alkuvuonna jäänyt hieman odotettua vaisummaksi. Velkaantuminen on lisääntynyt ja rahoitusmarkkinoilla on ollut epävarmuutta. Maan johto onkin ryhtynyt elvytystoimiin, jotta päästäisiin tavoiteltuun 7,5 %:n kasvutavoitteeseen tänä vuonna. Ukrainan kriisi toi epävarmuustekijän Venäjän talouteen. Kriisi hidastaa Venäjän talouskasvua 1 2 prosenttiyksikköä tänä ja ensi vuonna. Brasiliassa keskuspankki on jatkanut ohjauskoron nostoja taltuttaakseen korkean inflaation. Intiassa ohjauskorko on pysynyt ennallaan. Talouden elpyminen on Intiassa Brasiliaa parempaa tänä vuonna.
Öljyn hinnassa pientä nousua indeksi 2007=100 160 140 120 100 80 60 40 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Maailman raaka-ainehintoja Teollisuusraaka-aineet (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Öljyn hinta nousi hieman geopoliittisten riskien johdosta huhtikuussa. Raaka-aineiden hintojen nousu jäi öljyä vähäisemmäksi huhtikuussa. Kiinan vaisut taloustilastot jarruttivat raaka-aineiden hintojen nousua. Maailmantalous elpyy siinä määrin verkkaisesti, että raaka-aineiden hinnat säilyvät tänä vuonna jokseenkin viime vuoden tasolla. Vaihteeksi riskinä on myös hintojen lasku öljyn tarjonnan lisääntyessä. Odotamme raaka-aineiden hintojen hieman vahvistuvan vuonna 2015, mutta verrattain maltillisesti. Eri raaka-aineiden kehitys voi poiketa toisistaan aiempaa selvemmin, koska yhteiset makroajurit eivät ole yhtä selkeitä kuin aiemmin.
Euroalueen inflaatio selvästi EKP:n tavoitteen alapuolella 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 % Kuluttajahintojen vuosimuutos Euroalue Yhdysvallat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Euroalueen inflaatio pysyi vaimeana huhtikuussa. Inflaatio oli 0,7 %. Hintojen nousu ilman energiaa ja elintarvikkeita oli 1,0 %. Energian hintojen lasku hillitsi euroalueen inflaatiota. Euroalueen inflaatio jatkuu vaimeana tänä vuonna. Ensi vuonna hintojen nousuvauhti nopeutuu asteittain. Haitallisen deflaatiokierteen riski on pieni. Yhdysvalloissa inflaatio nopeutui 1,5 %:iin maaliskuussa. Inflaatio ilman energiaa ja elintarvikkeita oli 1,7 %. Inflaatio ei ole vähään aikaan huolenaihe keskuspankille. Lähde: Reuters EcoWin
EKP antoi vihjeen uusista toimista 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Suomen Pankki Euriborit ja ohjauskorko 3 kk euribor 12 kk euribor EKP:n ohjauskorko Toukokuun kokouksessa EKP piti ohjauskoron 0,25 %:ssa. Kokouksen tärkein anti oli, että EKP on valmis tekemään uusia toimia kesäkuun kokouksessa. EKP on huolissaan matalasta inflaatiosta ja euron vahvuudesta. Kesäkuun kokouksessa kyseeseen voivat tulla ohjaus- ja talletuskoron lasku sekä epätavanomaiset keinot. Keskuspankin peruslinja pysyy ennallaan. EKP pitää keskuspankkikorot alhaalla ja rahapolitiikan kevyenä. Euribor-korot ovat hieman nousseet viime aikoina likviditeetin kiristymisen johdosta. Ennakoivalla viestinnällä pyritään pitämään markkinakorot alhaalla. Yhdysvalloissa koronnosto tulee kuvaan ensi vuonna. Fed on jatkanut valtionlainaostoohjelman vähentämistä. Näillä näkymin ohjelma päättyy vuoden 2014 lopulla.
Pitkät korot laskussa 6 5 4 3 2 1 0 % 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Markkinakorkojen kehitys Euribor (12 kk) Euribor (3 kk) Swap (10 v) Swap (5 v) Euroalueella pitkät korot jatkoivat lievässä laskussa Ukrainan kriisin johdosta huhtikuussa. Euroalueen lyhyet korot ovat hieman nousseet ylimääräisen likviditeetin vähentyessä. EKP pyrkii pitämään lyhyet markkinakorot alhaalla ennakoivalla viestinnällä. Yhdysvalloissa pitkien korkojen nousu oli pientä huhtikuussa, sillä myös siellä Ukrainan kriisi vaikutti tunnelmiin.
