Siwan dösärillä Tutkimus spoon spoonlahden ja öykkiön alueen bussipysäkinnimistä Ulla Koistinen imistöntutkimuksen praktikumtyö huhtikuussa 2005
2 SISÄLLYS 1. JOHDATO 3 1.1. Pysäkkien nimeämisen historiaa spoossa 3 1.2. Pysäkkien nimeämisperiaatteita 4 2. TUTKIMUSAIH 6 3. AIISTO 7 4. KATA-SPOOLAHTI JA ÖYKKIÖ-LATOKASKI 8 5. VIRALLIST PYSÄKIIMT 9 5.1. imen lähtökohtana alueennimi 10 5.2. imen lähtökohtana kadun tms. nimi 11 5.3. imen lähtökohtana rakennuksen tms. nimi 12 5.4. imen lähtökohtana luontokohteen nimi 13 5.5. Virallisten nimien tehtävistä 13 6. VIRALLIST PYSÄKIIMI KÄYTTÖ 14 7. PÄVIRALLIST PYSÄKIIMT 19 7.1. Sekundaarit nimet 19 7.2. Primaarit nimet 20 7.2.1. imeämisperusteena paikan suhde ihmiseen 20 7.2.2. imeämisperusteena paikan sijainti tai paikalla oleva 21 7.3. pävirallisiksi tulkitut viralliset nimet 25 8. IFORMATTI KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ PYSÄKIIMSTÄ JA PYSÄKIIMÄMIS TÄRKYDSTÄ 27 9. LOPUKSI 29 LÄHTT 32 LIITTT 33
3 1. JOHDATO imistöntutkimuksessa paikannimistöntutkimus on aina ollut keskeisessä asemassa. oin sadan vuoden ajan, nimistöntutkimuksen alkuajoista 1800-luvun lopulta aina 1900-luvun loppuun, tutkimuksen ja keruun kohteena on ollut lähes yksinomaan maaseudun nimistö. Kaupungistumisen seurauksena on kaupunkien nimistöstä viime vuosina vihdoin kehkeytynyt uusi, tärkeä nimistöntutkimuksen kohde. Vuoden 2001 alussa käynnistyneen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kaupunkinimistöhankkeen yhteydessä on ilmestynyt monia osatutkimuksia, joissa on selvitelty mm. kaupunkilaisen nimimaisemaa ja nimitaitoa sekä virallisten ja epävirallisten paikannimien suhdetta (http://www.kotus.fi/tutkimus/nimisto, 9.3.2005). Kaupunkien virallista nimistöä ovat pro gradu tutkielmissaan tarkastelleet mm. Korhonen (2001), Aalto (2001) ja Hovila (2003). pävirallista kaupunkinimistöä ovat puolestaan tutkineet mm. Heikkinen (2001), Korkalainen (2002) ja Levänen (2002). Myös tämän tutkielman aiheena ovat kaupunkinimet, spoon spoonlahden ja öykkiö-latokasken bussipysäkinnimet. Tutkimusaihe on mielenkiintoinen, koska pysäkinnimiä ei ole koskaan aiemmin tutkittu. Jo ennen tutustumistani nimistöntutkimukseen jäin bussimatkallani kerran pohtimaan pysäkinnimien funktiota, tarpeellisuutta ja käyttöä.tässä tutkielmassa tarkasteltavana ovat sekä viralliset että epäviralliset bussipysäkinnimet, niiden käyttö sekä asukkaiden suhtautuminen pysäkinnimiin. Tutkielmani taustalla on syksyn 2004 suomen kielen opintoihin kuuluva kurssi imistön sosiolingvistiikkaa, jossa kirjoitin esseen spoonlahden virallisista pysäkinnimistä. Suomessa ensimmäisten linja-autokokeilujen jälkeen säännöllisempi linjaautoliikenne syntyi 1920-luvulla palvelemaan lähinnä maaseudun asukkaiden tarpeita. Alkuvuosina kalusto oli vaatimatonta, tiet huonokuntoisia ja tieverkosto puutteellinen, mutta linja-autoliikenne kasvoi silti nopeaa tahtia. Monet päättivät ruveta yrittäjäksi ja hankkivat itselleen kuorma- tai linja-auton. Suosituimmilla yhteysväleillä oli useita vuoroja päivässä ja yrittäjät kävivät kilpailua matkustajista. 20- ja 30-lukujen linja-autoliikenteelle oli tyypillistä, että aamulla ajettiin maalta kaupunkiin ja toripäivän päätyttyä lähdettiin paluumatkalle. Aikataulut olivat varsin joustavia ja kuljettaja pysähtyi siellä missä milloinkin oli kyytiin pyrkiviä asiakkaita, varsinaisia pysäkkejä ei siis ollut. Kuljettaja saattoi jopa lähteä herättelemään säännöllistä kulkijaa jos hän ei jonain aamuna tullutkaan.
4 Sotien jälkeen tulotason nousun ja väestönkasvun myötä liikkuvuus ja liikennetarve voimistuivat. Kalustoa ja teitä uudistettiin nopeasti, teollisuus- ja palveluyhteiskunta edellytti säännöllisempää liikennettä. 1960-luvulta alkaen yksityiautoilun huomattava kasvu vähensi linja-autoliikennettä. Linja-autoliikenne oli kuitenkin tärkeä yhteiskunnan modernisoija. Se helpotti suuresti maaseudun asukkaiden liikkumista ja lisäsi tasa-arvoa, kun matkailu ja kaupunkimatkat eivät enää olleet ainoastaan varakkaiden etuoikeus. (Jalonen 2000: 59 70.) 1.1 Pysäkkien nimeämisen historiaa spoossa spoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöntutkijan Marja Viljamaa- Laakson mukaan lähiliikenteen bussipysäkkien nimeäminen aloitettiin spoossa 1970- luvun alussa. imeäminen ei kuitenkaan aluksi ollut mikään suunniteltu, ylhäältä käsin johdettu prosessi, vaan ensimmäiset nimet syntyivät käyttönimien pohjalta. Viljamaa- Laakso muistelee, että käytössä olisivat olleet mm. pysäkinnimet Pikku-lanto ja Kolme koivua, jotka suuren käyttöfrekvenssin ja suuren käyttäjäkunnan ansiosta olisivat sittemmin päätyneet aikataulutietoihin. Vuonna 1975 joillekin pysäkeille rakennettiin kokeeksi katoksia ja samalla nämä katospysäkit nimettiin. Käyttönimien pohjalta on sitten lähdetty kehittämään virallisia nimiä ja lopulta on päädytty tilanteeseen, jossa jokaisella spoon lähiliikenteen pysäkillä on oma, virallinen nimensä (poikkeuksena paripysäkit ks. 1.2). Pysäkinnimet eivät ole kaavanimiä, mutta ne pitäisi pyrkiä ottamaan huomioon jo kaavaa tehtäessä. Aiemmin pysäkkien nimeämisestä huolehti kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä, mutta nykyään vastuuta on lähinnä ajanpuutteen vuoksi siirretty enemmän joukkoliikennekeskukselle. Toisin sanoen joukkoliikennekeskus keksii nimet uusille bussipysäkeille ja nämä nimet tarkastutetaan ajoittain nimistönsuunnittelijalla. Viljamaa-Laakso kertoo kuitenkin, että käytännössä hyvin harvat nimet tarkastetaan ja niinpä pysäkinnimiä joudutaan korjaamaan melko paljon. Useimmiten syynä on kirjoitusvirhe. simerkki kirjoitusvirheestä tulikin ilmi keskustellessani Viljamaa-Laakson kanssa puhelimessa: spoon uuden asuinalueen erään pysäkin nimi on joukkoliikennekeskuksen pysäkkilistan mukaan Kummelvuori, vaikka kyseessä on Kummelivuoren asuinalue. Muitakin korjauksia ja nimenmuuttamisia on jouduttu tekemään, esimerkiksi pysäkinnimi Jätevesilammikko niin totta kuin lähellä sellainen sijaitseekin ei antanut kovinkaan miellyttävää kuvaa ympäröivästä alueesta ja
5 tuskin olisi ollut alueen asukkaiden mieleen. Viljamaa-Laakso kuitenkin huomauttaa, että joukkoliikennekeskuksen tuntuma nimeämiseen on selvästi parantunut ja yhä useammin nimeämisessä pyritään kuvaamaan koko sitä aluetta, joka kuuluu pysäkin vaikutusalueeseen. 1.2 Pysäkkien nimeämisperiaatteita Pääperiaatteena pysäkinnimeämisessä on joukkoliikennekeskuksen mukaan nimeäminen läheisen poikkikadun perusteella. Marja Viljamaa-Laakso on 8.12.1992 kirjoittanut pysäkkien nimeämisperiaatteista seuraavia sääntöjä ja suosituksia: 1. Pysäkki nimetään paikalla olevan kohteen mukaan siten, että jos tarjolla on vaihtoehtoja, mieluummin päätulosuunnan mukaan (yleensä tämä päätulosuunta on spoossa Helsingistä saapuva liikenne). 2. Koska bussilinjat ovat lähes poikkeuksetta kaksisuuntaisia, on pysäkit sijoitettu pareittain. Toisin sanoen samassa kohdassa tien eri puolilla on pysäkit. Tällaiset paripysäkit nimetään yleensä samalla nimellä. 3. imet on valittava niin, että ne pysyisivät voimassa myös mahdollisissa muutostilanteissa. Tällaisia muutoksia kestäviä nimiä saadaan nimeämällä pysäkit asemakaavojen mukaisesti. Kaavoihin nimiä laadittaessa joudutaankin usein jo ennalta miettimään pysäkinnimiä. dellä mainittujen pääperiaatteiden lisäksi Viljamaa-Laakso toteaa, että nimet ovat erinomaisia ympäristön hahmottajia muualta tulijoille. Ympäristön hahmottamista auttavat, käytössä olevat pysäkinnimet Viljamaa-Laakso jakaa neljään ryhmään: Alueennimiä tai kaupunginosien nimiä ei käytetä sellaisenaan, koska ne ovat liian laajoja käsitteitä. Sen sijaan käyttökelpoisia ovat kaavoituksessa muodostuneiden ns. suurkorttelien nimet (esim. Matinlahti) etenkin silloin, kun poikkikatuja ei ole tai ne ovat mitättömiä kujasia. Lisäksi alueennimi voidaan tuoda esiin yhdistelmissä (esim. Olarinristi, Soukanaukio).
