ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS 2012 Yhteiselle kirkkovaltuustolle 29.5.2013 1
2
SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS 4 Sivu 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 75 TULOSLASKELMA 76 RAHOITUSLASKELMA 77 TASE 78 KONSERNITASE 80 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 82 TILINPÄÄTÖKSEN LASKEMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 83 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 84 TASEEN LIITETIEDOT 88 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT 93 LUETTELO TYTÄR-, OSAKKUUS, JA YHTEISTYÖYHTEISÖISTÄ 94 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 94 MUUT LIITTEET 95 HAUTAINHOITORAHASTON TILINPÄÄTÖS 96 TYYNE JA VALTO AARNION RAHASTON TILINPÄÄTÖS 100 4. ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 101 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 102 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 102 5. LUETTELOT JA SELVITYKSET 103 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS NIIDEN SÄILYTYSTAVOISTA _ 104 LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA 105 3
TOIMINTAKERTOMUS Sisällys 1.1 YLEISKATSAUS... 5 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO... 6 1.3 HENKILÖKUNTA... 8 1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU... 81 1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 13 1.5.1 YLEISHALLINTO... 14 1.5.2 SEURAKUNNAT... 190 1.5.3 YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT... 33 1.5.4 HAUTAUSTOIMI... 41 1.5.5 KIINTEISTÖTOIMI... 42 1.5.6 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT... 43 1.6 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 61 1.7 KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI... 65 1.8 TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET... 666 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 755 4
1.1 YLEISKATSAUS Toimintavuosi 2012 on ollut talouden osalta haasteellisempi kuin edelliset vuodet. Verotulojen positiivinen kasvu kääntyi laskuun ennen kaikkea yhteisövero-osuuden osalta. Lisäksi keskitetty palkkaratkaisu on osaltaan lisännyt käyttötalouden menoja. Tästä huolimatta Espoon seurakuntayhtymän vuosi on ollut toiminnallisesti onnistunut. Jäsenmäärä pysyi lähes entisellään, vaikkakin jäsenten suhteellinen osuus kaupungin väestöstä laski edelleen. Kirkkoon kuului vuoden 2012 lopussa 67,6 % espoolaisista. Tärkeimmät kirkkoon kuulumisen syyt ovat kirkon toiminta apua tarvitsevien parissa, hautausmaiden ylläpito ja kirkollisten toimitusten toteuttaminen. Seurakuntatyön painopisteinä vuonna 2012 olivat teemavuosi Pyhä, vapaaehtoistyö ja kirkon toiminta ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa ja verkossa. Vuosi oli myös valtakunnallinen Raamatun juhlavuosi. Kolmevuotisena yhteishankkeena alkoi nuorten ja vanhusten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä Korsi-projekti. Kirkkoherranvirastojen toiminta päättyi, kun kirkollisiin toimituksiin liittyvä varaustoiminta ja jäsenyyteen liittyvät palvelut keskitettiin palvelukeskukseen vuoden lopussa. Seurakunnat kouluttivat vilkkaasti vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitään pyrkien näin laajentamaan ja monipuolistamaan omia resurssejaan ja verkostojaan. Espoon hiippakunnan uusi piispa Tapio Luoma vihittiin tehtäväänsä vuoden alkupuolella. Yhteystyö hiippakunnan kanssa on ollut monimuotoista ja vilkasta. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteistyöneuvottelukunnan kautta on myös saavutettu muutamilla työaloilla konkreettisia yhteistyön muotoja. Hiippakuntavaltuusto- ja kirkolliskokousedustajavaalit pidettiin vuoden 2012 aikana. Espoolaisia vastuunkantajia valittiin näihin luottamustehtäviin useita. Kiinteistö- ja korjaushankkeista suurimmat olivat Olarin kirkon käyttöönotto peruskorjauksen valmistumisen jälkeen, Kappelin hautausmaan peruskorjaus, Tapiolan ja Espoonlahden kirkkojen kattojen korjaukset sekä Hvittorpin saunan valmistuminen. Myös tarveselvitys- ja suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita oli useita. Voimassaolevan strategian mukaisesti seurakuntayhtymän talous on tasapainossa, ja vuosikatteen tulee kattaa poistot. Kirkollisveroprosentti pidetään 1 %:n tasolla. Vuonna 2012 verotuloja kertyi noin 48,0 milj. euroa, mikä on noin 2,0 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa oli ennakoitu. Ennakkoveron oikaisu oli ennustettua suurempi, mikä oli osittain seurausta tavallista suuremmasta kirkosta eronneiden määrästä vuonna 2011. Yhteisöveron osuus oli edellistä vuotta merkittävästi alempi. Käyttötalous, 47,3 milj. euroa, kasvoi 3,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodesta 2008 käyttötalous on kasvanut noin 12 %. Investoinnit olivat 6,7 miljoonaan euroa, kassavarat kasvoivat 0,6 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 0,6 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämä on noin 4 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Tulevien vuosien suurimpana haasteena on käyttötalouden menojen pitäminen tasolla, joka mahdollistaa investointien rahoittamisen pääosin tulorahoituksella. Näin hoidettuna hyvä talous mahdollistaa seurakuntien vireän toiminnan jatkumisen. 5
1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO Yleistä Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui neljä kertaa ja käsitteli kokouksissaan 30 pykälää. Puheenjohtajana toimi Matti Finskas ja varapuheenjohtajana Stig Kankkonen. Valtuutettujen määrä oli 61. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 19 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 168 pykälää. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi Antti Kujanpää ja varapuheenjohtajana Heikki Sorvari. Jäsenten määrä oli 14. Aloitteet Pirjo Kemppi-Virtasen valtuustoaloite 28.3.3012: Budjettiohjeen valmistelun yhteydessä tutkitaan lisäresurssien myöntäminen perheneuvontatyöhön. Saadun tiedon mukaan nyt vain joka viides pääsee neuvontaan. Perheasian neuvottelukeskuksen kapasiteetti on viime vuosina parantunut. Vuonna 2009 pystyttiin ottamaan vastaan 29 % pyrkijöistä, 2010 34 % pyrkijöistä, 2011 43,5 % pyrkijöistä ja 2012 47,2 %. Vuonna 2012 keskuksessa työskenteli 5 perheneuvonnan harjoittelijaa, jotka myös pystyivät tekemään asiakastyötä. Lähestytään siis selkeästi pitkän aikavälin tavoitetta, että neuvottelukeskus ottaa vastaan joka toisen pyrkivän asiakastapauksen. Ponnet Minna Kaartinen-Koutaniemen ponsi 28.3.3012 Seuraavan kerran kansainvälisen vastuun määrärahajaosta päätettäessä tehdään perusteellinen valmistelutyö, jossa varmistetaan määrärahojen jakaminen sellaisille järjestöille, jotka hyväksyvät kirkkomme mm. virkaa ja seksuaalivähemmistöjä koskevat päätökset. Erityisesti seuraavilta järjestöiltä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä pyydetään viralliset, dokumentoidut vastaukset järjestön kannasta seuraavilla kysymyksillä: a) Salliiko järjestö työntekijöilleen ja jäsenilleen omantunnonvapauden suhteessa naisten pappeuteen ja rekisteröityyn parisuhteeseen? b) Tekeekö järjestö hengellistä ja muuta yhteistyötä naispuolisten pappien ja parisuhteensa rekisteröineiden ja heitä tukevien pappien ja piispojen kanssa? Ponnen mainitsemat asiat on sisällytetty lähetysjärjestöille kevättalvella 2013 suunnattuun kyselyyn, johon järjestöjä on pyydetty vastaamaan kansainvälisen vastuun määrärahojen jaon valmistelun yhteydessä. Valmisteluaineisto ja järjestöjen 6
antamat vastaukset esitellään yhteyteen yhteisen kirkkovaltuuston määrärahojen jakamisesta tehtävän päätöksen yhteydessä. Pirjo Kemppi-Virtasen ponsi 26.9.2012: Yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että Espoon kaupunginmuseon kanta (Laaksolahden seurakuntatalon) purkuun selvitetään ennakkolausuntoa pyytämällä ennen uudisrakennuksen suunnittelun käynnistämistä. Asiasta on keskusteltu kaupunginmuseon kanssa loppusyksystä 2012. Kaupunginmuseolta ei ole saatu asiasta vielä virallista kannanottoa. Hankkeen valmistelu jatkuu sen jälkeen ja sen mukaisesti, mikä kaupunginmuseon kannanotto asiaan aikanaan on. Ville Lehtolan ponsi 26.9.2012: Yhteinen kirkkovaltuusto toivoo, että (Suvelan kappelin) tilat suunnitellaan ensisijaisesti seurakuntalaisen näkökulmasta ja siksi helpotetaan ja saatetaan kustannustehokkaammaksi niiden käyttöä esimerkiksi automaattisen kulunvalvonnan keinoin. Arkkitehtien kanssa on sovittu, että esteetöntä kulkua helpottavat laitteistot käsitellään toteutussuunnittelussa. Periaate on otettu huomioon pääpiirustuksissa ja käsitelty samassa yhteydessä yhteisessä kirkkoneuvostossa 15.10.2012. Marita Kivirannan ponsi 13.6.2012: Hyväksyessään Suvelan kappelin L2-luonnossuunnitelman kirkkovaltuusto edellyttää, että esteettömyyskartoitus tehdään ennen suunnitelmien jatkamista. Suvelan kappelin esteettömyyskartoitus on tehty 11.10.2012. Esteettömyyslausunto on käsitelty yhteisessä kirkkoneuvostossa 15.10.2012. 7
1.3 HENKILÖKUNTA Taulukko 1 Virka- ja työsopimussuhteiset henkilöittäin 31.12.2012; mukana ovat myös virkaja työvapaalla olevat. Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Yhteensä Osuus koko henkilöstöstä Esbo svenska 27 23 50 8,2 Espoonlahti 36 42 78 12,7 Tuomiokirkkosrk 61 63 124 20,2 Leppävaara 37 33 70 11,4 Olari 48 23 71 11,6 Tapiola 32 33 65 10,6 Yhtymän virasto 57 98 155 25,3 Yhteensä 298 315 613 100,0 Olarin seurakunnassa ja Espoonlahden seurakunnassa on yksi yhteinen työntekijä, joka näkyy vain Espoonlahden luvuissa. Yhtymän viraston henkilöstö jakautui seuraavasti (yhteensä 155 henkilöä, luku ei sisällä määräaikaisia työntekijöitä): Viraston johto 3 Kiinteistöpalvelut 71 Yhteisen seurakuntatyön palvelut 41 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 17 Tietohallintopalvelut 9 Talouspalvelut 8 Viestintäpalvelut 5 Palvelukeskus 1 Taulukko 2 Koko- ja osa-aikaiset palvelussuhteet 2012 (yhdellä henkilöllä kuitenkin vain yksi palvelussuhde) ES EL ET LE O TA YV Yhteensä Virkasuhteiset 27 36 61 37 48 32 57 298 Kokoaikaiset 23 30 57 35 43 25 45 258 Osa-aikaiset 4 6 4 2 5 7 12 40 Työsopimussuhteiset 23 42 63 33 23 33 98 315 Kokoaikaiset 12 27 53 26 15 21 94 248 Osa-aikaiset 11 15 10 7 8 12 4 67 8
Taulukko 3 Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet 31.12.2012 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Määräaikaisten osuus kokonaismäärästä Määräaikaisten osuus kussakin yksikössä Esbo svenska 41 9 50 1,5 18,0 Espoonlahti 65 13 78 2,1 16,7 Tuomiokirkko 105 19 124 3,1 15,3 Leppävaara 59 11 70 1,8 15,7 Olari 61 10 71 1,6 14,1 Tapiola 54 11 65 1,8 16,9 Yhtymän virasto 137 18 155 2,9 11,6 Yhteensä 522 91 613 14,8 14,8 Taulukko 4 Henkilökunta ryhmiteltynä tehtävien mukaan seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa 31.12.2012; laskettu vain yksi henkilö/tehtävä). väki- papit suhde- nuoriso- suhde- kanttorit suhde- diakonia- suhdeluku luku työntekijät luku luku työntekijät luku ES 16107 6 2685 3 5369 4 4027 4 4027 EL 32419 12 2702 8 4052 4 8105 7 4631 ET 48552 18 2697 11 4414 7 6936 9 5395 L 25797 10 2580 7 3685 3 8599 6 4300 O 27760 12 2313 7 3966 4 6940 6 4627 T 22984 9 2554 4 5746 3 7661 5 4597 YV 10 1 1 3 Yht. 173619 77 2255 41 4235 26 6678 40 4340 väki- lasten suhde- hallinto suhde- hautaus- kiinteistö- suhde- muut Virat/työluku ohjaajat luku luku toimi toimi luku suhteet ES 16107 19 848 3 5369 1 16107 4 44 EL 32419 21 1544 3 10806 9 3602 8 72 ET 48552 27 1798 3 16184 22 2207 14 111 L 25797 12 2150 3 8599 11 2345 8 60 O 27760 12 2313 3 9253 10 2776 9 63 T 22984 17 1352 3 7661 6 3831 10 57 YV 35 28 37 30 145 Yht. 173619 108 1608 53 3276 28 96 1809 83 552 9
Taulukko 5 Eri ammattiryhmien osuus koko seurakuntayhtymässä Uudet virat ja työsuhteet vuonna 2012 Vuoden aikana perustettiin ja lakkautettiin muutama työsuhde ja virka sekä tehtiin joitakin nimikemuutoksia. Nämä mainitaan henkilöstökertomuksessa. Esimerkkinä ovat seurakuntien hallintosihteerien nimikkeen muuttaminen hallintoassistenteiksi ja leiri- ja kurssikeskustoiminnan päällikön tehtävän muuttaminen turvallisuuspäälliköksi. Palvelukeskuksen perustamisen yhteydessä lakkautettiin seurakunnista 31.12.2012 seuraavat palvelussuhteet: 9 toimistosihteerin virkaa 2 toimistonhoitajan virkaa 5 toimistosihteerin työsuhdetta 1 musiikki- ja seurakuntasihteerin työsuhde. Palvelukeskukseen perustettiin palvelukeskuksen päällikön virka 1.8.2012 lukien sekä kaksi toimistoesimiehen ja 14 toimistosihteerin työsuhdetta 1.1.2013 lukien. Lisäksi hautatoimiston henkilökunta siirrettiin kiinteistöpalveluista palvelukeskukseen. Vaihtuvuus vakinaisissa palvelussuhteissa vuoden 2012 aikana vaihtui yhteensä 15 viranhaltijaa ja 19 työsuhteista. Vuoden 2012 aikana oli lyhytaikaisissa (ei sijaisina) palvelussuhteissa: Hautausmailla tuntipalkkaisia kesätyöntekijöitä oli 99 ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä 12. Eri seurakunnissa oli yhteensä 64 työntekijää (oppaat, kausiteologit ym. seurakuntatyö). Seurakuntayhtymän virastossa oli 41 lyhytaikaista työntekijää (leirikeskuksissa 27, yksi opas, 9 tietohallinnossa ja 3 viestinnässä). 10