Valtionlainojen korot laskussa 8 7 6 5 4 3 2 1 0 % Valtioiden joukkovelkakirjojen korot (3v) Espanja Italia 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Reuters EcoWin Kriisimaiden valtionlainojen korot ovat jatkaneet laskussa keväällä. EKP:n antaman tukilupauksen lisäksi korkoja laskee euroalueen talouden elpyminen ja ongelmamaiden talouksien vähittäinen koheneminen. Kansainvälinen rahoitusapu Espanjan pankeille ja Irlannin valtiolle päättyi vuoden 2013 lopulla. Irlannin valtio palasi markkinaehtoiseen rahoitukseen alkuvuonna. Espanjassa pankkien uudelleenjärjestely jatkuu ilman uutta rahoitustukea. Portugalin rahoitustuki päättyy kesällä. Portugali on ilmoittanut, ettei se tarvitse lisätukea. Myös Kreikka suunnittelee markkinoille paluuta.
Euro vahvana Euron arvon kehitys USD 1,7 1,6 1,5 EUR/USD 1,4 1,3 EUR/SEK 1,2 1,1 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin SEK 13 12 11 10 9 8 7 Euron kurssi on ollut lähellä 1,40 dollaria. Euron kurssi heikkeni toukokuun EKP:n korkokokouksen jälkeen. Euron hienoista heikentymistä selittää EKP:n vihje rahapoliittisista toimista seuraavassa kokouksessa (5.6.). Euro on turhan vahva euroalueen taloudelle ja etenkin sen vientisektorille. EKP:lta tulee todennäköisesti apua tähän ongelmaan. Pidemmällä aikavälillä euroa on vahvistanut euroalueen selviytyminen valtioiden velkakriisistä ja talouskasvun elpyminen. Ruotsin kruunu on jatkanut heikentymisuralla suhteessa euroon tänä vuonna. Taustalla on Ruotsin edelleen lähellä nollaa oleva inflaatio, mikä on pitänyt yllä spekulaatioita keskuspankin ohjauskoron laskusta. Keskuspankki laski ohjauskorkoa joulukuussa 0,75 %:iin.
Osakekurssit vakaina indeksi 2.1.2007=100 140 Keskeisiä osakeindeksejä OMX Helsinki CAP S&P 500 120 100 80 60 Euro Stoxx 50 40 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Maailmalla osakekurssit ovat pysyneet vakaina huhtikuun alun jälkeen. Ukrainan kriisin vaikutukset osakemarkkinoilla ovat jääneet rajallisiksi ja paikallisiksi. Yhdysvalloissa vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloskehitys oli ennustettua parempaa, mutta geopoliittiset riskit ja hidas talouskasvu jarruttivat osakekurssien nousua. Edellytykset osakekurssien nousulle ovat jatkossa varsin hyvät. Keskuspankkien rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä. Tämä yhdessä talouskasvun vahvistumisen kanssa mahdollistaa osakekurssien nousun. Euroalueella tuloskehitys oli vaisumpaa. Suomessa pörssiyritysten tulokset jäivät odotuksista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tulokset nojaavat kustannusten leikkauksiin.
Suomen talous elpyy hitaasti 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14e 15e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Ennakkotietojen mukaan Suomen BKT supistui 1,4 % viime vuonna. BKT:n pääeristä kasvoi vain vienti, investointien ja yksityisen kulutuksen supistuessa. Tuotannon suhdannekuvaaja oli helmikuussa 0,4 %:n kasvussa vuoden takaa. Kasvu oli peräisin palveluista. Ukrainan kriisi hidastaa Suomen talouskasvua tänä vuonna. OP-Pohjola-ryhmän ekonomistien mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,0 %. Ensi vuoden kasvuennuste on 2,0 %, kun hallituksen kehysriihen päätökset jarruttavat hieman talouskasvua. Talouskasvu perustuu viennille. Yksityinen kulutus kasvaa hieman ja investoinnit supistuvat. Ensi vuonna kasvu nopeutuu kautta linjan.