6 Ajoneuvoliikenteen nimiä käytetään nimeämisen perustana eniten. Pysäkit nimetään risteävien, merkittävien poikkikatujen mukaan. Mutta jos risteävän kadun kohde on kaukana (esim. Soukanväylältä haarautuvan Soukanniementien Soukanniemi) ei risteävän kadun nimen käyttö ole tarkoituksenmukaista, sillä se voi sekoittaa matkustajia, he voivat joutua harhaanjohdetuiksi. Jos kadunnimi on kovin pitkä sen voi lyhentää pysäkinnimessä edellyttäen että kyse ei ole risteävästä kadusta, vaan pysäkki sijaitsee itse kadulla. Tällöin pysäkki ikäänkuin luonnehtii koko korttelia (esim. Merenkulkija, Kaskenkaataja). Pysäkinnimien loppuosista risti on vakiintunut tarkoittamaan risteyksessä sijaitsee pysäkkiä ja vastaavasti solmu eritasoliittymässä ja portti sisäänajoteiden yhteydessä sijaitsevaa pysäkkiä. Kevyen liikenteen nimet ovat käyttökelpoisia, sillä bussimatkustajat jatkavat matkaansa pysäkiltä useimmiten jalan. Hyvä bussipysäkinnimi voi olla keskeisen jalankulkuraitin tai pysäkkeihin liittyvien ali- tai ylikulkujen mukaan nimetty (esim. Kuitinmäenraitti, Väylänsuu). Rakennusten tms. nimistä mainosnimiä (esim. sso, lanto) ei tule käyttää, vaan ainoastaan merkittävien, keskeisten julkisten rakennusten tai rakennettujen kohteiden nimet ovat käyttökelpoisia (esim. Dipoli). Keskuksista ei käytetä sanaa ostoskeskus, sillä toisinaan kyseessä voi olla liikenimi. 2. TUTKIMUSAIH pävirallista kaupunkinimistöä tutkittaessa kohteena on usein tietty rajattu alue, jonka nimistö pyritään kartoittamaan mahdollisimman tarkasti (esim. Korkalainen 2002). Virallisia kaupunkinimiä tutkittaessa tyypillisempää on ollut keskittyä tarkastelemaan alueella sijaitsevien tietyn lajisten paikkojen nimiä, useimmiten kadunnimiä (esim. Hovila 2003). Tässäkin tutkielmassa käsitellään ainoastaan yhden lajisia paikkoja, rakennelmiin kuuluvia pysäkkejä. äkökulma on siinä mielessä uusi, että tarkasteltavana ovat nyt sekä bussipysäkkien viralliset nimet että epäviralliset nimet. Vaikka virallisia nimiä käsitellessäni lähden liikkeelle nimenantajan eli tässä tapauksessa nimistönsuunnittelijan näkökulmasta, on tutkielmani luonteeltaan vahvasti sosio-onomastinen. Keskiössä on nimenkäyttäjä, hänen nimitietonsa ja taitonsa sekä nimiin ja niiden käyttöön liittyvät asenteensa. Huomionarvoista on se, että epävirallisen nimen käyttäjä on toisinaan myös nimen antaja. Ainialan (2003: 214) mukaan epävirallisten nimien ensisijainen tehtävä ei ole
7 yksilöidä paikkaa, vaan ilmentää erilaisia nimenkäyttäjän paikkaan liittämiä asenteita ja mielikuvia. Hypoteesinani on, että epäviralliset pysäkinnimet ovat kuitenkin tässä suhteessa poikkeus. tsin tutkielmassani vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisia ovat spoonlahden ja öykkiön alueen viralliset bussipysäkinnimet? 2. Käyttävätkö alueen asukkaat virallisia pysäkinnimiä? 3. Millaisia epävirallisia nimiä bussipysäkeistä käytetään? Lopuksi analysoin vielä lyhyesti informanttieni käsityksiä hyvästä pysäkinnimestä ja pysäkinnimeämisen tärkeydestä. 3. AIISTO Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella spoonlahdesta lokakuussa 2004 ja öykkiön alueelta tammi helmikuussa 2005. Lomakkeessa on taustatietoja (ikä, sukupuoli, kuinka usein käyttää busseja) kartoittavien kysymysten lisäksi viisi varsinaista pysäkinnimistöön liittyvää kysymystä. Lomakkeessa tiedustelen käyttääkö tai tunteeko vastaaja pysäkkien virallisia nimiä, kysyn millaisia epävirallisia pysäkinnimiä hän käyttää ja millainen on hänen mielestään hyvä pysäkinnimi. Tiedustelen myös vastaajan mielipiteitä ja ajatuksia pysäkinnimeämisestä. Kyselylomakkeen spoonlahden ja öykkiön alueen versiot ovat kysymystä kuusi lukuunottamatta lähes identtiset. Kysymyksessä kuusi pyydän vastaajaa valitsemaan, mitkä pysäkit yhdeksästä luetellusta sijaisevat spoonlahdessa/ öykkiön alueella. ( Ks. liitteet 3 ja 4.) Syksyllä 2004 vein lomakkeita täytettäväksi Kivenlahden ja Soukan kirjastoihin, joissa lomakkeet jätettiin tekemäni kyselymainoksen (liite 5) viereen esille vastattaviksi. Kivenlahden kirjastosta kertyi lähes kolmekymmentä vastausta muutamassa päivässä, kun sen sijaan Soukan kirjastosta sain samassa ajassa ainoastaan kolme täytettyä lomaketta. Tämä valtava ero johtui ilmiselvästi lomakkeiden sijainnista kirjastoissa. Lisää aineistoa sain kuitenkin nopeasti Soukan kirjastosta jaettuani itse lomaketta siellä. Jakaminen osoittautui huomattavasti tehokkaammaksi aineistonhankintakeinoksi: nopeasti kertyi monta vastausta ja läsnäoloni eliminoi pilailuvastaukset. Yhteensä aineistoksi kelpaavia lomakkeita kertyi lopulta 49 kappaletta, molemmista kirjastoista 23 ja omilta sukulaisiltani kolme lomaketta.