1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Seurakuntien väkiluvulla tarkoitetaan läsnä olevien jäsenten määrää. Espoon seurakuntien väkiluku 31.12.2012 oli 173.619 (173.999) henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli -380 henkeä. Kaupungin väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 256.760 henkeä. Seurakunnilla oli vuoden lopussa 7386 (7.276) ulkomailla asuvaa jäsentä. Espoolaisista puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia 8,7 %. Kirkkoon liittyi vuonna 2012 Espoossa 853 (841) henkeä ja kirkosta erosi 2.244 (2.249) henkeä. Kastettuja oli 2.124 (2.234) ja kuolleita 1.007 (1.025). Muuttovoittoa oli 198 (392) henkeä. Kunnan sisäisiä muuttoja oli 6.445 (6.261). Vuoden 2012 lopussa kirkkoon kuului 67,6 % espoolaisista (edellisenä vuonna 68,9 %). Tarkemmat jäsen- ja toimintatiedot julkaistaan Espoon seurakuntayhtymän tilastokirjassa, joka ilmestyy kevään aikana. Taulukko 6 Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä 31.12.2012 Läsnäoleva väestö Poissaoleva väestö Jäsenet SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv 7758 8349 16107 546 885 1431 17538 Espoon tmk srk 22765 25787 48552 531 803 1334 49886 Espoonlahti 14794 17625 32419 456 679 1135 33554 Leppävaara 11935 13862 25797 330 492 822 26619 Olari 12488 15272 27760 555 800 1355 29115 Tapiola 10862 12122 22984 518 791 1309 24293 YHTEENSÄ 80602 93017 173619 2936 4450 7386 181005 Taulukko 7 Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä vuotta aiemmin eli 31.12.2011 Läsnäoleva väestö Poissaoleva väestö Jäsenet SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv 7847 8372 16219 539 885 1424 17643 Espoon tmk srk 22629 25546 48175 524 778 1302 49477 Espoonlahti 14956 17692 32648 438 645 1083 33731 Leppävaara 11951 13819 25770 332 495 827 26597 Olari 12581 15265 27846 538 798 1336 29182 Tapiola 10981 12360 23341 514 790 1304 24645 YHTEENSÄ 80945 93054 173999 2885 4391 7276 181275 Taulukko 8 Kirkkoon liittyneiden ja kirkosta eronneiden määrät vuonna 2012 Kirkkon liittyneet Kirkosta eronneet erotus SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv 24 27 51 119 64 183-132 Espoon tmk srk 115 121 236 308 259 567-331 Espoonlahti 75 86 161 209 155 364-203 Leppävaara 79 76 155 247 160 407-252 Olari 75 76 151 231 163 394-243 Tapiola 45 54 99 205 124 329-230 YHTEENSÄ 413 440 853 1319 925 2244-1391 11
Taulukko 9 Kastettujen ja kuolleiden määrät vuonna 2012 Kastetut Kuolleet erotus SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv 98 86 184 64 78 142 42 Espoon tmk srk 319 338 657 107 109 216 441 Espoonlahti 204 202 406 84 107 191 215 Leppävaara 200 188 388 66 71 137 251 Olari 132 130 262 82 93 175 87 Tapiola 113 114 227 65 81 146 81 YHTEENSÄ 1066 1058 2124 468 539 1007 1117 Taulukko 10 Kunnan sisäinen muuttoliike vuonna 2012 Kunnan sisäiset muutot tulleet Kunnan sisäiset muutot menneet SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. erotus Esbo sv 14 14 28 6 8 14 14 Espoon tmk srk 806 946 1752 682 777 1459 293 Espoonlahti 560 623 1183 544 625 1169 14 Leppävaara 568 593 1161 602 645 1247-86 Olari 668 762 1430 640 711 1351 79 Tapiola 459 432 891 600 603 1203-312 YHTEENSÄ 3075 3370 6445 3074 3369 6443 2 Erotus johtuu muutoista saksalaisen seurakunnan sekä Olaus Petrin välillä Taulukko 11 Muista kunnista ja muihin kuntiin muuttaneet vuonna 2012 Kuntien väliset muutot tulleet Kuntien väliset muutot menneet erotus SEURAKUNNAT MIEHET NAISET YHT. MIEHET NAISET YHT. Esbo sv 327 345 672 345 329 674-2 Espoon tmk srk 1157 1387 2544 1137 1360 2497 47 Espoonlahti 508 676 1184 631 720 1351-167 Leppävaara 958 1076 2034 899 997 1896 138 Olari 712 823 1535 705 796 1501 34 Tapiola 744 699 1443 588 707 1295 148 YHTEENSÄ 4406 5006 9412 4305 4909 9214 198 12
1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailuissa ovat mukana myös ns. sisäiset erät. Toimintakatteen jälkeen on ilmoitettu poistot ja sen jälkeen laskennalliset erät, joita ovat sisäiset korot, sisäiset vuokratuotot ja kulut sekä vyörytykset. Niiden jälkeen on ilmoitettu työalakate. Yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön sekä kiinteistötoimen kustannukset on kohdennettu seurakunnille, hautaustoimelle, metsätaloudelle ja sijoituskiinteistöille vyörytysten avulla. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 7 197 350 0 7 348 243-150 893 7 348 875 Toimintakulut 48 414 642 100 000 47 330 195 1 184 447 45 710 744 TOIMINTAKATE -41 217 292-100 000-39 981 951 1 335 340-38 361 870 Poistot -4 676 881 0-5 095 685-418 804-4 378 345 Sisäiset korot -1 315 549 0-365 703 949 846-1 285 978 Sisäiset vuokratulot 3 364 405 0 0 3 364 405 3 614 143 Sisäiset vuokramenot 3 364 405 0 0 3 364 405 3 614 143 Sisäiset vuokrat netto 0 0 0 0 0 Vyörytystulot -18 204 511 0-20 749 174-2 544 663-16 221 418 Vyörytysmenot 22 511 811 0 25 040 711 2 528 900 20 463 892 Vyörytykset netto -4 307 300 0-4 291 536 15 764-4 242 474 TYÖALAKATE -51 517 022-100 000-49 734 876 1 882 146-48 268 667 Käyttötalous sisältää yleishallinnon, seurakuntien, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen toimintatuotot ja kulut, poistot, sisäiset korot, sisäiset vuokrat sekä vyörytyserät. Toimintakate osoittaa, että toimintatuottojen ja kulujen erotus oli n. 1,3 milj. euroa eli n. 3,2 % pienempi kuin talousarviomääräraha muutoksineen. Erillistä kulujen vähennyksen ohjeistusta ei yksiköille ollut tarvetta antaa. Työalakate osoittaa, että määrärahoja kului noin 1,9 milj. euroa arvioitua vähemmän kun poistot, sisäiset korot ja vyörytyserät on huomioitu. 13