Yritysten suhdannenäkymät kirkastuneet Yritysten suhdannenäkymät saldo 40 20 Teollisuus 0 Palvelut -20-40 -60 Rakentaminen -80 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Yritysten näkymät ovat kirkastuneet hieman, mutta selkeä nousukäänne uupuu vielä. Teollisuudessa tuotannon odotetaan kasvavan, mutta kasvuvauhti jää vaisuksi toisella ja kolmannella neljänneksellä. Uusien tilausten arvioidaan kasvavan maltillisesti lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen normaalia pienempi. Rakentamisessa tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan lähineljänneksinä. Tilauskanta on alle tavanomaisen. Henkilöstön odotetaan vähenevän edelleen. Palvelualalla myynnin odotetaan kasvavan aavistuksen verran. Henkilöstön arvioidaan vähenevän hieman.
Vienti elpyy asteittain indeksi 2008=100 120 Kehittyneiden maiden ja Suomen tavaraviennin määrä 110 Kehittyneet maat 100 90 80 Suomi 70 60 08 09 10 11 12 13 14 Lähteet: CPB, Tulli Tavaraviennin arvo supistui 3 % maaliskuussa. Tammi-maaliskuussa tavaraviennin arvo oli 5 % vuoden takaista pienempi. Trendilukujen perusteella viennin kehitys on ollut varsin vakaata. Myönteistä on teollisuuden saamien uusien tilausten kasvu alkuvuonna. Tammimaaliskuussa uudet tilaukset kasvoivat 2,8 % edellisvuodesta. Talouskasvun vahvistuminen keskeisissä vientimaissa ja maailmantaloudessa vauhdittaa Suomen viennin päälle 3 %:n kasvuun tänä vuonna. Myös kilpailukyvyn paraneminen maltillisen palkkaratkaisun ja yhteisöveron laskun johdosta tukee vientikehitystä.
Vaihtotase ylijäämäinen helmikuussa mrd. 15 10 5 0-5 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Suomen Pankki Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli helmikuussa 100 milj. euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin alijäämä oli 107 milj. euroa. Tammi-helmikuussa vaihtotase oli 183 milj. euroa alijäämäinen, kun alijäämä oli edellisvuonna vastaavana aikana 383 milj. euroa. Vaihtotaseen alaeristä kauppatase oli tammi-helmikuussa alijäämäinen (-36 milj. euroa), kuten myös tulonsiirtojen tase (-484 milj. euroa). Palvelutase (73 milj. euroa) ja tuotannontekijäkorvausten tase (264 milj. euroa) olivat puolestaan ylijäämäisiä. Vuonna 2013 vaihtotase oli 1,6 mrd. euroa alijäämäinen, kun edellisvuonna se oli 3,2 mrd. euroa. Vaihtotaseen koheneminen jatkuu tänä vuonna. Vaihtotase on ylijäämäinen vuonna 2014.
Kuluttajien luottamus sukelsi huhtikuussa saldoluku 25 Kuluttajien luottamusindikaattori 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kuluttajien luottamus heikkeni huhtikuussa. Luottamusta heikensi Suomen talousnäkymien tummentuminen Ukrainan kriisin johdosta. Erityisesti kotitalouksien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä olivat vaisut. Myös arviot oman talouden kehityksestä heikkenivät. Näkemykset omista säästämismahdollisuuksista laskivat pitkän ajan keskiarvon tasolle. Vähittäiskaupan myynnin määrä laski maaliskuussa 1,9 %. Tammi-maaliskuussa myynnin määrä supistui 1,3 %. Yksityisen kulutus kasvaa vain niukasti tänä vuonna. Veronkorotukset, maltilliset palkankorotukset ja työttömyyden nousu rajoittavat kulutuksen kasvua. Työllisyyden paraneminen ja luottamuksen vahvistuminen parantavat kotitalouksien kulutusta ensi vuonna.
Investointien heikko vaihe jatkuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 % Kaikki rakennukset Myönnetyt rakennusluvat muutos vuosisummasta Asuinrakennukset Muut rakennukset 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Rakennuslupia myönnettiin helmikuussa 13,7 % edellisvuotista vähemmän. Helmikuussa sekä asuinrakentamisen että muun rakentamisen luvat vähenivät. Investointien supistuminen jatkuu tänä vuonna. Rakentamisen lisäksi muut investoinnit kehittyvät vaisusti. Vähäiset investointitarpeet pitävät kone- ja laiteinvestoinnit vaimeina tänä vuonna. Viennin vahvistuminen ja talousaktiviteetin vilkastuminen palauttavat investoinnit kasvuun ensi vuonna. Rakentaminen vahvistuu ja sen vanavedessä myös kone- ja laiteinvestoinnit elpyvät.