8 Tammikuussa 2005 vein lomakkeita täytettäväksi öykkiön kirjastoon ja estinmetsän lähipalvelukeskukseen. Helmikuussa täydensin aineistoani jakamalla lomaketta öykkiön kirjastossa. Halukkaita vastaajia oli kuitenkin vähemmän kuin spoonlahdessa. Sain alueelta yhteensä 29 lomaketta. Valtaosa informanteista on naisia (tai tyttöjä). spoonlahdessa vastaajista miehiä on kolmetoista eli 26,5 prosenttia, mutta öykkiön alueella vain kaksi miestä (6,9 %) otti osaa kyselyyni. Miesten vähäistä osallistumista on vaikea selittää. Jakaessani lomaketta kirjastoissa sain kuitenkin sellaisen tuntuman, että kävijöiden joukossa oli tuolloin enemmän naisia kuin miehiä ja toisaalta miehet kieltäytyivät herkemmin vastaamasta.lisäksi nuoria vastaajia on selvästi enemmän kuin iäkkäitä. öykkiön alueen informanttien keski-ikä on 30 vuotta, spoonlahden vastaajien 33 vuotta. rityisesti Kivenlahden kirjaston vastaajista suurin osa on 11 14 vuotiaita (joukossa on myös kaksi vastaajaa, joiden lauserakenteiden ja käsialan perusteella epäilen valehdelleen ikänsä). Virallisia pysäkinnimiä käsitellessäni käytän joukkoliikennekeskuksesta saamaani luetteloa, jossa ovat kaikki spoon bussipysäkit, niiden nimi ja sijaintikatu. Maaliskuun alussa vierailin spoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa, jossa sain Marja Viljamaa- Laaksolta ja Sami Suvirannalta hyödyllistä tietoa mm. lukuihin 1.1,1.2 ja 4. Lisäksi on huomattava, että informanteilta saamassani aineistossa esiintyy myös spoonlahden ja öykkiön alueen ulkopuolisia pysäkinnimiä, jotka olen ottanut mukaan käsittelyyn. 4. KATA-SPOOLAHD JA ÖYKKIÖ-LATOKASK ALUT Helsingin naapurikaupungissa, nopeasti kasvavassa spoossa, asuu nykyään yli 200 000 asukasta ja se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. spoon kaupunkirakenne on siinä mielessä poikkeuksellinen, että spoossa on kaupungeille tyypillisen yhden keskuksen sijasta viisi aluekeskusta. Kaupunkirakenteen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet mm. kaupungin sijainti Helsingin rajanaapurina, kaupungistumisen historialliset vaiheet sekä lisäksi tietoinen valinta. Yksi viidestä aluekeskuksesta on 47 000 asukkaan Suur- spoonlahti, johon kuuluvat tutkielmaani liittyvät Kanta-spoonlahden ja öykkiö- Latokasken tilastoalueet (ks. kartta, liite 7). Tässä tutkielmassa käytän tilastoalueiden mukaista jaottelua, koska joukkoliikennekeskuksen pysäkkiluettelossa pysäkit on lueteltu ja ryhmitelty tilastoalueittain. (www.espoo.fi.)
9 Lounais-spoossa sijaitseva Kanta-spoonlahden tilastoalue käsittää Kivenlahden, spoonlahden keskuksen, Laurinlahden, Soukanmäen ja Soukanniemen pienalueet. 60- luvulle saakka alueella oli vain joitakin pientalokeskittymiä. Varsinainen asuntoalueen rakentaminen aloitettiin 60- ja 70-luvun taitteessa, jolloin kerrostalot ilmestyivät katukuvaan. ykyisin Kanta-spoonlahden alue onkin Laurinlahden ja Soukanniemen alueita lukuunottamatta kerrostalovaltaista. Asukkaita spoonlahdessa on n. 23 tuhatta. spoonlahti sijaitsee vanhan vesitien varrella ja merenkulku on olennainen osa sen historiaa. öykkiö-latokasken omakoti- ja rivitalovaltainen tilastoalue puolestaan koostuu Latokaskenmäen, Malminmäen, öykkiönlaakson ja estinmalmin pienalueista. öykkiö- Latokasken asuinalueella on jo 30-luvulla ollut omakotitaloasutusta. ykyisin alueella asuu 15 000 asukasta, joiden joukossa paljon lapsiperheitä. Joukkoliikenneyhteydet Kanta- spoonlahdessa ovat hiukan paremmat kuin öykkiö-latokaskessa, joka on vähäisine palveluineen tyypillinen autonomistajan kaupunginosa. (www.espoo.fi, Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä.) Käytän tutkielmassani sujuvuuden vuoksi Kanta-spoonlahden tilastoalueesta yksinkertaisesti nimeä spoonlahti ja öykkiö-latokasken tilastoalueesta nimeä öykkiön alue. 5. VIRALLIST PYSÄKIIMT Yhteensä spoonlahdessa on joukkoliikennekeskuksesta saamani spoon pysäkkiluettelon mukaan 86 pysäkkiä. Koska paripysäkeillä on yleensä sama nimi, on spoonlahden alueella erilaisia pysäkinnimiä yhteensä 46. öykkiön alueella on pysäkkiluettelon mukaan 93 pysäkkiä ja 52 pysäkinnimeä. Aineistoni käsittää siis yhteensä 98 virallista pysäkkinimeä. Tässä yhteydessä on mainittava lisäksi, että kaksikielisyysperiaatteen mukaan pysäkeillä on yleensä erikseen ruotsinkieliset nimet (esim. Kaskenpolttaja = Svedjebrännaren). Toisinaan ruotsinkielinen nimi voi olla myös pysäkin ainoa nimi. Tässä tutkielmassa olen jättänyt erilliset suomenkielisten nimien rinnalla käytetyt ruotsinkieliset nimet tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelen seuraavaksi, millaisia spoonlahden ja öykkiön alueen 98 virallista pysäkinnimeä ovat suhteessa aiemmin esitettyihin pysäkkien nimeämisperiaatteisin. Jaotteluni poikkeaa jonkin verran Viljamaa-Laakson esittämästä. Olen mm. lisännyt virallisten pysäkinnimien alaryhmiin yhden uuden kategorian, luontokohteen mukaan
10 muodostetut nimet, koska se erottuu erityisesti spoonlahden pysäkinnimissä jokseenkin selvästi omaksi ryhmäkseen. Viljamaa-Laakson ajoneuvoliikenteen nimiä vastaava ryhmä on aineistossani ryhmä nimen lähtökohtana kadun tms. nimi. Käyttämäni nimi on kuvaavampi, koska lähes kaikki tämän ryhmän pysäkinnimet on todella kadunnimien pohjalta muodostettu. Lisäksi olen yhdistänyt tähän ryhmään myös Viljamaa-Laakson kevyen liikenteen väylien nimet. On muistettava, että tämä jaottelu on kuitenkin liukuva, eivätkä ryhmät ole tarkkarajaisia. rityisesti ryhmät 1 ja 2 ovat osittain päällekäisiä. Apuna ryhmittelyssä olen käyttänyt internetin karttapalvelua (http://kartta.hel.fi/opas). 5.1. imen lähtökohtana alueennimi spoonlahti: Alakaupunki, Ala-Soukka, spoonlahti, Hanikka, Kipparinmäki, Kivenlahti, Koulumäki, Kummelvuori, Laurinlahti, Maininki, Munkkiranta öykkiön alue: estinlaakso, Kantokaski, Kukkumäki, Latokaski, Lehtikaski, Martinniitty, auriskaski, Ohrakaski, Puolarniitty, Yli-Suomenoja Alueennimissä huomio kiinnittyy siihen, että kaupunginosan nimiä on käytetty sellaisenaan hyvin paljon pysäkinniminä, vaikka Viljamaa-Laakso nimenomaan kirjoittaa näiden nimien olevan viittauskohteeltaan liian laajoja pysäkinnimiksi: Ala-Soukka, estinmetsä, Kivenlahti, Latokaski, Laurinlahti jopa spoonlahti! Tällaiset nimet esiintyvät kuitenkin yleensä pääristeyksissä sijaitsevien pysäkkien niminä, jolloin niiden käyttö on ymmärrettävämpää. 5.2. imen lähtökohtana kadun tms. nimi spoonlahti: Aalto, Alakartanonkuja, Alatörmä, Kasavuorentie, Kaskilaakso, Kaskivuori, Kipparinkatu, Krattivuorentie, Laurinlahdentie, Merenkulkija, Merikansa, Merivalkama, Munkkirinne, äkinkaari, Pihlajamäentie, Puosunrinne, Riilahden risti, Ristiniementie, Salmenristi, Soukankaari, Soukankuja, Soukansalmi, Soukanväylä, Verkkosaarenkuja, Vesiniitty, Väylänsuu öykkiön alue: Ahtaanmäki, estinahde, estinlaaksonristi, estinrinne, rätie, Finnoonsolmu, Finnoontie, Haltiankaari, Isonniitynkuja, Järvisilta, Kaskenpolttaja, Kaskinotko, Kaskisavu, Kirkkotaival, Kulolaakso, Laidunrinne, Laiduntie, Länsimetsä, Martinsilta, Mäntytie, iittyrinne, öykkiönniitty, öykkiönpuro, Ojatie, Oravarinne,