1.5.1 YLEISHALLINTO (talousarvion pääluokka 1) Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys/alitus (-/+) Toteuma 2011 YLEISHALLINTO Toimintatuotot 367 800 0 458 405-90 605 377 629 Toimintakulut 8 523 662 0 7 705 028 818 633 7 669 492 TOIMINTAKATE -8 155 862 0-7 246 624 909 238-7 291 863 Vyörytykset netto 8 155 862 0 7 246 665-909 196 7 291 863 TYÖALAKATE 0 0 42 42-0 Yleishallinnon pääluokkaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, johtokuntien ja toimikuntien, tilintarkastuksen ja valvonnan sekä yhtymän viraston luvut. Talousarvion sitovuustaso on yleishallinto yhteensä. Jäljempänä on eritelty myös yhtymän viraston ja sen yksikköjen luvut erikseen. YHTYMÄN VIRASTO Talousarvio 2012 YHTYMÄVIRASTO 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 367 800 0 458 405-90 605 377 629 Toimintakulut 7 487 854 0 7 408 838 79 016 7 229 074 TOIMINTAKATE -7 120 054 0-6 950 433 169 621-6 851 445 Poistot 0 0 0 0 0 Vyörytykset netto 7 120 054 0 6 950 475 169 579 6 851 445 TYÖALAKATE 0 0 42-42 -0 Yhtymän viraston lukuun sisältyvät viraston johto, viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstö- ja hallintopalvelut sekä talouspalvelut, joiden yksikkökohtaiset toteumatiedot ja toimintaa koskevat tiedot on esitetty alla. 14
Viraston johto (talousarvion kustannuspaikka 10601) Talousarvio 2012 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toimintatuotot 200-200 Toteuma 31.12.2011 Toimintakulut 307 458 0 266 267 41 191 266 168 TOIMINTAKATE -307 458 0-266 067 41 391-266 168 Poistot 0 0 0 0 0 Vyörytykset netto 307 458 0 266 067 41 391 266 168 TYÖALAKATE 0 0 0 0 0 Toimintaedellytyksien luominen yhtymän viraston uusien yksiköiden päälliköiden perehdyttämiselle ja johtoryhmän työskentelyn kokonaistarkastelulle. Seurakuntayhtymän viraston johtoryhmässä tapahtui eläköitymisten vuoksi useita henkilövaihdoksia vuoden 2012 aikana. Kiinteistöjohtajan pitkä virkavapaa ja sijaisjärjestelyt viivästyttivät hieman kiinteistöhankkeiden valmistelua ja kokonaisuuden hallintaa. Uusi talouspäällikkö ja viestintäpäällikkö aloittivat vuoden 2012 alussa. Uusi hallintojohtaja valittiin syksyllä 2013. Suurten uusien hankkeiden, kuten strategian päivittämisen, käynnistäminen siirrettiin sen vuoksi vuoden 2013 puolelle. Tekninen ja toiminnallinen valmius Kirjuri- ja Heta/Kipa-järjestelmien käyttöönottoon. Kirjuri-järjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin kirkkohallituksen antamassa aikataulussa. Kirjuri otettiin käyttöön Espoon seurakuntien ensisijaisena jäsentietojärjestelmänä loppuvuodesta 2012. Kirkkohallitus jatkaa edelleen järjestelmän toimivuutta ja ominaisuuksia parantavien muutosten valmistelua. Projektiryhmä kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä valmistelevaa hanketta varten nimettiin, mutta asia ei vielä edennyt yhteistyöpalavereja pidemmälle. Yhtymä odottaa kirkon palvelukeskukselta ohjeistusta ja määrityksiä tarvittavien prosessi- ja sovellusmuutosten aloittamiseksi. Seurakuntayhtymän strategian ja kiinteistöstrategian kokonaistarkastelu. Strategiatyöskentelyä ei aloitettu vielä vuoden 2012 aikana. Työskentely käynnistyy vuoden 2013 aikana. 15
Viestintäpalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10602) Talousarvio 2012 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 200-200 71 Toimintakulut 2 159 322 0 2 037 669 121 653 1 976 290 TOIMINTAKATE 0-2 037 469 121 853-1 976 219 Poistot 0 0 0 0 0 Vyörytykset netto 2 159 322 0 2 037 469 121 853 1 976 219 TYÖALAKATE 0 0-0 -0 0 Verkossa tapahtuvan seurakuntatyön mallia etsitään ja kehitetään seurakuntatyön eri osa-alueilla. Seurakuntien yhteiset verkkosivut julkaistiin kahdessa osassa: organisaatiosivusto kesän alussa ja monipuolinen, hengellisistä ja vuorovaikutteisista sisällöistä koostuva @kirkko-osio lokakuun alussa. Uusi osio sisältää mm. luottamushenkilöiden ja työntekijöiden blogeja, musiikkia, videoita, live-lähetyksiä sekä hartauksia ja linkittyy vahvasti sosiaaliseen mediaan. Myös verkon uutistuotantoon panostettiin aiempaa enemmän: kesä-joulukuussa julkaistiin 75 uutista. Yhteistyössä Oulun ja Lahden seurakuntayhtymien sekä Seinäjoen seurakunnan kanssa käynnistetty hanke yhteisten kirkollisten verkkopalvelujen tuottamiseksi hyväksyttiin marraskuun kirkolliskokouksessa yhdeksi kirkon kärkihankkeista. Pääkaupunkiseudun seurakuntien radiotoimituksen tuottaman Jouluradion Facebook-suosio kolminkertaistui. Onnistunut sosiaalisen median läsnäolo vaikutti todennäköisesti myös kuuntelun lisääntymiseen erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Viikkokuuntelijoiden määrä oli 451 000, mikä on uusi ennätys. Seurakuntien työntekijäsivuston rakenneuudistus toteutetaan. Työntekijöille tarkoitetun intra-sivuston suunnittelu on edennyt rinnan ulkoisten verkkosivujen kanssa. Intran rakentaminen uuteen järjestelmään pääsi alkamaan ulkoisten sivujen valmistuttua. Viestintästrategia ja siihen liittyvä viestintäohjelma uusitaan uuden viestintäpäällikön johdolla. Vuoden 2012 syksylle suunniteltu viestintästrategian uusiminen jäi toteuttamatta, koska päästrategian uudistaminen alkaa keväällä 2013 uuden hallintojohtajan johdolla. Viestintästrategia päivitetään sen valmistuttua. Esse ilmestyi vuoden aikana 48 kertaa. Lehden toimitus muutti elokuussa Kirkonkulmasta kustantajan tiloihin palvelukeskuksen tilatarpeesta johtuen. Lehtiuudistus siirtyi muuton ja henkilövaihdosten vuoksi syksylle ja uudistunut lehti ilmestyi helmikuussa 2013. 16
Tietohallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10603) Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 10 000 0 58 219-48 219 11 187 Toimintakulut 2 672 684 0 2 914 526-241 841 2 871 185 TOIMINTAKATE -2 662 684 0-2 856 307-193 622-2 859 998 Poistot 0 0 0 0 0 Vyörytykset netto 2 662 684 0 2 856 307-193 622 2 859 998 TYÖALAKATE 0 0-0 0-0 Järjestelmätuen toimintamalleja hiottiin ja siihen liittyen koko tietohallinto kävi läpi projektinohjauskoulutuksen ja ITIL-perusteet. Ammatillista osaamista ylläpidettiin osallistumalla aktiivisesti Microsoft-koulutuksiin. Käyttövaltuuksienhallintaprosesseja kehitettiin edelleen automaatiota lisäämällä ja tietorakenteita virtaviivaistamalla. Tulokset olivat erinomaisia: Kehä IT:n alasajossa Espoon hoitoon tulleet seurakunnat otettiin haltuun ennätysajassa erittäin korkeaan laatuun yltäen. Länsi-Uudenmaan seurakuntatalouksien mukaantulo Espoon tietojärjestelmien piiriin ei aiheuttanut laite- tai ohjelmistohankintoja ja järjestelmätukeen palkattu lisäresurssi kustannetaan kokonaisuudessaan Länsi-Uudenmaan seurakuntatalouksien maksamalla osuudella yhteisestä infrastruktuurista ja järjestelmätuen palveluista. Espoon kulut laskivat ja järjestelmätuen resursseja on nyt enemmän kuin ennen käyttäjää kohden laskettuna. Henkilöstö- ja hallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10604) Talousarvio 2012 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 357 800 0 399 386-41 586 366 371 Toimintakulut 1 852 488 0 1 737 650 114 838 1 684 710 TOIMINTAKATE -1 494 688 0-1 338 264 156 424-1 318 339 Poistot 0 0 0 0 0 Vyörytykset netto 1 494 688 0 1 338 264 156 424 1 318 339 TYÖALAKATE 0 0-0 -0-0 Koulutussuunnittelujärjestelmää kehitettiin. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön. Henkilöstöjohtokunta päätti kirkon palkkausjärjestelmään kuuluvan harkinnanvaraisen, suorituksen arviointiin perustuvan palkanosan (HAVA) maksuunpanosta 1.2.2013 lukien. Vuoden kuluessa seurakuntien ja seurakuntayhtymän henkilöstöä sekä esimiehiä ohjeistettiin ja koulutettiin käyttöönottoon. Tweb-ohjelman (seurakuntayhtymän sisäiseltä nimeltään Aski) viranhaltijapäätösosio otettiin käyttöön seurakuntayhtymän virastossa. 17
Henkilöstö- ja yleishallintoon liittyviä koulutustilaisuuksia järjestettiin useita. Monipuolista tyky- ja virkistystoimintaa toteutettiin ja kehitettiin. Talouspalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10605) Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 200-200 Toimintakulut 460 697 0 414 756 45 941 430 721 TOIMINTAKATE -460 697 0-414 556 46 141-430 721 Poistot 0 0 0 0 0 Vyörytykset netto 460 697 0 414 598 46 100 430 721 TYÖALAKATE 0 0 42-42 -0 Sähköisten menettelytapojen käyttö kattava käyttö Sähköistä arkistointa on kuluvan toimintavuoden aikana pyritty lisäämään, jolloin paperinen arkistointi on vähentynyt. Tweb-sisällönhallintajärjestelmän hyödyntäminen talouspalveluiden asiakirjojen käsittelyssä Tweb-sisällönhallintajärjestelmän hyödyntämistä talouspalveluiden asiakirjojen käsittelyssä ei ole voitu resurssien puutteen vuoksi toteuttaa toimintavuoden aikana. Haahtelan kiinteistöohjelman käyttöönotto vuokrien ja vastikkeiden käsittelyssä Toimintavuonna otettiin Haahtela-kiinteistöohjelma käyttöön vuokrien ja vastikkeiden käsittelyssä. Hautainhoitorahaston kirjapidon kehittäminen Hautainhoitorahaston kirjanpidon kehittäminen jatkuu tulevalla kaudella. aikana kehittämistyöhön ei ole ollut mahdollisuuksia panostaa riittävästi. Kuluneen vuoden Valmistelutyöryhmä kirkon palvelukeskukseen siirtymistä varten perustetaan Palvelukeskukseen siirtymisen valmistelu jatkuu edelleen myös tulevalla kaudella. Siirtyminen palvelukeskuksen asiakkaaksi on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 alusta. Asia on huomioitu henkilöstöresurssien kohdalla siten, että vapautuneet vakanssit on täytetty määräaikaisilla työsuhteilla. Talouspalveluiden eri toimissa on pyritty etsimään menetelmiä hoitaa tehtävät sähköisillä menetelmillä, jolloin samalla valmistaudutaan palvelukeskuksessa käytettäviin toimintatapoihin. Projektipäällikkö sekä varamiehet projektiryhmään on nimitetty. 18
Palvelukeskus (talousarvion kustannuspaikka 10608) Talousarvio 2012 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toimintatuotot 200-200 Toimintakulut 35 205 0 37 970-2 765 TOIMINTAKATE -35 205 0-37 770-2 565 Toteuma 31.12.2011 Poistot 0 0 0 0 0 Vyörytykset netto 35 205 0 37 770-2 565 TYÖALAKATE 0 0 0 0 Palvelukeskuksen toiminnan käynnistämistä varten tarvittavat toimenpiteet ja suunnitelmat valmistuvat. Palvelukeskuksen toiminnan käynnistämistä edellyttävät sääntömuutokset hyväksyttiin yhteisessä kirkkovaltuustossa keväällä 2012. Palvelukeskuksen vastuualueiksi määriteltiin kirkonkirjojenpito, kirkollisten toimitusten ja leirikeskusten varaustoiminta sekä hautatoimisto. Prosessien ja toimintatapojen yksityiskohtien tarkentaminen ja lopullisten toimintamallien löytyminen jatkuu kuluvana vuonna sen palautteen perusteella, jota toiminnan käynnistymisen jälkeisinä ensimmäisinä kuukausina saadaan asiakkailta. Palvelukeskuksen henkilökunta rekrytoidaan. Palvelukeskuksen päällikkö aloitti tehtävässään kesällä 2012. Yksikön henkilökunta rekrytoitiin loppusyksystä siten, että yksikön vahvuus toiminnan alkaessa 1.1.2013 oli yhteensä 23 henkilöä. Palvelukeskuksen toimitilat suunnitellaan. Kirkkokatu 1:n kiinteistössä toteutettiin joukko sisäisiä muuttoja ja muutostöitä, joiden lopputuloksena seurakutien kirkkoherranvirastojen palvelut siirtyivät vuoden 2012 lopussa seurakunnista yhtymän virastotalon alakertaan. Tietohallintoyksikölle valmisteltiin samassa yhteydessä uudet toimitilat Kotikyläntie 3:n kiinteistöön. Tilamuutokset ja sisäiset muutot toteutuivat aikataulussa siten, että palvelukeskuksen toiminta saattoi alkaa uusissa tiloissa vuoden 2013 alussa. 19
1.5.2 SEURAKUNNAT (talousarvion pääluokka 2) Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 2 Toimintatuotot 1 621 300 0 1 663 025-41 725 1 781 778 Toimintakulut 24 247 368 0 23 875 313 372 056 23 229 029 TOIMINTAKATE -22 626 068 0-22 212 288 413 780-21 447 251 Poistot 0 0 0 0 0 Sisäiset vuokrat netto -3 364 405 0 3 364 405-3 614 143 Vyörytykset netto -22 578 902 0-24 852 067-2 273 165-20 511 370 TYÖALAKATE -48 569 375 0-47 064 355 1 505 021-45 572 764 Seurakuntien henkilöstökulut on kirjanpidossa kohdennettu suoraan eri tehtäväalueille arvioitujen työpanosten suhteessa. Yleishallinnon henkilöstökuluista 97 % ja kiinteistöhallinnon henkilöstökuluista 82 % on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa ja jäännös hautaustoimelle sekä maa- ja metsätalouden ja sijoituskiinteistöjen kustannuspaikoille. Lisäksi muut yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön ja kiinteistötoimen kulut, verotuskustannukset, kirkon keskusrahastomaksu sekä poistot ja sisäiset korot on vyörytetty seurakunnille niiden toteutuneiden kustannusten suhteessa. Seurakunnille vyörytetyt kulut on vyörytetty edelleen kunkin seurakunnan tehtäväalueille toteutuneiden kustannusten suhteessa. Yhteisen seurakuntatyön avustusmenot on vyörytetty suoraan kunkin seurakunnan avustustileille niiden menojen suhteessa. Kaikki vyörytykset on toteutettu nettokuluina. Seurakuntien toimintakate oli yhteensä 0,4 milj. euroa määrärahaa pienempi ja työalakate noin 1,5 milj. euroa pienempi. 20