mrd. 55 50 45 40 35 30 Valtiontalouden alijäämä pienentynyt alkuvuonna 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,8 mrd. euroa, kun vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 3,2 mrd. euroa. Hallitus päätti maaliskuun kehysriihessä uusista talouden sopeutustoimista, jotka pienentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 mrd. eurolla. Talouskasvun edellytyksiä tuetaan kohdentamalla panostuksia osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä liikennehankkeisiin vuosina 2014 2015. Uusien sopeuttamistoimien johdosta julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen pysyy alle tärkeän 60 %:n raja-arvon. Luottoluokittajanäkökulmasta tämä on tärkeä asia. Suomi pitää kiinni kriteereistä. Hallituksen sopeuttamistoimet ja valtion omaisuuden myynti pienentävät valtiontalouden ja julkisen talouden alijäämiä vuonna 2015.
Työttömyys nousi maaliskuussa 9 8 7 6 % Kausitasoitettu Työttömyysaste 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14e 15e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Työttömyysaste oli maaliskuussa 9,5 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 9,0 %. Maaliskuussa työttömien määrä kasvoi 16 000 ja työllisten määrä pysyi ennallaan. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni 8 000. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä työllisten määrä väheni 14 000 edellisvuodesta ja työttömyysaste nousi 0,3 %-yksiköllä 9,0 %:iin. Avoimien työpaikkojen määrä väheni hieman maaliskuussa ja lomautettujen määrä kasvoi. Työttömyysaste nousee hieman tänä vuonna edellisvuodesta, vaikka talous kääntyykin kasvuun. Työllisyystilanne paranee vasta ensi vuonna ja työttömyysaste laskee 8,1 %:iin.
Inflaatio vaimeni maaliskuussa 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Lähde: Tilastokeskus Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Inflaatio hidastui maaliskuussa 1,1 %:iin. Polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen vaimensivat inflaatiota. Vuokrankorotukset, ravintolapalveluiden ja alkoholijuomien kallistuminen pitivät yllä kuluttajahintojen nousua. Matalat palkankorotukset, ruoan hinnan nousun hidastuminen ja arvolisäveronnoston vaikutuksen poistuminen pitävät inflaation vaimeana tänä vuonna. Lisäksi verojen korotukset jäävät viime vuotta pienemmiksi. Ensi vuonna inflaatio hieman nopeutuu. Kehysriihessä päätetyt välilliset veronkorotukset ja hallinnollisten maksujen korotukset nopeuttavat inflaatiota 0,1 0,2 prosenttiyksiköllä ensi vuonna.
Asuntohinnat ennallaan maaliskuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 Koko maa 106 104 102 Muu Suomi 100 98 96 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Asuntohinnat nousivat aavistuksen verran maaliskuussa koko maassa edelliskuukaudesta. Vuoden takaiseen verrattuna asuntohinnat kuitenkin laskivat hieman koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan, sen sijaan muualla maassa hinnat laskivat 0,3 %. Kotitalouksien asunnonostoaikeet pysyivät huhtikuussa alle pitkän aikavälin keskiarvon. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila vaimentaa lähiaikoina asuntomarkkinoita.
OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennuste Maaliskuu 2014 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2012 2013 2014e 2015e Bruttokansantuote -1,0-1,4 1,0 2,0 Tuonti -0,7-1,8 1,0 3,5 Vienti -0,2 0,3 3,2 4,9 Kulutus 0,4-0,3 0,3 0,8 - yksityinen 0,3-0,8 0,2 1,0 - julkinen 0,5 0,8 0,4 0,3 Investoinnit -0,8-4,6-1,0 3,2 Muita keskeisiä ennusteita 2012 2013 2014e 2015e Kuluttajahintojen muutos, % 2,8 1,5 1,3 1,8 Ansiotason muutos, % 3,2 2,0 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,3 8,1 Vaihtotase, % BKT:sta -1,4-1,1 0,3 0,4 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -1,8-2,1-2,0-0,5 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 53,6 57,0 59,6 59,8 Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä
Yhteystiedot OP-Pohjola-ryhmä Strateginen suunnittelu Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 010 252 8354 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 010 252 8515 Asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström puh. 010 252 1695 Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 010 252 2035 etunimi.sukunimi@op.fi