11 Oxfot, Pihlajatie, Pisanmäki, Puolarintie, Puolarmetsänkuja, Puolarmäki, Puronvarsi, Reittimäki, Tukkurinsilta, Varputie, Vehas, Viittakorpi, Välikuja Poikkikadun mukaan nimeäminen on joukkoliikennekeskuksen mukaan yleisin nimeämistapa. spoonlahdessa suoraan poikkikadun tai sijaintikadun mukaan pysäkeistä on nimetty 18 kappaletta eli 39,0 prosenttia, öykkiö-latokaskessa 29 kappaletta eli 55,8 prosenttia. Koko aineiston nimistä on siis 48,0 prosenttia nimetty suoraan poikkikadun mukaan. Kadunnimien ryhmä on pysäkinnimien alaryhmistä selvästi suurin, kaiken kaikkiaan 63 prosenttia aineistoni pysäkinnimistä kuuluu tähän ryhmään Suoraan kadunnimestä otettujen pysäkkinimien lisäksi tähän ryhmään kuuluu neljä risteyksen nimestä muodostettua pysäkkinimeä (Riilahden risti, Salmenristi, estinlaaksonristi ja Finnoonsolmu) sekä kaksi ajosillan nimeä (Järvisilta ja Martinsilta). Ryhmän 2 nimien määrää kasvattavat myös pysäkinnimet, joita ei ole muodostettu suoraan läheisestä kadunnimestä, vaan sitä lyhentämällä: Merenkulkija < Merenkulkijankatu, Merikansa < Merikansantie, Kaskilaakso < Kaskilaaksontie, Kaskivuori < Kaskivuorenkuja, Soukansalmi < Soukansalmentie, Vesiniitty < Vesiniityntie, Kaskenpolttaja < Kaskenpolttajantie, Oxfot < Oxfotintie sekä Vehas < Vehaksentie. Kaikissa lyhennelmissä pysäkinnimeksi on otettu kadunnimen määriteosa. Monessa tapauksessa nimi on lyhennetty myös silloin, kun nimeämisperiaatteena on pysäkin sijaintikadun asemesta poikkikatu. Tämä on kuitenkin Viljamaa-Laakson määrittelemien nimeämisperiaatteiden vastaista. Pohtia voi, miksi kahden sivukadun mukaan nimetyn pysäkin kohdalla on päädytty ratkaisuun, jossa pidempi nimi on jätetty lyhentämättä: Vesiniitty < Vesiniityntie mutta Verkkosaarenkuja. Lyhentäminen on yleisempää spoonlahden kuin öykkiön alueen pysäkinnimistössä. Tämä johtunee siitä, että spoonlahdessa on pysäkinnimien pohjana enemmän kadunnimiä, jotka sisältävät tyypillisen perusosan tie, katu tai kuja. Sen sijaan öykkiön ja Latokasken perusosattomia kadunnimiä, esimerkiksi Kaskisavu tai Ahtaanmäki, on jokseenkin hankalaa ja perusteetonta lyhentää. Lisäksi spoonlahdessa jo kadunnimen määriteosana on todella usein yhdyssana, mikä motivoi lyhentämään nimeä. Tyypillisesti pysäkinnimet siis ovat pitkähköjä ja hyvin usein yhdyssanoja. rikoinen nimi on Martinsillantiellä sijaitsevalla Välikujalla, sillä saman nimistä katua ei löydy karttapalvelusta, reittioppaasta tai puhelinluettelosta. Onneksi kaupunkisuunnittelukeskuksesta selviää, että läheisen kadun nimi on vuonna 2001 muutettu uuden katujärjestelyn ja numeroinnin myötä Välikujasta Välimetsäksi. Muutos on vain unohdettu tehdä pysäkinnimeen.
12 Pysäkkiluetteloon on listattu Isoniitynkuja-niminen pysäkki, mutta kirjoitusasussa lienee jälleen kirjoitusvirhe, sillä pysäkinnimi on varmasti muodostettu läheisestä kadunnimestä Isonniitynkuja. Ainoastaan kaksi pysäkinnimeä, Väylänsuu ja Tukkurinsilta, on muodostettu kevyen liikenteen nimien pohjalta, mikä panee miettimään virallisten pysäkinnimien nimeämisperiaatteiden mukaisen jaottelun tarkoituksenmukaisuutta. Mielestäni nämä kaksi nimeä kuuluvat loogisesti katujen tms. nimien ryhmään. äitä nimiä kun yhdistää se, että ne on kaikki liikenteen nimien pohjalta muodostettu. 5.3. imen lähtökohtana rakennuksen tms. nimi spoonlahti: spoonlahden uimahalli, Laurinlahden koulu, Lippulaiva, Soukanaukio, Soukan keskus, Ulappatori öykkiön alue: Latokasken koulu, Merituuli imeämisperiaatteiden mukaan mainosnimet eivät ole hyväksyttäviä, mutta silti pysäkinniminä käytössä ovat kauppakeskuksien nimet Lippulaiva ja Merituuli. Tosin jää hiukan epäselväksi, olisiko Merituulen lähtökohtana sittenkin pysäkistä melko kaukana sijaitseva mutta keskeinen Merituulentie, joka toimii juuri kyseisen ostoskeskuksen nimen lähtökohtana. Julkisten rakennusten lisäksi pysäkkejä on nimetty ostoskeskusten aukioiden mukaan. 5.4. imen lähtökohtana luontokohteen nimi spoonlahti:kasavuori, Soukanlahti, Suinonsalmi öykkiön alue: estinkallio, Latokaskenniitty Suinonsalmea lukuunottamatta ne luonnonpaikat, joiden mukaan spoonlahden ja öykkiön pysäkeitä on nimetty, ovat pinta-alaltaan melko suuria ja näkyviä kohteita. Suinonsalmi sen sijaan on tunnettu ja vilkkaastikin liikennöity veneväylä, jonka rannalla sijaitsee kesäkioski.
13 5.5. Virallisten nimien tehtävistä Alajaottelun mukaisista nimeämisperiaatteista esiintyy siis poikkeuksia, joten nimeämisperiaatteet ovat lähinnä suuntaa antavia, eivät ehdottomia sääntöjä. Olennaista virallisissa pysäkinnimissä on se, että kaikki nimet on muodostettu jo olemassa olevasta nimistöstä. Viralliset pysäkinnimet ovat siis luonteeltaan sekundaareja. Tässä tapauksessa poikkeus vahvistaa säännön, sillä Alakaupunki on ainoa primaari pysäkinnimi. Tosin silläkin selvästi viitataan läheiseen suurkortteliin tai paremminkin koko Alakivenlahden alueeseen, ei pelkästään pysäkkiin. Pysäkinnimien sekundaarisuus on ymmärrettävää, sillä myös pysäkki paikkana on usein sekundaari, välietappi matkalla kohti varsinaista päämäärää, primaaria paikkaa. Pysäkinnimen tärkeänä funktiona paikan identifioimisen lisäksi on siis matkustajan opastaminen. Pysäkinnimi viittaa varsinaisen pysäkin lisäksi myös paljon suurempaan paikkaan, koko pysäkin vaikutusalueeseen. Osa pysäkinnimistä vaikuttaa kuitenkin juuri ympäristön hahmottamisen kannalta epäonnistuneilta, spoonlahden vaikutusalueena tuskin on kuitenkaan koko spoonlahden alue. 6. VIRALLIST PYSÄKIIMI KÄYTTÖ Kyselylomakkeen vastauksista sain tietoa informanttieni virallisten pysäkinnimien tuntemuksesta. Olen jakanut informantit kolmeen ryhmään virallisten pysäkinnimien käytön perusteella. Tietämättömiä ovat ne, jotka eivät tunne tai käytä pysäkkien virallisia nimiä. Suurin osa, yhteensä 43 vastaajaa (13 öykkiön alueelta ja 30 spoonlahdesta) eli 55,1 prosenttia informanteista kuuluu tähän ryhmään. 33,3 prosenttia eli 26 vastaajaa (13 molemmilta alueilta) on tuntijoita. He tietävät ainakin joitain virallisia nimiä, mutta eivät käytä niitä tai käyttävät vain muutamia. Kolmannen ryhmän muodostavat käyttäjät, jotka tietävät pysäkkien virallisia nimiä ja useimmiten myös käyttävät niitä. Vain kolme vastaajaa öykkiön alueelta ja kuusi spoonlahdesta, yhteensä 11.6 prosenttia, kuuluu käyttäjien ryhmään. Huomionarvoista ja hiukan yllättävääkin on, että öykkiön alueella, jossa joukkoliikenneyhteydet ovat huonommat, enemmistö vastaajista (13 tietäjää + 3 käyttäjää) kirjoittaa tietävänsä pysäkkien virallisia nimiä, kun spoonlahdessa tietämättömiä on selvästi eniten. Sukupuolieroja aineiston perusteella on mahdotonta havaita, mutta ryhmien ikärakenteessa on hiukan eroja. Tietämättömien keski-ikä on 32 vuotta ja tuntijoiden 25
