OP-Pohjola-ryhmä Suhdanne-ennusteen tarkistus

Transkriptio

1 Suhdanne-ennusteen tarkistus Toukokuu Saldo Teollisuus Yritysten suhdannenäkymät -2 Palvelut -4-6 Rakentaminen Lähde: EK:n Suhdannebarometri (6.5.21)

2 Suhdanne-ennusteen tarkistus Suomen talouden elpyminen vahvistunut Kansainvälinen talous on elpynyt verraten nopeasti, joskin alueellisesti epätasaisesti. Monet indikaattorit viittaavat nousun jatkuvan. Ripeintä elpyminen on ollut kehittyvissä maissa, erityisesti Aasiassa. Kehittyneissä teollisuusmaissa kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa. Yhdysvalloissa kasvu on Eurooppaa nopeampaa. Valtioiden voimakkaasti kasvaneet alijäämät ja nopea velkaantuminen tuovat epävarmuutta kasvunäkymiin. Euriborkorot pysyvät kuluvana vuonna poikkeuksellisen matalina. Euromaiden kasvu ei ole vielä vakaalla pohjalla, työttömyys on laajaa, ja inflaatio-odotukset maltillisia. Lisäksi Euroopan keskuspankki pyrkii tukemaan Kreikan velkaongelman ratkaisua ja estämään kriisin leviämistä pitämällä rahapolitiikan kevyenä. EKP:n koronnostot siirtyvät ensi vuoden puolelle. Suomen talouden elpyminen on vahvistunut. Kotitalouksien vahva luottamus talouskehitykseen näkyy kulutusmenojen kasvuna. Myös vienti elpyy vähitellen. BKT:n kasvuarviota tälle vuodelle on nostettu lievästi 1,5 prosenttiin lähinnä yksityisen kulutuksen ja asuntoinvestointien parantuneiden näkymien takia. Vuoden 211 kasvuennuste on pidetty ennallaan 2,5 prosentissa. Maailmantalouden elpyminen jatkuu Maailmantalous on elpynyt taantumasta ennakoitua nopeammin. Kansainväliset kauppavirrat ovat voimistuneet ja luottamus talouteen on kasvanut rahoitusmarkkinoilla, yrityksissä ja kotitalouksissa. Kansainvälinen valuuttarahasto nosti huhtikuussa ennustettaan maailmantalouden kuluvan vuoden BKT:n kasvusta yli 4 prosenttiin. Talouden elpyminen on edennyt alueellisesti epätasaisesti. Voimakkainta kasvun nopeutuminen on ollut kehittyvissä talouksissa, kun taas kehittyneissä teollisuusmaissa kasvu on lähtenyt käyntiin huomattavasti varovaisemmin. Valtioiden voimakkaasti kasvaneet alijäämät ja niistä seuraava nopea velkaantuminen tuo uutta epävarmuutta kehittyneiden talouksien kasvunäkymiin BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Kausitasoitetut sarjat Lähde: Reuters EcoWin Yhdysvallat Euroalue Japani Vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä Yhdysvalloissa talouden indikaattorit viittaavat kasvun jatkuneen ripeänä ja työmarkkinat ovat jo vakautumassa. Euroopassa el- 1