Esbo svenska församling Talousarvio 2012 2 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 412 500 0 365 364 47 136 466 749 Toimintakulut 2 678 481 0 2 637 216 41 265 2 611 381 TOIMINTAKATE -2 265 981 0-2 271 852-5 871-2 144 632 Sisäiset vuokrat netto -232 351 0 232 351-335 379 Vyörytykset netto -2 484 573 0-2 524 983-40 409-2 097 508 TYÖALAKATE -4 982 905 0-4 796 834 186 071-4 577 519 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Yleistä Toiminta toteutettiin pääasiassa vuoden 2012 toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että kantavana teemana oli Pyhä. Uuden Kirjuri-jäsenrekisterin ja Espoon seurakuntien yhteisen palvelukeskuksen käyttöönottoon liittyviä valmisteluja tehtiin koko vuoden ajan. Muutamia työntekijöitä jatkoi kouluttautumistaan Hengellinen elämä verkossa hankkeen kauttaja useita osallistui verkossa toteutettavan työn toteuttamiseen. Yhtymän virasto toteutti henkilöstön hyvinvointitutkimuksen, joka oli suunnattu koko henkilöstölle. Seurakunnassa jatkui sisäisen työkulttuuriin kehittäminen mikä on arvokkaalla tavalla myötävaikuttanut henkilöstön motivaatioon ja hyvinvointiin. Korsi -hanke nuorten ja vanhusten syrjäytymisen ehkäisemiseksi käynnistyi. Seurakunta kokosi 70 osallistujaa teeman yksinäisyys ympärille ja on suunnitellut käynnistävänsä Väntjänst-nimellä kulkevan ystäväpalvelutoiminnan kyseisen hankkeen puitteissa. Suorituksen arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön seurakuntayhtymässä, minkä yhteydessä tavoite- ja arviointikeskustelu käytiin koko henkilöstön kanssa. Jäsenmäärä väheni vuoden aikana 113 henkilöllä; läsnä olevien jäsenten määrä 31.12.2012 oli 16.107 henkilöä. Seurakunnasta erosi 183 jäsentä ja seurakuntaan liittyi 51 jäsentä. Taloudellinen toimintakate oli 99 %. Yhteinen painopiste vuodelle 2012: Pyhä Painopiste toteutettiin vahvistamalla jumalanpalvelusten merkitystä ja pitämällä teemaa esillä seurakunnan eri työaloilla. Porvoon hiippakunnan jumalanpalvelustyön kurssin suoritti loppuun 10 osallistujaa. Syksyllä suunniteltiin erityisten jumalanpalvelusryhmien perustamista siten, että ryhmien tehtävänä on valmistella ja auttaa jumalanpalveluksissa. Toiminnallinen tavoite vuodelle 2012: Espoon seurakuntien palvelukeskus Espoon seurakuntien palvelukeskuksen käynnistämiseen tähtäävät valmistelut jatkuivat pitkin vuotta. Palvelukeskukseen kuuluvat keskusrekisteri (virkatodistukset ja sukuselvitykset) ja varauspalvelut (toimitusten ja tilojen varaukset). Käyntiosoite on Kirkkokatu 1. Seurakunnan 21
kirkkoherranvirasto sulki ovensa ja päätti toimintansa 31.12.2012, ja kaksi toimistosihteeriä siirtyi palvelukeskuksen palvelukseen. Toiminnallinen tavoite vuodelle 2012: Viestintä ja tiedonvälitys verkossa Useat seurakunnan työntekijät ovat mukana Hengellinen elämä verkossa hankkeessa, ja he tiedottavat seurakunnan toiminnasta verkon kautta. Seurakunnan työntekijät ovat mukana keskusteluryhmissä, keskustelevat seurakunnan nuorten jäsenten kanssa verkossa ja vastaavat seurakuntalaisten lähettämiin kysymyksiin. Talousarvion toteutuminen Seurakunta säästi kustannuksissa noin 70.000 euroa, mutta tulot alittivat arvioidun noin 50.000 eurolla. Talousarvion toimintamäärärahojen käytön toteuma oli 99%. 22
Espoonlahden seurakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 2 Toimintatuotot 212 000 0 246 191-34 191 227 080 Toimintakulut 4 436 858 0 4 170 430 266 427 4 278 894 TOIMINTAKATE -4 224 858 0-3 924 240 300 618-4 051 814 Sisäiset vuokrat netto -614 116 0 614 116-620 763 Vyörytykset netto -4 117 182 0-4 729 816-612 634-3 895 985 TYÖALAKATE -8 956 156 0-8 654 056 302 100-8 568 562 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Painopisteet Raamatun juhlavuoden aikana painotus on ollut Raamatun opettamisessa ja sen sanoman selkeyttämisessä. Sen lisäksi toiminnassa on painotettu: 1) Avoimuutta muutosten keskellä. 2) Herkkyyttä erityisesti katveessa olevien hädän kuulemiselle. 3) Pyhiä toimituksia ja niiden ainutkertaista arvoa. Toiminta-ajatus, painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet Kertomusvuoden aikana tehtiin päätös muuttaa toiminta-ajatus uuteen muotoon: Espoonlahden seurakunta julistaa Kristusta, hoitaa yhteyttä ja ruokkii nälkäisiä. Päätös vaikutti jo toiminnan painopisteisiin loppuvuoden osalta: on laadittu toiminnallisia suunnitelmia kasvaville ja rakennettaville alueille, seurakunta on ollut voimaannuttava yhteisö katveessa eläville ja pyhien toimitusten myötä on oltu läsnä elämän taitekohdissa. Seurakunta on myös ollut aktiivinen kristittyjen yhteyden edistäjänä. Missä on onnistuttu, mikä ei ole onnistunut? Määräaikaiset työntekijätkin ovat olleet pitkäaikaisten työntekijöiden tavoin motivoituneita, mutta vaikean tehtävän edessä yrittäessään pysyä työalansa haasteiden tasolla. Hyvin hoidettu seurakunnan perustyö on vahvistanut seurakuntalaisten luottamusta toimintaan. Lähetyssihteerin viran täyttö jäi valitusten vuoksi kesken, mutta siihen saatiin hyvä ratkaisu määräaikaisen työntekijän myötä. Vastaavasti perhetyönohjaajan viran täyttämättä jättäminen ja perhetyön hajauttaminen kaikkien työalojen vastuulle ei ollut onnistunut ratkaisu. Lisäksi kaikki työntekijät eivät rohkene ottaa työalastaan kehittämisvastuuta, mikä kasaa paineita lähiesimiehille. Seurakuntayhtymässä toteutettu harkinnanvaraisen palkanosan (hava) läpi vieminen oli monille pettymys, koska pienentyneen määrärahan vuoksi jouduttiin arviointikriteerejä kiristämään. 23
Musiikki- ja jumalanpalvelustoiminta on edelleen vahvaa ja osaavissa käsissä. Lähiesimiesvastuita on selkeytetty, ja toiminnallisia rönsyjä on karsittu ylittämällä perinteisiä työalojen rajoja. Talousarvion toteutuminen Seurakunnalle myönnetystä määrärahasta käytettiin 93,1%. Työalojen budjettiylitykset olivat kertomusvuonna mahdollisia, sillä säästöjä kertyi reilusti henkilöstömenoista. Tätä ei loppuvuodesta kuitenkaan voitu täysimääräisesti hyödyntää seurakunnan toimintaan. Henkilöstö-, talous- ja tilaresurssit Henkilöstön runsas vaihtuvuus ja pitkät sairauspoissaolot kuormittavat jonkin verran muuta työyhteisöä. Sijaisten palkkaaminen on hankalaa, kun sairauslomia myönnetään muutaman viikon jaksoissa. Uuden ihmisen perehdyttäminen erityisosaamista vaativiin tehtäviin epävarmoissa oloissa on vaikeaa ja joskus turhauttavaa. Määrärahat voisivat olla talousarvioissa koko kolmivuotisen suunnittelukauden ajan (Helsingin malli). Se toisi kaivattua joustoa viranhaltijoiden vaihdoksissa, toiminnallisissa muutoksissa ja uusissa tarpeissa kesken suunnittelukauden. Seurakuntayhtymän strategiaan kirjattu periaate taloudellisesta puskurista on hyvä, mutta sen ulottaminen myös paikallistasolle olisi perusteltua. Kiinteistötoimi on kyennyt toimimaan niin, että Espoonlahden kirkon ja Iivisniemen kappelin sisäilmaongelmiin on tarmokkaasti puututtu yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kirkon peruskorjauksen aikataulun varhentaminen vuodelle 2015 on ollut hyvä päätös. Samoin omien tilojen tehokkaampi hyödyntäminen. 24