14 vuotta. Käyttäjien ryhmän keski-ikä on puolestaan selvästi korkeampi, 51 vuotta. Informanttien joukon ollessa näin pieni kyseessä voi kuitenkin olla yhtä hyvin sattuma kuin todiste siitä, että iäkkäät ihmiset käyttäisivät keskimääräistä enemmän pysäkkien virallisia nimiä. Jotakin eroavaisuutta on nähtävissä myös ryhmien bussinkäytössä.virallisia nimiä tietämättömien ryhmään kuuluu jokseenkin saman verran niin bussia viidesti viikossa, kerran viikossa kuin harvemminkin käyttäviä vastaajia. Pysäkinnimien tuntijoiden ja käyttäjien ryhmissä harvemmin kuin kerran viikossa bussia käyttävien osuus kuitenkin laskee. äissä ryhmissä bussia vähintään viidesti viikossa käyttää suurin osa (yhteensä 54,3 prosenttia), vähintään kerran viikossa 37,1 prosenttia ja harvemmin kuin kerran viikossa vain 8,6 prosenttia. Runsas linja-auton käyttö siis vaikuttanee pysäkinnimien osaamiseen. Aineistoa analysoidessa on kuitenkin syytä muistaa, että kyselylomakkeilla kerätty aineisto ei koskaan ole ehdottoman luotettavaa. Aineistoni osoittaa, että joissain tapauksissa vastaaja luulee tuntevansa ja käyttävänsä virallisia nimiä, vaikka kyse on todellisuudessa epävirallisista nimistä. 50-vuotias nainen kertoo käyttävänsä virallisia pysäkinnimiä silloin jos ne jotenkin loogisesti sopivat yhteyteen paikan kanssa. Hän lisää vielä: Mutta esim. Kivenlahden hankalat, esim. Aallonkohina, ovat epäonnistuneita! Aallonkohina ei kuitenkaan ole bussipysäkki, kadunnimi sen sijaan kylläkin. Muita virallisiksi nimiksi ehdotettuja, mutta eivät virallisia ovat Aallonkohina, Alakartanontien päätepysäkki, Yläkartano/ kuja, Yläkartanontie, Merivirta?, Merenkäynti, Soukan ostari ja Alakivenlahti. Toisaalta sulkuihin on saatettu ohjeistani huolimatta laittaa vain selittäviä määritelmiä (esim.yhdessä vastauksessa kolme kertaa suluissa toistuva Soukka, alue jolla pysäkki sijaitsee). Lomakkeen puute on siis siinä, etten ole pyytänyt vastaajia antamaan esimerkkejä virallisista nimistä. Vastaaja voi siis tietämättään olla väärässä väittäessään käyttävänsä pysäkkien virallisia nimiä. rillisen maininnan ansaitsee kiintoisa 25-vuotiaan naisen kommentti. Hän on kirjoittanut epävirallisten pysäkinnimien pitkään luetteloonsa MaininkiTI pysäkki (Maininki) ja sivumarginaaliin huomautuksen: oon asunut Maininkitiellä, ei mitään Mainingin pysäkkiä olekaan! Hän siis tietää virallisen pysäkinnimen, mutta pitää sitä jotenkin virheellisenä tai vääränä. hkä hänen mielestään pysäkinnimen tulisi olla suoraan kadunnimestä muodostettu, ei siitä muokattu. dellä esitetyn mukaan viralliset pysäkinnimet eivät siis ole kovin hyvin suuren yleisön tiedossa saati sitten käytössä. Myös pysäkkien nimeämisperiaatteista vastaajilla vaikuttaa olevan omia todellisesta käytännöstä poikkeavia käsityksiä.
15 Kyselylomakkeen kuudenteen kysymykseen olen valinnut kuusi alueilla sijaitsevan pysäkin nimeä, jotka ovat tyypiltään jokseenkin erilaisia. Joukkoon lisäsin kolme pysäkkiä spoosta tutkimusalueitteni ulkopuolelta (Piikivi ja Veljessilta Leppävaarasta, Tietotie Otaniemestä) ja pyysin vastaajia valitsemaan, sijaitseeko pysäkki spoonlahdessa/öykkiön alueella vai ei. Taulukoihin 1 ja 2 olen tiivistänyt tästä tehtävästä saamani aineiston.yhdessä lomakkeessa kysymys on jätetty kokonaan tyhjäksi. iissä lomakkeissa, joissa vastaaja on rastittanut edes muutaman pysäkin kohdalle kyllä tai ei, olen tulkinnut rastittamattomat kohdat vaihtoehdoksi en tiedä varsinaisten rastitettujen en tiedä vastausten lisäksi. Taulukko 1. öykkiön alueen informanttien käsitykset bussipysäkkien sijainnista. pysäkki öykkiön alueella ei öykkiön al. en tiedä f % f % f % Lehtikaski 21 72,4 8 27,6 Piikivi 2 6,9 27 93,1 Veljessilta 1 3,4 2 6,9 26 89,7 Ahtaanmäki 4 13,8 4 13,8 21 72,4 Vehas 11 37,9 2 6,9 16 55,2 Tietotie 4 13,8 25 86,2 Tukkurinsilta 2 6,9 1 3,4 26 89,7 Haltiankaari 10 34,5 1 3,4 18 62,1 Puolarniitty 10 34,5 10 34,5 9 31,0 Omien sanojensa mukaan yli puolet tämän alueen informanteista tuntee virallisia pysäkinnimiä, mutta taulukossa ovat selvänä enemmistönä en tiedä vastaukset. Ainoastaan yhden pysäkin enemmistö tunnistaa öykkiön alueelle kuuluvaksi. Tälle ristiriidalle voi olla syynä se, että olen sattumalta valinnut tehtävään Lehtikaskea lukuunottamatta juuri sellaisia virallisia pysäkinnimiä, jotka eivät ole vastaajien tiedossa. Vastaajistahan monet ilmoittavat tietävänsä vain muutaman virallisen nimen ja nämä heidän tuntemansa nimet voivat olla myös öykkiön alueen ulkopuolelta (esim. epävirallisten nimien esimerkeissä oli monella öykkiön alueen informantilla
16 spoonlahteen sijoittuvia nimiä). Vai voisiko öykkiön alueella olla muutama todella tunnettu pysäkinnimi, joita ei ole kysymyksessäni? Toisaalta kyse voi olla myös edellä käsittelemästäni aineiston epäluotettavuudesta, eli informantit eivät sittenkään tunne virallisia pysäkinnimiä. Taulukko 2. spoonlahden informanttien käsitykset bussipysäkkien sijainnista. pysäkki spoonlahdessa ei spoonlahdessa en tiedä f % f % f % Lippulaiva 43 89,6 2 4,2 3 6,2 Piikivi 1 2,1 9 18,7 38 79,2 Veljessilta 1 2,1 11 22,9 36 75,0 Ristiniementie 36 75,0 2 4,2 10 20,8 Alakartanonkuja 34 70,8 5 10,4 9 18,8 Tietotie 2 4,2 18 37,5 28 58,3 Kasavuori 24 50,0 6 12,5 18 37,5 Merikansa 22 45,8 2 4,2 24 50,0 Suinonsalmi 15 31,2 12 25,0 21 43,8 spoonlahden aineistossa ihmetyttää, miten näin moni informantti on ylipäätään vastannut kysymykseen, kun heistä kolmekymmentä kerran kirjoittaa, ettei tiedä pysäkkien virallisia nimiä. Lisäksi enemmistö vastaajista sijoittaa kuudesta pysäkistä neljä aivan oikein spoonlahden alueelle. Toisin sanoen myös tässä aineistossa on ristiriita, joka on kiintoisaa kyllä päinvastainen kuin öykkiön alueen aineistossa. Tämä ristiriita on kuitenkin helpommin selitettävissä. Vaikka taulukon mukaan lähes yhdeksänkymmentä prosenttia vastaajista tietää pysäkin Lippulaiva sijaitsevan spoonlahdessa, kyse lienee todellisuudessa päättelystä. Lähes kaikki seudulla asuvat tuntevat Lippulaiva-nimisen kauppakeskuksen, joten he olettavat myös samannimisen pysäkin sijaitsevan spoonlahdessa, vaikka eivät sitä varmasti tiedäkään. Samalla periaatteella osa vastaajista sijoittanee isohkojen poikkikatujen mukaan nimetyt Ristiniementien ja Alakartanonkujan spoonlahteen. Päättelyä lienee käyttänyt myös osa niistä vastaajista, jotka sijoittavat