3 pyminen on edennyt hitaammin, ja talouden nousu on edelleen pitkälti viennin varassa. Erot Euroopan ja euroalueen maiden talouskehityksessä ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen suuria. Yhdysvaltojen talous on Eurooppaa edelle elpymisessä. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Yhdysvalloille yli 3 prosentin kasvua, mutta euroalueelle vain yhden prosentin kasvua kuluvalle vuodelle. Kehittyvät taloudet ovat erityisesti Aasiassa Kiinan johdolla jatkaneet nopeaa kasvuaan. Kiinassa ja Intiassa painopiste talouspolitiikassa onkin siirtymässä jo kasvua hillitseviin toimiin. Matalien korkojen kausi jatkuu Keskuspankkien ohjauskorot pysyivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä poikkeuksellisen matalalla tasolla. Euroalueella talouden elpyminen on lähtenyt horjuen käyntiin, tuotantokapasiteettia on edelleen runsaasti vajaakäytössä ja työttömyys on kivunnut 1 prosentin tuntumaan. Inflaatiopaineet ovat siten edelleen vähäisiä, ja inflaatio-odotukset ovat pysyneet maltillisina. EKP:llä ei tältäkään osin ole kiirettä korkojen nostoon. 6, EKP:n ohjauskorko ja 3 ja 12 kuukauden euriborit Lähialueilla kasvu epätasaista 5, 4, 12 kk euribor Ruotsin talous kasvaa tänä vuonna vielä maltillisesti, mutta kasvu voimistuu ensi vuonna jo verraten vahvaksi. Nousun veturina on tällä kertaa pääosin kotimainen kysyntä elvyttävän finanssipolitiikan siivittämänä. Viennin rooli jää aiempia noususuhdanteita pienemmäksi. Venäjän talous kääntyi syvän pudotuksen jälkeen varovaiseen kasvuun viime vuoden jälkipuoliskolla. Kuluvana vuonna kasvu nopeutuu aiempia arvioita enemmän kasvun pohjavaikutuksen ja öljyn hinnan nousun voimistaman kulutuskysynnän vetämänä. Ensi vuonna kasvu hidastunee hieman. Baltian maat kärsivät globaalin talouskriisin takia erittäin syvästä tuotannon laskusta. Talouspolitiikkaa kiristämällä pyrittiin taittamaan velkaantumisen hallitsematon kehitys, jonka riski oli suuri erityisesti Latviassa. Nyttemmin taloustilanne on vakaantunut ja loiva kasvukäänne toteutumassa. Parhaat kasvunäkymät ovat Virossa, jonka tasapainoinen talous voi mahdollistaa euroalueeseen liittymisen jo vuoden 211 alusta. 3, 2, 1,, Lähde: Suomen Pankki EKP:n ohjauskorko 3 kk euribor EKP:n koronnostoa pitkittää myös Kreikan ja muiden euromaiden julkisten talouksien tuntuva velkaantuminen. EKP pyrkii tukemaan kriisiavun onnistumista ja estämään kriisin leviämistä laajemmalle. Koronnosto näissä oloissa heikentäisi kriisiavun tehoa. EKP:n ensimmäiset koronnostot siirtyvätkin ensi vuoden puolelle. Euriborkorot, jotka painuivat ennätysalas ensimmäisellä vuosineljänneksellä, pysyvät lievästä nousustaan huolimatta matalina koko vuoden. 12 kk euriborkoron odotetaan olevan kuluvan vuoden lopulla noin 1,5 prosentin tasolla. EKP on ilmoittanut purkavansa pankkijärjestelmän likviditeettiä tukeneita poikkeustoimia vähitellen, ja tämä tulee asteittain nostamaan euroalueella lyhyimpiä markkinakorkoja. 2

4 Raaka-aineiden hintojen nousu luo yläsuuntaisen riskin maltilliselle korkojen nousulle. Mikäli kehittyvien talouksien kasvu jatkuu voimakkaana, on mahdollista, että raaka-aineiden hintojen nousu välittyy tuotantokustannusten nousun kautta yleiseen hintatasoon. Inflaatio-odotusten nousu johtaisi tällöin markkinakorkojen nousuun. Myös keskuspankkien epätavallisten toimien purkamiseen liittyy inflaatioriskejä. Suomen talouden elpyminen vahvistunut Kotitalouksien luottamus talouden kehitykseen on voimistunut kevään aikana. Kuluttajien vakaa usko omaan ja Suomen talouteen on näkynyt kulutusmenojen kasvuna. Asteittain kohoava inflaatio, matalat palkankorotukset ja työmarkkinoiden herkkä tila rajoittavat kuitenkin kotitalouksien kulutuksen kasvua kuluvana vuonna. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu työllisyyden paranemisen johdosta Kysyntäerät määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Investoinnit Lähde: Tilastokeskus Yksityinen kulutus Vienti Investoinnit jatkavat tänä vuonna supistumistaan, vaikka syvin pohjakosketus alkaakin olla jo takanapäin. Pääomatavararyhmistä vain asuntoinvestoinnit ovat kääntyneet kasvuun, mutta muissa talonrakennuksissa alamäki jatkuu edelleen verraten jyrkkänä. Myös maa- ja vesirakentaminen supistuu elvytystoimista huolimatta. Samoin kone- ja laiteinvestoinnit jäävät vielä lievästi viimevuotisia pienemmiksi. Ensi vuonna yksityiset investoinnit kääntävät pääomanmuodostuksen kasvuun, vaikka julkiset investoinnit edelleen vähenevät. Asuntomarkkinoilla finanssikriisin vaikutukset jäivät verraten vähäisiksi. Asuntohinnat kääntyivät jo viime vuonna nousuun, ja nousun odotetaan jatkuvan tänäkin vuonna. Asuntohintojen nousua ovat vauhdittaneet alhainen korkotaso ja vähäinen tarjonta. Asuntomarkkinoiden piristymistä osoittavat myös lisääntyneet asuntokaupat sekä uusien asuntojen aloitusten ja rakennuslupien kasvu. Viennin kehitys oli alkuvuonna eräiden poikkeustekijöiden takia melko vaatimatonta. Viennin näkymät ovat kuitenkin kirkastuneet, sillä teollisuuden tuotanto-odotukset ovat selvästi vahvistuneet. Uusien tilausten määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Teollisuuden toimialoista aktiviteetti on selvimmin noussut metsä- ja kemianteollisuudessa. Alkuvuoden viennin heikosta kehityksestä huolimatta, viennin ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna reilun neljän prosentin vauhtia. Vuonna 211 maailmantalouden kasvun nopeutuminen nostaa Suomen viennin lähelle trendikasvua. Julkisen sektorin alijäämä syvenee tänä vuonna, mutta pienenee hieman ensi vuonna suhteessa kokonaistuotantoon. Alijäämän muutoksia heiluttelee lähinnä valtiontalous, sillä paikallishallinnon lievä alijäämä ei juuri muutu, ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy likimain ennallaan. Julkisen sektorin velka nousee tänä ja ensi vuonna aiempia arvioita hieman suuremmaksi. 3