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 2 Toimintatuotot 407 400 0 479 777-72 377 464 430 Toimintakulut 6 618 754 0 6 543 236 75 518 6 319 887 TOIMINTAKATE -6 211 354 0-6 063 459 147 895-5 855 457 Sisäiset vuokrat netto -817 435 0 817 435-826 688 Vyörytykset netto -6 160 610 0-6 786 098-625 488-5 593 432 TYÖALAKATE -13 189 399 0-12 849 557 339 842-12 275 577 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tavoitealue: Pyhä Raamattu Seurakuntaan hankittiin edullisesti tarjolla olevia Raamattuja 15 espoolaisittain tärkeällä kielellä ja tarjolla olosta kampanjoitiin näkyvästi. Koulutettiin 13 raamatturyhmän ohjaajaa käyttämään aineistoa Raamatun monet kasvot. Uusia raamatturyhmiä aloitti eri alueilla yhteensä seitsemän. Lapsi- ja perhetyössä käytettiin uutta Raamattu-työskentelysarjaa ja tehtiin retki Lohjan Raamattukylään. Rippikoulutyössä ja nuorisotyössä lisättiin Raamatun käyttöä ja sovellettiin uusia Raamattuaineistoja. Kahdessa tuomiokirkon messussa raamattulähetystyö oli keskeisesti esillä. Kirkon lähetyspyhän aiheena oli Raamattulähetystyö ja 200-vuotias Suomen Pipliaseura. Tavoitealue: Vapaaehtoistyön kehittäminen Vapaaehtoistyö oli painopisteenä toista vuotta. Vapaaehtoistyön kehittäminen ja toteuttaminen on erityisesti alueneuvostojen vastuulla. Alueneuvostojen ja seurakuntaneuvoston yhteistapaamisessa vaihdettiin kokemuksia ja sovittiin kehittämistoimista. Helatorstaita vietettiin erityisenä vapaaehtoistyön kirkkopyhänä ja juhlapäivänä. Unelmakammarin vapaaehtoiset saivat Espoon vapaaehtoisverkoston kunniamaininnan. Keittiötyössä toimiville vapaaehtoisille järjestettiin hygieniapassikoulutus keväällä. Toimivista vapaaehtoisryhmistä eniten laajeni Harmaiden pantterien toiminta, jolle esitettiin diakonisia pyyntöjä 135. 25
Seurakunnan aikuis- diakonia- ja perhetyössä toimivien vapaaehtoisten määrä kasvoi edellisen vuoden 600:sta lukemaan 750. Lukuun ei sisälly kuorojen jäsenet, joita oli 140, rippikoulujen isoiset, joita oli 95, nuorisotyön vapaaehtoiset, joita oli noin 30 ja varhaisnuorisotyön kerhojen ohjaajat, joita oli 86. Vaikka etenkin aikuisten vapaaehtoisryhmissä on myös päällekkäisyyttä, voidaan todeta, että eri vapaaehtoistehtävissä seurakunnassa toimi lähes 1000 seurakuntalaista ja että määrä on edelleen kasvava. Talousarvion toteutuminen Palkkaratkaisun johdosta keväällä 2012 toteutettu seurakuntatyön määrärahan lisäys oli oikea toimenpide, sillä korjauksen jälkeen palkkausvaraukset riittivät ja toteuma oli siltä osin 100 %. Toimintatuotot ylittivät arvion, lopullinen toteutuma on n 115 %, toimintakulujen toteutuma oli n. 99,0 %, ja seurakunnan toimintakate n. 98 %. Osa vakansseista pidettiin täyttämättä toimintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ympäristötavoite: sähköisen asioinnin ja viestinnän edistäminen Verkkoasiointi lisääntyi sekä kirkkoherranviraston työssä että seurakuntatyössä. Sähköistä viestintää lisättiin ja monet asiakirjat toimitettiin pelkästään sähköisessä muodossa. Sähköistä ilmoittautumista lisättiin edelleen. Seurakuntayhtymän uudet verkkosivut valmistuivat kesäkuussa, mutta niiden soveltaminen aluetyöpohjaiseen seurakuntaan ei ollut vielä kovin onnistunutta. Sähköisen asioinnin lisääntymisestä huolimatta paperin kulutusta ei ole kyetty merkittävästi vähentämään. 26
Leppävaaran seurakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 Toimintatuotot 118 500 0 142 660-24 160 141 652 Toimintakulut 3 462 713 0 3 463 284-571 3 343 969 TOIMINTAKATE -3 344 213 0-3 320 625 23 588-3 202 317 Sisäiset vuokrat netto -773 060 0 773 060-793 606 Vyörytykset netto -3 210 476 0-3 609 048-398 572-2 975 750 TYÖALAKATE -7 327 749 0-6 929 672 398 077-6 971 673 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Kaste Leppävaaran seurakunnan toiminnan painopisteeksi vuodelle 2012 oli valittu kaste. Aihe liittyy kokonaiskirkon pyhä-teemaan. Vuoden aikana seurakunnassa toteutettiin erilaisia tapahtumia. Kasteeseen liittyi sekä seurakunnan työntekijöille että seurakuntalaisille tarkoitettuja luento- ja keskustelutilaisuuksia. Yksi näistä tilaisuuksista oli ekumeeninen ja keskittyi eri kirkkokuntia edustavien kristittyjen keskusteluun kasteteologiasta ja niiden eroista. Luennoissa paneuduttiin myös kristikunnan kasteen varhaisiin juuriin ja varhaisen kirkon kastekäytäntöihin sekä nimi- ja ristiäisperinteeseen ja kastekasvatuksen kysymyksiin. Erityiseen kutsujumalanpalvelukseen, kummikirkkoon, osallistui yli 200 seurakuntalaista. Seurakunnan vapaaehtoiset kutoivat kaikille vuoden aikana kastetuille kastetöppöset. Sopivan kokoiset sukat kudottiin myös kastettaville rippikoululaisille tai aikuisille. Tarkoituksena oli ilmaista seurakunnan huolenpitoa seurakunnan yhteyteen liitetyistä konkreettisella tavalla. Keväällä seurakuntalaisia pyydettiin tuomaan eri aikoina käytettyjä kastemekkoja näyttelyyn Leppävaaran kirkkoon. Varhaisimmat aarteet olivat n. 100 vuotta vanhoja, peräisin 1910-luvulta. Kirkkoon saatiin kerättyä näin 44 näyttelyesinettä.. Eri aikoina käytössä olleet kastemekot kertoivat sekä muodin muutoksesta että sukujen historiasta. Useissa kastemekoissa on kastettu ihmisiä monen eri sukupolvien aikana. Joihinkin oli myös kirjailtu tässä mekossa kastettujen nimet. Kasteen teemaa pidettiin eri tavoin esillä seurakunnan tavanomaisessa toiminnassa, kuten messuissa, pienryhmätoiminnassa ja kirkkokahveilla. Teema läpäisi seurakunnan toimintaa vuoden aikana ja haastoi eri tiimejä toimimaan yhteistyössä. Kaste-teemaa toteutettiin lapsi- ja perhetyössä sekä lastenkappeli Arkin toiminnassa esimeriksi muistelemalla omaa kastetta ja sen merkitystä valokuvien avulla. Varhaisnuorisotyössä aihetta käsiteltiin mm. kasteaiheisen piirustuskilpailun avulla. Yhden nuortenillan aiheena oli kaste. Teema näkyi myös erityisnuorisotyön hartauselämässä. Autistien ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten toiminnassa korostui ajatus kasteessa annetusta uskon lahjasta. Kastetta on käsitelty isoskoulutuksessa ja painotetusti myös rippikoulutyössä. Saarnoissa ja puheissa kasteteema on ollut esillä diakonian 27