17 Lehtikasken (vrt. Latokaski) öykkiön alueelle. Kuinka suuri osa vastaajista osaisi sitten yhdistää nimen tiettyyn pysäkkiin tai merkitä pysäkin nimen perusteella kartalle, jää arvoitukseksi. Merikansa on muodostettu Kivenlahden reuna-alueella sijaitsevan pienen poikkikadun mukaan ja osoittautuu välittömästi pysäkkinä esim. Alakartanontietä tuntemattomammaksi. Merikansaa voi kyllä helposti epäillä kivenlahtelaiseksi, koska Kivenlahden nimistö on vesiaiheista. Taulukot 1 ja (erityisesti) 2 kertovatkin lähinnä spoonlahden ja öykkiön alueen asukkaiden muusta nimitaidosta, kuin pysäkinnimien käytöstä. Taulukon perusteella voi pohtia, millaiset paikat ovat heille kaikkein keskeisimpiä ja tärkeitä. Kauppakeskus osoittautuu spoonlahdessa jokseenkin ylivoimaisesti kaikista merkityksellisimmäksi paikaksi. Taulukosta saa viitteitä myös maantieteellisen hahmottamisen eroista. simerkiksi sukulaiseni tiesivät, jos eivät itse pysäkkiä, niin ainakin luonnonpaikan Suinonsalmi, mutta mielsivät sen kuuluvan spoonlahden alueen sijasta Suvisaaristoon. Lisäksi osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei Soukka kuulu varsinaiseen spoonlahteen. öykkiön alueella Puolarniityn pysäkistä oltiin kovasti eri mieltä; pysäkkihän sijaitsee aivan tilastoalueen reunalla ja varsinainen Puolarniityn alue ei virallisen jaon mukaan kuulu öykkiö-latokaskeen. Myös tietämättömyys Tukkurinsillan nöykkiöläisyydestä voi johtua pysäkin sijainnista aivan alueen etelälaidalla. Lähiöiden ja kaupunginosien rajojen hahmottaminen on aina enemmän tai vähemmän yksilöllistä (myös skelinen 2005, tulossa). Tutkimusalueitten ulkopuolisten pysäkkien kohdalla taulukossa näkyvät luvut, erityisesti en tiedä vastausten runsaus, todistavat lähinnä sitä, että kenelläkään informanteista ei ole kattavaa tietoa asuinalueensa virallisista pysäkinnimistä, eikä suurin osa tunne näitä kolmea tutkimusalueiden ulkopuolista pysäkkiä. Tieto Otaniemen tiedeaiheisista nimistä lienee melko monelle tuttu. 7. PÄVIRALLIST PYSÄKIIMT Sain kyselylomakkeilla yhteensä 75 epävirallista pysäkinnimeä (+ edellä mainitut virallisiksi nimiksi tarjotut pysäkinnimet), joista 22 esiintyy erilaisina variantteina useammalla kuin yhdellä informantilla. Saman nimen eri variantit eivät kuitenkaan
18 välttämättä viittaa samaan pysäkkiin. öykkiön alueelta nimiä kertyi 37 ja vain seitsemässä lomakkeessa ei ole mainittu yhtään epävirallista nimeä. spoonlahden aineistossa 22 informanttia ei ole antanut esimerkkejä epävirallisista nimistä. Yhteensä epävirallisia nimiä on tämän alueen informanteilta 49. Joidenkin nimien kirjoitusasua olen muuttanut alkuperäisestä: olen korjannut yhdyssanavirheitä ja vaihtanut pienet alkukirjaimet isoiksi. 7.1. Sekundaarit nimet pävirallisia nimiä tutkittaessa on tapana jakaa nimet kahtia niiden muodostustavan mukaan. Sekundaareja nimiä ovat virallisen nimen pohjalta johdetut nimet, kaikki muut nimet puolestaan primaareja (esim. Ainiala 2003: 211). Virallisen pysäkinnimen pohjalta muodostettuja epävirallisia pysäkinnimiä löytyy aineistostani vain kolme. 24-vuotias mies kutsuu Westendin asemaa Vessuksi, Iivisniemeä kutsutaan kolmesti Iikkariksi ja 16- vuotiaan tytön käyttämä Lippari viittaa arveluni mukaan Lippulaivaan. Toki on mahdollista, että Lippari onkin primaari nimi, joka on muodostettu paikalla olevan kohteen mukaan ja Iikkarikin voi olla muodostettu alueennimestä. Sellaiset genetiivitapaukset kuin Aallon pysäkki tulkitsen sekundaarien nimien sijasta virallisten nimien varianteiksi. Totesin aiemmin, että viralliset pysäkinnimet ovat perusluonteeltaan sekundaareja, koska ne on muodostettu jo olemassa olevasta nimistöstä. Myös epävirallisissa pysäkinnimissä on muusta virallisesta nimistöstä kuin pysäkkien nimistä muodostettuja nimiä. Tällaisia ovat mm. kadunnimen mukaiset Soukantie ja Sampokuja. Sekundaareina epävirallisina niminä on nimistöntutkimuksessa kuitenkin pidetty nimenomaan samaa paikkaa identifioivan virallisen nimen pohjalta muodostettuja nimiä. iinpä muusta kuin virallisista pysäkinnimistä muodostetut sekundaarit nimet kuuluvat mielestäni luontevammin muihin jäljempänä esittelemiini alaryhmiin. simerkiksi Alepa on yritysnimen mukainen, mutta lienee kuitenkin muodostettu paikalla olevan kohteen mukaan ja on siinä mielessä ennemminkin primaari kuin sekundaari. dellä mainitut Soukantien ja Sampokujan voi mieltää sijantia ilmaiseviksi primaareiksi nimiksi. Sekundaarien nimien ryhmään kuuluvat jaotteluni mukaan vain edellä mainitsemani Vessu, Iikkari ja Lippari, siis murto-osa aineistoni epävirallisista pysäkinnimistä. 7.2. Primaarit nimet
19 Kaikki aineistoni primaarit epäviralliset nimet ovat erityispiirrettä ilmaisevia (kuitenkin Päättäri, ks. alempana). imeämisperusteiden pohjalta erityispiirteitä ilmaisevat nimet jakautuvat neljään ryhmään: paikan sijainti, paikan ominaisuus, paikalla oleva tai esiintyvä ja paikan suhde ihmiseen (Ainiala 2003: 213). Aineistoni nimistä Pyöräpysäkkiä ja Merkan pysäkkiä on mahdotonta pelkän nimen perusteella sijoittaa mihinkään näistä alaryhmistä. Merkan pysäkissä nimen lähtökohtana voi olla henkilön lempinimi tai ehkä luultavammin jonkin paikan epävirallinen nimi. Voihan kyseessä olla sekundaarikin pysäkinnimi, esim. Merikansasta johdettu slangimuoto. Pyöräpysäkki taas lienee muodostettu joko paikalla esiintyvän, paikalla tapahtuneen tai paikan käytön (esimerkiksi polkupyörän jättäminen pysäkille) mukaan. 7.2.1. imeämisperusteena paikan suhde ihmiseen Päättäri 6, ökärin ( < öykkiö?) päättäri Pilvin pysäkki Meijän kääntärin pysäkki, Meidän pysäkki, Meijän pysäkki Taatan pysäkki Kaitsun pysäkki Karoliinapysäkki Aineiston nimistä kuuden nimeämisperiaatteena on paikan suhde ihmiseen. Todennäköisesti näiden nimien pohjana ovat ihmiset, jotka pysäkkiä käyttävät, tai joiden luokse mentäessä jäädään pois kyseisellä pysäkillä. Tähän tulkintaan ohjaa genetiiviin käyttö. imien, erityisesti genetiivittömän Karoliinapysäkin taustalla voi olla kuitenkin jokin muukin tarina, esim. Karoliinaan tutustuminen pysäkillä tms. Päätepysäkin puhekielisessä asussa Päättärissä nimeämisperiaatteena on pysäkin käyttö. imi kertoo, että kyseessä on bussilinjan päätepiste. Toisaalta Päättäri on aineistoni epävirallisista nimistä ainoa, jonka voi myös tulkita yksinkertaisesti ilmaisevan paikan lajia. Useasti mainittua Päättäriä lukuunottamatta tämän ryhmän nimet ovat nuorten käyttämiä. uorin informantti on Taatan pysäkkiä käyttävä 12-vuotias tyttö, vanhin 22-vuotias nainen, joka puhuu Meidän pysäkistä ( huomaa nuorempien informanttien puhekielisempi variantti meijän). Miksi tämä nimityyppi vaikuttaa olevan vain nuorten suosima? hkä kyse on siitä, että aikuiset eivät mielellään käytä nimiä, jotka eivät ole yleispäteviä: Pilvin pysäkistä ei voi puhua kuin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tuntevat Pilvin.