5 Työvoiman määrä muutos edellisestä vuodesta 3 kk:n liukuvista keskiarvoista 1 henkilöä 1 8 Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus Työllisyys on heikentynyt alkuvuonna vähemmän kuin aiemmin arvioitiin. Työllisten määrän lasku on vakautunut, ja työttömyyden nousu on hidastunut. Työttömyysaste jääkin pienemmäksi sekä tänä että ensi vuonna kuin vielä helmikuussa ennustettiin. Työllisyys alkaa kasvaa kuitenkin vasta ensi vuonna, tällöin myös työttömyysaste kääntyy lievään laskuun. Inflaatio nopeutui hieman alkuvuoden aikana. Inflaatiota on kiihdyttänyt ennen kaikkea polttonesteiden kallistuminen. Kuluttajahintojen vuosimuutos nopeutuu loppuvuotta kohden, sillä energian hintojen ennustetaan pysyvän kohonneilla tasoilla. Myös heinäkuussa toteutettava ALV-yleiskorotus nostaa kuluttajahintoja. Ensi vuonna energian hintojen sekä korkojen nousun vaikutuksesta inflaatio nousee hieman yli 1,5 prosenttiin Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Asuminen ja energia Lähde: Tilastokeskus Kuluttajahinnat Elintarvikkeet Liikenne OP-Pohjola-ryhmä julkaisee suhdanne-ennusteet helmi- ja elokuussa. Näiden lisäksi julkaistaan ennustetarkistukset touko- ja marraskuussa. OP-Pohjola-ryhmä Strateginen suunnittelu Ekonomisti Timo Hirvonen puh Ekonomisti Jorma Vanninen puh Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh etunimi.sukunimi@op.fi 4

6 OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennusteen tarkistus Toukokuu 21 Kysyntä ja tarjonta Määrän muutos, 29 21e 211e Bruttokansantuote -7,8 1,5 2,5 Tuonti -22,3 3, 4,5 Vienti -24,3 4,5 6, Yksityinen kulutus -2,1 1,2 1,6 Julkinen kulutus,7,,5 Yksityiset investoinnit -15,7-2, 4, Julkiset investoinnit 4, -2,5-2, Varastojen muutos* -2,1,6,2 * Sisältää tilastollisen eron. Vaikutus BKT:n kasvuun, -yksikköä. Muita keskeisiä ennusteita 29 21e 211e Kuluttajahintojen muutos,, 1,2 1,6 Ansiotason muutos, 3,9 3, 2,5 Työttömyysaste, 8,2 9,4 9,3 Vaihtotase, BKT:stä 1,3 1,7 2, Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä, BKT:stä -2,2-4, -3,5 Julkisyhteisöjen EMU-velka, BKT:stä 44, 5, 53,5 Lähteet: Tilastokeskus ja OP-Pohjola-ryhmä 5