erityismessuissa, varttuneen väen kerhoissa sekä retkipäivillä ja nuorten hengellisten kysymysten pohdinnassa. Musiikkityö järjesti mm. Kauneimmat kastevirret -illan. Leppävaaran kirkolla vietettiin kastepäivää 14.10. Tällöin kastettiin 12 henkilöä, joista pääosa oli lapsia. Kastettujen joukkoon kuului myös nuoria ja aikuisia. Tapahtuma tavoitti lapsia, joiden kaste oli eri syitä jäänyt aikanaan toteutumatta. Leppävaaran seurakunnan kastepäivä ylitti uutiskynnyksen. TV-uutisissa haastateltiin pastori Aija Pöyriä, joka valtaosin ideoi kasteen vuotta Leppävaaran seurakunnassa. Uutisissa haastateltiin 13-vuotiaita kastepäivänä kastettuja kaksosia, tyttöä ja poikaa. Haastattelussa tuo 13-vuotias poika ainakin lupasi, että hänen lapsensa tullaan aikanaan kastamaan normaalisti vauvana. Viestinnän tarpeita varten Leppävaaran seurakunnalla oli oma internet-sivusto (www.kasteenvuosi.fi). Kasteen vuoden tapahtumista kerrottiin myös kevät- ja syysesitteessä. Aiheesta tehtiin tiedotteita ja juttuja lehtiin. Tiedotus liittyi kaste-teeman kautta luontevasti seurakunnan perustehtävän toteuttamiseen. Yhteinen teema haastoi eri tiimit työskentelemään yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Kastetta käsittelevissä seurakuntailloissa ei ollut tavattoman paljoa ihmisiä, mutta muutoin teemavuoteen liittyneitä tapahtumia voi pitää onnistuneena. Vapaaehtoistyö Leppävaaran seurakunnassa yhden työntekijän työpanos on suunnattu vapaaehtoistyön ohjaamiseen. Työn tarkoituksena on etsiä seurakuntalaisista toteuttamiskelpoisia seurakuntatyön ideoita ja niiden toteuttajia. Toisaalta työn tarkoituksena on myös etsiä tarvittaviin olemassa oleviin toimintoihin vapaaehtoisia. Vapaaehtoistyön ohjaajan lisäksi muutkin työntekijät ovat aktivoituneet vapaaehtoistyön kehittämisessä. Vapaaehtoistyössä toimivien määrän voi arvioida jonkin verran kasvaneen. Vapaaehtoistyön ideointia varten perustettiin työryhmä, joka suunnittelee ja kehittää työmuotoa. Vapaaehtoiset monin tavoin suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia tilaisuuksia, projekteja, leirejä, ryhmiä ja piirejä. Muuta Leppävaaran seurakunnassa, kuten myös muissa seurakunnissa, vähitellen siirretään työpanosta verkossa tapahtuvaan työskentelyyn. Toimintamuoto tavoittaa monia suomalaisia. Työntekijöitä on tätä työtä varten koulutettu ja vähitellen verkkotyön määrän on tarkoitus kasvaa. Työn toteutus edellyttää useiden eri työntekijäryhmien toimintaa. Verkkotyöhön keskittyy yksi työntekijä, mutta työpanosta verkkotyöhön ohjautuu kaikilta työaloilta. Leppävaaran seurakunnassa toteutettiin 12.12.2012 Pienet Häät Perkkaalla- tapahtuma. Tuona suosittuna vihkipäivänä Espoossa vihittiin 47 paria, joista Perkkaalla 21. Miltei kaikki vihkiajat tulivat varatuiksi. Häät olivat lyhyitä ja häävieraiden määrä vaihteli. Tarvittaessa seurakunta järjesti paikalle todistajat. Tapahtumasta sai tietoa mm. internetin välityksellä. Työntekijät kokivat tapahtuman onnistuneeksi ja seurakuntalaisilta saatu palaute osoittautui positiiviseksi. 28
Väestö Leppävaaran seurakunnan väkiluku kuluvana vuonna kasvoi hivenen. Seurakunta sai 27 jäsentä lisää. Läsnäoleva väestö 31.12.2011 oli 25 797 henkilöä. Kastettuja oli 395, kirkollisia vihkimisiä 175 ja kuolleita 136. Kirkosta erosi 407 henkilöä ja siihen liittyi 123 henkilöä. Talous Leppävaaran seurakunnan budjetin käyttöaste oli 99,3 % eli talousarviovaroja säästyi 23 627. 29
Olarin seurakunta Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2011 2 Toimintatuotot 217 000 0 155 295 61 706 194 468 Toimintakulut 3 779 800 0 3 764 538 15 262 3 555 142 TOIMINTAKATE -3 562 800 0-3 609 244-46 444-3 360 674 Sisäiset vuokrat netto -428 945 0 428 945-515 536 Vyörytykset netto -3 568 133 0-3 854 519-286 386-3 185 125 TYÖALAKATE -7 559 878 0-7 463 763 96 115-7 061 335 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Kehitetään Olarin kirkon messuelämää ja kirkkokahveja. Olarin kirkon peruskorjaus valmistui vuoden 2011 lopulla ja kirkko otettiin uudelleen käyttöön loppiaisena 2012 juhlamessussa. Toimintavuosi peruskorjatussa kirkossa on ollut vilkas ja messujen kävijämäärät ovat ilahduttavasti kasvaneet. Tavoitteena oli messun sisällön avautuminen syvemmin ja laajemmalle joukolle seurakuntalaisia ja työntekijöitä. Myös virsilaulun kehittämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Useassa pääkirkon messussa on esitelty yksi lauletuista virsistä kertomalla sen sävelmästä ja sanoituksesta. Tämä on elävöittänyt virsilaulua omalta osaltaan. Kirkkokahvien yhteydessä järjestettiin pienimuotoisia haastattelu/keskusteluhetkiä sekä esiteltiin seurakunnan toimintaa. Seurakuntalaisten vastaanottaminen messuun ja kohtaaminen kirkkokahveilla ovat lisänneet yhteisöllisyyttä. Yhteistyössä Kirkon tiedotuskeskuksen ja Yleisradion kanssa Olarin kirkosta radioitiin toimintavuonna YLE 1:ssä suorana lähetyksenä neljä jumalanpalvelusta (15.1., 18.3., 2.9. ja 11.11.2012). Jumalanpalveluksissa liturgina ja saarnaajana oli Kirkon tiedotuskeskuksen pyynnöstä kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja, joka myös toimi kaikkien neljän jumalanpalveluksen tuottajana. Musiikista vastasivat seurakunnan kanttorit, seurakunnan kuorot ja vierailevat musiikkiryhmät. Jokaisella messulla oli myös oma teema: aikuistyö, vapaaehtoistyö, palvelu, kasvatus. Messuista muodostui todellinen Jumalan kansan juhla. Työntekijöille järjestettiin messukoulu, seurakuntalaisten messukoulu toteutuu myöhemmin. Messujen tiedottamista kehitettiin ja monipuolistettiin. Messuavustajina toimivien seurakuntalaisten varustamista, valmentamista ja palkitsemista kehitettiin. Järjestetään vapaaehtoistyön rekrytointikampanja ja koulutuksia. Tavoitteena oli, että vapaaehtoiset tulevat kuulluiksi ja saavat tarvitsemansa tuen. Tavoitteena oli myös, että uudet seurakuntalaiset rohkaistuvat vastuunottamiseen ja vapaaehtoisena toimimiseen. Toisena tavoitteena oli saada vapaaehtoistoimintaan uusia seurakuntalaisia. Uusia 30