20 7.2.2. imeämisperusteena paikan sijainti tai paikalla oleva pävirallisista pysäkinnimistä on toisinaan hankalaa ellei jopa mahdotonta erottaa, onko nimeämisen pohjana pysäkin sijainti vai paikalla sijaitseva kohde. Seuraavissa listaamissani pysäkinnimissä nimeämisperusteena on joko kiistatta tai selkeimmin paikan sijainti. Osassa pysäkinnimiä esiintyy alueennimien sekundaareja nimiä tai sanojen slangiasuisia variantteja. Olen kirjoittanut sulkuihin arveluni slangivarianttien lähtömuodoista. Alalahti Alapysäkki Aliksen pysäkki ( < Alakivenlahti?) estarin pysäkki, estari ( < estinlaakso) estinlaakson risteys spoonlahden liittymä Haukilahden liittymä Maininkitien pysäkki öykkiön väylän dösäri Pisan risteys, Pisanristeys, Pisanristeyksen pysäkki Päiväkodin kaarre Sampokuja Se teollisuusalueen pysäkki = öykkiönsilta Soukan pysäkki Soukantie Suomenoja Yläpysäkki Kaksitulkintaisia tapauksia on suurin osa. Koska pysäkit ovat hyvin pieniä paikkoja, eivät kohteet kuitenkaan koskaan ole varsinaisella pysäkillä vaan sen läheisyydessä. Tämän perusteella kaksitulkintaisten esimerkkien nimeämisperiaatteena olisi ennemmin sijainti kuin paikalla oleva kohde. Toisaalta pysäkin vaikutusalue on aina varsinaista pysäkkiä laajempi. Mielestäni nimen rakenne saa aikaan erilaisen vaikutelman. Kohteen genetiivimuoto + pysäkki-sana (Kirjaston pysäkki, Siwan dösäri) vaikuttaa ilmaisevan vahvemmin sijaintia jonkin luona, kun taas Kirjasto, Alepa tyyppisten nimien nimeämisperusteena kallistuisin pitämään paikalla olevaa. Toisaalta käytössä sellaiset pysäkinnimet, jotka on muodostettu suoraan kohteesta, tulkittaneen yleensä tarkoittamaan nimenomaan kohteen luona, esim. lause: Mä jään kirjastolla. tulkittaisiin kirjaston luona eikä pysäkillä Kirjasto. Seuraavassa nimeämisperiaatteiltaan kaksitulkintaisten
21 nimien listassa nimen perässä olevat luvut kertovat nimen esiintymisfrekvenssin aineistossani. Alepa lannon pysäkki 5, lanto sson pysäkki, sson dösäri tolan / Stockmannin pysäkki urosparin pysäkki Hevostallinmäki Ison Omenan pysäkki 2, Omena, Ompun pysäkki, Omenan dösäri Kallioleikkaus 8, Kallioleikkauksen pysäkki Kelan pysäkki 2 Kirjaston pysäkki 2, Kirjasto, Soukan kirjastopysäkki Kirkon pysäkki 2, Kirkon jälkeen pysäkki K-kaupan pysäkki 2 Kotipysäkki Koulun kentän pysäkki, Kentän pysäkki, Yläkentän pysäkki Koulun pysäkki 9 Kukkakioski Luhtitalon pysäkki anan kiska uokku ( < uorisotalo?) öykkiön koulun pysäkki 2, öykkiön koulun dösäri Ostarin pysäkki 9, Ostari 3, Soukan ostari 2, Ostoskeskus Postin pysäkki Pricewater Coopersin talon pysäkki Päiväkodin pysäkki Ruoholahden villat Ruokavaraston dösäri Siwan pysäkki 5, Siwan dösäri, Sivan pysäkki, Siwa Soukkari Teboilin pysäkki T-talon pysäkki Tunnelin pysäkki 3, Tunneli-pysäkki, Tunnelin pää = Aliksen pysäkki, Kalliotunnelia edeltävä / seuraava pysäkki Uimahalli 2, Uimahallin pysäkki 2 Uimarannan pysäkki Valintatalo Vesitornin pysäkki Sijaintia ilmaisevien nimien ja edellä esitettyjen nimeämisperiaatteiden välimaastoon sijoittuvien nimien lisäksi aineistossa on myös kaksi nimeä, joiden nimeämisperiaatteena on yksiselitteisesti paikalla oleva / esiintyvä. ämä ovat 15-vuotiaan nöykkiöläistytön Satakuuskymppisen pysäkki ja Satakakskasin pysäkki, jotka on nimetty niiden bussilinjojen mukaan, jotka pysähtyvät pysäkillä. 160 ja 128 kulkevat molemmat öykkiön alueelta Kamppiin, mutta eri reittejä.
22 Kaikista aineistoni epävirallisista nimistä 55 eli 64,0 prosenttia on ryhmittelyni perusteella nimetty pysäkin sijainnin tai pysäkin vieressä sijaitsevan kohteen mukaan. Ryhmään kuuluvien nimien määrä on kuitenkin vieläkin suurempi, jos mukaan otetaan omaksi ryhmäkseen erottelemani epävirallisiksi tulkitut viralliset nimet. Pysäkit identifioidaan siis ensisijaisesti niiden sijainnin mukaan. Vaikka osassa pysäkeitä on katos, joka voi olla ulkonäöltään hyvinkin erilainen, ja toisissa ei ole katosta ollenkaan, ovat itse pysäkit kuitenkin ulkonäöltään jo pienuutensakin vuoksi melko identtisiä. iinpä ei ole suuri yllätys, että aineistossani ei ole yhtään paikan ominaisuuden mukaan nimettyä pysäkkiä. Tosin Soukassa sijaitsevan Kallioleikkauksen voisi myös tulkita kuvastavan paikan ulkonäköä, koska kallioseinä ikään kuin muodostaa pysäkille takaseinän. Mielenkiintoista on nähdä, miten harva epävirallinen nimi (Maininkitien pysäkki, Sampokuja ja Soukantie; öykkiön väylä epävirallinen kadunnimi) muodostuu kadunnimen pohjalle, kun virallisista nimistä valtaosa on poikkikadun mukaan nimetty. Lisäksi pysäkeistä vain muutama on nimetty virkistyskohteen, alueen, risteyksen tai moottoritien liittymän mukaan. Sen sijaan erikoisen rakennelman, Kivenlahden ajotunnelin pohjalta muodostettua pysäkinnimeä käyttää seitsemän informanttia. päviralliset nimet kertovat, että pysäkit identifioidaan hyvin usein rakennusten avulla. Aineiston nimistä ehdoton enemmistö on rakennusten pohjalta muodostettuja, mikä heijastelee yleistä epävirallisen nimistön paikanlajittaista jakautumista. Julkisista rakennuksista nimissä esiintyvät koulu, päiväkoti, kirkko, kirjasto, posti, uimahalli ja Kela. Liikerakennuksista eri myymälöiden nimistä johdettuja pysäkinnimiä esiintyy huomattavan runsaasti (Siwa, lanto, Alepa, K- kaupan pysäkki, urosparin pysäkki, Ruokavaraston dösäri, tolan / Stockmannin pysäkki, Soukkari ja Valintatalo) ja myös ostospaikat (Ostari ja kauppakeskus Iso Omena) ja huoltoasemat (sson pysäkki ja Teboilin pysäkki) toimivat nimeämisen lähtökohtina. Vaikuttaa siltä, että silloin kun pysäkin lähellä vain on jokin yleisesti tunnettu ja helposti tunnistettavissa oleva rakennus, toimii se suurimmalla osalla informanteistani pysäkinnimen lähtökohtana. Toki on poikkeuksiakin. simerkiksi Sampokuja viittaa arvatenkin samaan Tapiolan pysäkkiin kuin toisen informantin tolan / Stockmannin pysäkki. dellä mainitun Tunnelin pysäkin lisäksi epävirallisista nimistä suurifrekvenssisimpiä ovat Ostari, Koulun pysäkki, Siwa, Kallioleikkaus, lanto ja Iso Omena variantteineen. Pysäkkejä on ymmärrettävästi nimetty suurten ostopaikkojen mukaan, mutta miksi myös lähikauppa Siwa on nimeämisen lähtökohtana suosittu. Selitys lienee siinä, että Siwa samoin kuin Koulun pysäkki ovat öykkiön alueen informanttien
23 käyttämiä ja suosimia nimiä. öykkiön alueella sijaisee lähes yksinomaan asuintaloja, jolloin pienemmätkin julkiset tai yritysrakennukset toimivat luonnollisesti nimeämisen lähtökohtana. lannon ja Kallioleikkauksen runsaaseen esiintymiseen sen sijaan vaikuttaa se, että olin kirjoittanut ne lomakkeeseen esimerkeiksi epävirallisista nimistä. lannon pysäkin runsaahkoon käyttöön liittyy joka tapauksessa eräs tärkeä epävirallisten pysäkinnimien piirre, joka selittää myös pienalueiden ja katujen nimien käytön vähyyttä epävirallisessa pysäkinnimistössä. Viljamaa-Laakson (1992) esittämien virallisten pysäkinnimeämisperiaatteiden mukaan pysäkkien nimet on valittava niin, että ne ovat voimassa mahdollisissa muutostilanteissa, ja mm. tämän vuoksi on vältettävä yritysnimien käyttöä. Soukassa Soukankujan pysäkin vieressä ei ole enää moneen vuoteen ollut lannon kauppaa, mutta silti pysäkistä käytetään paljon nimeä lanto. Alueen ympäristön tunteville asukkaille pysäkinnimen merkitys on erilainen kuin muualta saapuville matkailijoille, joiden näkökulma virallisista nimistä päätettäessä on otettava huomioon. Asukkaiden käyttämät epäviralliset nimet ovat funktioltaan pelkistetymmin identifioivia ja pieneen alueeseen viittaavia. Viralliset pysäkinnimet sen sijaan pyrkivät olemaan opastavia ja viittaavat koko pysäkin vaikutusalueeseen. Soukkalaiselle, joka tuntee alueen menneisyyden, ei lanto ole nimenä harhaanjohtava. Koska epäviralliset pysäkinnimet on tavallisesti annettu paikalle, jonka virallista nimeä ei tunneta, epävirallisen pysäkinnimen tehtävä ei ole ensisijaisesti ilmentää paikkaan liittyviä asenteita (vrt. Ainiala 2003: 214). 7.3 pävirallisiksi tulkitut viralliset nimet Oman ryhmänsä epävirallisten nimien joukossa muodostavat ne nimet, jotka informantit ovat ilmoittaneet käyttämikseen epävirallisiksi nimiksi, mutta jotka ovat myös pysäkkien virallisia nimiä: Aallon pysäkki, Aalto Hanasaari Kamppi Kipparinkatu Kukkumäki Lippulaivan pysäkki 8, Lippulaiva 5 Ruoholahti Soukankuja Soukanväylä Tapiolan keskus
24 Westendin asema Kiintoisaa on, että nimenomaan tämän ryhmän nimistä suuri osa on spoonlahden ja öykkiön alueen ulkopuolisten pysäkkien nimiä. Informanttini käsittävät nämä nimet epävirallisiksi, koska he eivät tiedä tai tunne virallisia pysäkinnimiä. Toisin sanoen näiden nimien on täytynyt levitä heidän käyttöönsä muuta kautta kuin pysäkille kirjoitetusta opastekyltistä tai internetistä, mahdollisesti muilta pysäkinnimien käyttäjiltä. ämä toiset käyttäjät ovat ehkä tienneet käyttävänsä juuri virallisia nimiä. Toinen todennäköinen selitys erityisesti alueennimiin pohjautuvien nimien (Hanasaari, Kamppi, Kukkumäki ja Ruoholahti) kohdalla on, että informantti itse tai joku hänen lähipiirissään on toiminut nimenantajana. imi on muodostettu primaaristi ja loogisesti paikan sijainnin mukaan ja on vain silkkaa sattumaa että se on identtinen viralliselta taholta annetun nimen kanssa. rityisesti Lippulaivaa pidetään epävirallisena nimenä. räs informantti olikin taulukkotehtävässä rastittanut, että Lippulaiva ei kuulu spoonlahteen ja kirjoittanut selitykseksi, että Lippulaivan vieressä sijaitseva pysäkki on hänen mielestään nimeltään Ulappatori. Identtiset epäviralliset ja viralliset nimet osoittavat, että pysäkinnimien nimeämisperiaatteet eivät loppujen lopuksi eroa kovin radikaalisti toisistaan, oli nimenantajana sitten nimistönsuunnittelija tai kuka tahansa pysäkin käyttäjä. niten virallisista nimistä poikkeavat ne edellä käsitellyt henkilökohtaiset pienen piirin nimet, joiden nimeämisperiaatteena on pysäkin suhde ihmiseen. Rakenteeltaan viralliset ja epäviralliset nimet poikkeavat sikäli, että virallisissa nimissä ei ole paikan lajia ilmaisevaa pysäkki-sanaa, kun taas epävirallisissa nimissä sen käyttö on verraten yleistä. Kun pysäkinnimien pohjana ovat muut nimet, pysäkki-sana selkeyttää sitä mihin paikkaan viitataan. iinpä myös virallisista pysäkinnimistä tapaa käytössä Aallon pysäkin kaltaisia variantteja. 8. IFORMATTI KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ PYSÄKIIMSTÄ JA PYSÄKIMÄMIS TÄRKYDSTÄ Kysymyksessä viisi pyysin vastaajia rastittamaan kaksi hyvälle pysäkinnimelle tärkeintä ominaisuutta valitsemistani kuudesta vaihtoehdosta. Lisäksi informanteilla oli mahdollisuus esittää muita tärkeinä pitämiään ominaisuuksia. Antamistani
25 ominaisuusvaihtoehdoista puuttuu nimen mieleenpainuvuus, koska pidän sitä jokseenkin itsestäänselvästi tärkeänä pysäkinnimen ominaisuutena. Osa on rastittanut useamman kuin kaksi ominaisuutta, mutta otan kuitenkin kaikki rastitetut kohdat huomioon. Taulukko 3. Hyvän pysäkinnimen ominaisuudet ominaisuus frekvenssi % Läheisen maamerkin mukaan nimetty 49 30,2 Lyhyt 41 25,3 Läheisen kadun mukaan nimetty 32 19,8 Hauska 24 14,8 Kertoo lähialueen historiasta 12 7,4 Kaunis 4 2,5 YHTSÄ 162 100 Kaikista eniten mainintoja näistä ominaisuuksista saa nimeäminen läheisen maamerkin (luontokohteen, rakennuksen tms.) mukaan. Maallikoiden positiivinen ja arvostava suhtautuminen tähän ominaisuuteen näkyykin siinä, että informanttieni käyttämistä epävirallisista nimistä valtaosa on juuri maamerkkien pohjalta muodostettuja. Myös pysäkinnimen lyhyyttä pidetään tärkeänä. ämä kaksi ominaisuutta saavat yhteensä yli puolet maininnoista niin käyttäjien, tuntijoiden kuin tietämättömienkin ryhmissä sekä molemmilla tutkimusalueilla. Virallisten pysäkkinimien tyypillisin ominaisuus, kadunnimen mukaan nimeäminen, tulee vasta kolmantena saaden 32 mainintaa. Kadunnimistä muodostettujen nimien suosiota voi laskea niiden taipumus olla pitkiä. Kadunnimen mukaan nimeämistä arvostetaan kuitenkin suhteessa enemmän käyttäjien ryhmässä, jossa se saa 38,9 prosenttia kaikista maininnoista ja on lyhyyttä arvostetumpi ominaisuus. Herää kuitenkin kysymys, arvostavatko vastaajat sitten todella kadunnimen mukaan nimeämistä vai onko kyseessä pyrkimys oikeaan vastaukseen silloin kun informantti tietää kadunnimien tyypillisesti olevan virallisten pysäkkinimien perustana. Hauskuutta pidetään yllättäen tärkeämpänä kuin sitä, että pysäkinnimi kertoo jotakin lähialueen historiasta. Hauskuutta arvostavat etenkin nuoret informantit. imen kauneutta sen sijaan pidetään yleisesti epärelevanttina (vrt. kuitenkin Jätevesilammikko s.4). Leena Päres on tarkastellut espoolaisten käsityksiä hyvästä alueennimestä. Vaikka alueennimet ovat tyypiltään ja painoarvoltaan erilaisia kuin pysäkinnimet, on kiintoisaa